Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

SDP:n eduskuntaryhmän enemmistön ja puoluejohdon piiristä uudelleen lämmitetty aie  lunastaa  vaalilupaus ”vappusatasesta” leikkaamalla työeläkkeitä on umpivastuuton. Sairaanhoitajien, opettajien ja muiden työllään ansaitsemien ihmisten eläkkeiden leikkausvaateet on tyrmättävä. Suomalaisten on voitava luottaa, ettei heidän työeläkkeitä käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

SDP:n aie ajaa omia vaalilupauksiaan piittaamatta eläkejärjestelmän kestävyydestä, on jatkoa pääministeri Marinin hallituksen poikkeuksellisen vastuuttomalle talouspolitiikalle. Piittaamattomuus tulevista sukupolvista ja hallituksen toimien vahingollisista vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaamme on valunut aikaa sitten yli äyräiden.

23 sosiaalidemokraattien kansanedustajaa on allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, milloin hallitus aloittaa hallitusohjelman mukaisen selvityksen pienimpiä työeläkkeitä saavien aseman parantamisesta. Kysymyksessä todetaan, että alle 1 400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa nettomääräisesti sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja.

Kirjallinen kysymys pitää sisällään  asiantuntijoiden näkemyksien vastaisia väitteitä eläkejärjestelmästä ja sen kestävyydestä. SDP:n edustajat luovat virheellistä mielikuvaa siitä, että osaa työeläkkeistä voisi ”tuosta vain” helposti korottaa käyttämällä eläkerahastojen varoja.  Tosiasiassa tilanne on täysin toinen. Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä.

 Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on tietysti se, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole. SDP:n esitys tarkoittaisi, jos se oikeasti toteutettaisiin, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin työeläkejärjestelmän toimivuuden kustannuksella.

SDP:n kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille.

 SDP:n aikeet rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Työeläkejärjestelmää ei ole myöskään rakennettu tuloerojen tasaamiseen.

 Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava asia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeimpiä toimia ovat mm. hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, kotitalousvähennyksen kehittäminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki ja lääkekorvaukset.

 Työeläkejärjestelmää ei saa uhrata SDP:n vaalilupausten alttarilla. Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava umpivastuuttomasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme.

Julkaistu

Missä hallitusohjelmaankin kirjattu laki eläinten hyvinvoinnista viipyy? Viime kaudella uudistusesitys kaatui keskustan maakuntahaaveiden mukana. Lain valmistelutyötä on tehty jo 10 vuotta ja muutoksille on ollut suuri tarve jo pitkään.

Nykyiset hallituspuolueet vaativat viime eduskuntakaudella kunnianhimoista eläinsuojelulainuudistusta mutta hallitusvastuussa on asiasta ollut lähes radiohiljaisuus.

 Pitääkö tämän viikon päätteeksi enää edes kysyä, onko lain viivästymisessä kyse jälleen siitä, että hallitus ei kykene tekemään päätöstä? Kokoomus ei hyväksy viivyttelyä eläintein hyvinvoinnin kustannuksella.

Lain tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi, kunnioitus ja hyvä kohtelu. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tarvitaan, jotta eläinten käyttäytymistarpeet saadaan turvattua parhaimpaan tutkimustietoon perustuen pitkälle tulevaisuuteen.

 Saamme jatkuvasti lisää uutta tutkimustietoa eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Laissa pitää turvata jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa, tehostaa eläinsuojeluvalvontaa, määriteltävä eläinsuojeluvalvontaviranomaisen pätevyysvaatimukset, kieltää koirien sähköpannat sekä saada laintasolla vaatimus kivunlievityksestä kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä.

Eläinten pitää voida käyttäytyä tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden mukaisesti

Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Kokoomus ajoi viime hallituskaudella valmisteilla olevaan lakiehdotukseen muutoksia, joilla oltaisiin lisätty esimerkiksi lehmien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia kytkettynä pidosta luopumalla ja laidunnusta lisäämällä.

 Lakiin pitää selkeästi kirjata parsinavettakielto. Uusien parsinavettojen rakentamisesta ollaan jo luopumassa, joten muutos riittävällä siirtymäajalla ei lisäisi tuottajien kustannuksia. Parressa kiinnipitämisen kielto olisi selkeä tapa osoittaa vientimarkkinoidenkin asiakkaille eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ Suomessa.

