Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Hallituksen esitys vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta on eduskunnan käsittelyssä. Kokoomus kannattaa tehtävän perustamista, mutta niin, että tulevalla vanhusasiavaltuutetulla on valta puuttua epäkohtiin. Hallituksen esityksessä sitä ei ole. Tämä on vakava puute.

Lakiesityksen epäkohdat on viisasta ja välttämätöntä eduskunnassa korjata. Vanhusten kohtelun ja palveluiden puutteiden korjaaminen edellyttää vahvan toimivallan omaavan vanhusasiavaltuutetun.

Ikäihmisten palveluissa on paljon korjattavaa. Kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa.

Hallituksen esityksen mukaan vanhusasiavaltuutettu seuraisi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Hänen tehtävänsä olisi tuoda havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Esitämme Paula Risikon ja Mia Laihon kanssa muutosta hallituksen esitykseen. Vanhusasiavaltuutetulla on oltava todellinen toimivalta puuttua epäkohtiin. Siksi vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen on annettava eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi ja vanhusasiavaltuutettu on sijoitettava eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.

Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa käsitellään vanhusten oikeuksia koskevia asioita laajasti eri sektoreilla, mm. sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, vammaisten henkilöiden oikeuksia, edunvalvontaa, verotusta ja poliisin toimintaan liittyviä asioita.

Laillisuusvalvonnassa pyritään erityisesti turvaamaan, että jokainen ikääntynyt henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Vuonna 2020 ratkaistuista kanteluista peräti 126 koski vanhusten oikeuksia.

Eduskunnan oikeusasiamiehen tekemien tarkastusten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta, poikkeuksena koronavuosi. Eduskuntaryhmämme on työn ansiota oikeusasiamiehen toimintaan on lisätty voimavaroja

Kaikki hoivayksiköihin ja laitoksiin tehdyt tarkastukset toteutetaan pääosin ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksilla pyritään kattamaan eri suuruisia kuntia ja eri tavoin organisoituja palveluja.

Eduskuntaryhmämme julkaisi viikonloppuna johdollani valmistellut kuntavaaliteesit ikäystävälliselle kunnalle. Kymmenen teesin ohjelmassa kohta 8 käsittelee vanhusten oikeuksien valvontaa.  Vaadimme myös teeseissämme senioreiden oikeuksien valvontaa ja edistämistä eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Kokoomus esittää myös vanhuspalveluiden laadun tarkkailua tarkastuskäyntejä lisäämällä.

Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Senioreiden yhdenvertainen pääsy kaikkiin kunnan palveluihin varmistetaan. Palveluita kehitetään senioreiden kanssa yhdessä. Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.

Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä. Jokaisen on voitava luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun. Tämän takia vanhusasiavaltuutetulla tulee olla vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin ja tämä on Eduskunnan varmistettava muuttamalla hallituksen torsoksi jäänyttä lakiesitystä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 6.6.2021
JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vaativat vanhusasiavaltuutetulle vahvoja valtuuksia puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.

"Ikäihmisten palveluissa on paljon korjattavaa. Kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Siksi vanhusasiavaltuutetulla pitää olla vahvat toimivaltuudet puuttua epäkohtiin", vaatii Risikko.

Professori Marja Vaarama otti eilisessä Lännen Median haastattelussa (5.6.) myönteisen kannan vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi. Samoin Kokoomus kannattaa tehtävän perustamista, mutta niin, että tulevalla vanhusasiavaltuutetulla on valta puuttua epäkohtiin. Hallituksen esityksessä sitä ei ole.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi eilen Kokoomuksen seniorifoorumin puheenjohtaja Sari Sarkomaan johdolla valmistellun kuntavaaliteesinsä ikäystävälliselle kunnalle. Kymmenen teesin ohjelmassa kohta 8 käsittelee vanhusten oikeuksien valvontaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaatii ohjelmassa, että "Osoitetaan vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi." Kokoomus esittää myös vanhuspalveluiden laadun tarkkailua tarkastuskäyntejä lisäämällä.

"Ihmisten persoonallisuus ei jää eläkkeelle! Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Ikäystävällisessä kunnassa yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Tämän takia vanhusasiavaltuutetulla tulee olla vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin ja tämä on eduskunnan huolehdittava", edellyttää Sarkomaa.

