Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se kuulisi mittavan joukon vanhustenhoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden hätähuudon hoivakodissa ja saattohoidossa olevien ihmisten hyvän hoidon puolesta. Lääkärit varoittavat hoivakotien akuuttilääkevarastoja rajoittavien uusien säädösten ja ohjeiden heikentävän hoidettavien elämän ja hoidon laatua sekä ruuhkauttavan entisestään päivystyksiä.

Sarkomaa pitää perusteltuna, että STM ja Valvira kuulisivat käytännön työtä tekeviä lääkäreitä ja arvioisivat säädöstä ja ohjeita viipymättä uudestaan. Sarkomaa on jättänyt lääkäreiden jättämän kannanoton pohjalta kirjallisen kysymyksen rajatun akuuttilääkevaraston sisällön rajoittamisesta sekä yhdenvertaisen lääkehoidon turvaamisesta hoivakodeissa ja saattohoidossa. 

Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa akuuttilääkevaraston valikoimaa on rajoitettu elokuun alusta lähtien antibioottien osalta vain silmätippoihin. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia.

”Akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi ja se on vähentänyt päivystyskäyntejä. Ajoissa aloitettu hoito on ikääntyneillä tärkeää, jotta tauti ei etene vaikeammaksi sairaudeksi. Virtsatieinfektio voi edetä nopeasti munuaisinfektioksi ja hengitystieinfektio keuhkokuumeeksi. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana” Sarkomaa muistuttaa. 

”Lääkärit haluaisivat jatkaa näiden hauraiden potilaidemme hyvää, potilaslähtöistä hoitoa. Pelko on, ellei tätä asetusta ja Valviran ohjetta akuuttilääkevaraston osalta tarkastella uudelleen, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa katastrofin partaalla olevien päivystysten tarpeettomaan kuormitukseen, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon sekä elämän laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä”, Sarkomaa toteaa.

Kannanotossaan lääkärit toteavat, ettei antibioottien akuuttilääkevarastoissa kieltämiseen ole perusteluja. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa ja lisää hauraan potilaan kärsimystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Sirén ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen hallitukselle saimaannorpan suojelutoimista ja kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisystä.

Vain Suomessa esiintyvän erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelua ohjaa ympäristöministeriön viimeksi tänä kesänä hyväksymä päivitetty suojelustrategia toimenpide-esityksineen.

”On valitettavaa ja erikoista, että tuoreesta strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu. Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi ja edellinenkin ympäristöministeri on kannattanut tiukempia rajoituksia. Ministeri Ohisalolta on syytä odottaa toimia norppien suojelun tehostamiseksi vielä tällä eduskuntakaudella”, Sari Sarkomaa edellyttää.

Rajoituksen pidentämisen puute on vakava, sillä norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin. Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 prosenttia.

”Ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Näin suojelustrategiassakin todetaan. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus onkin siirtynyt kalastuskiellottomalle heinäkuulle ja alkutalveen. Rajoitukset on pidennettävä heinäkuulle”, Saara-Sofia Sirén vaatii.

Strategiakaudella 2017–2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Tämän vuoden heinäkuussa ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia.

”Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitsisi kehittää edelleen”, Sarkomaa muistuttaa.

Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman. Lisäksi ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään ja lisännyt kuuttien kuolleisuutta.

”Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sirén päättää.

Kokoomuksen kansanedustajat ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen, sillä aiemmin kansanedustaja Sirénin johdolla jättämä kalastuskiellon pidentämistä esittävä toimenpidealoite TPA 29/2019 vp ei ole edennyt.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Saara-Sofia Sirén, 09 432 3155

Julkaistu

Kansanedustaja odottaa ratkaisuja syksyn budjettiriihessä.

Julkaistu Verkkouutisissa 11.8.2022

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan koko hallituksen pitäisi nyt herätä hoitoalan kriisiin.

