Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat huolissaan siitä, että hallitus hosuu ja jättää kiireessä huomiotta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevan lausuntopalautteen. Kokoomusedustajien mukaan ministeriön on viipymättä julkaistava lausuntokooste, jotta voidaan arvioida millä perusteella lakiluonnokseen tehdään muutoksia.
Ministeri Kiuru kertoi myöhään torstaina, että hallituksen
sote-ratkaisu on valmistumassa pian. Hallitus on kiirehtinyt
sote-lakiluonnoksen yksityiskohtien korjaamista. Ikonen ja Sarkomaa kysyvät,
onko hallitus oikeasti ehtinyt käymään massiivisen ja ilmeisen kriittisen
lausuntotulvan läpi näin nopeasti.
”Hallituksen on varattava riittävästi aikaa poikkeuksellisen
laajaan ja kriittiseen lausuntopalautteeseen käsittelemiseksi. Lausuntopalaute
on välttämätöntä käydä huolellisesti läpi, sillä hallitus on saanut runsaasti
moitteita siitä, ettei kuntia ja sidosryhmiä kuultu lainkaan lakiesityksen
valmistelussa. Lausuntoja ei saa sivuuttaa kiireeseen vedoten”, edustajat
sanovat.
Lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen sosiaali-
ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseksi jätettiin yhteensä
ennätykselliset 773 lausuntoa. Mittava määrä lausunnonantaja on tuonut esiin
pitkän listan huolia ja ongelmia hallituksen sote-uudistuksen toteuttamiseen
liittyen.
”Yhteenveto lausunnoista tulee olla avoimesti kaikkien nähtävillä
mahdollisimman pian, kun hallitus on kertomassa mitä muutoksia se on tekemässä
lakiluonnokseen”, edustajat vaativat.
”Kyseessä on Suomen historian merkittävin hallintouudistus,
eikä sitä saa valmistella salassa. Näin merkittävän uudistuksen valmistelua ei
saa viedä kansalaisten ulottumattomiin sulkemalla kunnat, järjestöt, yritykset
ja muut kentän toimijat ulkopuolelle”, edustajat sanovat.
”Hallitus on omassa hallitusohjelmassaan antanut lupauksen
uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, jonka tavoitteena on tuoda yhä laajempi
joukko osaksi yhteiskunnan uudistamista. Sote-uudistuksen valmistelu on
henkinyt täysin vastakkaista politiikkaa. Avoimen ja osallistavan prosessin
sijaan lakiesitys on valmisteltu salassa, virkamiesvetoisesti ministeriön
uumenissa”, edustajat sanovat.
Hallituksen budjettiesityksen pääviesti on hyytävä. Jo ennen
koronaepidemiaa aloitettu vastuuton päätösten lykkäyslinjaa jatkuu. Hallitus
jatkaa maamme jaloilleen pääsemiseen välttämättömien päätösten lykkäämistä,
vaikka suomalaiset ovat kohdanneet sotien jälkeen pahimman kriisin.
Hallitus lupasi ohjelmassaan, ettei se elä tulevien
sukupolvien kustannuksella. Nyt lupaus on rumasti rikottu. Hallituksen
velkaviisikko kasaa 60 miljardia lisätaakkaa veronmaksajien harteille.
Ongelmamme ei ole kuluvan tai ensi vuoden velanotto.
Ihmiset, yritykset ja kunnat on kannateltava kriisin yli, jotta vältymme
pysyviltä vaurioilta. Siihen on hyväksyttävää ottaa velkaa.
Koronan testaamiseen, hoitoon ja taltuttamiseen on oltava
voimavarat. Tämän puolesta kokoomus on tehnyt työtä ja kirittänyt hallitusta.
Vihdoin maskisuosituskin saatiin.
Ongelma on, että hallitus rakentaa koko vuosikymmenen
velanoton varaan. On vastuutonta, että tulopuoli, päätökset työllisyyden ja
kestävän talouskasvun vauhdittamiseksi, laiminlyödään. Miten voi luottaa
sellaisen hallituksen kykyyn kantaa vastuuta, jonka mielestä tulojen ei
tarvitse kattaa menoja kymmeneen vuoteen - ei mitenkään.
Hallituksen työllisyyspäätökset kokivat budjettiriihessä
mahalaskun. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työllisyys vahvistuisi
noin 15 000 henkilöllä. Vaikka hallituksen tavoite edellyttäisi pitkälle yli
100 000 uutta työpaikkaa.
Laskemalla yhteen hallituksen työllisyyttä heikentävä
päätökset, työllisten määrä jopa vähenee. Jääkylmää politiikkaa sadoille
tuhansille työttömille ja lomautetuille ihmisille sekä heidän perheilleen.
(Kaikeksi järkytykseksi hallitus siirsi työllisyystavoitteen
aikataulun vuosikymmenen loppuun. Miksi? Ihmisethän tarvitsevat työtä nyt -
eikä vasta kymmenen vuoden päästä.)
Yhteiskuntavastuuta tarvitaan vaikeina aikoina kaikilta.
