Kansanedustajan mukaan maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että hallituksella voi olla vain yksi kanta maakuntaveroon liittyen.
Asiasta oli erimielisyyttä myös keskiviikkona järjestetyssä Iltalehden kuntavaalitentissä. Vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Maria Ohisalo pitivät veron käyttöönottoa itsestäänselvänä, sillä asiasta löytyy kirjaus hallitusohjelmasta.
Anderssonin mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä itsehallinto ei käytännössä toteutuisi ilman maakuntaveroa. Hän sanoi, että uudistus jäisi muuten vain vallansiirroksi ”Helsingin virkamiehille”, mikä tuskin on keskustan tavoitteena.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko asetti useita ehtoja maakuntaveron toteuttamiselle. Hänen mukaansa rakenneuudistus on vietävä ensin läpi eduskunnassa, minkä jälkeen veroasiaan voidaan palata myöhemmin. Keskustasta on kuultu jo aiemmin epäileviä kommentteja maakuntaverosta siihen liittyvien merkittävien ongelmien vuoksi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli vaalikeskustelussa Saarikon linjoilla ja totesi, ettei kaikkea tarvitse viedä kerralla läpi.
Sari Sarkomaa hämmästelee tilannetta.
– Pääministeri Marinin on syytä astua esiin ja puhaltaa peli poikki. Vasemmistovihreät ministerit ovat lähes toistensa tukissa kiinni kiistellessään hallituksen maakuntaverokannasta. Hallituksella voi olla vain yksi kanta, ja pääministerin on se nyt viivyttelemättä kerrottava, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.
Hän huomauttaa Annika Saarikon vältelleen suoran vastauksen antamista asiaan myös viime viikon kyselytunnilla eduskunnassa.
– Eduskunnalla ja suomalaisilla on oikeus tietää. Maakuntamalliesitystä on eduskunnan mahdoton käsitellä, kun edes hallituksella ei ole yhteistä näkemystä historiallisen suuren hallintouudistuksen rahoituksesta, Sarkomaa sanoo.
– Maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä. Kokoomus ei sitä osta. Kuopataan maakuntamalli ja -vero. Laitetaan verorahat ihmisten palveluihin.
Roskaaminen ja maahan heitetyt maskit ovat vakava ongelma
ja ikävä osa Helsingin katukuvaa. Koronan ja kertakäyttöisten kasvomaskien
käytön myötä roskaamisen määrä on lähes räjähtänyt kotikaupungissamme. Maskien
käytön lisäksi virkistys- ja ulkoilualueiden käyttö on lisääntynyt
korona-aikana, mikä on kasvattanut roskien määrää ympäristössä ja lisännyt
kuntien ja kaupunkien puhtaanapidon kustannuksia.
Maahan
heitetty maski on hitaasti hajoavaa muovia ja sen maatumisaika on jopa 500
vuotta. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat vesistöihin
aiheuttaen haittaa ihmisille ja eläimille. Kaduilla pyörivät maskit voivat
helposti kulkeutua myös viemäriverkostoon ja tukkia viemäreitä.
Helsingissä
yleisten alueiden puhtaanapito maksaa yli 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolle
rahasummalle löytyisi varmasti paljon parempia kohteita. Kaupunki on
laatinut 50-kohtaisen toimenpideohjelman kitkemään roskaamista. Ohjelma
sisältää konkreettisia ohjeita roskaamisen vähentämiseen sekä kaupunkilaisille
että viranomaisille. Listasta löytyy meistä jokaiselle jotain.
Tupakantumpit ovat maailman ja Suomen yleisin
muoviroska. Uutena toimena luonnontumppaajille jaetaan minituhkiksia erityisesti paikoissa, joissa ei ole
tuhka-astioita ja jaetaan ohjeita oman minituhkiksen tekemiseen.
Minituhkiksista on syytä tehdä muoti-ilmiö.
Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia
jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme
myrkyttämistä. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja
pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin
haittaa luonnolle. Moni ei tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä
maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on
ympäristömyrkky.
Mitkään ohjelmat eivät riitä ratkaisuksi, jos meistä jokainen ei itse huolehdi omien roskiensa viemisestä roskakoriin. Helsingin pitäminen siistinä on meidän kaikkien yhteinen vastuu. Laitetaan käytetyt maskit ja muut jätteet roskakoriin – pidetään Helsinki siistinä, puhtaana ja viihtyisänä kotikaupunkina.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustajan työn lisäksi.
Olen ollut useamman valtuustokauden tauolla valtuustotyöstä mutta nyt jälleen ehdolla. Näen, että kotikaupunkimme on nyt isojen kysymysten edessä.
Kolmen nuoren äitinä ja ikääntyviä vanhempiani arjessa
tukevana ajattelen vahvasti, että kaupunkia on rakennettava kaiken ikäisille
monien mahdollisuuksien kotikaupungiksi.
Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa,
oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja
nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista ihan jokaiselle.
Olen elämässä ja politiikassa ehtinyt olla monessa.
Vuodet ovat kerryttää osaamista, kykyä tehdä päätöksiä ja yhteistyötaitoa.
Politiikka on yhdessä tekemistä ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin.
Päättäjien on tunnettava tosiasiat, päätösten on oltava oikeudenmukaisia ja
niiden on myös tunnuttava oikeilta. Tästä ajatuksesta on syntynyt mottoni järki
ja tunteet.
Tuki kampanjassa lämpimästi tervetullut. Hyvä tapa on
kannustaa tuttuja äänestämään. Mukaan kampanjan lopukiriin pääsee ottamalla
minuun yhteyttä. Pieni apu, on suuri ilo.
Ennakkoäänestys on kotimaassa vauhdissa 8.6.2021 asti.
Ulkomailla ennakkoon voi äänestää 2.–5.6.2021. Vaalipäivä on sunnuntai
13.6.2021.
Haluan kehittää kotikaupunkiani ihmisten ja asuinalueiden ääntä kuullen.
💚 Vauhditan uutta työtä,
palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä. Helsingin on oltava työnantajana
edelläkävijä. Elinvoimainen Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden
veturi.
💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.
💚 Ehdoton ei
veronkorotuksille, maakuntaverolle ja -hallinnolle. Ruuhkista on päästävä
sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat
eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.
💚 Helsinkiläisten on
saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle on päästävä sujuvasti.
Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden
ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.
💚 Tärkeä investointimme
ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia.
Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.
💚 Ihmisten valinnat ja
kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja
lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.
Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat
voi tehdä paremmin. Vastaan mielelläsi kysymyksiin. Saa olla yhteydessä.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä
kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari
Multala syyttävät hallitusta verolinjansa salaamisesta äänestäjiltä
kuntavaalien alla.
“Vasemmistoliitto
ja Vihreät ovat sanoneet, että maakuntasotea ei tule, jos maakuntaveroa ei
tule. Keskusta taas muuttaa mieltään niin usein, ettei perässä pysy.
Viimeisimpänä he vastustavat uutta veroa. Hallituksessa ei voi olla samaan
aikaan montaa linjaa. Minulla on hallitukselle ratkaisu: kuopataan sekä
maakuntahallinto että ihmisten verotusta entisestään kiristävä maakuntavero”, Sarkomaa
sanoo.
“Tälläkin
hetkellä suomalaiset äänestävät kuntavaalien ennakkoäänestyksessä tietämättä
mitä kuntavaaleissa valittujen päättäjien valtaan kuuluu. Pahoin pelkään, että
hallituksella on päätös maakuntaverosta jo pöytälaatikossa. Panttaako kannatusalhossa
rypevä keskusta työn verotusta rajusti kiristävää päätöstä?” Multala kysyy.
Kansanedustajien
mielestä kaikkiin Suomen kuntiin näin laajasti vaikuttavat linjaukset eivät voi
olla epäselviä.
“Suomalaisilla
on oikeus tietää ennen kuntavaaleja, aikooko hallitus edistää maakuntaveroa ja
uutta hallintobyrokratiaa”, Multala vaatii.
Sarkomaa ja Multala: Eivätkö verovaroin järjestetyt
palvelut kuulukaan kaikille?
Sarkomaa
kiittää valtiovarainministeri Saarikkoa rehellisyydestä sotekeskustelussa.
Sarkomaa viittaa eduskunnan suulliseen kyselytuntiin (27.5.), jossa
valtiovarainministeri Saarikko totesi, että hänestä on oikein, että hallitus
rakentaa soteen rahoitusmallin, joka tasaa alueiden ja ihmisten välisiä eroja.
Saarikko totesi, että Suomen suurimmissa kaupungeissa, erityisesti
pääkaupunkiseudulla, on Suomen parhaiten toimeentuleva väestö, jolla eniten
mahdollisuuksia työterveyshuoltoon sekä paljon varallisuutta.
“Viimein
Marinin hallituksen jäsen suostui myöntämään, että kyseessä on tietoinen,
nykyistä suurempi tulonsiirto pois kaupungeista ja maakuntakeskuksista. Se oli
uutta, että keskusta tavoittelee muun vasemmiston tavoin julkisen sektorin
laajentamisen lisäksi myös varallisuuden tasausta”, Sarkomaa sanoo.
”Saarikon
vastaus oli karmaiseva tavalliselle jonossa palveluja odottaville
kaupunkilaisille. Asuu ihminen missä tahansa ja tienaa hän mitä tahansa, on hän
oikeutettu yhdenvertaisiin palveluihin. Se on hyvinvointiyhteiskunnan ydintä.