– Huoli on suuri ja vetoamme hallitukseen. Ensi sijassa pitäisi peruuttaa ne omat toimet, joilla heikennetään tätä tilannetta. Nyt ei enää voi odotella ja siirtää asiaa tulevalle kaudelle, Sarkomaa sanoo Verkkouutisille.

Hallituspuolue keskustan kansanedustajat esittävät, että hoitajamitoituksen nostoa pitäisi lykätä hoitajapulan takia. Sari Sarkomaan mukaan uudistuksessa ovat toteutumassa juuri ne uhat, joista hallitusta varoitettiin.

– Tässä on toteutunut se, mistä asiantuntijat lausunnoissa totesivat. Tästä varoitettiin myös hallituksen oman esityksen perusteluissa.

– Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa, että ei tehdä niitä toimia, joilla saataisiin lisää hoitajia alalle ja pysymään siellä, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustajan mukaan on hyvä, että keskustassa on herätty hoitajamitoituksen ongelmiin, mutta hän korostaa, että hoitajapulan ratkaiseminen vaatii myös muita toimia.

Sarkomaan mukaan hallituksen on esimerkiksi helpotettava omaishoitajien työtä, toteutettava senioreiden superkotitalousvähennys ja varmistettava, että vanhusten hoivapaikat riittävät.

– Pelkkä hoitajamitoituksen arviointi ei nyt riitä vaan tarvitaan muita toimia. Hallituksen on tehtävä laaja paketti ratkomaan sote-alan kriisiä niin, että ihmiset saavat palvelua ja apua.

– Lisäksi on peruttava palveluita heikentävät asiat, kuten kela-korvausten romuttaminen, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja odottaa hallitukselta toimia syksyn budjettiriihessä. Tärkein asia olisi varmistaa, että hoitajia on riittävästi.

– Haluamme, että hallitus istuu alas ja herää tähän hoitoalan kriisiin ja esittää toimia, joilla me saadaan lisää ihmisiä hoitoalalle.

Julkaistu

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta.

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta. Edustajat ihmettelevät, miksi apteekkiverkosto ja apteekeissa tehtävä farmaseuttinen työ halutaan ajaa alas.

”Vaikuttaa siltä, ettei hallitus lainkaan ymmärrä maankattavan apteekkiverkoston merkitystä tavallisille suomalaisille”, sanoo Paula Risikko.

Ministeri Sarkkinen on julkisuudessa myöntänyt, että hallituksen suunnitelma lääkesäästöjen toteuttamisesta tulisi harventamaan apteekkiverkostoa. Säästöjä esitetään toteutettavaksi lääketaksan leikkauksella, eikä samassa yhteydessä tehtäisi minkäänlaista apteekkitalouden rakenteellista uudistamista.

”Apteekkeja koskevaa lainsäädäntöä on modernisoitava, mutta ei sitä voi tehdä niin että se heikentää ihmisten saamaa palvelua”, sanoo Sari Sarkomaa.

”Apteekkarit ovat yrittäjiä, jotka vastaavat alueensa palveluista. Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä apteekkipalveluihin. Kuinka voidaan olettaa, että suomalaiset saavat lääkkeitä jatkossakin läheltä, jos apteekit ajetaan ahdinkoon?”, kysyvät Risikko ja Sarkomaa.

Lääkkeiden hintojen alentaminen on Kokoomuksen tärkeä tavoite, mutta se voidaan toteuttaa myös ilman, että ihmisten apteekkipalveluja heikennetään. Se vaatii apteekkitalouden uudistamista niin, että kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen, ja mekaanisten taksaleikkausten lisäksi tarkastellaan myös apteekkiveroa. Näin voitaisiin sekä alentaa lääkkeiden hintoja että varmistaa maankattava verkosto. On hyvä myös huomata, että toisin kuin elintarvikkeiden hinnat, lääkkeiden hinnat ovat edelleen laskusuunnassa inflaatiosta huolimatta.