Arvoisa pääministeri, miksi te ette edellytä sitä myös itseltänne? Miksi korona
estäisi tekemästä kaikki työllisyysuudistukset, jotka helpottaisivat työpaikan
saamista lähivuosina? Miksi te jätätte tekemättä?
Hallituksen on lopetettava koronan takana kyyristely.Koronakriisi
ei ole syy tehdä vähemmän vaan on tehtävä enemmän. Suomalaisilla ei ole
varaa hallituksen rakentamaan menetettyyn vuosikymmeneen.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen tympeälle tekemättömyydelle on olemassa
vaihtoehto. Kokoomus on esittänyt uudistuksia, joilla työtä tekevien määrä
kasvaisi yli 100 000:lla. Tavoitteeksi on otettava Pohjoismainen 80 %
työllisyysaste. Haluamme Suomen, jossa jokainen saa tehdä työtä ja
yrittää.
Puolet ehdotuksemme työpaikoista tulisi
valtiovarainministeriön elokuisesta esityksestä. Siitä jättäisimme pois vain
opiskelua vähentävät kohdat. Ansiosidonnainen on porrastettava. (Ensimmäisten
kuukausien aikana turva olisi nykyistä korkeampi ja laskisi portaittain).
Ikäsyrjintää on kitkettävä ja ikäihmisten syrjintään ajava eläkeputki on
poistettava.
Toinen puoli ehdotuksestamme sisältää työtä ja yrittäjyyttä
tukevia keinoja ulkopuolisiin arvioihin tukeutuen. Olemme esittäneet tasa-arvoa
ja työllisyyttä vahvistavaa perhevapaauudistusta sekä varhaiskasvatusmaksujen
alentamista. Terapiatakuun toteuttamista, jotta apua mielenterveyden ongelmiin
saisi ajoissa. Tekisimme yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennyksen. (,joka
mahdollistaisi kotona pärjäämistä ja palveluyrittäjyyttä.) Korottaisimme
opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.
Keventäisimme verotusta, jotta ponnistelusta saisi
ansaitsemansa palkkion. Jokaisesta työtunnista pitää jäädä vähintään puolet
tekijälle. On epäoikeudenmukaista, että suomalainen opettaja tai toimihenkilö
maksaa palkastaan 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin naapurimaa Ruotsissa.
Vauhdittaisimme paikallista sopimista turvaten palkansaajan
aseman, jotta työpaikka löytyisi yhä useammalle. Edistäisimme kansainvälisen
rekrytoinnin voimakasta lisäämistä. Toivottaisimme Suomeen tervetulleeksi
kaikki työn perässä muuttavat osaajat.
Talouden pyörät on saatava pyörimään terveyden kannalta
turvallisesti. Valtiokeskeisyyden sijaan keinoja on luotava yhdessä
työntekijöiden, yrittäjien ja kuntien kanssa.
Haitallisia normeja on purettava – edes kokeiluksi.
Runsaista lupauksista ja kansanedustajien enemmistön tuesta huolimatta edes
pienpanimoiden verkkomyynti ei etene. Miksi?
Hallituksen rakenneuudistuslistakin on tynkä, ja nekin vähät
ovat vakavissa vaikeuksissa. Suomen osaavat rehtorit eivät syyttä vastusta
oppivelvollisuuden pidentämistä, joka osoittautui koulutusleikkaukseksi eikä
takaa toisen asteen tutkintoa.
Vieläkin vahvempi kritiikki vyöryy kuntataloutta romuttavaa
maakunta- ja soteuudistusta kohtaan. Josko pääministeri kuuntelisi
edes itse valtuutettuna sote-lausunnossa Tampereelta lähettämäänsä hätähuutoa,
jossa vaaditte maakuntahallinnon sijaan etenemään kuntapohjaisesti. Ja ihmisten
palvelut edellä. Kokoomus antaa sille täyden tukensa.
Arvoisa hallitus, vaihtoehtoja on.
Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat koulutuksessa,
osaamisessa ja sivistyksessä. Kokoomus on esittänyt korkeakoulujen
pääomittamista miljardilla eurolla. Ja TKI-panostuksien nostamista vuosittain
100 miljoonalla vuosikymmenen loppuun.
Oppivelvollisuuden pidentämiseen tarkoitetut eurot
kohdistaisimme lasten varhaiseen tukemiseen ja opetukseen laatuun. Niin, että
jokainen nuori saa koulupolulta riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat
vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.
Yhtä lailla Suomen on onnistuttava yhdistämään
pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu. Emme halua jättää lapsillemme elinkelvotonta
ympäristöä. Odotimme budjettiriihestä päätöksiä ilmastokriisin hoitoon,
mutta tulokset jäivät jälleen kerran laihoiksi. Myös kokoomuksen esittämät
lisätoimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi jäivät
tekemättä.
Hyvät suomalaiset,
Budjettiesitystä lukiessa tulee selväksi, että hallitus
jatkaa vastuutonta tekemättömyyden linjaa. Se on hyvinvointiyhteiskuntamme
ja ihmisten mahdollisuuksien näivettymiseen johtava tie. Meillä ei
ole sama suunta.
Kokoomus haluaa tehdä Suomesta hyvinvoivan maan, jossa saa
tehdä, yrittää ja toteuttaa unelmiaan. Maan, jossa jokainen pidetään mukana.