Hallituksen maakuntamalli on karannut kauas sote- uudistuksen alkuperäisistä
tavoitteista. Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulu vasemmistovihreiden
mielestä yhdenvertaisesti kaikille, myös ihmisille pääkaupunkiseudulla?”
Sarkomaa kysyy.
“Ministeri
Saarikon mielestä on oikein, että uusmaalaiset maksavat enemmän. On selvää,
että tarvitsemme valtionosuusjärjestelmää, mutta liika on liikaa. Kaupungeissa
varsinkin hyvätuloiset mutta myös pienituloiset hankkivat terveyspalvelunsa jo
nyt yksityisiltä yrityksiltä. Julkisten palvelujen heikentäminen osuu
nimenomaan niihin Helsingin ja Uudenmaan alueen asukkaisiin, jotka ovat
julkisen palvelun varassa. Vasemmistohallituksen politiikka syventää
eriarvoisuutta”, Multala huomauttaa.
“Vihreiden
ja demareiden osalta olisi kiinnostava tietää miten he selittävät kaupungeissa
äänestäjilleen tämän kaupunkien kurjistamisen. Eduskunnassa selitellään, että
esimerkiksi Uudenmaan sote-rahoitus nousee samaan aikaan, kun se maksaa enemmän
tulonsiirtoja. Kauniisti sanottuna tällaiset puheet ovat kaunistelua –
rehellisesti sanottuna puhdasta sumuttamista. Jokainen voi käydä katsomassa
valtiovarainministeriön rahoituslaskelmista, miten Helsingin ja Uudenmaan
sotepalveluista leikataan satoja miljoonia euroja”, Multala jatkaa.
“Hallitus
ehdottaa sotepalveluiden keskittämistä julkisiin käsiin ja pysyviä kannustimia
sotemenojen kasvattamiseen. Yksityisen sektorin kumppanuuksien tukahduttaminen
näivettää palveluiden laatua ja saatavuutta. Ihmiselle uudistus tarjoaa
kiristyviä veroja vastineeksi huonontuvista palveluista. Riippumatta
asuinpaikasta, olisi kaikkien suomalaisten etu palauttaa Marinin maakuntasote
takaisin sosialismin saavutusten museoon”, Sarkomaa sanoo.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä esiopetuksesta ja kuusivuotiaiden lasten asemasta käytävällä keskustelulla on todella pitkä ja monivaiheinen historia. Keskustelua käytiin jo 1940-luvulla, ja 1960—1970-luvun lähes kaikissa koulutusta kehittävissä työryhmissä ja komiteoissa kuusivuotiaiden lasten asema oli vahvasti esillä. Ensimmäiset viralliset kuusivuotiaiden lasten esiopetusta koskevat kokeilut aloitettiin jo vuonna 1966. Laki koulujärjestelmän perusteista vuodelta 1968 totesi, että "kunnan koululaitokseen voi kuulua myös lastentarha tai sitä vastaava esiluokka".
Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat laadukkaan pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys lapsen oppimispolulle ja suotuiselle kehitykselle. Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksen koulutuksellisesta tasa-arvosta ja alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä juuri opetusministeri Saramolle. Selvityksessä todettiin, että sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut entisestään lasten oppimistuloksissa viime vuosina ja nämä erot ovat havaittavissa jo varhaiskasvatuksessa.
Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisen merkittäviä askeleita on toimialan siirtäminen opetushallintoon, ja näin on vahvistettu kasvatus- ja koulutuspoliittista kehittämistyötä. Toisaalta varhaiskasvatuslain määritelmä pedagogisesta varhaiskasvatuksesta on edelleen puutteellinen.
Kuusivuotiaita lapsia koskeva esiopetus tuli voimaan vaiheittain vuonna 2000 ja muuttui kuntien järjestämisvelvollisuudeksi seuraavana vuonna. Esiopetus säädettiin velvoittavaksi vuoden 2015 elokuusta alkaen, mutta tässä ei kuitenkaan ole kysymys oppivelvollisuudesta.
Tällä hetkellä kuusivuotiaiden lasten osallistuminen esiopetukseen toteutuu lähes sataprosenttisesti. Esiopetus toteutetaan pääasiassa päiväkodeissa, jolloin suurin osa lapsista osallistuu sekä ennen sitä että sen jälkeen päiväkodin pedagogiseen varhaiskasvatukseen.
Kuntaliitto toteutti syksyllä 2019 selvityksen Esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteistä Manner-Suomen kunnissa. Selvitysten vastaajat totesivat, että suurin osa esiopetuksesta tapahtuu peruskoulujen yhteydessä. Näin ei kuitenkaan ole. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vain reilut 10 prosenttia esiopetuksesta tapahtuu kouluissa. Päiväkodeissa toteutuu suurin osa esiopetuksesta, jolloin siitä vastaavat ja sitä toteuttavat pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten opetukseen erikoistuneet varhaiskasvatuksen opettajat.