Kokoomusedustajat esittävät, että vanhusasiavaltuutettu sijoitettaisiin Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.

"Hallituksen esitystä pitää eduskunnassa muuttaa niin, että vanhusasiavaltuutettu saa toimivaltuudet tehokkaasti puuttua vanhusten huonoon kohteluun ja palveluiden epäkohtiin”, vaatii Laiho.

Hallituksen esitys vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä.

"Lakiesityksen epäkohdat voidaan vielä korjata. Ikääntyvä kansa tarvitsee vahvan toimivallan omaavan vanhusasiavaltuutetun", arvioivat edustajat.


Lisätetoja:
Paula Risikko
Sari Sarkomaa
Mia Laiho

Julkaistu

Tiedote 4.6.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tänään 10 teesiä ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi. Eduskuntaryhmän mukaan kuntia on kehitettävä hyviksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille kuntalaisille. Teesien valmistelua johti eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kokoomuksen seniorifoorumin puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

 “Ikäystävällisessä kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäystävällisten kuntien rakentaminen ei tarkoita ainoastaan vanhuspalveluiden parantamista, vaan kokonaisvaltaista ikäihmisten huomioimista kuntien päätöksenteossa. Suomalaisista yli miljoona on vähintään 65-vuotiaita”, Sarkomaa sanoo. 

“Ikäihmiset eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima vapaaehtoistyössä ja omaishoitajina. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on, että seniorit kohdataan yksilöinä. Persoonallisuus ei nimittäin jää eläkkeelle”, Sarkomaa sanoo.

 “Ikäystävällisessä kunnassa kaupunkiympäristö ja palvelut suunnitellaan esteettömäksi. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava”, Sarkomaa sanoo.

”Ikäystävällisessä kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

Eduskuntaryhmä nostaa pöydälle myös vanhuspalveluiden epäkohdat ja niihin puuttumisen.

“Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Sekä yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Haluamme, että senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä koko kunnan kehittämisessä, Sarkomaa.

Kokoomuksen teesit ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi löytyvät täältä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Helsingin Muistiyhdistys ja Muistiliitto tekevät monin tavoin mainiota työtä sen eteen, että oikeus elää omannäköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuvat. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Monet seniorit ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. Tämän asian korjaaminen on itselleni sydämen asia. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Kaikilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus liikkua ja elää omannäköistä elämää. 

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää fyysistä kuntoa sekä toimintakykyä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajankin työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkujat myös nukkuvat yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin. 

Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta ulkoilmassa koronasuosituksia noudattaen on hyvä tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä, varsinkin näin korona-aikana.

Helsingissä on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Ja myös riittävästi kunnollisia penkkejä lepoa varten. Varsinkin talvella jalkakäytävien kunnossapito on elintärkeää.

Korona-aika aiheuttaa uusia ja vaikeitakin tilanteita ja tunteita. Muistiliitossa olemme keränneet muistisairaiden ja heidän perheidensä kokemuksia. Erityinen huoli on ollut omaishoitoperheiden palveluiden puutteet. Toimitamme korjausvaateita palveluiden järjestämisestä vastaaville tahoille. Ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että koronarajoitustoimilla ei saa estää muistisairasta ihmistä tapaamasta omaisiaan vaan on etsittävä turvalliset tavat taata ihmisoikeudet. Tämä on Helsingin huomioitava. 

Ihmiselle kuuluu iästä, sairaudesta ja epidemiasta riippumatta oikeus olla yhdessä puolisonsa kanssa, tavata läheisiään ja liikkua. Palveluiden on pelattava koronasta huolimatta. Uusia tapoja auttaa ja tukea on yhdessä kehitettävä. Helsingin Muistiyhdistys tekee mainiota työtä, ettei kukaan jäisi yksin. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää. Ajatukset ja terveiset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Terveyttä ja iloa toivottaen

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton ja eduskunnan muistiverkoston varapuheenjohtaja

Julkaistu

Otin tänään vastaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan ”Mitta on täysi” -mielenilmauksessa julkilausuman kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajana. Eduskunnalle luovutettiin mielenilmauksen yhteydessä julkilausuma, jonka on allekirjoittanut 171 luovan alan yhteisöä ja toimijaa.

Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä, kuten varmasti kaikki suomalaiset, haluamme kulttuurin ja tapahtumat takaisin. Kymmenettuhannet osaavat kulttuurin ammattilaiset ja yritykset on päästettävä terveysturvallisesti tekemään työtään. Näin merkittävän ja valtavan joukon ollessa vailla työtä ja turvaa yli vuoden, on tilanne hyvin vakava.

Tapahtuma- ala ja kulttuuri on ollut liian pitkään suljettuna. Alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesta, tapahtuman järjestäjiä kuullen, yhdessä ja avoimesti toimien samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muitakin elinkeinoja on avattu. Tapahtuma- ja kulttuurialan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamisen viivyttely on tullut monin tavoin kalliiksi. Ala olisi ansainnut ennakoitavuutta koronarajoitustoimien suhteen. Olemme kokoomuksessa esittäneet Suomen avaamista ja tapahtumien terveysturvallisten tapahtumien järjestämistä esimerkiksi koronatodistusten ja pikatestien avulla.

Viivyttely on tullut monin tavoin liian kalliiksi. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala olisi ansainnut ennakoitavuutta rajoitustoimenpiteiden osalta. Me kannatamme sitä, että Suomi ottaisi käyttöön kaikki turvalliset keinot, joilla maamme avaaminen ja tapahtumien terveysturvallinen järjestäminen vauhdittuu. Myös koronatodistukset sekä pikatestit.

Tarvitsemme enemmän ajattelua, joka lähtee siitä, miten jokin on mahdollista eikä vain, miten voidaan yhä toimintaa rajoittaa. On ymmärrettävä, että kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaiset ovat huippuosaajia, jotka pystyvät järjestämään tilaisuuksia terveysturvallisesti.

Jokainen ymmärtää tilanteen järjettömyyden. Olympiastadionilla saa olla vain 50 henkeä, mutta muualla on sitten toisin. Ravintolassa henkilömäärä on täysin eri, kun levyn soittamisen sijaan paikalla on esiintyjä. Kokoomus on esittänyt tolkkua rajoituksiin ja muutoksia tartuntatautilakiin. Ne on tylysti hallituspuolueet aina äänestäneet kumoon

Kun elinkeinovapautta on rajoitettu, on päivänselvää, että julkisen vallan on korvattava tästä aiheutuneet vahingot. On vakavaa, että hallitus on tässä viivytellyt

Kokoomuksen vauhdittamana eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä on hallituksen huolehdittava, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään.

Päätöksenteossa on pyrittävä ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin. Tämä oli eduskunnan vahva viesti hallitukselle.

Kulttuuri toimialana rakentaa sivistystä ja hyvinvointia ja tuo työtä sekä yrittäjyyttä. Tulevaisuuden kannalta alaan kannattaa investoida. Kokoomus kannattaa kulttuuri palveluiden saavutettavuuden lisäämistä ja alan toimintamahdollisuuksien kehittämistä.

Me kokoomuslaiset olemme huolissamme kuten kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat vähenevien rahapelituottojen vaikutuksesta kulttuuriin. Pidän välttämättömänä, että tähän löydetään kestävä ratkaisu. Päätin puheeni toteamalla, että kokoomus on valmis välittömästi laittamaan tolkun nykyiseen tilanteeseen ja löytämään ratkaisuja luovien alojen ahdinkoon.

Kulttuuri eikä tapahtumat saa kuolla koronaan – eikä hallituksen tekemättömyyteen.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 3.6.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koronan kurittamasta kulttuuri- ja tapahtuma-alasta. Alan toiminta perustuu pitkälti yleisötilaisuuksiin, jotka ovat olleet kiellettyjä. Sarkomaa puhui tänään kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenilmauksessa, joka järjestettiin Eduskuntatalon portailla ja kansalaistorilla.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut liian pitkään suljettuna. Alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesta, tapahtuman järjestäjiä kanssa yhdessä ja avoimesti toimien samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muitakin elinkeinoja on avattu. Tapahtuma- ja kulttuurialan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan tarvitaan enemmän ajattelua siitä, miten jokin on mahdollista eikä vain, miten toimintaa voidaan yhä rajoittaa.

”Esimerkiksi Olympiastadionilla saa olla vain 50 henkeä, mutta muualla on sitten toisin. Ravintolassa henkilömäärä on täysin eri, kun levyn soittamisen sijaan paikalla on esiintyjä. Kokoomus on esittänyt tolkkua rajoituksiin ja muutoksia tartuntatautilakiin. Ne on tylysti hallituspuolueiden edustajien toimesta äänestetty kumoon”, Sarkomaa sanoi.

”Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä, kuten varmasti kaikki suomalaiset, haluamme kulttuurin ja tapahtumat takaisin. Kymmenet tuhannet osaavat kulttuurin ammattilaiset ja yritykset on päästettävä terveysturvallisesti tekemään työtään. Näin merkittävän ja valtavan joukon ollessa vailla työtä ja turvaa yli vuoden, on tilanne hyvin vakava”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamisen viivyttely ja ammatinharjoittamisen kieltämisestä maksettavien korvausten maksun viivyttely on tullut monin tavoin kalliiksi. Sarkomaan mielestä ala olisi ansainnut ennakoitavuutta koronarajoitustoimien suhteen. Sarkomaa muistutti, että kokoomus on esittänyt Suomen avaamista ja tapahtumien terveysturvallista järjestämistä esimerkiksi koronatodistusten ja pikatestien avulla.

”Kokoomuksen vauhdittamana eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä on hallituksen huolehdittava, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään. Päätöksenteossa on pyrittävä ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin. Tämä oli eduskunnan vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa sanoi.

”Kulttuuri ja tapahtumat eivät saa kuolla koronaan – eikä hallituksen tekemättömyyteen”, Sarkomaa sanoi.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

ANTTI KIRKKALA

Kansanedustajan mukaan maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että hallituksella voi olla vain yksi kanta maakuntaveroon liittyen.

Asiasta oli erimielisyyttä myös keskiviikkona järjestetyssä Iltalehden kuntavaalitentissä. Vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Maria Ohisalo pitivät veron käyttöönottoa itsestäänselvänä, sillä asiasta löytyy kirjaus hallitusohjelmasta.

Anderssonin mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä itsehallinto ei käytännössä toteutuisi ilman maakuntaveroa. Hän sanoi, että uudistus jäisi muuten vain vallansiirroksi ”Helsingin virkamiehille”, mikä tuskin on keskustan tavoitteena.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko asetti useita ehtoja maakuntaveron toteuttamiselle. Hänen mukaansa rakenneuudistus on vietävä ensin läpi eduskunnassa, minkä jälkeen veroasiaan voidaan palata myöhemmin. Keskustasta on kuultu jo aiemmin epäileviä kommentteja maakuntaverosta siihen liittyvien merkittävien ongelmien vuoksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli vaalikeskustelussa Saarikon linjoilla ja totesi, ettei kaikkea tarvitse viedä kerralla läpi.

Sari Sarkomaa hämmästelee tilannetta.

– Pääministeri Marinin on syytä astua esiin ja puhaltaa peli poikki. Vasemmistovihreät ministerit ovat lähes toistensa tukissa kiinni kiistellessään hallituksen maakuntaverokannasta. Hallituksella voi olla vain yksi kanta, ja pääministerin on se nyt viivyttelemättä kerrottava, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Hän huomauttaa Annika Saarikon vältelleen suoran vastauksen antamista asiaan myös viime viikon kyselytunnilla eduskunnassa.

– Eduskunnalla ja suomalaisilla on oikeus tietää. Maakuntamalliesitystä on eduskunnan mahdoton käsitellä, kun edes hallituksella ei ole yhteistä näkemystä historiallisen suuren hallintouudistuksen rahoituksesta, Sarkomaa sanoo.

– Maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä. Kokoomus ei sitä osta. Kuopataan maakuntamalli ja -vero. Laitetaan verorahat ihmisten palveluihin.

Julkaistu

Roskaaminen ja maahan heitetyt maskit ovat vakava ongelma ja ikävä osa Helsingin katukuvaa. Koronan ja kertakäyttöisten kasvomaskien käytön myötä roskaamisen määrä on lähes räjähtänyt kotikaupungissamme. Maskien käytön lisäksi virkistys- ja ulkoilualueiden käyttö on lisääntynyt korona-aikana, mikä on kasvattanut roskien määrää ympäristössä ja lisännyt kuntien ja kaupunkien puhtaanapidon kustannuksia.

Maahan heitetty maski on hitaasti hajoavaa muovia ja sen maatumisaika on jopa 500 vuotta. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat vesistöihin aiheuttaen haittaa ihmisille ja eläimille. Kaduilla pyörivät maskit voivat helposti kulkeutua myös viemäriverkostoon ja tukkia viemäreitä.

Helsingissä yleisten alueiden puhtaanapito maksaa yli 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolle rahasummalle löytyisi varmasti  paljon parempia kohteita. Kaupunki on laatinut 50-kohtaisen toimenpideohjelman kitkemään roskaamista. Ohjelma sisältää konkreettisia ohjeita roskaamisen vähentämiseen sekä kaupunkilaisille että viranomaisille. Listasta löytyy meistä jokaiselle jotain. 

Tupakantumpit ovat maailman ja Suomen yleisin muoviroska. Uutena toimena luonnontumppaajille jaetaan  minituhkiksia erityisesti paikoissa, joissa ei ole tuhka-astioita ja jaetaan ohjeita oman minituhkiksen tekemiseen. Minituhkiksista on syytä tehdä muoti-ilmiö. 

Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Moni ei tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. 

Tarkoitus on kokeilla myös läpinäkyviä ja lukitsemattomia kierrätysastioita pulloille ja tölkeille (metalli, muovi, lasi) alueilla, joilla esiintyy paljon roskia. Roskaantumisen vastaisista keinoista voit lukea lisää oheisesta linkistä: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Roskaantumisen_lisaantyminen_on_vakava_y%2860723%29

Mitkään ohjelmat eivät riitä ratkaisuksi, jos meistä jokainen ei itse huolehdi omien roskiensa viemisestä roskakoriin. Helsingin pitäminen siistinä on meidän kaikkien yhteinen vastuu. Laitetaan käytetyt maskit ja muut jätteet roskakoriin – pidetään Helsinki siistinä, puhtaana ja viihtyisänä kotikaupunkina.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tänään on hyvä päivä äänestää.💚

Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustajan työn lisäksi.

Olen ollut useamman valtuustokauden tauolla valtuustotyöstä mutta nyt jälleen ehdolla. Näen, että kotikaupunkimme on nyt isojen kysymysten edessä.

Kolmen nuoren äitinä ja ikääntyviä vanhempiani arjessa tukevana ajattelen vahvasti, että kaupunkia on rakennettava kaiken ikäisille monien mahdollisuuksien kotikaupungiksi.

Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä,  yrittää ja nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista ihan jokaiselle.

Olen elämässä ja politiikassa ehtinyt olla monessa. Vuodet ovat kerryttää osaamista, kykyä tehdä päätöksiä ja yhteistyötaitoa. Politiikka on yhdessä tekemistä ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin. Päättäjien on tunnettava tosiasiat, päätösten on oltava oikeudenmukaisia ja niiden on myös tunnuttava oikeilta. Tästä ajatuksesta on syntynyt mottoni järki ja tunteet.

Tuki kampanjassa lämpimästi tervetullut. Hyvä tapa on kannustaa tuttuja äänestämään. Mukaan kampanjan lopukiriin pääsee ottamalla minuun yhteyttä. Pieni apu, on suuri ilo.

Ennakkoäänestys on kotimaassa vauhdissa 8.6.2021 asti. Ulkomailla ennakkoon voi äänestää 2.–5.6.2021. Vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021.

Haluan kehittää kotikaupunkiani  ihmisten ja asuinalueiden ääntä kuullen.

💚 Vauhditan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä. Helsingin on oltava työnantajana edelläkävijä. Elinvoimainen Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden veturi.

💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.

💚 Ehdoton ei veronkorotuksille, maakuntaverolle ja -hallinnolle. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.

💚 Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.

💚 Tärkeä investointimme ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.

💚 Ihmisten valinnat ja kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.

Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. Vastaan mielelläsi kysymyksiin. Saa olla yhteydessä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 30.5.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala syyttävät hallitusta verolinjansa salaamisesta äänestäjiltä kuntavaalien alla.

“Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat sanoneet, että maakuntasotea ei tule, jos maakuntaveroa ei tule. Keskusta taas muuttaa mieltään niin usein, ettei perässä pysy. Viimeisimpänä he vastustavat uutta veroa. Hallituksessa ei voi olla samaan aikaan montaa linjaa. Minulla on hallitukselle ratkaisu: kuopataan sekä maakuntahallinto että ihmisten verotusta entisestään kiristävä maakuntavero”, Sarkomaa sanoo.

“Tälläkin hetkellä suomalaiset äänestävät kuntavaalien ennakkoäänestyksessä tietämättä mitä kuntavaaleissa valittujen päättäjien valtaan kuuluu. Pahoin pelkään, että hallituksella on päätös maakuntaverosta jo pöytälaatikossa. Panttaako kannatusalhossa rypevä keskusta työn verotusta rajusti kiristävää päätöstä?” Multala kysyy.

Kansanedustajien mielestä kaikkiin Suomen kuntiin näin laajasti vaikuttavat linjaukset eivät voi olla epäselviä.

“Suomalaisilla on oikeus tietää ennen kuntavaaleja, aikooko hallitus edistää maakuntaveroa ja uutta hallintobyrokratiaa”, Multala vaatii.

Sarkomaa ja Multala: Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulukaan kaikille?

Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Saarikkoa rehellisyydestä sotekeskustelussa. Sarkomaa viittaa eduskunnan suulliseen kyselytuntiin (27.5.), jossa valtiovarainministeri Saarikko totesi, että hänestä on oikein, että hallitus rakentaa soteen rahoitusmallin, joka tasaa alueiden ja ihmisten välisiä eroja. Saarikko totesi, että Suomen suurimmissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen parhaiten toimeentuleva väestö, jolla eniten mahdollisuuksia työterveyshuoltoon sekä paljon varallisuutta.

“Viimein Marinin hallituksen jäsen suostui myöntämään, että kyseessä on tietoinen, nykyistä suurempi tulonsiirto pois kaupungeista ja maakuntakeskuksista. Se oli uutta, että keskusta tavoittelee muun vasemmiston tavoin julkisen sektorin laajentamisen lisäksi myös varallisuuden tasausta”, Sarkomaa sanoo.

”Saarikon vastaus oli karmaiseva tavalliselle jonossa palveluja odottaville kaupunkilaisille. Asuu ihminen missä tahansa ja tienaa hän mitä tahansa, on hän oikeutettu yhdenvertaisiin palveluihin. Se on hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Hallituksen maakuntamalli on karannut kauas sote- uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista. Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulu vasemmistovihreiden mielestä yhdenvertaisesti kaikille, myös ihmisille pääkaupunkiseudulla?” Sarkomaa kysyy.

“Ministeri Saarikon mielestä on oikein, että uusmaalaiset maksavat enemmän. On selvää, että tarvitsemme valtionosuusjärjestelmää, mutta liika on liikaa. Kaupungeissa varsinkin hyvätuloiset mutta myös pienituloiset hankkivat terveyspalvelunsa jo nyt yksityisiltä yrityksiltä. Julkisten palvelujen heikentäminen osuu nimenomaan niihin Helsingin ja Uudenmaan alueen asukkaisiin, jotka ovat julkisen palvelun varassa. Vasemmistohallituksen politiikka syventää eriarvoisuutta”, Multala huomauttaa.

“Vihreiden ja demareiden osalta olisi kiinnostava tietää miten he selittävät kaupungeissa äänestäjilleen tämän kaupunkien kurjistamisen. Eduskunnassa selitellään, että esimerkiksi Uudenmaan sote-rahoitus nousee samaan aikaan, kun se maksaa enemmän tulonsiirtoja. Kauniisti sanottuna tällaiset puheet ovat kaunistelua – rehellisesti sanottuna puhdasta sumuttamista. Jokainen voi käydä katsomassa valtiovarainministeriön rahoituslaskelmista, miten Helsingin ja Uudenmaan sotepalveluista leikataan satoja miljoonia euroja”, Multala jatkaa.

“Hallitus ehdottaa sotepalveluiden keskittämistä julkisiin käsiin ja pysyviä kannustimia sotemenojen kasvattamiseen. Yksityisen sektorin kumppanuuksien tukahduttaminen näivettää palveluiden laatua ja saatavuutta. Ihmiselle uudistus tarjoaa kiristyviä veroja vastineeksi huonontuvista palveluista. Riippumatta asuinpaikasta, olisi kaikkien suomalaisten etu palauttaa Marinin maakuntasote takaisin sosialismin saavutusten museoon”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Multala, puh. 09 432 3101