”Kokoomus on vahvasti apteekkitalouden rakenteellisen uudistamisen takana. Näin voitaisiin sekä laskea lääkkeiden hintoja, taittaa lääkekorvauskustannusten kasvu, että varmistaa maankattava lähipalveluverkosto. Suurimpia apteekkien katteita voitaisiin laskea, ja samalla varmistaa, että pienimmät lähipalvelua turvaavat apteekit säilyvät elinkelpoisina. Miksi hallitus ei halua tällaista uudistusta tehdä?”, ihmettelevät Sarkomaa ja Risikko.

Kokoomuksen kansanedustajat eivät hyväksy hallituksen esitystä vaan vaativat uutta valmistelua.

”Kysymme miksi hallitus esittää taas yhtä toimea, jolla heikennetään terveydenhuollon toimivuutta. Apteekit ovat olennainen osa ihmisten terveyspalveluja ja yli puolelle suomalaisista lähin terveydenhuollon toimipiste. Tämän lähipalveluverkostonko hallitus haluaa nyt ajaa alas. Täysin käsittämätöntä”, toteavat kansanedustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 09 432 3107

Julkaistu

KK 408/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) perusti viime syksynä työryhmän ratkomaan hoitajapulaa hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ei osannut vastata, miksei työryhmä ole esittänyt ainuttakaan toimenpidettä, kun asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön budjettiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina 4.8.2022. 

Valtiovarainministeri Saarikko moitti samaisessa tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriötä ja sen ministereitä tekemättömistä toimista hoitoalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Moittimiseen on kaikki syyt, kun työryhmä ei ole vuoteen saanut tuloksia aikaiseksi. Ihmetystä herättää myös se, eikö hallitus käy keskenään keskustelua näin tärkeistä asioista. 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla käynnistetty koko hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuudelle täysin välttämätön työ on kesken ja samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuolto on ajautumassa kriisiin. Hallituksen tekemättömyys asiassa on johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluita kaaokseen.  

Tiedotustilaisuus herätti vahvan huolen hallituksen toiminnasta. Eduskunnan on saatava tietää, miksi hoitajapulan ratkaiseminen ei ole edennyt vuodessa käytännössä mihinkään. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä hoitoalan pito- ja vetovoiman lisäämisen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa, jotta kaikkia ongelmia ei lykätä seuraavan hallituksen ratkottavaksi.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Miksi hallituksen päättämän työryhmän työ sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövajeen korjaamiseksi sekä alan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ei ole edennyt ja
  • mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hoitajapulan korjaamiseksi sekä alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi? 

Helsingissä 8.8.2022 

Sari Sarkomaa kok  
Pauli Kiuru kok  
Marko Kilpi kok  
Timo Heinonen kok  
Mia Laiho kok  
Sinuhe Wallinheimo kok  '
Jari Kinnunen kok  
Ville Kaunisto kok  
Ville Valkonen kok 
Paula Risikko kok  
Heikki Autto kok  
Anne-Mari Virolainen kok  
Mari-Leena Talvitie kok  

Julkaistu

KK 406/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla kuin Suomessa, joten meillä, ja vain meillä, on suuri vastuu sen kannan suojelemisesta.Saimaannorppa on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, ja sen suojelun ylin ohjaus sekä valvonta kuuluvat ympäristöministeriölle. Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma. Saimaannorpan suojelutyöryhmä päivittää strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. 

Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi. Kannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä suojelustrategia toimenpide-esityksineen. Valitettavasti strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu, vaikka norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin. 

Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 %. Kuten suojelustrategiassa sanotaan: ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja alkutalveen. Strategiakaudella 2017—2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa. 

Heinäkuussa 2022 ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia. Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitse kehittää edelleen. Metsähallitus on myös aiemmin arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman. 

Ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Paikallisesti voimme pitkälti vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia seurauksia esim. keinopesimäkinoksia kasaamalla. Kalanpyydyskuolemien ehkäisyyn sen sijaan vaikutetaan paikallisesti ja siksikin siihen liittyvät kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten ikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia. 