Suomessa kolmevuotiaiden lasten osallistuminen päiväkodin varhaiskasvatukseen on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Osallistumisen lisäämiseksi on toteutettu viisivuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, joka päättyy elokuussa. Tämän jatkoksi ollaan käynnistämässä kaksivuotista esiopetuskokeilua, joka käynnistyy tämän vuoden elokuussa. Esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmassa halutaan korostaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, pienten lasten leikkiä ja lasten mielenkiinnosta lähtevää toimintaa. Näiden huomioiminen varhaiskasvatuksessa ovat keskeisiä pienten lasten oppimiseen ja oppimisen motivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019—2024 todetaan, että "Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa." Tästä on puhuttu myös ns. pienten lasten kouluna.
Esiopetuksen opettajan kelpoisuutena on joko varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus tai luokanopettajan kelpoisuus, alkuopetuksessa vain luokanopettaja. Joustavaan esi- ja alkuopetusmallissa 6—8-vuotiaita lapsia on kelpoinen opettamaan tämän hetken säädösten mukaan ainoastaan luokanopettaja.
Tämä herättää kysymyksen siitä, miten varmistetaan varhaispedagogiikan ja esiopetussuunnitelman toteutuminen esiopetusikäisillä lapsilla ja miten varmistetaan se, ettei ajauduta oppivelvollisuuden alentamiseen tai varhennettuun alkuopetukseen. Miten sovitetaan yhteen perusopetuksen säädelty oppimistavoitteellinen tuntikehys esiopetuksen kokonaisvaltaiseen leikkiin perustuvaan toimintaan. Miten lasten osallistuminen esiopetuksen jälkeiseen varhaiskasvatukseen varmistetaan?
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittämisen perusteena ei saa olla säästötoimi, jolla nopeutetaan koulupolkua. Hallituksen tavoite on erikoinen tässä vaiheessa, kun oppivelvollisuutta ollaan pidentämässä, huolimatta siitä, että monet asiantuntijat ja tutkijat toteavat panostuksen varhaisiin vuosiin ja varhaispedagogiikkaan olevan vaikuttavinta.
Parhaillaan on paljon erilaisia joustavan esi- ja alkuopetuksen järjestelyitä, joiden toimintaa ei ole selvitetty ja arvioitu. Esiopetusikäisiä on esimerkiksi yhdysluokissa ilman varhaispedagogista osaamista ja leikin mahdollistavaa oppimisympäristöä. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaista selvitys- ja arviointityötä hallitus aikoo tehdä ennen esi- ja alkuopetuksen tiiviimmän kokonaisuuden toteuttamista ja onko hallitus arvioinut, päästäisiinkö samoihin tavoitteisiin varhaisten perustaitojen parantamisessa kehittämällä pedagogisen varhaiskasvatuksen laatua ja varhaistamalla, että jokaisella vähintään yli kolmivuotiaana lapsella on selkeä oikeus päiväkodin pedagogiseen toimintaan?
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta rakentamaan
sairaanhoitajille kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset
erikoistumiskoulutusvaihtoehdot.
Tarjonta on vaihtelevaa, ja monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Vaikka moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, kaikki erikoistumiskoulutus ei voi olla moniammatillista ja hoitotyön kliinisen syväosaamisen ulkopuolelle keskittyvää. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.
”Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet. Tuen Sairaanhoitajaliiton ja 30 muun järjestön esitystä asiasta siitä, että sairaanhoitajaliitolle luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumisvaihtoehdot. Tällä hetkellä tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi”, Sarkomaa toteaa.
Suomessa sairaanhoitajat ovat tällä hetkellä
kouluttautumismahdollisuuksien osalta hyvin eriarvoisessa asemassa, sillä
koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia
työnantajasta. Eri työnantajat tukevat eri tavoin työntekijöitään olemassa
oleviin erikoistumisopintoihin ja muihin täydennys- tai lisäkoulutuksiin.
Sairaanhoitajaliiton ja muiden kannanoton
allekirjoittaneiden mielestä erikoistumiskoulutusten tulee jatkossa olla
valtion tukemia. He pitävät kohtuuttomana edellyttää, että sairaanhoitaja
joutuu itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä
vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen.
Hoitoalan houkuttelevuuden ja työtyytyväisyyden lisäämiseen on huutava tarve. Sairaanhoitajien kattavien kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäiset erikoistumiskoulutukset olisivat tervetullut konkreettinen keino lisätä hoitoalan veto- ja pitovoimaa.
Kokoomuksen
edustajat: Hallitus
torppasi valiokunnassa kylmästi terapiatakuun
Sosiaali-
ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajat Mia Laiho, Anna-Kaisa Ikonen, Pia Kauma ja
Sari Sarkomaa
pettyivät valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
2022-2025, johon ei sisällytetty vieläkään matalan kynnyksen terapiatakuuta
mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen puuttuvan tehokkaan
mielenterveyshoidon perustason.