 Eläinten hyvinvoinnin lisäksi on myös tuottajan etu, että laki saadaan viimein lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn. Näin tuottajat voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.

 Myös tiineytyshäkeistä luopumista on lykätty liian pitkään, sillä jonkinlainen siirtymäaikakin on vielä edessä. Emme voi odottaa 2030-loppupuolelle niiden käytöstä luopumisen kanssa. Hallituksen lisätessä ensi vuodelle määrärahoja myös eläinten hyvinvointikorvauksiin, on ne vaikuttavasti ohjattava eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin kuten porsitushäkeistä luopumiseen.

Julkaistu

Tiedote 16.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, missä hallitusohjelmaankin kirjattu laki eläinten hyvinvoinnista viipyy. Viime kaudella uudistusesitys kaatui keskustan maakuntahaaveiden mukana. Lain valmistelutyötä on tehty jo 10 vuotta ja muutoksille on ollut suuri tarve jo pitkään.

”Pitääkö tämän viikon päätteeksi enää edes kysyä, onko lain viivästymisessä kyse jälleen siitä, että hallitus ei kykene tekemään päätöstä? Kokoomus ei hyväksy viivyttelyä eläintein hyvinvoinnin kustannuksella”, Kokoomuksen Sarkomaa sanoo.

Lain tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi, kunnioitus ja hyvä kohtelu. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tarvitaan, jotta eläinten käyttäytymistarpeet saadaan turvattua parhaimpaan tutkimustietoon perustuen pitkälle tulevaisuuteen.

”Saamme jatkuvasti lisää uutta tutkimustietoa eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Laissa pitää turvata jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa, tehostaa eläinsuojeluvalvontaa, määriteltävä eläinsuojeluvalvontaviranomaisen pätevyysvaatimukset, kieltää koirien sähköpannat sekä saada laintasolla vaatimus kivunlievityksestä kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä”, Sarkomaa listaa esimerkkejä uudistustarpeista.

Eläinten pitää voida käyttäytyä tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden mukaisesti

Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Kokoomus ajoi viime hallituskaudella lakiehdotukseen muutoksia, joilla oltaisiin lisätty esimerkiksi lehmien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia kytkettynä pidosta luopumalla ja laidunnusta lisäämällä.

”Lakiin pitää selkeästi kirjata parsinavettakielto. Uusien parsinavettojen rakentamisesta ollaan jo luopumassa, joten muutos riittävällä siirtymäajalla ei lisäisi tuottajien kustannuksia. Parressa kiinnipitämisen kielto olisi selkeä tapa osoittaa vientimarkkinoidenkin asiakkaille eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ Suomessa”, Sarkomaa sanoo.

Eläinten hyvinvoinnin lisäksi onkin myös tuottajan etu, että laki saadaan viimein lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn. Näin tuottajat voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.

”Myös tiineytyshäkeistä luopumista on lykätty liian pitkään, sillä jonkinlainen siirtymäaikakin on vielä edessä. Emme voi odottaa 2030-loppupuolelle niiden käytöstä luopumisen kanssa. Hallituksen lisätessä ensi vuodelle määrärahoja myös eläinten hyvinvointikorvauksiin, on ne vaikuttavasti ohjattava eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin kuten porsitushäkeistä luopumiseen”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

SDP:n kansaedustajien esittämä uusi ”vappusatanen” on saanut osakseen paljon kritiikkiä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marinia tekemään pesäeroa sosialidemokraattien eduskuntaryhmän enemmistön tekemään aloitteeseen pienten työeläkkeiden korotuksista. Kyse on Sarkomaan mukaan uudelleenlämmitetystä ”vappusatasesta”.

– Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava demariryhmän ajamasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme, Sarkomaa sanoo tiedotteessaan.

Sarkomaan mukaan sosialidemokraattien kaavailut murentaisivat työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.

– Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille.

Sosialidemokraattien työministeri Hanna Sarkkiselle jättämässä kysymyksessä todetaan, että alle 1400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja. Samalla ministeriä pyydetään selvittämään, voisiko työeläkkeitä alkaa korottaa puoliväli-indeksillä taitetun indeksin sijaan.

