Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kirjallinen kysymys HUS-yhtymään valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen sekä tutkimuksen ja opetuksen voimavarojen turvaamisesta, HUSin alijäämän kattamisesta erityistilanteessa ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymän (HUS) toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistus ja sen rahoitusmalli. Rahoitusmallissa ei riittävästi huomioida yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä valtakunnallisia vastuita. 

HUS-yhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella mutta myös valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoidosta. HUSille on keskitetty muun muassa elinsiirrot, erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito, aivoverisuonten ohitusleikkaukset ja vaativa lasten sydänkirurgia. HUS kantaa keskitetyistä tehtävistä suurimman vastuun. HUS-yhtymällä on myös laajat opetuksen ja tutkimuksen vastuut. 

Parhaillaan valmistellaan hyvinvointialueiden keskeneräiseksi jääneeseen rahoitusmalliin muutoksia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään valtakunnallisten erityistehtävien rahoitusta (mukaan lukien HUS), arvioidaan yliopistosairaalalisän rahoittamiseen kanavoidun rahoituksen kohdistumista tutkimukseen ja opetukseen sekä selvitetään mahdollisuus kohdentaa rahoitus suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen. 

Valtiovarainvaliokunnan kuluvan vuoden budjettimietinnössämme pidimme tärkeänä, että valtakunnallisina erityisvastuina tuotettujen terveyspalveluiden saatavuus turvataan ja että rahoitus kohdentuu oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi alueille, joille kustannukset syntyvät. 

Osana hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamista on perusteltua tehdä muutos, jonka myötä valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta. Samalla on varmistettava, että yliopistosairaalalisä mahdollistaa korkeatasoisen erikoissairaanhoidon edellytykset, kuten koulutuksen ja tutkimuksen. Tämä on välttämätöntä HUSin sekä muiden yliopistollisten sairaaloiden henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon turvaamiseksi.  

HUS-yhtymällä on poikkeuksellinen tilanne alijäämän kattamisvelvollisuuden osalta, josta HUS on lausunut kevään 2024 (VN/1082/2024) ja syksyn (HE 78/2024 vp) hyvinvointialuelakia (611/2021) koskevissa lausunnoissa. Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti hyvinvointiyhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. HUS-yhtymän tilikauden 2023 lopullinen tulos päätyi 111,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. HUS-yhtymällä oli kuitenkin ennestään vuodelta 2022 alijäämää 93 000 euroa, koska valtiovarainministeriön myöntämä rahoitus sote-muutoksen valmistelua varten ei kattanut kaikkia siitä aiheutuneita kuluja. Tämän seurauksena HUS-yhtymän tulee kattaa vuosilta 2022 ja 2023 kertynyt alijäämä 111,2 miljoonaa euroa (mukaan luettuna vuodelta 2024 kertyvä alijäämä) vuoden 2025 loppuun mennessä, mitä voidaan pitää erittäin haasteellisena huomioiden muun muassa koronavuosista kertynyt hoitovelka ja erittäin voimakkaana jatkuva erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä. 

HUS-yhtymä ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue, jolla on vastaava tilanne alijäämien kattamisen aikataulun suhteen, ovat yhdessä toimittaneet 15.8.2024 valtiovarainministeriölle kirjeen hyvinvointialuelain 115 §:n vaihtoehtoisesta tulkinnasta. Kirjeessä esitetään mainittua lainkohtaa tulkittavaksi siten, että alijäämän kattamisvelvollisuuden laskenta alkaisi vasta järjestämisvastuun siirtymisestä eli 1.1.2023. 

Kirjeessä ne toteavat, että kummankin osalta vuodelta 2022 syntynyttä alijäämää voidaan pitää eräänlaisena hallinnollisena virheenä, jonka ei tulisi vaikuttaa järjestäjien palvelutuotantoon. Lisäksi sote-uudistuksen valmisteluvaiheen eli vuoden 2022 kustannukset olisi tullut täysimääräisesti kattaa valtionavustuksilla.  

Eduskunnan asiantuntijalausunnoissa saadun tiedon mukaan HUS on tuonut tarveperusteista mallia käsitelleissä kehitystyöryhmissä esille, että malli jättää huomioimatta HUSin useita kalliita diagnooseja. On välttämätöntä, että mallin toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti ja avoimesti. Hyvinvointialueet ovat päivittäneet diagnoosien tietotoimituksia runsaasti kevään ennakkotarvekertoimien laskennassa käytetyn aineiston poiminnan jälkeen. THL on päivittänyt tarvekertoimet syksyllä, minkä myötä kevään ennakollisissa rahoituslaskelmissa esitetyt hyvinvointialuekohtaiset rahoitussummat muuttuivat muutamien hyvinvointialueiden osalta merkittävästi. Jotta tietoa voidaan käyttää päätöksenteon ja rahoituksen jaon perustana, tulee taustalla olevan datan olla laadukasta ja sen oikeellisuuteen sekä eheyteen erityisesti panostaa. 