”On
suuri pettymys, ettei tässä neljän vuoden julkisen talouden suunnitelmasta
löydy rahoitusta terapiatakuun toteuttamiselle. Mielenterveyspalveluihin
on jo nyt kohtuuttoman vaikea päästä ja korona-aika on kriisiyttänyt palvelujen
kysynnän. On epäinhimillistä ja kansantaloudellisesti vahingoittavaa, jos
mielenterveysongelmia ei hoideta ajoissa. Terapiatakuulla voisimme varmistaa
hoitoonpääsyn kaikille”, huomauttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan
varapuheenjohtaja Laiho.
Julkisen talouden suunnitelman lausunnon yhteydessä
kokoomusedustajat esittivät pysyvän rahoituksen varaamista terapiatakuulle.
Asiasta äänestettiin tiistaina valiokunnassa, mutta hallituspuolueet
enemmistöllään torppasivat sen etenemisen.
”Miten on mahdollista, että rahaa ei löydy
mielenterveyspalveluihin, mutta hallinnolliseen sote-uudistukseen hallitus on
valmis laittamaan satoja miljoonia joka vuosi. Terapiatakuulle mielenterveyspalveluiden
hoitoon pääsyn varmistamiseksi ei löydy edes 35 miljoonaa”, kokoomusedustajat
ihmettelevät.
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa
ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi
arviolta 35 miljoonaa euroa, mutta ihmisten kuntoutumisen työelämään on
arvioitu tuovan (Mieli ry) 166 miljoonan säästöt yhteiskunnalle.
”Hallituspuolueet
lupasivat tukensa terapiatakuu -kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja
2019, mutta kansalaisten ja järjestöjen laajasti kannattaman aloitteen
lupaukset jätettiin tälläkin kertaa lunastamatta”, edustajat jatkavat.
Kokoomusedustajat ihmettelevät,
mitä hallitus oikein odottaa. Koronakriisi on näkynyt mielenterveysongelmissa
hoitoon hakeutumisen viivästymisenä ja kasvaneena huolena läheisten
terveydentilasta ja voinnista. Samaan aikaan järjestöjen tarjoaman etäyhteyksin
toteutettavan kriisituen tarve on kasvanut. Terapiatakuun mukainen
rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin on kokoomusedustajista
juuri nyt ajankohtainen.
”Erityisen
huolestuttavaa on lasten ja nuorten tilanne. Etäkoulut ja harrastustoiminnan loppuminen ovat
heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisänneet syrjäytymisen vaaraa
entisestään. Meidän
pitää hyödyntää opit 90-luvun lamasta. Jos mitään toimia ei tehdä välittömästi,
koronan jälkeen edessämme on suuri mielenterveysepidemia. Terapiatakuu on osa kestävää koronakriisin jälkihoitoa
sekä työllisyyden vahvistamista. Lisäksi sillä turvattaisi kaikille
yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut”, edustajat päättävät.
Pääministeri Marinin ehdotus
kiristyvästä progressiosta on karmaiseva. Se tarkoittaisi, että jo nyt
ylikireää ansiotuloveroa maksavat suomalaiset maksaisivat entistä enemmän
veroa. Vertailumaita heikompi ostovoimamme kurjistuisi edelleen.
Progression kiristys olisi erityisen kylmää kyytiä korkeiden asumis-
ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille
palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Palkasta ja
eläkkeestä pitäisi jäädä käteen siten, että se riittää muuhunkin kuin aivan
välttämättömään.
Sanon ehdottomasti ei pääministerin ehdotukselle. Verotus ei kaipaa lisää progressiota eikä Suomi korkeampia veroja. Verotuksen progression kiristäminen entisestään olisi myrkkyä työllisyydelle, yrittäjyydelle ja koronasta elpymiselle. Kasvu ja hyvinvointi eivät synny kiristämällä maailman kireimpiin kuuluvaa työn verotusta. Jos jotain haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän.
Pääministeri Marin tumppasi veronkiristyspuheillaan loputkin
jäänteet työväen puolueesta ja jäljelle jäi vasemmalle valuva veronkiristyksiin ja velan varaan
vastuuttomasti maatamme rakentava puolue. Vasemmistovihreä hallitus ajaa
demareiden johdolla ahkeruuteen, työhön ja yrittäjyyteen perustuvaa
hyvinvointiyhteiskunta päin seinää. Progression kiristäminen leikkaisi rujosti
työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä suunta. Se kutistaisi Suomen
mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja investointeja.
Hiljattain julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme muiden
Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa.
Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta koronakriisin
keskellä ja vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on
nyt länsinaapurissa jo tavallisella keskituloisella selvästi kevyempää. Miten
kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää
takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin
ahkeruuden kannustimet.