Esitystä on kritisoitu jo muun muassa hallituskumppani vihreiden ja keskustan kansanedustajien toimesta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen ihmetteli puolestaan, miksi SDP:n kansanedustajat eivät usko Eläketurvakeskuksen asiantuntijoita.

– Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on takuuvarmasti, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole, Sarkomaa puolestaan sanoo.

Ehdotus on Sarkomaan mukaan vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

– Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä, hän muistuttaa.

Julkaistu

Tiedote 17.10.2021

Julkaisuvapaa heti 


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa tyrmää SDP:n eduskuntaryhmän ja puoluejohdon piiristä uudelleen lämmitetyn aikeen lunastaa vaalilupauksensa ”vappusatasesta” leikkaamalla työeläkkeitä. Sairaanhoitajien, opettajien ja muiden työllään ansaitsemien eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työeläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

23 sosiaalidemokraattien kansanedustajaa on allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, milloin hallitus aloittaa hallitusohjelman mukaisen selvityksen pienimpiä työeläkkeitä saavien aseman parantamisesta.

”Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on takuuvarmasti, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole. Demareiden esitys tarkoittaisi, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella”, Kokoomuksen Sari Sarkomaa sanoo.

Demareiden esitys ajaa omia vaalilupauksiaan piittaamatta eläkejärjestelmän kestävyydestä, on jatkoa pääministeri Marinin hallituksen vastuuttomalle talouspolitiikalle. Piittaamattomuus tulevista sukupolvista on valunut aikaa sitten yli äyräiden.

”Demareiden kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

Demareiden aikeet rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Työeläkejärjestelmää ei ole myöskään rakennettu tuloerojen tasaamiseen.

”Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi. Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä”, Sarkomaa muistuttaa.

Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeimpiä toimia ovat mm. hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki ja lääkekorvaukset.

”Työeläkejärjestelmää ei saa uhrata Sdp:n vaalilupausten alttarilla. Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava demariryhmän ajamasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme”, Sarkomaa vaatii.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Aiheesta pidempi blogikirjoitus osoitteessa: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/sdpn-leikkauskaavailut-tyoelakkeisiin-tyrmattava-paaministeri-marinin-irtisanouduttava-vastuuttomasta-aikeesta/

Julkaistu


Hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä ristiriidassa. Hallituspuolueiden edustajat pitävät mielenterveyden tärkeyttä esillä puheissa, mutta teot terapiatakuun toteuttamiseksi puuttuvat.

Tätä kirjoittaessa on kulunut 724 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta. Eduskunta on äänestänyt Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelystä kaksi kertaa, maaliskuussa 2021 ja toukokuussa 2021. Molemmilla kerroilla kokoomuksen esitys käsitellä kansalaisaloite kaatui hallituspuolueiden äänestäessä vastaan. Kansalaisaloite on sysätty rumasti syrjään. Lisäksi kokoomus on esittänyt lukuisia kertoja terapiatakuun toteuttamista niin vaihtoehtobudjetissa kuin muissakin yhteyksissä. Nämäkin ehdotukset on vasemmistovihreä enemmistö tyrmännyt. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta yhdessä totta.

Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

On vakava tosiasia, että mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja -resursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu –kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Olin mukana yhdessä Touko Aallon, FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen ja Mielenterveyspoolin projektipäällikön Alviina Alametsän kanssa Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidettyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä on mahdoton edes laskea. Terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.

Koko maan kattava terapiatakuu varmistaisi sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jäisi yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Terapiatakuun toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Julkaistu



Vasemmistovihreän hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelut vaarantavat toimet tekevät mukaan rumaa jälkeä. Ensin eduskunnassa runnottiin läpi aluehallintouudistus valuvikoineen ja nyt ovat Kela-korvaukset liipaisimella. Hallitus on asettanut pikatoimeksiannolla parlamentaarisen ryhmän käsittelemään yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon korvauksia, lääke- ja matkakorvauksia sekä Kelan järjestämää kuntoutusta.

Julkisuudessa kuultujen puheenvuorojen pohjalta näyttää siltä, että ideologisella vimmalla halutaan ensimmäiseksi lakkauttaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus. Perusteluja eikä tutkittua tietoa tahtotilan perusteluksi ole nimeksikään. Vaikutusten saatikka vaihtoehtojen pohtimiseen työryhmässä ei aikaa näytä olevan. Työ on juuri aloitettu ja valmista pitäisi olla jo marraskuun puolessa välissä.

Hallituksen kiirettä ajaa alas Kela-korvaus lisää se, että runsaasta rahanjaosta huolimatta vanhuspalveluiden hoitajamitoitus jäi ilman riittäviä määrärahoja. Puuttuvat eurot leikataan terveydenhuollosta ja erityisesti Kela-korvauksesta. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on umpikujassa, kun puuttuvia rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Saramo perusteli hallituksen tylyä linjaa Kela-korvauksiin toteamalla, ettei ole mitään järkeä tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten pääsyä hoitoon. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta, edistänyt kansanterveyttä ja helpottanut julkisen sektorin painetta.

Tavoite poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta on kylmää politiikkaa, jossa on unohdettu palveluja tarvitsevat ihmiset. Unohdettu on myös asiantuntijoiden hyvin yhtenäiset varoitukset. SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi on vakavasti (Iltalehti 11.10.2021) varoittanut Kela-korvauksen poiston katastrofaalisista seurauksista ja lausunut, ettei korvausta tulisi missään nimessä poistaa sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä.

Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa. Oli vastaus kumpi tahansa, niin yhtä järkyttävää. Silmät on suljettu ihmisten huolelta ja palveluiden heikentymiseltä. Ja siltä, että merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatuvilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Vuonna 2019 tehtiin Kela-korvatussa terveydenhuollossa pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa, joiden lisäksi on muut käynnit ja tutkimukset.

Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat. On selvää, että korvauksen poiston johdosta ihmisiä siirtyisi yksityiseltä julkiselle sektorille. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen sektorin kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Toive siitä, että Kela-korvauksen alasajo ja rahan ripottelu hyvinvointialueille parantaisi palveluja ei perustu mihinkään tutkimuksiin ja vaarantaa koko terveydenhuoltomme toimivuuden. Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen poistamisella.

Julkisen vallan vastuulla on turvata yhdenvertainen ja oikea-aikainen pääsy terveyspalveluihin. Onnistuakseen on pienen maan otettava käyttöön kaikki voimavarat. Hallituksen on syytä etsiä hoitajamitoitukseen rahoitus muualta kuin romuttamalla Kela-korvaus.

Kansanterveydellisesti- ja taloudellisesti on päinvastoin järkevää kehittää sekä korottaa Kela-korvausta, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon ja voisimme hyödyntää paremmin yksityisen sektorin voimavaroja. Samalla voimme keventää ylikuormittuneen julkisen sektorin henkilöstön taakkaa. Hallituksen ihmisten palveluja heikentävään menoon on välttämätöntä tehdä täyskäännös.

Julkaistu

Eri puolilta Suomea koostuvan vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden verkoston tuoreen Kuntalehdessä julkaistu kannanoton viesti on hälyttävä: ikääntyneiden ihmisten palvelut ovat ajautumassa kansalliseen kriisiin. Hallituksen henkilöstömitoitus ei ole tuonut työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin jonoja ja palveluiden heikentymistä. Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle.

Hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhustenhuollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet. Hallitusvastuussa on toimittu varmasti hyvää tarkoittaen mutta asiantuntija-arvion mukaan päinvastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Tilannetta vaikeuttaa se, että hallituksen jo ennen koronaa alkaneesta hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahankäytöstä ja velanotosta huolimatta kaikkia luvattuja euroja ei ole vieläkään herunut vanhustenhuollon epäkohtiin. Kun hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, otetaan rahat leikkaamalla terveydenhuollon Kela- korvauksia ja muualta terveydenhuollosta. Tämä on virhe, joka vaikeuttaa hoitoon pääsyä.

Asiantuntijoiden ja eduskunnan huolta syventää se, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan luvattu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Lausunnon antaneiden mukaan esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin, varsinkin hoitajapulaan. 

Vaatiessani hallitusta lunastamaan vanhuspalvelulupauksen ei kyse ole lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Vanhuspalvelujen johtavien virkamiesten hätähuutoa ei voi ohittaa. On viimein kuunneltava asiantuntijoiden huoli.