Olemme myös jättäneet eduskuntaryhmien rajat ylittävän toimenpidealoitteen (TPA 29/2019 vp), että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla annetun asetuksen (259/2016) muuttamiseksi siten, että asetuksessa säädetty kalastuskielto olisi voimassa vuosittain 31.7. asti. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Miten saimaannorpan suojelusta vastaava ministeriö edistää erityisesti kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyä vielä tällä kaudella, 
  • miksi ympäristöministeriön hyväksymässä suojelustrategiassa ei ole mukana verkkokalastuskiellon pidentämistä tai edes sen mahdollisen käyttöönoton arviointia, vaikka tosiasia on, että jos kalanpyydyskuolleisuutta ei tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi ja puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta on tapahtunut juuri heinäkuussa ja mitkä suojelustrategian toimenpide-esitykset etenevät tällä hallituskaudella ja 
  • onko ympäristöministeriö esimerkiksi jo aloittanut teetättämään arviota kannan seurannan toimivuudesta sekä strategiassa asetettujen tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden riittävyydestä? 

Helsingissä 8.8.2022

Sari Sarkomaa kok

Saara-Sofia Sirén kok

Julkaistu

KK 400/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden ennennäkemätön henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuorenhuippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 

Useat Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin. 

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi.  

Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa. Jos potilaalla epäillään koronavirustartuntaa, ei häntä pystytä välttämättä eristämään tilan ja potilaspaikkojen puutteen vuoksi. Lisäksi ihmisten voinnin heikkenemistä ei välttämättä huomata ajoissa, sillä yksittäisen hoitajan vastuulla on yksinkertaisesti liikaa potilaita. Ambulanssit ovat pahimmillaan joutuneet odottamaan jopa tunnin ennen kuin ovat pystyneet luovuttamaan potilaan päivystykseen. 

Jonot perusterveydenhuollon palveluihin ovat pitkiä. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan suun terveyden hoitovelka on jo sillä tasolla, että nuoria on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi. 

Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa. Hoitoon pääsy on vaikeutunut niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisin partaalla.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sairaaloiden kyky toimia mahdollisissa suuronnettomuuksissa säilyy,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että aluehallintouudistus ei heikennä sote-palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta,
  • millaisiin arvioihin perustuu hallituksen näkemys siitä, että hyvinvointialueet ovat valmiit ottamaan vastuun 1.1.2023 siten, että sotepe-palveluiden lainmukainen toiminta voidaan taata ja
  • millaisia toimia hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan sekä pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi?   

Helsingissä 3.8.2022

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

KK 397/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Vaikuttava joukko lääkäreitä muun muassa palliatiivisen hoidon, geriatrian ja yleislääketieteen erikoisaloilta, Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen (SPLY) hallitus ja Suomen yleislääkärit — Allmänläkare i Finland GPF ry:n hallitus ovat esittäneet 8.5.2022 mittavan huolen lainsäätäjälle ja valvontaviranomaisille koskien uusia säädöksiä ja ohjeita liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävään rajoittamiseen ja sen ylläpitokustannuksiin. 

Vuoden 2020 keväästä lähtien Valviran ohjeen mukaisesti akuuttilääkevarasto on ollut hoivakodeissa mahdollinen ja moni yksikkö on ottanut sen käyttöön suurella kiitollisuudella. Lääkevaraston sisällön on määrittänyt yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri ja varastossa on saanut olla vain välttämättömiä lääkkeitä, joiden käyttöönoton aloitus tulisi tarvittaessa tapahtua viiveettä. Keskeisiä akuuttitilanteita hoivakodeissa ovat infektiot ja saattohoito. 