Jossa ihminen on tärkein.
Haluamme turvata myös tuleville sukupolville ne
edellytykset, jotka tekevät suomalaisista maailman onnellisimman kansan. Koronaepidemiasta
huolimatta maamme tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Jos vain tartumme
niihin. Tekemättä ei voi jättää.
Tällä viikolla eduskunnassa on käyty välikysymyskeskustelu hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuorossa korostettiin oppivelvollisuuden laajentamista työllisyystoimena. Kokoomuksen Paula Risikko, Sari Multala sekä Sari Sarkomaa ovat huolissaan hallituksen todellisuudentajusta.
”Hallitus väittää
työllisyystoimeksi keinoa, jonka täysimääräiset työllisyysvaikutukset näkyvät
vasta vuonna 2065. Meillä ei ole lähes viittäkymmentä vuotta aikaa odotella,
että työllisyyttä tässä maassa vahvistetaan. Tekojen aika on nyt!” edustajat
toteavat.
Hallituksen arvion mukaan
oppivelvollisuuden laajentaminen vahvistaa vuosikymmenen lopussa työllisyyttä
1600 henkilöllä. Ja viidenkymmenen vuoden päästä mahdollinen vaikutus on
15 000 työllistä. Hallituksen ehdotus oppivelvollisuusiän nostamiseksi ei
takaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon loppuun. Sillä ei
puututa myöskään toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen. Ehdotuksen mukaan
oppivelvollisuus päättyy sinä päivänä, kun nuori täyttää 18 vuotta. Toisen
asteen koulutus kuitenkin jatkuu siitä vielä noin vuoden.
”Oletukset esityksen laskelmien
taustalla ovat huterat ja todella kaukana todellisuudesta. Panostukset on
laitettava jo peruskouluihin, jotta jokainen peruskoulun päättänyt saa
riittävät tiedot ja taidot pärjätä toisella asteella. Toinen toimien painopiste
on oltava toisen asteen koulutuksen keskeyttämisuhan alla olevissa nuorissa.
Hallitus näyttää unohtaneen nämä nuoret kokonaan”, jatkavat edustajat.
Eri arvioiden mukaan tulossa oleva,
aliresursoitu oppivelvollisuuden laajentaminen tulee kaiken kukkuraksi
johtamaan tilanteeseen, jossa kunnat joutuvat leikkaamaan varhaiskasvatuksesta
ja perusopetuksesta. Tämä tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja ja vähemmän
oppimisen tukea.
Hallituksen harjoittamalle
koulutuspolitiikalle on vaihtoehto saavuttaa sama tavoite. On huonoa
lainvalmistelua, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole kuunnellut alan
parhaita asiantuntijoita vaan perustelee uudistusta pelkästään taloustieteellisestä
näkökulmasta.
”Kokoomus panostaisi voimakkaasti
varhaisiin vuosiin ja nuorten tukemiseen koko koulupolun ajan räätälöidysti.
Hallitus paikkaa laastarilla avohaavaa aivan liian myöhäisessä vaiheessa.
Uudistuksen resurssit eivät kohdistu niille nuorille, jotka eniten tukea
tarvitsevat”, päättävät edustajat.
Lisätietoja:
Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Julkaistu: 23.9.2020 kokoomuksen verkostojen blogissa
Omannäköisen hyvän elämän edellytysten luominen jokaiselle ihmiselle on kokoomuslaisen hyvinvointipolitiikan perusta. Elinajan pidentyessä ja pitkäikäisyyden yleistyessä yhä useampi kansalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.
Siksi hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on oltava lähtökohtana nykyistä vahvemmin ihmisten erilaiset tarpeet.
Kotitalousvähennys on ollut monelle seniorille toimiva tuki arjessa tarvittavien palveluiden hankkimiseksi. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.
Eduskuntaryhmämme on esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja nimennyt vähennyksen senioreiden superkotitalousvähennykseksi.
Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.
Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea senioreiden kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. On selvää, että lain valmistelussa Sitran esittämää ikärajaa on syytä arvioida.
Uudistus vauhdittaisi ihmisten paremman arjen lisäksi yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.
Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa.
Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.
Koronaepidemian takia etenkin ja jo pidempiaikaisen tutkimusnäytön perusteella kuntoutuksen ja liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.
Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.
Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää.
Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kaiken ikäisten voima- ja tasapaino paranevat harjoittelulla.
Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Sari Sarkomaa
Seniorifoorumin puheenjohtaja, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja sekä terveydenhuollon maisteri
Politiikan syksy eduskunnassa on kuumenemassa. Yksi tärkein työni on ensi vuoden talousarvion käsittely. Hallituksen esitys saapuu eduskuntaan ja aloitamme sen käsittelyn heti valtiovarainvaliokunnassa.
Korona on iskenyt voimalla Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Keskeinen tehtäväni on vaikuttaa, että tehdyissä elvytystoimissa ei sivuuteta Helsinkiä. Kiireellistä on turvata koronatoimista vahvaa vastuuta kantaneen HUS:n rahoitus. Jonot erikoissairaanhoitoon ovat kuusinkertaistuneet. Toimia on tehtävä ripeästi ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi.
