Tekijä: sari

Tiedote 10.5.2026

Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain 35 000 ihmistä, ja määrä kasvaa. Silti Suomi oli pitkään harvinainen poikkeus EU-maissa vailla kansallista syöpästrategiaa. Marraskuussa julkaistu strategia korjaa tämän puutteen – nyt kokoomusedustajat Sarkomaa ja Laiho haluavat varmistaa, että työ jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella.

”Tavoitteenamme on varmistaa, että syövän hoito onnistutaan pitämään kansainvälisesti huipputasolla. Erityisen tärkeä asia on siksi, että Suomi on jäämässä osin jälkeen muista Pohjoismaista”, kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho sanovat.

”Syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Tärkeä edistysaskel oli, kun lisäsimme valtion budjettiin määrärahan syövänhoidon laaturekistereiden kehittämiseen. Pilotti on käynnissä keuhkosyövän ja myelooman osalta, ja myös muita syöpiä on tulossa mukaan pian. Jatkossa on varmistettava rahoitus syöpätautien laaturekisterin vakinaistamiselle”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa on toistaiseksi vähän valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista syöpähoitoa potilaat saavat ja millaisin tuloksin. Tämä vaikeuttaa hoidon kehittämistä.

”Päättäjinä ajattelemme, että meillä pitää olla parempi tietopohja hoitoon pääsystä, eri syöpien hoidoista ja hoitojen vaikuttavuudesta. Syöpästrategian avulla vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja edistetään vaikuttavan hoidon saatavuutta”, Sarkomaa ja Laiho painottavat.

”Yliopistosairaaloissamme on vankkaa osaamista ja erinomaista tutkimusta, ja olemme tällä kaudella parantaneet tutkimuksen edellytyksiä. Kliinisiä lääketutkimuksia ja tutkimusvaiheessa olevia lääkkeitä on saatava paremmin potilaiden käyttöön, jotta sairastunut ei joudu odottamaan vuosia lääkkeen markkinoille tuloa”, Laiho jatkaa.

Kansanedustajat korostavat, että hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen on ratkaisevan tärkeää syöpästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Ennaltaehkäisy, vaikuttavat seulonnat sekä oikea-aikainen hoitoonpääsy ovat tärkeässä asemassa syöpien estämisessä ja varhaisessa löytämisessä. Orpon hallitus on tehnyt hyvää työtä hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi omalääkärimallin ja Kelan valinnanvapauskokeilun avulla. Ihmisten on tärkeä uskaltautua matalalla kynnyksellä hakeutumaan terveyspalveluihin oireiden ilmaantuessa”, Laiho kuvailee.

”Syövän hoidon parantamisessa on aivan keskeistä kansallisten yhtenäisten hoitosuositusten, hoitoketjujen ja seurantamittarien kehittäminen. Seulontojen perustuminen viimeisimpään tutkimustietoon on myös strategian linjaus.  Seuraava askel on viisasta olla rintasyöpäseulonnan laajentaminen 45–75-vuotiaille naisille", painottaa Sarkomaa.

”Suomen tulee olla uusien vaikuttavien hoitojen ja lääkkeiden tutkimuksessa ja käyttöönotossa edelläkävijä. Tähän linkittyy merkittävällä tavalla myös hyvinvointialueiden sekä yliopistosairaaloiden riittävän rahoituksen turvaaminen", Sarkomaa ja Laiho summaavat.

Sarkomaa on koulutukseltaan sekä röntgenhoitaja että terveydenhuollon maisteri ja toimii mm. eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Laiho on taustaltaan lääketieteen tohtori ja toimii mm. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.

Tiedote: 8.5.2026

Voin ilokseni ilmoittaa olevani ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.
Tahtotila tehdä kansanedustajan työtä täydestä sydämestäni myös tulevalla eduskuntakaudella on vahva.

Ajattelen, että tulevan eduskuntakauden keskeinen tehtävä on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja pitää suomalaiset turvassa. Haluan, että Suomi on monien mahdollisuuksien maa kaiken ikäisille ja ihan jokaiselle.

Hyvinvointiyhteiskunta ei kehity veronkiristyksillä. Se vaatii sitä, että kaikki työ ja yrittäminen kannattaa. Elinvoimainen yrittäjyys tuo uutta työtä ja tulevaisuuden uskoa.

Talouden tasapainottamisessa on onnistuttava huolehtimaan siitä, että suomalaiset saavat verorahoilleen vastinetta toimivina terveys‑ ja vanhuspalveluina. Laadukas koulutus ja tutkimus ovat menestystekijöitämme.

Seuraava eduskuntakausi on poikkeuksellisen vaativa. Onnistumiseen tarvitaan talouden realiteettien ja hyvinvointiyhteiskunnan arjen tuntemusta, yli puoluerajojen ylittävää yhteistyötaitoa, ratkaisuja syyttelyn sijaan sekä kaupunkilaisjärkeä.

Vuosien varrella kertynyt monipuolinen osaaminen, yhteistyökyky ja sitkeys ratkaista asioita helsinkiläisten ja Suomen parhaaksi ovat vahvuuksiani. Hyvinvoivapääkaupunkiseutu on koko maan etu ja yksi kasvun edellytys.

Kansanedustajan työssäni olen saanut aina toimia vastuullisissa tehtävissä. Kuluvalla eduskuntakaudella toimin valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Vahvin osaamiseni on sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspolitiikassa.

Paras perintö tuleville sukupolville on kestävä ja turvallinen hyvinvointiyhteiskunta ja puhdas Itämeri sekä luontomme. Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä: sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 27.4.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää erittäin tervetulleena tänään lausunnolle lähtenyttä lakiesitystä, jonka hyväksymisen myötä asuntoyhteisöt voisivat enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin huoneistossa, parvekkeella ja huoneistojen ulkotiloissa. Jatkossa lupaa ei enää tarvitsisi hakea kunnalta. 

Nykyisin asuntoyhteisöt voivat hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön huoneistoon ja siihen kuuluviin tiloihin. Prosessi on raskas ja aikaa vievä sekä epävarma, sisältäen useita vaiheita. Siitä aiheutuu taloyhtiölle kustannuksia, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tämän vuoksi kiellon hakemiseen on ryhtynyt vain harva taloyhtiö, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma.

"On kestämätöntä, että merkittävä määrä suomalaisia, myös lapsia, altistuu kotonaan tahdon vastaisesti naapuruston syöpävaaralliselle tupakansavulle. Tupakointi on jo kielletty työpaikoilla, ravintoloissa, yleisillä leikkikentillä, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihoilla sekä uimarannoilla. Autossakaan ei saa polttaa, jos matkustajina on alle 15-vuotiaita lapsia. Sen sijaan naapurista tulevan tupakansavun kuriin saaminen on ollut aivan liian vaikeaa. Tilanne on ollut täysin kohtuuton ja vaarantanut monin tavoin savulle altistuneiden terveyden." sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kiittää aikaansaavaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta, joka vie eteenpäin asiaa, jota on hyvin pitkään ja hartaasti esitetty, toivottu ja vaadittu.

”Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä pahentaa sairauksien oireita. Kenenkään ei pitäisi altistua sille vastoin tahtoaan, etenkään omassa kodissaan. Tupakansavu on terveyshaitan lisäksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja laskee usein myös asunnon arvoa” , summaa Sarkomaa.

"Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta myös heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädännön muutos on välttämätön", Sarkomaa päättää.

Tiedote 26.4.2026

Hallitus päätti kehysriihessä laajentaa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua fysioterapiaan sekä korottaa kotitalousvähennystä. Molemmat päätökset edistävät kuntoutuspalveluiden saatavuutta ja ikäihmisten kotona pärjäämistä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen päätöksiin.

Valinnanvapauskokeiluun lisätään fysioterapia iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja kotona pärjäämisen edistämiseksi. Fysioterapiaa voitaisiin korvata enintään neljä käyntiä kalenterivuodessa. Sarkomaan mukaan päätös kohentaa myös pienempien kuntoutusalan yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittaa yrittäjyyttä. Lisäksi kokeilua jatketaan vuodella niin, että se päättyy vuoden 2028 loppuun.

– Fysioterapia valinnanvapauskokeiluun on tervetullut uudistus ja melkoinen loikka eteenpäin senioreiden toimintakyvyn edistämisessä. Varhainen ja oikea-aikainen kuntoutus tukee kotona asumista, ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, Sarkomaa kertoo.

Lämpimästi tervetullut on myös kotitalousvähennyksen korotus, jota Sarkomaa on ajanut yhdessä yrittäjien kanssa. Vähennyksen piiriin kuuluvat myös kotona annettava toiminta- ja fysioterapia, mikä edistää arjessa selviytymistä ja toivottavasti lisää kuntoutuspalveluiden kysyntää ja saatavuutta niitä tarvitseville.

– Kun elämme yhä pidempään, sen myötä myös tarve ylläpitää ja edistää ikäihmisten toimintakykyä jatkaa kasvuaan. Varhainen ja laadukas kuntoutus lisää elämänlaatua ja on kustannusvaikuttava investointi, Sarkomaa sanoo.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun.

– Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kuntoutuksen ammattilaisten tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta, sanoo Sarkomaa.

– Kotitalousvähennyksen korotus ja valinnanvapauskokeilun laajentaminen täydentävät toisiaan hyvin. Yhdessä ne parantavat senioreiden mahdollisuuksia saada kuntoutusta ja tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen ja iän karttuessa kotona pärjäämiseen. On tervetullutta, että kehysriihessä ymmärrettiin kuntoutuksen merkitys, Sarkomaa päättää.

Tiedote 22.4.2026

Hallitus päätti kasvutoimena korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää päätöstä lämpimästi tervetulleena.

Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Sarkomaan mukaan korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja tukemaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Tällä hetkellä kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Kotitalousvähennystä voi saada yritykseltä ostetusta työstä 35 prosenttia työn osuudesta. Korotuksen myötä enimmäismäärä kasvaisi 2100 euroon ja korvattava osuus 40 prosenttiin.

"Korotettu kotitalousvähennys mahdollistaa remontti-, siivous- ja hoivapalveluiden sekä kotikuntoutuksen ostamisen nykyistä edullisemmin erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi monelle lapsiperheelle tai muutoin ruuhkavuosia elävälle vähennys on suuri helpotus arkeen, monelle senioreille taas edellytys pärjätä kotona", Sarkomaa sanoo.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua selviytyäkseen kodin arjessa. Sarkomaa muistuttaa, että oikea-aikainen apu on usein ratkaiseva tekijä siinä, että ikäihmisen kotona asuminen onnistuu turvallisesti ja inhimillisesti. Senioreille kotitalousvähennys lisää kevyempien kotiin hankittavien palvelujen käyttöä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, täydentäen kustannusvaikuttavasti julkisia palveluja.

Sarkomaan mukaan vähennyksen korotus voi olla monelle pienyrittäjälle pelastus. Hoiva- ja hoitoalan yritykset toimivat kapeilla marginaaleilla, ja samaan aikaan erityisesti rakennus- ja palvelualat kärsivät suhdanteista. Korkeampi vähennys tuo työtä pienille paikallisille yrityksille ja luo uusia matalan kynnyksen työpaikkoja esimerkiksi siivous- ja hoiva-aloille, mikä on hallitusohjelman työllisyystavoitteiden mukaista.

"Suomi tarvitsee kotimaista kasvua, eikä sitä synny ilman yksityisiä palvelualoja, jotka muodostavat jo 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kotitalousvähennyksen nosto vahvistaa palvelutalouden kasvuedellytyksiä ja luo uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Kun palvelut ovat taloudellisesti saavutettavia, niitä hankitaan enemmän ja vaikutukset heijastuvat koko talouteen", Sarkomaa päättää.