Työn verotus ja välilliset verot ovat jo kiristyneet vaalikauden
aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä sekä ajaa työn verotusta
kiristävää maakuntaveroa. Tämä on käsittämätöntä. Länsimaiden kireimpiin
kuuluvaa kokonaisveroastetta pitäisi enemminkin keventää kuin kiristää.
Veronmaksajien Teemu Lehtinen toteaa osuvasti, että yli 50 000 euron tulot on vain 750 000 suomalaisella, mutta he maksavat 55% kaikista tuloveroista. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitsemme siis lisää hyvätuloisia. Siksi verotukseen kaivataan kohtuutta ja kannustavuutta - ei lisää kiristyksiä.
Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti
vasemmistovihreässä hallitusrintamassa. Ensin vasemmistovihreät
tekevät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti
Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin
muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen
osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta
lähtien.
Uudenmaan
sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta
Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa
voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n
laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus.
Kaiken päälle vasemmistovihreät tarjoavat maakuntaveroa ratkaisuksi,
jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja
leikkauksia kaupungin kassaan. On täysin absurdi ajatus, että helsinkiläiset
palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta
vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän heidän
palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa. Vasemmistovihreiltä on
kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.
Pääministerin kalsea esitys työn tekijää kamppaavasta kuntaveron progression kiristämisestä on kuopattava samaan paikkaan työn verotusta kiristävän maakuntaveron kanssa.
Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen
kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan
pääministeri Marinin johtamien Sosialidemokraattien kallistumisesta yhä enemmän
vasemmistoon. Pääministeri Marin kertoi eilen YLE:n vaalitentissä SDP:n
haluavan muuttaa kunnallisveron progressiiviseksi. Kokoomusedustajien mukaan
työn verotusta tulisi päinvastoin keventää, ei kiristää.
Kokoomuksen
varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen mukaan Sosialidemokraattien kanssa on tehty
monissa kaupunginvaltuustoissa hyvää yhteistyötä, jotta ahkeruutta ei
jouduttaisi rokottamaan liikaa.
“Ei Marinin
johtamilla demareilla ole ollut edes Tampereella näin rajua halua kiristää
verotusta. Olemme yhteisymmärryksessä tehneet työtä pitääksemme veroasteet
maltillisina. Olemme jakaneet demareiden kanssa ajatuksen, ettei laajaa
hyvinvointiyhteiskuntaa pystytä ylläpitämään, jos tapamme kannustimet
ahkeruuteen”, Ikonen harmittelee.
Kansanedustaja ja
Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multalan mukaan sama on pätenyt
Vantaalla – SDP on ymmärtänyt työn verotuksen vaikuttavan työnteon
kannustavuuteen. Multala huomauttaa, että sitä pitäisi verottaa vähemmän, mitä
halutaan enemmän.
“Vain päiviä
sitten julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme suvereenisti muiden
Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa.
Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta kriisin keskellä ja
vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on nyt
länsinaapurissa selvästi kevyempää jo tavallisella keskituloisella. Miten
kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää
takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin
ahkeruuden kannustimet.”
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan maailman kireimpiin
kuuluvan verotuksen progression kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja
koronasta elpymiselle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima
kurjistuisi edelleen. Progression kiristys olisi täystyrmäys korkeiden asumis-
ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille
palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille.
“Progression
kiristäminen leikkaisi rujosti työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä
suunta. Se kutistaisi Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja
investointeja. Keskituloinen suomalainen maksaa muihin eurooppalaisiin nähden
jopa kolme prosenttiyksikköä kireämpää veroa jo nyt. Moni veronmaksaja kysyy
eikö mikään verojen määrä riitä.” Sarkomaa huomauttaa.
Kokoomuksen
kansanedustajat huomauttavat, että työn verotus ja välilliset verot ovat jo
kiristyneet vaalikauden aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä
sekä ajaa työn verotusta kiristävää maakuntaveroa.
“Jos jotain
haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän. Siksi kokoomus on ehdottanut työn
ja yrittäjyyden verotuksen keventämistä. Verotuksen painopiste tulisi siirtää
kulutukseen ja haittoihin. Länsimaiden kireimpiin kuuluvaa kokonaisveroastetta
on välttämätöntä keventää pitkällä aikavälillä.”, kokoomusedustajat päättävät.
Kannatuslukuja ei pidä tuijotella, mutta kyllä Ylen gallupin kärkipaikka ilahdutti. Iloitsen yli 6000 kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaan ja heidän tukijoukkonsa puolesta. Pieni ilo on mainiolle eduskuntaryhmällemme ansaittu. Työ jatkuu tietäen, että lukuja tulee ja menee. Luottamus ansaitaan kovalla työllä. Olen ylpeänä hienossa kokoomusjoukossa ehdokkaana. Tahto tehdä työtä helsinkiläisten parhaaksi myös kaupunginvaltuutettuna on vahva. Löysin kuvassa olevan vaaliesitteeni muutaman vuoden takaa. Vuodet vierivät, nainen muuttuu, mutta slogan pysyy.