HUS toteaa lausunnossaan myös, että väärät ja puutteelliset tiedot pitää pystyä oikaisemaan, mutta jälkikäteisten korjausten vaikutusta rahoituksen jakautumisen muuttumiseen lyhyellä varoitusajalla tulee välttää. HUS on lausunnossaan nostanut huolen myös siitä, että jälkikäteisiin korjauksiin perustuvat äkilliset muutokset rahoituksen jakautumisessa eri hyvinvointialueille ovat omiaan herättämään kysymyksen rahoitusmallin taustalla olevan datapohjan laadusta ja koko rahoitusmallin toimivuudesta. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään HUS-yhtymälle ja muille tahoille valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen kohdentamiseksi suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen,

mihin toimiin ryhdytään hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi niin, että se vastaa yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta ja että tutkimuksen ja opetuksen rahoitus ja sen kohdentuminen yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen turvataan,

miten varmistetaan, että rahoitusmalli huomioi kalliit diagnoosit asianmukaisesti, ja miten rahoituksen taustalla olevan laskennallisen mallin luotettavuus sekä tietopohjan laatu varmistetaan ja

miten vastataan HUSin esille nostamaan huoleen siitä, että valtiovalta ei kattanut sote-uudistuksen valmistelukustannuksia, jotka jäivät HUS-yhtymän alijäämäksi ja siten lisäävät valtakunnallista vastuuta kantavan sairaalan sopeutustoimien tasoa merkittävästi? 

Helsingissä

4.2.2025 

Sari Sarkomaa kok  

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 4/2025 vp


Vastaus kirjalliseen kysymykseen HUS-yhtymään valtakunnallisesti


keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen sekä tutkimuksen ja opetuksen voimavarojen turvaamisesta, HUSin alijäämän kattamisesta erityistilanteessa ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta


Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 4/2025 vp:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään HUS-yhtymälle ja muille tahoille valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen kohdentamiseksi suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen,

mihin toimiin ryhdytään hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi niin, että se vastaa yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta ja että tutkimuksen ja opetuksen rahoitus ja sen kohdentuminen yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen turvataan,

miten varmistetaan, että rahoitusmalli huomioi kalliit diagnoosit asianmukaisesti, ja miten
rahoituksen taustalla olevan laskennallisen mallin luotettavuus sekä tietopohjan laatu varmistetaan ja

miten vastataan HUSin esille nostamaan huoleen siitä, että valtiovalta ei kattanut sote-uudistuksen valmistelukustannuksia, jotka jäivät HUS-yhtymän alijäämäksi ja siten lisäävät
valtakunnallista vastuuta kantavan sairaalan sopeutustoimien tasoa merkittävästi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukaan osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman hyvinvointialueen järjestettäväksi. Näin toimitaan, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden, laadun tai asiakkaiden oikeuksien varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä
aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi. Erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien
keskittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (582/2017) säädetään tarkemmin erikoissairaanhoidon keskittämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä suunnittelu- ja yhteen sovittamisvastuista. Kukin hyvinvointialue vastaa asukkaidensa alueellisesti tai valtakunnallisesti keskitettyjen terveyspalvelujen kustannuksista. Hyvinvointialueen on korvattava palvelun antamisesta aiheutuneet kustannukset HUS-yhtymälle tai muulle hoidon antaneelle hyvinvointialueelle.
Kustannuksilla tarkoitetaan toteutuneita kuluja, jotka ovat aiheutuneet palvelun antamisesta.

Tämän hyvinvointialueiden välisen laskutuksen lisäksi vuodesta 2024 alkaen yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille kohdennetaan rahoitukseen niin
kutsuttua yliopistosairaalalisää niiden asukasluvun perusteella. Lisä on kaikille tasasuuruinen (41
euroa/asukas v. 2025) ja se kohdentuu alueille niiden asukasluvun perusteella. Lisällä katetaan
yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia. Yliopistosairaaloilla on keskeinen tehtävä koulutuksen, tutkimuksen ja vaikuttavien hoitojen kehittämisessä.

Hallitusohjelman mukaisesti valtakunnallisten erityistehtävien rahoitusta (mukaan lukien HUSyhtymä) selvitetään sekä otetaan huomioon verkostomaisten osaamiskeskittymien kehittämismahdollisuudet muun muassa kielellisten, harvoin tarvittavien tai erityisen vaativien sosiaali- ja
terveyspalvelujen kehittämisen ja tuottamisen tueksi. Lisäksi arvioidaan yliopistosairaalalisän rahoittamiseen kanavoidun rahoituksen kohdistumista tutkimukseen ja opetukseen sekä selvitetään
mahdollisuus kohdentaa rahoitus suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesti keskistettyjä tehtäviä ja toimintaa sekä näiden
kehittämistarpeita arvioidaan myös jatkuvaluonteisesti osana hyvinvointialueiden sekä sosiaalija terveydenhuollon kansallista ohjausta.