1.4.2022 voimaan tullut lääkelain muutos (1258/2021) vahvisti akuuttilääkevarastomahdollisuuden, mutta on samalla sisältänyt uusia elementtejä. Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa lääkevalikoimaa on rajoitettu antibioottien osalta vain silmätippoihin. Valvira on ohjeistanut tarkemmin menettelyä lakimuutoksen voimaan astumisen jälkeen akuuttilääkevaraston osalta. Akuuttilääkevarastolle tulee nyt hankkia hoivakotikohtainen lupa ja valvontaviranomainen saattaa rajoittaa lääkevaraston sisältöä. Muutokset ja lääkevaraston lakkautus on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lupakäsittely ja muutokset ovat maksullisia. 

Tehostetun palveluasumisen (hoivakotien) asukkaat ovat ikääntyneitä, vaikeavammaisia, kehitysvammaisia tai heillä on ympärivuorokautisen hoidon tarve mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi. Suuri osa iäkkäistä asukkaista on vaikeasti monisairaita ja valtaosalla on vähintään keskivaikea muistisairaus. Heillä eliniän keskiodote on noin kaksi vuotta. Monelle päivystyskäynti on äärettömän raskas ja siitä saatava hyöty jää useimmiten vähäiseksi, kun huomioidaan kokonaistilanne potilaan joutuessa hänelle lähinnä epätarkoituksenmukaisiin päivystysprotokollan mukaisiin tutkimuksiin. Pahimmillaan potilas vain kärsii päivystyskäynnistä ja sen usein provosoimasta sekavuudesta.  

Turhia päivystyskäyntejä tulisi myös välttää, jotta hoivakotien hoitohenkilökunnan aika tulisi mahdollisimman optimaalisesti hyödynnettyä asukkaiden päivittäisen hyvinvoinnin tukemiseen. Valvira on aiemmin ohjeistanut laatimaan potilaille hoitosuunnitelmia sekä ennakoivia hoitosuunnitelmia akuuttihoito-ohjeineen juuri tarpeettomien päivystyskäyntien ehkäisemiseksi.  

Suomen hoivakotilääkäreitä on koulutettu aktiivisesti viimeisten vuosien aikana näiden hoitosuunnitelmien laatimiseen, ja hoivakodeissa hoitajat ovat olleet tyytyväisiä yksilöllisiin, potilaslähtöisesti laadittuihin ennakoiviin hoitosuunnitelmiin. Niiden ja akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Akuuttilääkevaraston mahdollisuus on myös lisännyt potilaiden tasavertaisuutta hoidon saavutettavuuden suhteen. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi. 

Monin paikoin on tehty valtava työ akuuttilääkevarastojen perustamiseksi vuoden 2020 alusta ja ne on huolella kuvattu yksiköiden lääkehoitosuunnitelmiin. Usein akuuttilääkevarastoon on valikoitu 2—3 suun kautta annosteltavaa antibioottia, saattohoitolääkkeitä, mahdollisesti puudutegeeli katetrointiin haavanhoidon aloitukseen, epileptisen kohtauksen lääke ja kuumetta alentava lääke. Tämä lääkevalikoima on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi. Kaikkien lääkkeiden kulutusta seurataan ja ne tilataan keskitetysti sopimusapteekista tai kunnan kautta sairaala-apteekista. 

Nyt Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lääkelain muutokseen liittyen kuitenkin antibiootit on rajattu turvallisuussyihin vedoten hoivakotien akuuttilääkevaraston ulkopuolelle. Tämä on aiheuttanut hämmennystä ja huolta hoivakotiasukkaita hoitavien lääkäreiden ja palliatiivisten lääkäreiden sekä päivystyslääkäreiden keskuudessa hauraiden potilaiden akuuttihoidon turvaamisessa. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on juuri infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia. Eduskunnan perustelumuistiossa HE 107/2021 vp lakimuutoksen valmisteluun liittyen kohdassa 4.2. Pääasialliset vaikutukset/sosiaalihuollon palveluasumisyksiköiden yhteiskäyttöiset rajatut lääkevarastot sanotaan, etteivät hoivakotilääkärit ole kohdanneet tilanteita, joissa hoitajat olisivat lääkinneet asukkaita antibiooteilla perusteetta.  

Antibioottihoidon aloitus perustuu aina lääkärin ennakoivassa hoitosuunnitelmassa määrittämään tilanteeseen ja lääkärin puhelinkonsultaatioon. Hoitosuunnitelmat ja -linjaukset on laadittu siten, että päivystysarvioon ja sairaalahoitoon päätyvät edelleen ne potilaat, jotka siitä hyötyvät. Pelko siitä, että potilaat eivät saisi tarvitsemaansa hoitoa antibioottien ollessa lääkevarastossa, ei vaikuta perustellulta. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana. Ratkaisu on myös ristiriidassa Valviran aiempaa akuuttilääkevarastoa ja hauraiden potilaiden hoitoa koskevien ohjeiden kanssa. 

Toinen selkeä käytännön ongelma on akuuttilääkevaraston rekisteröintiprosessi ja siihen liittyvät kustannukset. Kuntien yksityisiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin sijoittamat asukkaat joutuvat todennäköisesti epätasa-arvoiseen asemaan akuuttihoidon suhteen verrattuna kuntien omiin yksiköihin sijoittamiin asukkaisiin yksityisten palvelutalojen luopuessa akuuttilääkevarastoista sen kustannusten ja etenkin marginaaliseksi jäävän käyttökelpoisuuden vuoksi. 

Pelkona on, että mikäli tätä asetusta ja Valviran ohjetta lääkevaraston osalta ei pystytä uudelleen tarkastelemaan, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa päivystyspisteiden tarpeettomaan kuormitukseen, epätarkoituksenmukaiseen ylidiagnostiikkaan, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä. 

Ikääntyneiden hoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneet lääkärit esittävät kannanotossaan perustellusti antibioottien lääkevarastoissa kieltämisen sijaan niiden sallimista. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa. 

Lisäksi lääkärit ehdottavat, että lääkevaraston rekisteröinnistä luovutaan. He ehdottavat, että rajattu lääkevarasto kuvataan entiseen tapaan yksikön lääkehoitosuunnitelmaan, josta valvontaviranomaiset näkevät sen sisällön sekä käytön seurannan ja voivat valvontakäynneillään todentaa fyysisen sijainnin ja toteutuksen. Mikäli rekisteröinti katsotaan välttämättömäksi, tulee sen olla kaikille yksiköille maksuton, jotta kuntien yksityisiin palvelutaloihin sijoittamat asiakkaat eivät joudu eriarvoiseen asemaan kuntien omiin yksiköihin sijoitettuihin asukkaisiin nähden. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Mihin toimiin hallitus ryhtyy uudelleen arvioidakseen uudet säädökset ja ohjeet liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävästä rajoittamisesta ja ylläpitokustannuksista,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen yhdenvertaisen hoidon tehostetun palveluasumisen yksikköjen asukkaille,
  • miten hallitus aikoo turvata laadukkaan, oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen lääkehoidon hoivakodeissa ja saattohoidossa,
  • mihin perustuu näkemys oletetusta antibioottien väärinkäytöstä niiden sisältyessä akuuttilääkevarastoon jamiksi muutos rajatun lääkevaraston sisällöstä on tehty ottamatta huomioon maamme keskeisien lääketieteen asiantuntijoiden näkemyksiä?

Helsingissä 1.8.2022 

Sari Sarkomaa kok  

Julkaistu

Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatuvilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut.

Jotta Helsinki pystyy toimimaan vaikuttavasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisia palveluja, tarvitaan oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Vertailukelpoinen kustannus- ja laatutieto tukee kaupungin tuottamien eri palveluiden, kuten kuntoutuksen, hoidon ja hoivan, henkilökohtaisen avun, suun terveydenhuollon ja monen muun palvelun asiakaslähtöistä järjestämistä ja kehittämistä.

Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Kaupunki käyttää palveluita järjestäessään oman tuotannon rinnalla myös ostopalveluja ja erilaisia palveluseteleitä. Tämä on välttämätöntä palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Ostopalvelutoimintaa säädellään lailla julkisista hankinnoista. Palveluseteleiden käyttöä puolestaan säädellään palvelusetelilailla. Palvelusetelilain 7 §:n mukaan palvelusetelin arvon on oltava kohtuullinen ja kohtuullisuutta arvioitaessa tulee vertailukohteena käyttää esimerkiksi keskimääräistä ostopalveluhintaa tai kunnan oman tuotannon tuotantokustannuksia. Palveluseteleiden arvojen tulee vastata tasoltaan realistisia tuotantokustannuksia. Tämä on tärkeää myös kuntalaisten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta.

Helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien ja veronmaksajien kannalta on aivan olennaista, että kaupungissa on kustannusvaikuttavat tavat toimia. Monet Helsingin järjestämisvastuulla olevista palveluista on tuotteistettu riittävän pitkälle, jotta vertailua voidaan tehdä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingissä ryhdytään toimeen keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotteiden yksikkökohtaisten kustannusten määrittelemiseksi ja julkaisemiseksi. Se mahdollistaa palvelutuottajien ja erilaisten tuotantotapojen vertailun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Verkkouutisten blogi 21.7.2022

Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa välittömään hoitoon, kirjoittaja huomauttaa.

Maamme sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti vanhustenhuolto ovat kriisiytymässä. Suuri ongelma on kasvava henkilöstöpula. Ripeät toimet hoitoalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi ovat välttämättömiä.

Aluehallintouudistuksen keskeneräinen ja vakavia vaurioita aiheuttava rahoitusmalli on viipymättä korjattava. On ilmiselvää, ettemme selviä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvempaa hyödyntämistä. Kroonisesta hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian, robotiikan ja digitalisaation hyödyntäminen on pitkälti käyttämätön voimavara.

Tilanne on järjetön. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille, apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle. Lisäksi terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja.

On viisasta ja välttämätöntä nimetä sosiaali- ja terveysministeriö terveysteknologian vastuuministeriöksi. Koordinaation puute ja osin ennakoimaton päätöksenteko heikentävät yritysten asemaa, innovaatioiden markkinoille pääsyä ja samalla teknologian hyödyntämistä ihmisten palveluissa. Teknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi on laadittava valtakunnallinen terveysteknologiastrategia.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että uudet hyvinvointialueet hyödyntävät teknologiaa nykyistä vaikuttavammin. Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita. Siinä Suomessa on paljon tehtävää. Vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelu kuvaa karulla tavalla tilannetta. Lainsäädännön arviointineuvosto moitti teknologian mahdollisuuksien arvioinnin laiminlyömistä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslan valmistelussa.

Näin, vaikka teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Myös hallituksen kotihoitoa koskeva lakiesitys oli epäonnistunut. Siitäkin puuttuivat riittävät määrärahat ja luvatut ratkaisut kriisiytyvään vanhustenhuoltoon. Laki oli niin heikosti valmisteltu, että eduskunta joutui poistamaan pykälät, joilla oli tarkoitus vauhdittaa teknologisia mahdollisuuksia ja etäpalveluita vanhusten hoidossa ja hoivassa.

Tilanne on järkyttävä. Eduskunta ei saanut edes vastausta siihen, missä aikataulussa poistetut pykälät korjataan. Niiden on oltava osa vanhuspalveluiden kriisin korjaussarjaa, joka näyttää siirtyvän seuraavan hallituksen vastuulle. Muualla yhteiskunnassa teknologian käyttö on itsestäänselvyys. Niin sen on oltava myös sote-palveluissa. Suomen on pystyttävä parempaan.