Kohti kesäkuun kuntavaaleja - Tervetuloa mukaan kampanjaan
Olen ehdolla kuntavaaleissa ja innostunut tekemään työtä helsinkiläisten parhaaksi myös kaupunginvaltuutettuna. Helsingissä on edessä isoja kysymyksiä ja niiden ratkaisussa tarvitaan vahvaa osaamista sekä yhteistyökykyä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Kampanjointia tehdään koronan vuoksi pääosin joukolla sosiaalisessa mediassa ja soittamalla tutuille. Luvassa mukavaa tekemistä yhteistyössä. Painosta tulleet Sari-kortit numerolla 346 saat minulta sopimuksen mukaan jaettavaksi lähialueelle ja tutille. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Vaalipäällikkönäni toimii Sonja Tamminen. tamminen.sonja@gmail.com 050 574 1700. Lämpimästi tervetuloa mukaan.
Ollaan yhteydessä!
Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja
Äänestää saa Helsingissä numerolla 346
Toukokuun terveisissä:
Tervetuloa tapaamaan
Hallituksen velkariihen tulokset eivät kestä päivänvaloa
Turpeelle riittää rahaa, tieteelle ei
Maakuntamallista kuoriutui raju koulutusleikkaus
Hätähuuto maakuntasoten vakavista valuvioista!
Hallitus ryöstää kaupunkien rahat
Vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuudella ei ole mitään rajoja
Itämeri huutaa ympäristöministeriltä apua
Urakointia hoitajapulan kitkemiseksi
Tulevat tapahtumat
Laadukas varhaiskasvatus - Koulutuksen perusta -seminaari 24.5. klo 17. Lämpimästi tervetuloa mukaan ”Laadukas varhaiskasvatus - koulutuksen perusta” -Teams-seminaariin. Ilmoittaudu mukaan lähettämällä sähköposti osoitteeseen mikko.kivenne@eduskunta.fi perjantaihin 21.5. mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään Teams-kutsulinkki ennen tapahtumaa.
Helsingin kokoomuksen Facebook-live 27.5. klo 17
Helsingin kokoomus järjestää 27.5. sote-aiheisen Facebook-liven. Lisätietoja ja osallistumisohjeet tulevat Facebook-sivuilleni.
AfterTalk Facebook-live 29.5. klo 15
Tervetuloa uuteen viikoittaiseen AfterTalk-Facebook-liveen, jossa käydään läpi viikon kysymykset Helsingistä. Kerron viikon pääkuulumiset eduskunnasta ja ennen kaikkea Helsingistä. Vastaan tuttuun tapaan kysymyksiin, joita saa lähettää pitkin viikkoa osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tervetuloa mukaan!
AfterWalk Sarin kanssa Töölönlahdella 5.6. klo 13
Tervetuloa mukaan virkistävälle AfterWalkille. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa Kävelyllä noudatamme viimeisimpiä koronaohjeita ja huomioimme turvavälit jokaisen osallistujan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin! Jos et pääse paikan päälle, kutsun sinut kävelemään siellä, missä se on itsellesi mukavinta. Pysytään terveinä ja kävellään yhdessä!
Kokoomuksen Seniorifoorumin etätapaaminen 7.6.2021 klo 17 Kokoomuksen seniorifoorumin voimin järjestämme etätapahtuman Teamsillä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa https://forms.gle/MQVieB2PAzdL9n6WA0(0%) keskiviikkoon 2.6. kello 18 mennessä.
Lämpimästi tervetuloa!
Hallituksen velkariihen tulokset eivät kestä päivänvaloa
Vasemmistovihreän hallituksen puolivälitarkistus oli velkariihi, jonka tulokset eivät kestä päivänvaloa. Kymmenille tuhansille ihmisille työtä tuovat päätökset jätettiin tekemättä. Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa. Tulos on paljon huonompi kuin kukaan osasi pelätä. Myös valtiovarainministeriö lyttäsi vasemmistovihreän hallituksen kehysriihen tuloksen ja arvioi, että työllisyysvaikutus on vain neljännes hallituksen ilmoittamasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei hyväksy ihmisten sysäämistä työttömyyteen eikä hyvinvointiyhteiskunnan vaarantamisesta. Työn ja yrittämisen pitää aina kannattaa. Vastuuttomalle meno on pysäytettävä. Jätimme koko pääministeri Marinin hallitukselle välikysymyksen. On suunnanmuutoksen aika. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10215 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10207
Turpeelle riittää rahaa, tieteelle ei
Hallitus leikkaa tieteestä 35 miljoonaa samaan aikaan, kun sen tavoite on kasvattaa tutkimuksen, kehityksen ja investointien panostuksia. Talouden tasapainottaminen on vaikeaa, mutta on vaikea ymmärtää, että hallitus rikkoi kehysriihessä kehyksen, otti velkaa roppakaupalla ja silti tiede joutuu leikkauksen kohteeksi. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10244
Maakuntamallista kuoriutui raju koulutusleikkaus
Hallituksen sote-esitys lohkaisee suuren osan kaupunkien kuntaveron ja kiinteistöveron tuottoa, jolla pitäisi hoitaa kaupunkimme muita peruspalveluita sekä maksaa investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaakin kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä heikentää mahdollisuuksia investoida kasvavien kaupunkien uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.