On välttämätöntä löytää ratkaisu, jolla turvataan Terhokodin toiminta saattohoidon tarjoajana, kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä. Työtä on paljon tekemättä. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja.
Yliopistossa opiskeluaikoina tein yövuorossa työtä vanhusten pitkäaikaishoidon osastolla. Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa urakoimme yhdessä, jotta hallitus tekisi viimein välttämättömät työllisyyttä edistävät päätökset.
Tänä vuonna puoluekokous järjestettiin hybridimalilla. Minulla oli ilo olla mukana Helsingin piirin etäpisteellä. Puheenjohtajanamme jatkaa kolmannen kauden Petteri Orpo. Puoluekokous valitsi varapuheenjohtajiksi Antti Häkkäsen, Elina Lepomäen, Anna-Kaisa Ikosen ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Heikki Auton. Onnea ja menestystä tärkeään työhön!
Lämpimästi tervetuloa tapaamaan
Koronarajoitusten vuoksi eduskuntatalolle ei voida tällä hetkellä ottaa vieraita. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää ja siihen varmasti löytyy aina tilanteelle sopiva tapa koronasta huolimatta. Syksyllä tilaisuudet järjestetään viimeisimpiä koronaohjeita noudattaen.
Hakaniemen markkinat su 4.10 klo 12-13
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista Hakaniemen markkinoille. Olen tavattavissa kokoomuksen teltalla. Mukana myös muuta kokoomusjoukkoa.
Diabeteskävely la 10.10 klo 12.00
Olen mukana avaamassa Terveydeksi! -Diabeteskävelyn Narinkkatorilla. Puheenvuorojen jälkeen lähdemme yhdessä ulkoilemaan. Voit valita kolmesta reitistä itsellesi sopivamman.
Olen saanut paljon palautetta ja kysymyksiä mahdollisen koronan toisen aallon rantautumisesta Suomeen ja sen vaikutuksista terveydenhuollon palveluihin. Järjestämme etäkeskustelutilaisuuden Teams-ympäristössä helsinkiläisten terveyspalveluiden toiminnasta koronan aikana. Tilaisuudessa asiantuntijana ja alustajana toimii Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.
Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta pe 9.10 klo 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Saat terkemmat ohjeet Teams-tapaamiseen liittymiseen sähköpostitse.
Kokoomus ja soteammattilaiset -etätapahtuma la 17.10 klo 12.00
Olen mukana kokoomuksen valtakunnallisessa Teams keskustelutilaisuudessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Mukana keskustelemassa ovat myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Tehyn kunniapuheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sekä kokoomuslaisia sotealan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Ilmoittaudu mukaan 15.10 mennessä oheisen LINKIN kautta.
Tilaisuudessa Petteri Orpo kertoo uudesta kokoomuksen tavoiteohjelmasta. Lisäksi foorumin puheenjohtajistona olemme mukana keskustelussa ministeri Helena Pesosen kanssa. Tule mukaan kuulemaan poliittinen tilannekatsaus eduskunnasta, osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä vaikkapa kotisohvaltasi.
Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta ma 26.10 klo 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Osallistuminen onnistuu joko tietokoneella tai puhelimella soittaen. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.
Voit liittyä seniorifoorumin jäseneksi kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille, valitse yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Valitse oman mielenkiintosi mukaiset verkostot ja tallenna tiedot. Lämpimästi tervetuloa mukaan.
Kannatan raportin ehdotusta, jonka mukaan rehtoreilla tulisi olla mahdollisuus evätä toiselle väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeus tulla kouluun rajatuksi ajaksi. Väkivaltaan ja kiusaamiseen osallustuneilla olisi velvollisuus osallistua oppilashuollon järjestämiin tukitoimiin, esimerkiksi selvittää tapahtunutta psykologin ja kuraattorin kanssa. Samaan aikaan luokka voisi käydä asiaa rauhassa läpi ilman väkivaltaa tehnyttä.
On vakavaa, että nykyisin usein kiusattu lapsi jää ilman apua. Koulun on oltava paikka, jossa lapsi uskaltaa kertoa kiusaamisesta ja väkivallasta, ilman pelkoa siitä, että tilanne vain pahenee. Apua on oltava oikeasti saatavilla.
Hallituksen aie romuttaa oppilashuolto sotessa on pysäytettävä
Edellytän, että hallitus toteuttaa hallitusohjelman kirjauksensa, jonka mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla sekä oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valuviat korjattava
Erityisesti on kuultava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin huoli. Uudistus uhkaa leikata Uudenmaan sote-maakunnilta rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. HUS:n diagnostiikkajohatjan Lasse Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.
Tule mukaan Roosanauhakeräykseen!
Roosanauha keräys tukee tänä vuonna rintasyöpätutkimuksen lisäksi muiden syöpien tutkimusta. Elegantin nauhan on suunnitellut Juha Tapio. Syöpä seuraa vieläkin monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitsemme tutkimusta. Tervetuloa mukaan itsellesi parhaiten sopivalla tavalla tukemaan keräystä. Samalla näytämme yhdessä, että olemme maailman välittävin kansa.
Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Sipilän hallitus asetti 24.11.2016 työryhmän
pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa (Dnro 66/040/2016). Työryhmän
tehtävä kattoi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen
koulutuksen. Työryhmän väliraportti julkaistiin 21.04.2017 (Opetus- ja
kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:12).
Väliraportin
jättämisen jälkeen työryhmä jatkoi työskentelyä toimenpide-ehdotusten
muodostamiseksi.
Kiusaamisen
ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja
perusopetuksessa sekä toisella asteella loppuraportti julkaistiin 16.3.2018
(Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:16).
Työryhmän
tehtävänä oli tehdä esitykset kiusaamiseen puuttumisesta sekä hyvinvointia ja
työrauhaa edistävistä toimista. Työryhmä esittää kehittämisehdotuksia, jotka
liittyvät muun muassa lainsäädännön muutostarpeisiin, toimintakulttuurin
muutokseen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä informaatio-ohjaukseen.
Työryhmä esittää muun muassa kansallisen vaikuttavien kiusaamisen ehkäisemisen,
hyvinvointia ja työrauhaa lisäävien menetelmien arviointielimen perustamista
Suomeen. Ehdotettu toimielin toimisi kanavana, jonka avulla levitettäisiin
tietoa vaikuttaviksi todetuista menetelmistä. Se kokoaa kasvattajille,
opetuksen ja koulutuksen järjestäjille luotettavaa, kattavaa, ajankohtaista ja
käytännönläheistä tietoa siitä, millaisilla menetelmillä hyvinvointia ja
työrauhaa voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla.
Työryhmän
ehdotuksilla pyritään turvaamaan jokaisen lapsen ja nuoren turvallisuus ja
hyvinvointi osallistuessaan varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen.
Rehtoreilla,
opettajilla eikä kouluyhteisöllä ole nykyisellään riittäviä keinoja
puuttua koulussa sattuviin kiusaamis- ja
väkivaltatapauksiin. Työrauhatyöryhmä esitti raportissa useita
toimenpiteitä, muun
muassa ehdotuksen opetuksen epäämisoikeudesta kahdeksi
päiväksi.
Opettajien
ammattijärjestö (OAJ) on toistuvasti vaatinut päättäjiltä toimia koulussa
tapahtuvan väkivallan torjumiseksi. OAJ on esittänyt muutosta, jossa koulun
rehtori voisi evätä toiselle väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeuden tulla
kouluun. Epäämisen kesto olisi korkeintaan kolme päivää. Väkivaltaa
tehnyt olisi nämä päivät oppilashuollon piirissä. Hänellä olisi
velvollisuus osallistua oppilashuollon järjestämiin tukitoimiin,
esimerkiksi selvittää tapahtunutta psykologin ja kuraattorin kanssa.
Uhrille ja hänen perheelleen välittyisi viesti, että asiaan on puututtu
välittömästi. Uhrillakin olisi mahdollisuus tulla kouluun, jos fyysiset tai
psyykkiset vammat sitä eivät estä.
Epäämisoikeuden
lisäksi OAJ on esittänyt useita muita toimia
kiusaamisen torjumiseksi. OAJ:n mielestä rehtorilla
pitäisi selkeissä tilanteissa olla mahdollisuus erottaa
oppilas koulusta määräaikaisesti. Nytkin määräaikainen erottaminen on
mahdollista mutta vaatii monijäsenisen toimielimen päätöksen ja
vie aikaa.
Lisäksi
OAJ esittää, että aluehallintovirastoille (AVI)
säädetään oma-aloitteinen puuttumisoikeus, jos herää epäily, että
opetusta ei järjestetä lainsäädännön mukaisesti. Tällöin AVI voisi
pitkittyneissä kiusaamistapauksissa ilman kanteluitakin puuttua
tilanteeseen ja selvittää, ovatko tehdyt toimet riittäviä. Varhaiskasvatuksessa aluehallintovirastoilla jo
on puuttumis- ja tarkastusoikeus. Ei ole yhdenvertaista, että
perusopetuksessa sitä ei ole.
OAJ on
ilmaissut vahvan huolen siitä, mikä vaikutus sote-maakuntauudistuksella
on oppilashuollon toimintaan ja myös kiusaamisen
ehkäisyyn. Soteuudistus on siirtämässä oppilashuollon maakuntien vastuulle
pois kunnilta. Päätäntävalta kuraattorin ja psykologin resurssin käytöstä
ei olisikaan enää opetustoimessa vaan maakunnassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin
hallitus on ryhtynyt väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyksi sekä
työrauhan ja hyvinvoinnin edistämiseksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja
perusopetuksessa sekä toisella asteella?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy Opetus- ja
kulttuuriministeriön julkaisun 2018:16 Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan
edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella
asteella loppuraportin ehdotuksien toimeenpanemiseksi?
Millä keinoin hallitus aikoo ennaltaehkäistä ja
kitkeä koulupäivän jälkeen ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa lapsiin ja
nuoriin kohdistuvaa häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa?
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta
rehtoreilla olisi oikeus evätä määräaikaisesti toiselle väkivaltaa tehneeltä
oppilaalta oikeuden tulla kouluun?
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta aluehallintovirastoille
(AVI) säädetään oma-aloitteinen puuttumisoikeus, jos herää epäily,
että opetusta ei järjestetä lainsäädännön mukaisesti?
Miten hallitus varmistaa oppilashuollon
toimivuuden, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa toiminnot siirretään
maakuntahallinon alaisiksi?
Mihin asiantuntijatietoon perustuu hallituksen aie
siirtää oppilashuolto maakuntahallintoon ja poistaa asiasta päätösvalta
opetustoimelta ja kunnilta?
Mitä vaikutuksia hallitus arvio oppilashuollon
siirrolla maakuntahallinnon vastuulle olevan yksityiskoulujen oppilashuoltoon
ja sen toimivuuteen?
Kokoomuksen kansanedustajat Sari
Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat tyytyväisiä lakivaliokunnan ottamaan
kantaan, jonka mukaan tyttöjen sukuelinten silpominen on säädettävä Suomessa
rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Asiaa pitkään ajaneet Sarkomaa ja Vikman
ehdottivat tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia ja
ennaltaehkäisyn tehostamista lakialoitteissaan (LA
6/2019 vp, LA
4/2019 vp) syksyllä 2019. Lakialoitteillaan edustajat halusivat vauhdittaa
kansalaisaloitteen tahdon toteutumista, konkretisoida tarvittavat lakimuutokset
ja painottaa ennaltaehkäisyä.
”Lakivaliokunnan kanta on tärkeä
askel kohti Suomea, jossa yksikään tyttö ei enää joudu silvotuksi. Tyttöjen
koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on suojeltava kaikissa tilanteissa.
Silpominen on järkyttävä väkivallanteko, jonka rangaistavuus ei aina ole
tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia
törkeänä pahoinpitelynä. Lainsäädäntöä selkeyttämällä lähetämme vahvan viestin
siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. On hienoa, että asia viimein
etenee”, Sarkomaa sanoo.
Lakivaliokunta esittää eduskunnalle
hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi
ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen
säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava
tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden
aikana. Sarkomaa ja Vikman painottavat, että lainsäädäntöön tarvittavien
muutosten tekemisellä on kiire.
”Marinin hallituksen on tuotava
silpomisen rangaistavuutta selkeyttävät esitykset eduskuntaan viipymättä. Emme
kerta kaikkiaan voi enää odottaa, tyttöjen suojelemiseksi on toimittava nyt.
THL:n arvion mukaan Suomessa on silpomisvaarassa vähintään satoja ja pahimmassa
tapauksessa jopa tuhansia tyttöjä. Syksyllä jättämämme lakialoite on nopeasti
toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos.
Konkreettinen ehdotuksemme on hallituksen vapaasti käytettävissä”, Vikman
sanoo.
Sarkomaa ja Vikman muistuttavat,
että kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi silpomisen vastaisessa työssä
tarvitaan määrätietoisia ennaltaehkäiseviä toimia. Myös tähän kokoomusedustajat
ovat esittäneet toimenpiteitä lakialoitteessaan. Silpomisuhassa olevien lasten
ja nuorten tunnistamiseksi ja auttamiseksi ammattilaiset tarvitsevat
lisäkoulutusta, johon on syytä panostaa. Ammattilaisten, viranomaisten ja
maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.
”Kriminalisoinnin selkeyttämisen
lisäksi on tärkeää, ettei hallitus unohda ennaltaehkäisevien toimien
merkitystä. Lakialoitteessamme esitetään tähän keinona uusia pykäliä
selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta
ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia
silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen
uhriksi. Myös nämä esitykset ovat edelleen hallituksen käytettävissä”, Vikman
sanoo.
Silpomisasia tuli eduskunnan
käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA
1/2019 pohjalta. Sarkomaa ja Vikman iloitsevat siitä, että aloitteen myötä
aihe lainsäädäntöä koskevine puutteineen on noussut voimalla julkiseen
keskusteluun ja on nyt johtamassa aitoihin muutoksiin.
”Haluan lämpimästi kiittää
kansalaisaloitteen tekijöitä pitkäjänteisestä silpomisen vastaisesta työstä ja
aiheen nostamisesta eduskunnan pöydälle. On korkea aika, että Suomi ottaa
vaatimuksenne todesta ja liittyy silpomisen selkeällä tavalla lainsäädännössään
kieltäneiden maiden joukkoon muiden pohjoismaiden tapaan”, Sarkomaa päättää.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194
Kokoomusedustajat Sanni Grahn-Laasonen, Mia Laiho, Sari Multala ja Sari Sarkomaa kritisoivat, ettei hallituksen sote-lain esitysluonnoksen lausuntomenettely ole ollut hyvän hallintotavan ja lainvalmisteluprosessin mukaista. Kuraattorien ja psykologipalveluiden maakuntiin siirtämiseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta ei pyydetty esityksestä lausuntoa.
“On pöyristyttävää, että näin tärkeästä asiasta ei pyydetty
lausuntoja esimerkiksi psykologiliitolta tai koulukuraattorien liitolta. He
ovat kuitenkin opetuksen järjestäjien ohella oppilas- ja opiskelijahuollon
parhaimpia asiantuntijoita”, edustajat huomauttavat.
Opiskeluhuollon sijoittumista on arvioitu viime vuosien
aikana lukuisia kertoja ja varsin perusteellisesti. Edellistä sote-ratkaisua
mietittäessä päädyttiin siihen, että opiskeluhuollon on järkevää sijaita
sivistystoimessa. Tämän nähtiin takaavan mahdollisuuden järjestää yhteisöllisen
ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keskeisen tärkeät palvelut lähellä oppilasta
ja koulua mahdollisimman joustavasti ja sujuvasti.
”Olisi iso virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit
massiiviseen maakuntahallintoon ja vaikeuttaa näin koulujen mahdollisuuksia
tukea lapsia ja nuoria,” Grahn-Laasonen sanoo.
Oppilashuoltolaki on siirtänyt työn painopisteen ryhmien,
luokkien ja koko kouluyhteisön kehittämiseen. Yhteisöllisen työn arvo jää
hallituksen lakiesityksessä yksilötyön ja palveluketjujen kehittämisen varjoon.
Yksilökohtainen ja yhteisöllinen työ kulkevat parhaimmillaan rinnakkaisesti
niin että tukitoimet pystytään kohdentamaan oikea-aikaisesti ja -tasoisesti.
Lasten ja nuorten oppimisen ja käytöksen haasteita voidaan ennaltaehkäistä
etenkin oppilaita lähellä olevan pätevän ja moniammatillisen oppilashuollon
henkilöstön avulla.
Opettajat ovat usein rajallisten resurssien varassa
väkivalta-, kiusaamis- ja ilkivaltatilanteisiin puuttumisessa ja niiden
käsittelyssä. “Oppilashuollon siirtyminen sotemaakuntiin vaarantaa sujuvan,
moniammatillisen puuttumisen kiusaamistilanteisiin, sekä niiden
ennaltaehkäisyn,” toteaa Multala. “Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja
kiusaamistilanteissa on tärkeää, että oppilashuollon henkilöstö on helposti
saatavilla ja että heidän ammattitaitonsa on opettajien ja perheiden
käytettävissä,” Multala jatkaa.
”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin
puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja
mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoitoon ohjauksessa. Avun pitää olla
silloin lähellä ja yhteistyön opettajien kanssa mutkatonta” tähdentää sosiaali-
ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho.
Psykologien ja kuraattorien siirtäminen osaksi
maakunta-sote-hallintoa on vaarassa romuttaa oppilashuollon, joka on koulujen
olennainen väline puuttua väkivaltaan ja kiusaamiseen. Kysymys ei ole vain
hallinnon alan siirrosta vaan esityksen pykälissä on sivuutettu se, että
oppilashuollon ydintehtävä on tukea lasten ja nuorten normaalia kasvua,
kehitystä sekä koulunkäyntiä osana kouluyhteisöä ja lasten arkea. Suuri huoli
on siitä, että siirrolla yritetään paikata lasten ja nuorten
mielenterveyspalveluiden räikeitä puutteita. Psykologit ja kuraattorit on
pidettävä kouluväen tukena lähellä lasta ja nuorta ja mielenterveyspalveluiden
puutteet on korjattava muulla tavalla. Ensimmäisenä on säädettävä terapiatakuu”
Sarkomaa jatkaa.
“Mikään ei takaa koulukuraattorien ja psykologien pysymistä
kouluissa, jos heidät siirretään hallinnollisesti isoon maakuntahimmeliin.
Koulukuraattorien ja psykologien ääni täytyy ottaa lainvalmistelussa huomioon”,
edustajat päättävät.
Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että
kansansairauksien hoitovelan ei pidä antaa kasvaa. Sen taltuttamiseksi on
otettava käyttöön erilaiset keinot terveyden edistämisen tukemisesta
digitalisaatioon.
”Koronaepidemian vuoksi vähentynyt sairauksien
ennaltaehkäisy sekä viivästynyt hoito lisäävät hoitovelkaa pitkälle
tulevaisuuteen. Kansansairauksien osalta vaikutukset ovat nähtävissä osin vasta
myöhemmin. Ratkaisut eivät voi jäädä odottamaan koronapandemian talttumista.
Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian
takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia
kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. On välttämätöntä, että syntynyt
hoitovelka kurotaan ripeästi kiinni ja samalla tähdätään hoitotakuuajan
lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi
toteutua,” toteaa verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa 23.9 kokouksessa.
Aamun aikana verkosto syventyi kansansairauksien
hoitovelkaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.
“Perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa terveyden
edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Paras keino vähentää
hoitovelkaa on taata perusterveydenhuollolle riittävät resurssit,” painottaa
yleislääketieteen erikoislääkäri Kim Nygård.
”Hoitovelan purkamiseksi olennaista on myös tunnistaa
suurimmassa riskissä olevat pitkäaikaissairaat ja kohdentaa voimavaroja
heihin,” muistuttaa Tays:n osastonylilääkäri Saara Metso.
”Erikoissairaanhoidossa lähetteet vähenivät selvästi ja
niitä on edelleen aiempaa vähemmän. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiset eivät
hakeudu terveydenhuoltoon yhtä herkästi oireidensa vuoksi. Potilaat myös itse
peruivat vastaanottoaikojaan. Tällöin diagnoosin ja hoidon viive on
mahdollinen. Toteamatta ja hoitamatta jäänyt sairaus aiheuttaa lisäkuluja,”
kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.
Korona on kasvattanut psyykkisen tuen tarvetta heilläkin,
jotka eivät aikaisemmin tarvinneet mielenterveyttä tukevia palveluja.
“Kansalliseen kriisipuhelimeen ja nuorten Sekasin-chattiin on tullut paljon
enemmän yhteydenottoja keväästä alkaen. On ennakoitu, että perustason
mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa jopa voimakkaasti epidemian pitkittyessä,”
toteaa MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.
”Pitkän ajan seurauksista meillä
ei ole varmaa tietoja ja niiden vaikutus kansanterveyteen nähdään vasta
viiveellä. Siksi on tärkeää, että tutkimusresursseja kohdennetaan
koronan aiheuttamiin ongelmiin ja toisaalta hyväksi todettuihin ratkaisuihin,”
huomauttaa verkoston varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.
Hyvistä käytännön ratkaisuista esiin nousi digitalisaatio.
Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa etähoitoon siirtymiseen oli hyvä
valmius, koska hoidossa käytetään mittaus- ja hoitotietoa sisältäviä
pilvipalveluja.
”Terveydenhuollossa digitalisaatio on otettu hienosti avuksi
tässä koronatilanteessa ja ihmiset ovat huomanneet, että monta asiaa voi hoitaa
etävastaanotolla. Hoitoteknologian käytössä on kuitenkin alueellisia eroja,”
sanoo kansanedustaja Mirka Soinikoski.
Toisaalta etähoito voi jäädä pinnalliseksi ja etäyhteydellä
tuen tarvetta on vaikea arvioida luotettavasti. Tämä on tunnistettu niin
somaattisten sairauksien kohdalla kuin mielenterveyspalveluissakin. Onkin
tärkeää tunnistaa, mihin palveluihin ja kenelle digitalisaatio soveltuu ja missä
tarvitaan kasvokkaista kohtaamista.
Myös järjestöjen asema on merkittävä hoitovelan
purkamisessa. ”Sote-järjestöjen toiminnan ansiosta moni terveysongelma jää
syntymättä eikä ihmisten tarvitse hakeutua terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt
myös auttavat jo sairastuneita antamalla tietoa ja tukea sairauden kanssa
elämiseen. Siksi järjestöjen rahoituksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää
koronakriisin laskun pienentämisessä,” korostaa kansanedustaja Antero
Laukkanen.
Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja
potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille
terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden
lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes
kaikista eduskuntaryhmistä.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä
-verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi,
050 511 3033
Ritva Elomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä
-verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi,
09 432 3022
Ruotsissa työllisyysaste on paljon parempi eikä ihme. Ruotsissa sosiaalidemokraatit edistävät työlinjaa päin vastoin kuin Marinin vasemmistovihreä hallitus, joka käynnisti vastuuttoman työllisyystoimien lykkäyslinjansa jo ennen koronaepidemiaa.
Ruotsi
nostaa kotitalousvähennyksen 7000 euroon, sen sijaan Rinteen hallitus
leikkasi sitä lähes ensitöikseen. Asiantuntijoiden mukaan se vähensi ainakin
5000 työllistä vuositasolla. Kotitalousvähennys on työllistänyt erityisesti
pieniä yrityksiä ja vahvistanut kotitalouspalvelualan syntyä.
Kotitalousvähennys on muutenkin laajemmin käytössä
Ruotsissa. Osana työllisyystoimia pääministeri Marinin hallituksen pitäisi edes
perua tekemänsä leikkaus. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt nykyisen
hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen
tuplaamista. Lisäksi
esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä.
Lisäksi olen esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista
kotikuntoutukseen. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat
kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta
huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja
sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.
Kehotan pääministeri Marinia ottamaan mallia Ruotsalaista
sosiaalidemokraateista. He ymmärtävät, että itseään ei voi tukastaan nostaa
talouden taantumasta. Pelkkä velkarahalla julkisten menojen kasvattaminen ei
pelasta Suomea. Talouden pyörien liikkeelle saamiseksi tarvitaan myös
yksityistä kulutusta ja yksityisiä investointeja. Ennen kaikkea tarvitaan
rakenteellisia toimia, joilla kestävästi nostetaan työllisten määrää.
Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus ja
vahva ideologinen kielteinen asenne on rajussa ristiriidassa pääministeri
Marinin hallitusohjelman lupausten kanssa parantaa ihmisten arkea, palveluja ja
ostovoimaa. Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja
kitkenyt harmaata taloutta, helpottanut erilaisten perheiden arkea ja
ylikireätä verotustamme.
On mahdoton ymmärtää, miksi työtä ja sujuvaa arkea
ihmisille tuova kotitalousvähennys on niin vastenmielinen koko
vasemmistovihreälle hallitukselle?