Työtä on tietenkin tehtävä joka taholla. Iloitsen, että tavoitteeni kirjata vahvasti kaupunkimme valtuuston työtä ohjaavaan kaupunkistrategiaan senioreiden palveluiden kehittäminen ja esimerkillinen henkilöstöpolitiikka on toteutumassa. Henkilöstöpolitiikka on nostettu yhdeksi painopisteeksi taltuttamaan tekijäpulaa sekä lisäämään kotikaupunkimme pito- ja vetovoimaa työnantajana.

Painopisteenä on myös vihdoinkin se, että helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien sekä muistisairaiden palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Helsinkiläisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen ihminen saa tarvittaessa hyvän hoivan, hoidon ja inhimillisen kohtelun. 

Strategia hyväksytään lokakuun ensimmäisessä valtuuston kokouksessa. Sen lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Kauniin kotikaupunkimme on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Afterwalk-kävelyt käynnistyvät taas tiistaina 19.10. koronatauon jälkeen. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17:15. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin ja koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Julkaistu

Tiedote 6.10.2021

Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä ristiriidassa. Sarkomaan mukaan hallituspuolueiden edustajat pitävät mielenterveyden tärkeyttä esillä juhlapuheissa, mutta teot terapiatakuun toteuttamiseksi puuttuvat.

”Tänään on kulunut 716 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta yhdessä totta”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mielestä terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa suurin syy sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyteen ja syrjäytymiseen.

”Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla”, Sarkomaa sanoo.

”Terapiatakuun toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on esittänyt terapiatakuun toteuttamista vaihtoehtobudjeteissaan 2020 ja 2021.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 30.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho liittyvät ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston vakavaan huoleen ikääntyneiden palveluiden tilasta. Eri puolilta Suomea koostuvien johtavien asiantuntijoiden verkosto tuo esille julkitulossaan, että ikääntyneen väestön palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen on ajautumassa kansalliseen kriisiin. Palveluiden järjestäjiä ja tuottajia uhkaa tilanne, jossa palveluiden järjestäjiä ja tuottajat eivät pysty täyttämään lakisääteisiä velvoitteita. Kokoomusedustajat pitävät tilannetta hälyttävänä.

”Vanhuspalvelujen johtavien virkamiesten hätähuutoa ei voi ohittaa. Nyt on viimein hallituksen herättävä ja kuunneltava asiantuntijoiden huoli ikääntyneiden palveluiden tilasta”, sanoo entinen peruspalveluministeri Risikko.

Ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston mukaan hallituksen esittämä asteittain voimaan tuleva henkilöstömitoitus ei ole tuonut työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin. Koska henkilöstöä ei ole ollut riittävästi saatavilla, seurauksena on ollut palvelupaikkojen vähentämistä ja jonojen muodostumista ympärivuorokautisiin palveluihin, jolloin palvelujärjestelmän kivijalkana olevan kotihoidon järjestäminen on heikentynyt.

”Henkilöstömitoituksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota henkilöstön saatavuuteen ja arvioi, että hoitajamitoituksen toteuttaminen voi olla paikoin haasteellista henkilöstön heikon saatavuuden vuoksi. Myös Kuntaliitto ja kunnat toivat lausunnoissaan esille huolen henkilöstön saatavuudesta ja suuren huolen kotihoidon tilanteesta”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho.

Vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden mukaan henkilöstön saatavuustilanteen vuoksi uusien velvoitteiden säätämisestä tulee nyt pidättäytyä. Liian yksityiskohtainen säätely voi johtaa siihen, että nykyisistä toimivista käytänteistä pitää luopua.

”Ei ole mikään ihme, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai lausuntokierroksella asiantuntijoilta täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Asiantuntijoiden mukaan akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia”, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa 2021 julkaiseman ammattibarometrin valossa sairaan- ja terveydenhoitajien pula on oleellisesti pahentunut. Vuoden 2020 työmarkkina-arvioiden mukaan sairaan- ja terveydenhoitajista on pulaa koko maassa. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että seuraavan 15 vuoden aikana sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 050 511 3107

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461