On epäselvää, kykenevätkö suuret kaupungit jatkossa selviämään esimerkiksi sivistyksellisten oikeuksien turvaamisesta, joilla turvataan erityisesti lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluja, kuten varhaiskasvatusta, kouluja ja vapaa-ajan palveluita. Maakuntasotesta on vaarassa tulla historiamme suurin koulutusleikkaus. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10256
Hätähuuto maakuntasoten vakavista valuvioista!
Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto otti kantaa soteuudistukseen vakavista valuvioista alueemme ihmisten palveluihin. Nostimme yhdessä esille vakavan huolen huolen sote-esityksen vaikutuksista kasvavien kaupunkien investointikykyyn ja elinvoiman turvaamiseen. Taistelen naarasleijonan lailla, ettei alueemme ihmisten palveluja heikennetä, ettei kotikaupunkiani ryöstetä eikä sen elinvoimaa nitistetä. Elinvoimainen Helsinki ja Uusimaa ovat koko Suomen hyvinvoinnin ja kasvun veturi. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10189 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10203 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10260
Hallitus ryöstää kaupunkien rahat
Jätimme Valtiovarainvaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen hallituksen maakuntasoteuudistuksesta ja esitimme uudistuksen hylkäämistä. Hallitus on kääntänyt kylmästi selän kaupungeille, ryöstää rahat ja romuttaa kaupunkilaisten palvelut. Korona ja sen tuomat jonot painavat. Hoitajapula räjähtämässä käsiin. Eduskunnan on hylättävä ideologisesti ajettu maakuntasoteuudistus, joka luo maahan ylimääräisen hallintorakenteen, pistää suomalaiset selkeästi eriarvoisiksi maksajiksi ja luo jykevää painetta kiristää veroruuvia. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 400 miljoonalla eurolla. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10225 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10233 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10236
Avasimme vapun yhdessä puolueemme varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen kanssa Kansallisten ylioppilaiden Wappuratikassa.
Vasemmistovihreän hallituksen kaupunkivastaisuudella ei ole mitään rajoja
Vasemmistovihreiltä puolueilta on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta. Jo aiemmat leikkaukset vaaransivat Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta lisäleikkaukset ovat katastrofi. Hallituksen kaupunkivastaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja. Hallituksen pääkaupungille lupaama erityisasema on vääristynyt massiiviseksi helsinkiläisten palveluiden heikennykseksi. Maallemme monin tavoin kalliiksi tulevan hallintouudistuksen sijaan verorahat on kohdennettava koronaepidemian jälkien korjaamiseen ja siihen, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10248 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10252 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10256
Itämeri huutaa ympäristöministeriltä apua
Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsin työvoitosta, kun viime eduskuntakaudella teimme kokoomuksen aloitteesta päätöksen mittavasta Itämeren suojeluohjelmasta. Tosiasia on, että jo tehdyn lisäksi Itämeren pelastamiseksi tarvitsemme nykyiseltä hallitukselta ripeästi lisää toimia. Saaristomeren tilan kohenemiseksi on olemassa keinot ja rahat, vain ympäristöministerin tahto puuttuu. Ongelma on, että hallitus on päättänyt hajasijoittaa rahat satoihin eri puolella maata oleviin hankkeisiin. Näin rahat käytetään tehottomasti eikä muutosta Itämeren tilaan saada. On pakko kysyä, mikä vihreää ympäristöministeri Krista Mikkosta pidättelee?
Urakointia hoitajapulan kitkemiseksi
Osallistuin Kansainvälisenä sairaanhoitajan päivänä 12.5. Uudenmaan sairaanhoitajien järjestämään etätilaisuuteen. Keskustelimme siitä, miten hoitajapulaa voisi kitkeä. Kiritin hoitajaliittojen yhteistä ehdotusta erikoistumiskoulutuksista, jotka vastaisivat vaateita ja lisäisivät hoitoalan veto- ja pitovoimaa. Vauhditin asiaa jättämällä kirjallisen kysymyksen asiasta. Olen huolissani siitä, että leikkaukset Helsingissä ja Uudellamaalla, pahentavat hoitajapulaa entisestään.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa