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta noin 80 prosenttia jaetaan alueiden terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Rahoituksen ennakoitavuuden ja aluekohtaisen kohdentumisen kannalta on tärkeää, että alueilla diagnoosikirjaukset on tehty huolellisesti ja toimitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) määräajassa sen ohjeistuksen mukaisesti. Valtiovarainministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kanssa kehittänyt tietojen toimittamisen menettelyjä sekä käynyt läpi vuosittaisia tietojen toimittamisen määräaikoja rahoituksen ennakoitavuuden lisäämiseksi. THL on
marraskuussa 2024 ohjeistanut alueet toimittamaan vuoden 2023 diagnoositiedot helmikuuhun
2025 mennessä. Tällöin huhtikuussa 2025 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä julkaistavissa vuoden 2026 ennakollisissa rahoituslaskelmissa käytetyt tarvekertoimien diagnoositiedot
olisivat lopullisia ja alueet voisivat niiden perusteella ennakoida rahoitustaan nykyistä paremmin.
THL:n kullekin vuodelle asettaman määräajan jälkeen tietoja on mahdollista vielä korjata, mutta
määräajan jälkeen toimitettuja korjauksia tietoihin ei oteta huomioon rahoituksen perusteena.

Parhaillaan on lausuntokierroksella hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025. Esityksessä ehdotettaisiin muun ohella sitä, että vuodesta 2026 lukien aluekohtaiset tarvetekijöiden tiedot otettaisiin huomioon kahden vuoden tietojen perusteella laskettujen palvelutarvekertoimien
keskiarvon perusteella. Esimerkiksi vuoden 2026 rahoituksen pohjana olisivat vuosien 2022 ja
2023 aluekohtaiset tiedot. Tarkoituksena olisi tasoittaa suuria vuosikohtaisia muutoksia, jotka
tässä vaiheessa ovat vielä johtuneet osin tietopohjaan liittyvistä ongelmista.

Hallitusohjelman mukaan tarveperusteisen rahoituksen kohdentamista kehitetään siten, että se nykyistä paremmin vastaa alueiden asukkaiden palvelutarvetta ja huomioi aluekohtaiset erot palvelutarpeessa. Valtiovarainministeriön asettama rahoitusmallin kehittämisen valmisteluryhmä valmistelee parhaillaan tähän liittyen terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetekijöiden päivittämistä THL:n tutkimukseen perustuen. THL:n tutkimus on tarkoitus julkaista keväällä 2025.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa siten, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta.
Uusina tekijöinä otettaisiin huomioon nykyistä laajempi sairausluokitus. Sairausluokkien määrä
kasvaisi nykyisestä 120 sairausluokasta noin 190 luokkaan johtuen sekä sairausluokituksen laajennuksesta koskemaan uusia sairausluokkia että nykyisten luokkien jakamisesta. Lisäksi sairausluokitukseen poimitun diagnoositiedon laajuus laajenisi kattamaan esimerkiksi etävastaanotolla
kirjatut diagnoosit. Sairausluokituksen laajennus parantaa kalliiden diagnoosien huomioimista
tarvekertoimien mallinnuksessa.

Valtio osoitti hyvinvointialueiden toiminnan ja perustamisen valmistelukustannuksiin vuosina
2021 ja 2022 valtionavustuksia yhteensä noin 583 milj. euroa., joista maksettiin valmisteluvaiheen viranhaltijoiden sekä keväällä 2022 toimintansa aloittaneiden aluevaltuustojen kustannukset. HUS-yhtymän toiminnan valmisteluun osoitettiin valtiovarainministeriöstä rahoitusta seuraavasti: HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle vuonna 2021 yhteensä 75 000 euroa ja vuonna
2022 yhteensä 272 000 euroa sekä HUS-yhtymälle vuonna 2022 yhteensä 1 878 000 euroa.
Vuonna 2023 valtio osoitti HUS-yhtymälle erillismäärärahaa toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2025 yhteensä 25 milj. euroa. Valtio osoitti uudistuksesta aiheutuviin
välttämättömiin kertaluonteisiin ICT-muutoskustannuksiin erillismäärärahaa myös sosiaali- ja
terveysministeriön toimesta.

Uudenmaan erillisratkaisussa keskeistä oli turvata HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan toiminta. Uudenmaan hyvinvointialueiden on tiukemmalla omistajaohjauksella mahdollisuus aiempaa paremmin vaikuttaa HUS-yhtymän, ja siten erikoissairaanhoidon, kustannusten hallintaan.
Tämä on keskeistä, jotta painopistettä palvelujärjestelmässä voidaan koko maan tasolla siirtää
perustason palveluihin. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaan rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon vuosittain jälkikäteen hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamien tilinpäätöstietojen mukaiset toteutuneet kustannukset. Valtiovarainministeriö seuraa ja arvioi jatkuvaluonteisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin lakisääteisten järjestämistehtävien toteutumista ja talouden kehitystä.

Helsingissä 3.3.2025
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen

Julkaistu

Tiedote 8.3.2025

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää päätöstä laajentaa rintasyöpäseulonnat koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia Euroopan komission suosituksen mukaisesti. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita.

Sarkomaa puhui Rintasyöpäyhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumassa lauantaina 8.3.2025. Sarkomaa toimii juhlavuoden suojelijana.

Sarkomaa on aiemmin jättänyt eduskunnassa asiaa koskevan toimenpidealoitteen (TPA 11/2023 vp).

- Seulonnan laajentaminen sopii hyvin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottaviin linjauksiin. Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.

Tärkeä työvoitto oli se, kun eduskunnan päättämällä lisämäärärahalla käynnistettiin syöpästrategian valmistelu. Strategian päätavoite on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Strategian on määrä valmistua toukokuussa.

- Rintasyöpäseulontojen laajentaminen on toivottavaa olla syöpästrategian kärkeen priorisoitujen toimien joukossa, Sarkomaa painottaa.

- Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.

- On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä, Sarkomaa sanoo.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä aiheuttaen eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä.

- Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua, Sarkomaa sanoo.

Julkaistu

Verkkouutiset 25.2.2025

Hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on tukea hyvinvointialueiden onnistumista haastavassa tehtävässä. Kyseessä ovat ihmisten tärkeät palvelut, jotka on kyettävä yhdenvertaisesti turvaamaan ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua.

Tilanteeseen ei ole yhtä lääkettä, ja siksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on yli 30 sivun verran ratkaisuja. Hyvinvointialueiden rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion budjetista. Alueita ja sote-palveluita koskevia lakeja on tuotu eduskuntaan jo toistakymmentä, ja lisää on tulossa.Learn more

Helsinkiä tulisi palkita hyvästä taloudenpidosta, ei rangaista

Lausuntokierroksella on tervetullut lakiesitys, jonka tavoite on kannustaa hyvinvointialueita asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on monin tavoin keskeneräinen, ja sen kannusteet hyvinvointialueille tehdä asioita paremmin ovat heikot.

Yllätys ja hämmennys oli valtava, kun odotettuun lakiesitykseen sisältyi myös ehdotus leikata Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ensi vuonna 15 miljoonalla ja seuraavana 20 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää viime- ja edellisvuonna. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin hallituksen asettaman talouden tasapainottamistavoitteen saavuttamisesta.

Helsingissä olemme pitäneet menokasvun maltillisena huolimatta alati moninaistuvista metropoli-ilmiöistä. Samalla asukaskohtainen rahoituksemme on maan alimpia. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä pääkaupunki kasvaa vauhdilla ja väestö ikääntyy.

Leikkausesitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti ja kamppaisi sote-uudistuksen onnistumista. Jos talouden tasapainottamisesta seuraa leikkauksia, niin se on omiaan jarruttamaan välttämätöntä kustannusten hillintää hyvinvointialueilla. Ministeriössä on ilmeisesti tapahtunut asiassa työtapaturma.

Lakiesitys on onneksi vasta lausuntokierroksella, eikä hallituksen kantaa ole vielä lyöty lukkoon. Hallituksen riveistä onkin jo Helsingistä antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan, että lakiluonnosta ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina, ja siitä ennemmin palkitaan kuin rangaistaan.

Yliopistollisten sairaaloiden ja suurten kaupunkien erityispiirteet  on otettava paremmin huomioon

Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta, eikä valtakunnallisesti keskitettyjä vastuita. Hallitusohjelmassa asia on luvattu nostaa pöydälle.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme budjettimietinnössä esille tältä osin valtion rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisille sairaaloille. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta, kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista. Lain korjaus on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle.

Rahoitusmallin ongelma on myös se, että suurien kaupunkien kassasta vuosittain kahmaistavat verotulontuotot vaikeuttavat asukasmäärän kasvun edellyttämiä investointeja muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Tätäkin kaupunkien kestävää kasvua jarruttavaa epäkohtaa on syytä yhdessä tarkastella.

Julkaistu

Eduskunta sai käsiteltäväkseen kulttuuripoliittinen selonteon. Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Voit lukea selonteon oheisesta linkistä.

Selonteon käsittely alkoi eduskunnassa lähetekeskustelulla, jonka jälkeen asian käsittely jatkuu sivistysvaliokunnassa.

Pidin keskustelussa puheenvuoron, joka on ohessa luettavissa. Puheenvuoron pituudet oli rajattu viiteen minuuttiin, joten mittavasta aiheesta piti tehdä tarkka rajaus. Käsittely vasta alkaa, joten keskusteluun ja asiantuntijoiden kuulemiseen on paljon aikaa.

Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita.

Arvoisa puhemies

Suomalaisuutta ei ole olemassa ilman elinvoimaista kulttuuria. Selonteko on tervetullut keino vahvistaa kulttuurin toimintaedellytyksiä, saavutettavuutta ja koko yhteiskuntamme luovuutta. Kulttuuri kuuluu kaikille.

Kirja-alasta luvattu selvitys on tervetullut, samoin tältä pohjalta tehtävä toimenpideohjelma kirjallisuuden tukemiseksi. Yhteistyössä ministeri ja valtiovarojen sivistysjaosto saimme turvattua lainauskorvauksen tason. Työtä jatkettava kohti Pohjoismaista tasoa. Celia-kirjaston ja verkkokirjahyllyjen korvaukset on tärkeä saada kuntoon. Kirjailija, kääntäjä ja kuvittaja ovat palkkansa ansainneet.

Kirjastoja on vaalittava – ne varmistavat, että kulttuuri on kaikkien saatavilla. Kirjastojen merkitys lukemiselle ja ihmisten arkeen on valtava.

Lukutaito on kaiken sivistyksen ja oppimisen perusta. Lukutaitoa ja lukemista on edistettävä. Mainiota, että äidinkielen opetusta lisätään. Lukulahja lapselle -toiminta vakinaistettiin. Lukutaito ja -liike -ohjelmat saavat vauhditusta.

Jokaisen lapsen on päästävä taiteen ja kulttuuri ääreen. Kulttuurilla on suuri vaikutus lasten tunne- ja tulevaisuustaitoihin sekä luovuuteen. Ihmiseksi kasvamiseen. Siksi: harrastamisen Suomen mallia on kehitettävä, taidetestaajien toiminta turvattava, taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistuksessa on onnistuttava.

Kunnissa on viisasta vahvistaa painotettujen luokkien toimintaa. Eläköön musiikki- ja taideluokat, vaikka vasemmisto muuta ehdottaa. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita. Lapset ja nuoret ovat huomisen taiteen kuluttajia ja tekijöitä.

Luova ala on merkittävä kasvun veturi. Kulttuuri tuo työtä ja yrittäjyyttä. Sen harrastaminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri yhdistää ihmisiä, lisää ymmärrystä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Kulttuuri antaa meille paljon siksi meidän on puolestaan annettava sille tukemme. Valtion on tässä kannetta roolinsa, mutta myös kehysriihessä sovittu lahjoitusverovähennysoikeus kulttuurille on saatava voimaan.

Julkaistu

Töölöläinen 21.2.2025

Hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden rahoitus on jo lähes kolmasosa koko valtion budjetista. Rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Lisämäärärahoista huolimatta hyvinvointialueet kamppailevat taloutensa kanssa.

Edellisen hallituksen tekemä aluehallintomalli oli hallinnollinen uudistus. Kuluvalla eduskuntakaudella on vihdoin keskityttävä palveluiden kehittämiseen. Vaikuttamistyössä onnistuimme siinä, että Helsinki sai erityisaseman ja järjestämme palvelumme ilman lisähallintoa.

Nyt meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.

Melkoisena yllätyksenä ministeriöstä on lähtenyt lausunnolle lakiesitys, jossa Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta esitetään leikattavaksi ensi vuonna 15 ja seuraavana 20 miljoonaa euroa. Esitystä perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin talouden tasapainosta.

Esitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti. Ministeriössä on ilmeisemmin tapahtunut asiassa työtapaturma.

Hallitus ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon, ja hallituksen riveistä onkin jo antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan siihen, että lakia ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin pitää voida luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä myös palkitaan.

Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille ja muille suuremmille kaupungeille epäedullinen. Asukaskohtaisesti rahoituksemme on maan alimpia. Helsingistä siirtyy koko ajan rahaa muualle maahan.

Rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Huolta herättää myös valtakunnallisesti keskitettyjen vaikeiden sairauksien hoidon rahoituksen kohdentuminen. Hallituksen on syytä epäkohta lainsäädännöllä korjata.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme esille rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisten sairaaloille. Asian selvittämisestä sovimme jo hallitusneuvotteluissa. Tämä on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista.

Maan hallituksen ja eduskunnan on kaikin tavoin edistettävä sitä, että Helsinki ja muut hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään turvata yhdenvertaiset palvelut. Useita lakiesityksiä on asian tiimoilta eduskunnan käsittelyssä.

Palautetta on tullut paljon Helsingin takaisinsoittojärjestelmästä ja Maisasta, jossa voi sähköisesti hoitaa omia sosiaali- ja terveysasioita. Vastausajoissa on ilmennyt ongelmia sekä vaihtelua eri terveysasemien välillä.

Kaupungin digipalvelulupauksen mukaisesti Maisan viesteihin pyritään vastaamaan kahdessa arkipäivässä, mutta tämä ei toteudu kaikissa toimipisteissä. Takaisinsoiton tavoiteaika on kaksi tuntia ja soittoja tehdään kaksi.

Olen välittänyt saamaani palautetta vastuutahoille. Tilanteeseen on tartuttu ja käyttöön on otettu uusi puhelinjärjestelmä. Lisäksi resurssien jakautumista on arvioitu uudelleen ja uusia vakansseja esitetty ongelman ratkaisemiseksi. Palvelun toimintaa seurataan tarkkaan.

Kuluvan vuoden Helsingin kaupungin budjetissa yksi keskeinen tavoite on vahvistaa helsinkiläisten palveluja. Hoitoon on päästävä oikea-aikaisesti. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen.

Tavoite on, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Työtä tehdään sen eteen, että omalääkäri- ja omahoitajamalli saadaan vihdoin toimimaan jokaisella terveysasemalla. Myös vanhuspalveluihin laatuun ja pääsyyn etsitään uusia ratkaisuja.

Ajatukset ja palaute Helsingin palveluista ovat tervetulleita.

Julkaistu

Munkki-lehti 20.2.2025

Keskusrikospoliisin selvitykset paljastavat rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien vakavien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Rikosten uhrit ovat yhä nuorempia. Jengi pahoinpitelee lapsen bussissa varastaakseen kengät lapsen jaloista. Katujemme turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja.

Kovassa rikoskierteessä olevat lapset on useimmin sijoitettu lastensuojelulaitoksiin, joista karkaa vuosittain lähes 4000 lasta. Karanneet lapset, ns. hatkalaiset, jatkavat rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä.

Hatkalaiset ovat nykyajan katulapsia, jotka elävät järkyttävissä oloissa. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen ehdotuksen pohjalta on valmistelussa suljetumpaa hoitoa antavia lastensuojelulaitoksia. Tavoite on saada lapset pois kadulta, rikoskierre katkaistua ja tarjota kokonaisvaltaisesti apua.

Lasten rikosten taustalla on usein syrjäytymistä, kasautuneita ongelmia ja rikkinäisiä koteja. Moni on jäänyt ilman aikuisen apua ja aikaa. Turvattomuus jättää nopeasti jälkensä mieleen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Tällä eduskuntakaudella tehdyt päätökset lisävoimavaroista nuorisotyöhön, mielenterveyden chattipalveluihin, ensi- ja turvakodeille sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ja koulukiusaamisen kitkemiseen ovat tarpeen.

Lisäksi lastensuojelulaki uudistetaan, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu, koulujen valtuuksia puuttua kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön lisätään. Kiusatun lapsen oikeusturvaa vahvistetaan. Peruskoulun oppimisen tuki on uudistettu. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten elämään.

Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan myös kovempia toimenpiteitä. Eduskunnassa käsittelemme esitystä jengirikollisuuden kitkemiseksi. Uhrin nöyryyttämisestä esimerkiksi kuvaamalla ja levittämällä tekoa eteenpäin tulee jatkossa ankarampi rangaistus. Alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädetään rangaistavaksi erillisenä rikoksena.

Helsingin kaupunginhallituksessa saimme juuri pyynnöstäni katsaukseen toimista, joita kouluissamme tehdään. Erityisen tärkeää saada perheiden ja koulun, mutta myös poliisin yhteistyö sujumaan varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Kun puhutaan lapsista ja nuorista, on vanhempien ja perheen tukeminen kasvatusvastuussa olennaista.

Helsingin on oltava turvallinen paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Julkaistu

Kaupunkisanomat 20.2.2025

Iloitsen merkittävästä työvoitosta: eduskunnassa on valmistunut mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Lakimuutos astuu voimaan, kun se on käsitelty täysistunnossa.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme lopettamaan saastuneen lumen kaadon vesistöihimme. Kirittääkseni asiaa jätin uudestaan viime kaudella eduskunnassa tekemäni lakialoitteen. Nyt eduskunta on viimein hyväksymässä lakimuutoksen. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa ja muita vahingollisia aineita. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.

Itämeri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille tärkeitä. Ikävä kyllä kaupunkimme rannat ovat hyvin roskaantuneita ja roskia löytyy lähes kaikkialta. Kotimeremme pelastamiseksi tarvitaan lisätoimia. Viime kesänä rannoiltamme kerättiin lähes 100 kuutiometriä roskaa. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja.

Roskaantuminen aiheuttaa haittaa ympäristölle, eläimille ja ihmisten terveydelle sekä vähentää kaupunkimme viihtyisyyttä. Meressä jäte on haitallista. Esimerkiksi muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka ei häviä merestä ehkä koskaan. Tupakantumpeista ja muista jätteistä liukenee veteen myrkkyjä. Runsasluminen talvi on Itämerelle erityinen rasitus. Keskivertotalvena kaduilta auratun ja mereen kipatun lumen mukana valuu useita tuhansia kiloja roskaa ja kymmeniä miljoonia mikromuovipartikkeleita Itämereen. Helsinki ajaa lunta mereen, vaikka valtuusto on toisin vaatinut.

Kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo, mutta se ei ole perustelu syy liata vesistöjemme. Helsingin on asia vihdoin laitettava kuntoon, koska likaisen lumen vesistöihin kaatamisen kieltävä lakiesitys hyväksytään pian.

Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.

Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei Itämeren pelastaminen onnistu. Ihmisen on oltava Itämeren puolella.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Julkaistu

Uusi Suomi Puheenvuoro 14.2.2025

Eduskunnassa on valmistunut mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa ja muita vahingollisia aineita. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.

Keväisin Helsingin rannoilta kauhotaan puhdistusalusten voimin lähes 100 kuutiometriä roskaa. Itämeren likaamiseen ja roskaamiseen on saatava loppu. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat, tupakantumpit ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan.

Lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kotikaupunkiini Helsinkiin, jossa lumen mereen kaataminen useista toimista huolimatta on vielä käytössä. Muissa suurissa kaupungeissa on likaisen lumen mereen ajamiselle löydetty vaihtoehtoinen ratkaisu.

Helsingin kaupunginvaltuusto on vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Nyt asiaan tulee lakimuutoksella vauhtia. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun löytämisessä lumen hallintaan.

Helppoa se ei ole mutta asiaan ovat löytäneet ratkaisun myös muut Pohjoismaiden pääkaupungit, niin kyllä Helsinginkin on osattava. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös lumisina talvina teiden puhdistaminen sujuu.

Voit lukea lisää ohesta ympäristövaliokunnan mietinnöstä:

https://www.eduskunta.fi/…/Mietinto/Sivut/YmVM_1+2025.aspx

Mietintö on käsittelyssä eduskunnan istuntosalissa ensi viikolla, jossa se myös hyväksytään. Vihdoinkin!

Julkaistu

Uusi Suomi Puheenvuoro 13.2.2025

Viimeisimmällä Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme kaupungin keskustan elinvoimaisuuden palauttamisesta.

Nostin puheenvuorossani esille matkailun keskeisenä toimena keskustan ja koko Helsingin elinvoiman lisäämisessä.

Matkailu tuo myönteisiä kerrannaisvaikutuksia monille aloille. Hotellit, ravintolat ja kauppa kaipaavat kipeästi lisää asiakkaita. Helsinkiläiset tarvitsevat lisää työpaikkoja ja kaupunki verotuloja.

Onnistuaksemme on yhden luukun periaate yrittäjille sekä tapahtumien järjestäjille, ja byrokratian purku välttämätöntä. Keskusta-alueellekin on päästävä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla.

Matkailun vauhdittamisessa on yhdistettävä kaupungin toimialojen ja yritysten voimavarat. Kysyin pormestari Vartiaiselta, millaisia lisätoimia on luvassa siihen, että kaupunki tekisi asioita vähemmän yksin ja enemmän yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin on vasta valittuna maailman kestävän matkailun kärkikaupunkina pystyttävä parempaan.

Kysymykseen vastannut pormestari Vartiainen kertoi hyvän uutisen. Helsinki on vihdoin luomassa mallia, jossa yrityslähtöisesti tehdään yhteistyötä. Toimintatapaan on haettu mallia mm. Ruotsista. Yhteistyötä ei ole se, että kaupunki pitää tiedotustilaisuuden yrittäjille. Kiritän uuden aidon yhteistyön toimintamallin käyttöönottoa!

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Kevään valtiopäivät ovat vauhdissa. Keskeisinä asioina ovat turvallisuus, talous ja terveydenhuolto. Tulossa olevat kuntavaalit näkyvät työssä monella tapaa. 

On ilo kuntavaaliehdokkaana Helsingissä. Olet lämpimästi tervetullut tukemaan vaalityötä ja mukaan kampanjaan sinulle sopivalla tavalla. Vaalipäivä on 13.4.2025. Olethan yhteydessä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soita/tekstiviesti/WhatsApp 050 511 3033, tai vaalipäällikkööni Maria Mattilaan mattilanmaria@gmail.com.

Palasin viime kuntavaaleissa pitkän tauon jälkeen kaupunginvaltuuston jäseneksi. Olen toiminut myös kaupunginhallituksen jäsenenä. Kuluneella valtuustokaudella olemme Helsingissä onnistuneet ottamaan useita tärkeitä askelia eteenpäin, mutta monessa on pystyttävä paljon parempaan. Helsingin päätöksentekoon tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä ja yhteistyötä. Kaupungin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin. Lue lisää blogistani.

Ajatukset ja palaute kotikaupunkimme kehittämiseksi on tervetullutta. Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten voimme tehdä asioita paremmin. 

Tervetuloa tapaamaan

Ennen kuntavaaleja olen mukana Helsingin Kokoomuksen tapahtumissa kiertämässä Helsinkiä lauantaisin (ajat ja paikat tarkentuvat ja ne voi tarkistaa lähempänä tapahtumaa myös kotisivuiltani). Tervetuloa mukaan. Lisätietoja aikataulusta myöhemmin.

20.2. klo 17.15 Instagram-livelähetys Arkadianmäen ja Helsingin ajankohtaisista kuulumisista. Lähetyksen näkee Instagram-tililtäni @sarisarkomaa. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Vierailulle eduskuntaan 5.3. klo 18. Luvassa kahvikupin ääressä ajankohtaisista asiaa Helsingin ja valtakunnan politiikasta, tulevista kuntavaaleista sekä tutustumaan eduskuntataloon. – ilmoittaudu täällä: https://forms.gle/oebbr8Ro7tYMjzBq7

Avoin Eduskunnan Muistiverkoston yleisötilaisuus 12.3. klo 15–16.30 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (os. Arkadiankatu 3). Johtamani muistiverkosto ja Muistiliitto järjestävät tilaisuuden aivoviikolla aivoterveyden edistämisestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä.

Avoin Eduskunnan Syöpäverkoston tilaisuus 19.3. 14.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (os. Arkadiankatu 3) Luvassa tietoa syöpästrategian valmistelusta, ja Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala alustus "Suositus rintasyövän seulonnan ikäryhmien laajentamisesta".

Tässä kirjeessä

  • Vihdoinkin lumen kippaaminen kotimereemme kielletään!
  • Helsingin on otettava pääkaupungin kokoinen osuus matkailusta
  • Helsinkiläisten sote-palvelujen ja HUS:n pelastamiseksi tehtävä uudistuksia
  • 150-vuotisvaltuustossa nostimme esille asukkaiden äänen vahvistamisen kaupungin päätöksenteossa
  • Kännykät kuriin peruskouluissa – työrauha oppimiseen ja välitunnit liikkumiseen
  • Musiikki-, matematiikka- ja liikuntaluokkia tarvitaan kaupunkiimme enemmän, ei vähemmän
  • Tukea ja lepoa omaishoitajille – näin omaishoitoa uudistetaan
  • Aloite laajentaa rintasyöpäseulonnat 45–74-vuotiaisiin naisiin etenemässä

Vihdoinkin lumen kippaaminen kotimereemme kielletään!

Vihdoinkin! iloitsen, työvoitto. Eduskunnassa valmistui mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi ja muovi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.

Helsingin on otettava pääkaupungin kokoinen osuus matkailusta

Viimeisimmällä Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme kaupungin keskustan elinvoimaisuuden palauttamisesta. Nostin puheenvuorossani esille sen, että matkailun vauhdittaminen on olennainen osa koko Helsingin elinvoiman vahvistamista. Helsinki on vihdoin luomassa mallia, jossa yrityslähtöisesti tehdään yhteistyötä. Toimintatapaan on haettu mallia mm. Ruotsista. Lue lisää.

Helsinkiläisten sote-palvelujen ja HUS:n pelastamiseksi tehtävä uudistuksia

Helsingissä tavoitteena on, että lääkärille ja hoitajalle pääsy nopeutuu, ja omalääkäri- ja omahoitomalli otetaan käyttöön kaikilla terveysasemilla. Valtakunnallisen erityistason hoidon, kuten elinsiirtojen ja lapset sydänleikkauksen, rahoituksen tulisi mennä suoraan HUS:lle. Tämä on tärkeää potilaiden hoidon laadun ja HUs:n henkilöstön työskentelyolosuhteiden turvaamiseksi. Vaikka aluehallintouudistus on tuonut haasteita, pääkaupunkiseudun erityinen tilanne edellyttää, että sekä Helsingin kaupunki että HUS toimivat esimerkillisinä työnantajina. Osaavat ihmiset tekevät helsinkiläisten palvelut. Lue lisää.

150-vuotisvaltuustossa nostimme esille asukkaiden äänen vahvistamisen kaupungin päätöksenteossa 

Helsingin kaupunginvaltuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa nostimme esille tahdon paikallisdemokratian vahvistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen asukkaiden, yritysten sekä järjestöjen kanssa kaupungin kehittämisessä. Teimme mainion juhlapäätöksen, Helsinkiläiset 7–19-vuotiaat saavat maksuttoman pääsyn uimastadioneille ja kulttuuritapahtumiin, edistäen nuorten tasa-arvoista osallistumista liikuntaan ja kulttuuriin. Lue lisää.

Kännykät kuriin peruskouluissa – työrauha oppimiseen ja välitunnit liikkumiseen

Älylaitteiden jatkuva käyttö heikentää keskittymiskykyä, oppimistuloksia ja lasten hyvinvointia. Eduskunnan käsittelyyn saapunut lakiesitys antaa kouluille ja opettajille selkeän toimivallan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä sekä edistää liikunnallista elämäntapaa osana koulupäivää. Tavoite on luoda oppilaille ympäristö, jossa he voivat keskittyä oppimiseen, liikkua riittävästi ja kehittää sosiaalisia taitoja. Lue lisää.

Musiikki-, matematiikka- ja liikuntaluokkia tarvitaan kaupunkiimme enemmän, ei vähemmän

Liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat, tarjoavat oppilaille mahdollisuuden syventyä omiin vahvuuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Helsingissä on kehitettävä ja laajennettava painotetun ja painotettujen luokkien opetuksen tarjontaa eri puolilla kaupunkia. Kirjoitin blogiini vastineen vasemmistoliiton vaaliohjelmaan, jossa painotettua luokkamuotoista opetusta ajetaan alas.

Tukea ja lepoa omaishoitajille – näin omaishoitoa uudistetaan

Omaishoitajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä, mutta liian moni jää vaille tarvitsemiaan vapaapäiviä ja tukea. Hallitusneuvotteluissa sopimamme ja valmisteilla oleva omaishoidon uudistus tähtää omaishoitajien jaksamisen parantamiseen. Helsingissä on varmistettava, että omaishoitajat saavat heille kuuluvan avuna ja vapaapäivät pidettyä, jotta he jaksavat tehdä vaativaa omaishoitajan työtä ilman, että heidän oma hyvinvointinsa vaarantuu. Järjestöjen rooli on tärkeä ja heidän toimintaedellytyksistänsä on huolehdittava. Kiitos Pääkaupunkiseudun omaishoitajille korvaamattomista syytöstä ja vierailusta eduskuntaan. Kirjoitin omaishoidon uudistamisesta Pääkaupunkiseudun omaishoitajien Oma-lehteen.

Aloite laajentaa rintasyöpäseulonnat 45–74-vuotiaisiin naisiin etenemässä

Euroopan unioni on antanut tutkimustietoon perustuvan suosituksen seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset. Suomen on syytä ripeästi toimia suosituksen mukaan. Asiaa vauhdittaakseni olen uusinut viime eduskuntakaudella tekemäni toimenpidealoitteen. Seulontojen laajentaminen oli seurantaryhmän käsittelyssä ja etenee seuraavaksi ministeriöön. Tämä on tärkeä askel rintasyövän varhaisen toteamisen ja hoidon parantamiseksi.

On ilo toimia Rintasyöpäyhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden suojelijana. Naistenpäivänä 8.3.2025 vietämme 20-vuotisjuhlaa Helsingissä, jossa avaan tilaisuuden ja esiintymässä Arja Koriseva. Voit ostaa lipun Rinnakkain-verkkokaupasta https://rinnakkain.fi/product/11/

Vaalipäällikkönäni mainio Maria Mattila ja kotikaupunkimme karvakuonojen ääntä kampanjassa pitää yllä Martti-koira.

Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa