Suomi on aina pärjännyt korkealla
osaamisella ja sivistyksellä. Se on kansakuntamme tärkein pääoma.
Koronaepidemian tuomassa taantumassa on viisasta investoida koulutukseen.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen
lisäämiseen on vahvat perustelut. Maamme koulutustason nosto, hakijasuman
purkaminen sekä alojen ja alueiden osaajapula. On vakavaa, ettei Marinin
hallitus ole varannut eduskunnan käsittelyssä olevaan koko eduskuntakautta
koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan lisäaloituspaikkoihin määrärahoja. Ei
vaikka asia on luvattu hallitusohjelmassa.
Ahkerasti
pääsykokeisiin lukeville nuorille ja koko maamme tulevaisuudelle tervetullut
puheenvuoro tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköltä Anita
Lehikoiselta. Hän linjasi, että ensi syksyn aloituspaikkojen määrärahaa
kaavaillaan kesäkuussa eduskuntaan tuotavaan lisäbudjettiin. Olemme kokoomuksen
sivistysvaliokuntaryhmän voimin ajaneet aloituspaikka- ja määrärahalisäystä
samoin moni muukin taho kuten maamme korkeakoulut.
Korkeakoulujen
sisäänpääsystä on tullut tulppa tai pullonkaula, jonka seuraukset näkyvät
pulana osaavasta työvoimasta. Teollistuneiden maiden järjestö OECD patisti
viime vuonna julkaistussa maaraportissaan Suomea korjaamaan tämän epäkohdan.
Pula
osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru erityisesti pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet
korkeakoulujen lisäpaikkoja erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä
on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa
suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin.
Kevät
on poikkeuksellinen kevään ylioppilaille ja pääsykkeisiin valmistautuneille
hakijoille. Varsinkin kun yliopistot muuttivat valintamenettelyä kesken
yhteishaun. Oikeusasiamies tutkii päätöksen lainmukaisuutta. Korkeakoulujen
aloituspaikkojen lisäämisen kautta useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään
onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.
Usea
taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu
hallituksen kanta. Tiedeministeri Hanna Kososen puheenvuoroa odottaa nyt koko
Suomi. Tiedeministerin pitää olla osaamisen, korkeakoulujen ja nuorten
puolella. Suomi nousee koronanepidemian alhosta vain osaamisella.
Lämpimästi tervetuloa
mukaan järjestämilleni etäkahveille ke 11.6 klo 18-19.15. Voit ilmoittautua
mukaan lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi.
Etäkahvit järjestetään Teamisissa. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi
sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan!
Kokoomuksen
kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa
hallitukseen, ettei kuntoutusalan yrittäjiä jätetä väliinputoajiksi valtion
yritystukitoimissa.
Hallitus
on valmistelemassa yleistä yritysten kustannustukea auttamaan koronaepidemiasta
kärsiviä yrityksiä pahimman kassakriisin yli. Pahasti myöhässä olevan tuen
valmistelusta valottavassa tiedotustilaisuudessa Ministeri Lintilä kertoi, että
liikevaihtoa koskevat tiedot saadaan suoraan verottajalta tarkoittaen siis
alv-ilmoituksia ja palkkoja.
”Kuntoutusalan
yrittäjien liikevaihdosta suurin osa on arvonlisäverotonta liikevaihtoa. Vaikka
moni yrittäjistä on ALV-rekisterissä, on suurin osa liikevaihdosta alv 0 %
terveyden- ja sairaanhoitoa. Tästä johtuen alv-verotettava tulot saattavat olla
samat tai melkein samat kuin ennen koronavirustakin, vaikka todellisuudessa
kaikesta liiketoiminnasta olisi valtaosa pudonnut pois,” muistuttaa Sarkomaa ja
vetoaa, että asia otettaisiin yleisen yritysten kustannustuen
valmistelussa huomioon.
Sarkomaa
alleviivaa, että ongelma on alv-ilmoitus. Jos liikevaihdon muutoksen
määrittäminen tehdään verottajalle tehtyjen säännöllisten alv-ilmoitusten
perusteella, jää arvonlisäverottomassa liikevaihdossa tapahtunut muutos
huomioimatta nimenomaan kuntoutusalan yrityksillä. Kuntoutusalan toimijoilla
liikevaihdon väheneminen on todennettava muulla tavalla, kuin verottajan
alv-rekisteristä tietoja vertaamalla, esimerkiksi kuukausikohtaisilla
selvityksillä kirjanpidosta. Yrityskentän erilaisuus on otettava huomioon
hallituksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Olisi kohtuutonta ja yrityksiä
eriarvoistavaa, jos kuntoutusalan yritykset jäävät tukien ulkopuolelle.
Kuntoutusala
on kokemassa poikkeusolojen aikana ennennäkemättömän konkurssiuhkan, jolla on
suuret vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Kuntoutusyrittäjien tekemän
selvityksen mukaan kuntoutusalan yritysten liikevaihto on tippunut
koronakriisin myötä jopa 50 %:a ja 75 %:a yrityksistä on joutunut
sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa.
Kuntoutusyritysten konkurssiaallon myötä kuntoutuspalveluiden saatavuus
heikkenisi merkittävästi.
”Suomen
uudelleen rakentamisessa on varmistettava, että laadukkaita terapia- ja
kuntoutusalan palveluita on saatavilla jatkossakin. Kuntoutusalan yritykset
tuottavat paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää
koronakriisin jälkeen olisi, kuntoutuspalvelujen saatavuus romahtaisi.
Kuntoutusalan ammattilaiset ovat monin tavoin vastuussa lasten, aikuisten ja
ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta,” Sarkomaa
sanoo.
”Yritystoiminnan
pyörien käyntiin saaminen ripeästi ja turvallisesti auttaa parhaiten
ehkäisemään konkursseja. Sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden
viranomaisten moninaiset ohjeistukset ja suositukset ovat luoneet epävarmuutta.
Vaikka ohjeita yritetty korjata, edellenkään eivät terapeutit pääse tai heitä
uskalleta päästää esimerkiksi kaikkiin hoitokoteihin. Viranomaisilta ja
hallitukselta tarvitaan rajoitusten purun yhteydessä myös selkeitä viestejä
siihen, että ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle ja monin osin pysähdyksissä
oleva kuntoutus saadaan käyntiin”, päättää Sarkomaa.
Karanteeni ikääntyneiden
suojelemiseksi tuo uusia terveysriskejä, jotka voivat olla eristymisen
pitkittyessä jopa koronariskejä suurempia. Sosiaaliseen eristäytymiseen, liikkumattomuuteen ja
yksinäisyyteen liittyy lisääntynyt haurastumisen ja toiminnanvajeiden
riski. Yksinäisyys lisää riskiä kognition heikkenemiselle sekä muistisairauden
etenemisen nopeutumiselle. Psyykkisen stressin lisäksi myös vähentynyt fyysinen
aktiivisuus heikentää terveyden tilaa ja toimintakykyä.
Hyväkuntoisten ikääntyneiden
itsenäinen liikkuminen ja toimiminen tulisi mahdollistaa ja sitä tulisi tukea.
Heikommassa asemassa oleville tulisi varmistaa riittävät toimintakykyä tukevat
palvelut tarvittaessa uusia keinoja kehittämällä. Ikääntyvien
kuntoutuspalveluiden tarjonta oli jo ennen koronaa riittämätöntä tarpeeseen
nähden. Nyt Suomi tarvitsee etenemissuunnitelman, kuinka tuemme
sekä kotona asuvia että ympärivuorokautisten palvelujen piiriin kuuluvia
ikääntyneitä rajoitteista huolimatta ja rajoitteiden purkamisen jälkeen. Liitteessä
on konkreettisia ratkaisuehdotuksia ikääntyneiden toimintakyvyn
tukemiseksi.
Nyt on ERITYINEN aika toimia,
kerätä luovia ideoita ja käyttää olemassa olevia tutkittuja kuntoutusmalleja
ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi. Vetoamme päättäjiin, eläkeläisiä ei
saa suojella hengiltä!
Kunnioittavin terveisin,
Ikääntyneiden kuntoutuksen verkoston puolesta,
Satu Niskanen ja Tiina Huusko
Ikääntyneiden kuntoutuksen verkosto on kansanedustajien, lääkäreiden, tutkijoiden ja muiden kuntoutuksen asiantuntijoiden sekä organisaatioiden epävirallinen verkosto, jonka tavoitteena on kehittää ikääntyneiden kuntoutusta Suomessa.
Kokoomuksen
kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa, Anna-Kaisa Ikonen ja Paula Risikko
vaativat, että hallitus laatii välittömästi yhteistyössä sote-palveluiden
järjestäjien kanssa aikataulun koronarajoitusten myötä syntyneen hoitokuorman
purkamiseksi. Tarttumalla pikaisesti toimiin voidaan välttää muissa maissa
tehdyt virheet, jotka ovat pahimmillaan johtaneet kuolleisuuden kasvuun.
”Toimia on
tehtävä ennen kuin tilanne romuttaa kansanterveytemme ja väestön
toimintakykyä. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että
koronaepidemian takia hoitamatta jäävät
vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän
kuin koronavirus.“ Sarkomaa varoittaa.
Poikkeustilanne on hiljentänyt avoterveydenhuollon vastaanotot ja
päivystyspoliklinikat, kun ajanvarausaikoja alkuun peruttiin järjestäjien
toimesta, eivätkä ihmiset myöskään uskaltaneet hakeutua hoitoon.
Edustajat Laiho, Sarkomaa, Ikonen ja Risikko ovat huolissaan, kun
moni kiireetön ja kiireellinenkin vaiva jää nyt tutkimatta ja hoitamatta.
Pitkäaikaissairauksien hoito voi ajautua hunningolle ja riski niiden
pahenemiseen ja muihin ongelmiin samalla lisääntyy.
”Rajoitustoimien myötä resursseja kohdennettiin perustellusti erityisesti
tehohoitoon ja varautumiseen. Epidemian taittuessa hallituksen päättämistä
avaustoimista puuttui kuitenkin muiden sairauksien hoitoonpääsyn takaaminen ja
laaja tiedottaminen jäi hyvin puutteelliseksi. Suomella on käsissään
hoitopommi, mikäli tilanteen korjaamiseksi ei tehdä välittömiä toimia ja
varmisteta ihmisten hoitoon pääsyä”, Ikonen painottaa.
Edustajat ovat huolissaan kytevästä hoitopommista, joka kasvaessaan
viivästyttää sairauksien toteamista ja pahentaa niitä. Jos sekä hoitojonojen
kasaantuminen ja koronan mahdollinen toinen aalto osuvat päällekkäin,
terveydenhuollon työkuorma kasvaa merkittävällä tavalla ja kansalaisten hoidon
saatavuus voi vaarantua.
”Suomessa on määrällisesti isoja kansansairauksia, kuten sydän ja
verisuonitaudit, diabetes, astma ja mielenterveysongelmat. Hoitamattomina ne
pahenevat ja voivat olla hengenvaarallisia. Esimerkiksi uusia
sepelvaltimotautipotilaita diagnosoidaan vuodessa noin 15 000. Koronakriisin aikana monet syöpäseulonnat ovat myös
pysäytetty ja koulujen terveydenhuoltoa ja neuvolatoimintaa supistettu”, toteaa
Risikko.
“Potilaat eivät saa jäädä jonoihin, oli sitten normaali tilanne tai
koronaepidemia. Ei ole hyväksyttävää jättää muita sairauksia hoitamatta koronan
varjolla. Hoitolähetejonoihin voi hukkua moni kiireellistäkin hoitoa
tarvitseva ja moni vaiva voi jonossa pahentua. Se käy sekä inhimillisesti, että
yhteiskunnalle kalliiksi”, huomauttaa Laiho.
On sosiaali- ja terveysministeriön, sekä hallituksen vastuulla, että pitkiä
hoitojonoja ei synny ja muiden sairauksien hoitoonpääsy ja tarpeellinen hoito
varmistetaan. Jonoihin on puututtava ennen seuraavaa mahdollista korona-aaltoa,
päättävät kokoomusedustajat.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050
511 3033
Mia Laiho 09 432 3181
Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062
Paula Risikko 09 432 3107
Kokoomuksen kansanedustaja
ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on vakavasti huolissaan
koronaepidemian heikentämästä rokotekattavuudesta. Terveyden- ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) tuoreiden tietojen mukaan koronaepidemia on heikentänyt lasten
ja nuorten kansallisen rokotusohjelman toteutumista.
”Sekä neuvola- että
kouluterveyshuollon käynneistä on huolehdittava myös poikkeusoloissa, jotta
rokotussuojaan ei jää puutteita. Rokotesuojan rikkoutuminen olisi valtava uhka
lapsillemme ja koko kansanterveydelle, emmekä sellaista vakavaa katastrofia saa
päästää tapahtumaan”, varoittaa Sarkomaa.
THL:n mukaan
rokotekattavuudessa havaitaan nyt laskua jopa useita prosenttiyksikköjä. Syynä
on se, että monissa kunnissa neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluja on rajattu,
jonka lisäksi myös lasten vanhemmat ovat koronatilanteen vuoksi siirtäneet
neuvola-aikoja.
”Terveysministeri
Kiurun on pikaisesti tartuttava asiaan yhdessä kunnissa terveyspalveluista
järjestämisvastuussa olevien tahojen kanssa. Koronaviruksen taltuttamisen ja
hoidon rinnalla on huolehdittava, että kaiken ikäiset ihmiset saavat
välttämättömän hoidon ja palvelut”, Sarkomaa sanoo.
”THL:n mukaan
esimerkiksi kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja
Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotteen saaneiden lasten osuus on
valtakunnallisesti tarkasteltuna laskenut 6-16 prosenttiyksikköä riippuen
rokoteannoksesta. Alkuvuonna on otettu kaikkia pikkulasten rokotteita vähemmän
kuin vuosi sitten. Tiedot ovat todella hälyttäviä”, sanoo Sarkomaa.
Sarkomaa yhtyy THL:n
vetoomukseen, että koulujen avautuessa on välttämätöntä huolehtia
kouluterveydenhuollossa annettavista rokotteista ja terveystarkastuksista. Yhtä
tärkeää on neuvoloiden toiminnasta huolehtiminen sekä niiden tiivis yhteistyö
päiväkotien kanssa.
Rokotuksista ja
terveystarkastuksista on aivan olennaista huolehtia myös poikkeusoloissa, sillä
kansallinen rokotusohjelma on suunniteltu niin, että rokotteet antavat suojaa
juuri oikeaan aikaan.
”Nyt kun koulut
avautuvat, on terveystarkastukset ja rokotteiden antaminen huolehdittava ajan
tasalle. Etäopetuksen aikana käynnit kouluterveydenhuollossa ovat vähentyneet.
On välttämätöntä, että peruskoulun päättävien oppilaiden rokotussuoja on
hoidettu kuntoon”, Sarkomaa päättää.
Sarkomaa on jättänyt
hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen terveystarkastuksien ja
rokotussuojan toteutumisesta koronavirusepidemian aikana. Sarkomaan kirjallisen
kysymyksen ovat allekirjoittaneet lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
toimivat kokoomusedustajat Anna-Kaisa Ikonen ja Pia Kauma, Mia Laiho.
Koronatartunnat ovat taittuneet. Kiitos suomalaisille, jotka ovat sisukkaasti noudattaneet ohjeita. Sen sijaan rajoitteiden purkamisessa on hallitus kompastellut. Esimerkiksi hallituksen ravintolatuki on myöhässä ja se sisältää edelleen merkittäviä ongelmia. Ehdotetulla tuella tulisi jopa tuhansia konkursseja ja kymmeniä tuhansia työttömiä. Siksi eduskuntaryhmämme esittää eduskunnassa ravintolatuen nostoa 300 miljoonalla eurolla ja korjauksia tuen perusteisiin.
Eduskuntaryhmämme on tehnyt lakialoitteen, jolla ravintoloille sallittaisiin viinien ulosmyynti ja kotiinkuljetus sekä panimoille laajempi mahdollisuus myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille.
Samalla kiritämme hallitusta tuomaan korjausesitykset epäoikeudenmukaisesti kohdentuneisiin yritystukiin eduskunnan käsittelyyn ripeästi.
Myös 70 vuota täyttäneiden ja riskiryhmien suojelemiseen suosituksiin ja ohjeisiin tarvitaan ripeitä muutoksia. Tarvitaan viisautta ymmärtää, että kohderyhmään kuuluvia ihmisiä on lähes 900 000 ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Siksi suosituksissakin on tämä otettava huomioon. On myös luotettava ihmisten omaan harkintaan. Ihmisten on poikkeusoloista huolimatta voitava elää omannäköistään elämää. Korona ei saa erottaa puolisoita toisistaan. Läheisiä on voitava tavata. Mahdollisuus liikkua ja ulkoilla kuuluu yhdenvertaisesti kaikille.
Avustajani Sina Nordman on palannut opintovapaalta takaisin työparikseni. Lämmin kiitos sijaisena toimineelle Sonja Tammiselle hyvästä työstä!
Tervetuloa mukaan - tulevat tapahtumat
Mahdollisuus tavata läheisiä ja liikkua kuuluu jokaiselle
Terveyspalveluihin on päästävä myös koronaepidemian aikana
Pääsykokeisiin valmistautuneille helpotusta koronakevääseen korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä
Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan investoitava opetuksen ja lasten erityiseen tukeen
Koronakriisin hoidossa kuultava kaupunkeja
Yritykset tarvitsevat tukea
Ajankohtaisia kannanottoja ja valtiopäivätoimia
Tulevat tapahtumat
Helsingin Kokoomuksen liikuntalauantai la 16.5
Olen mukana Helsingin kokoomuksen naisten piirin järjestämissä liikuntalauantain siivoustalkoissa. Kokoonnumme Munkkiniemessä klo 11:00 osoitteesa Munkkiniemenranta 2, Café Torpanrannan vieressä matonpesulaiturilla (ratikka 4 päätepysäkki). Liikumme ja siistimme ympäristöä Itämeremme hyväksi turvallisesti ohjeistusten mukaisesti pienissä ryhmissä turvavälit huomioiden. Ilmoittaudu mukaan 15.5 mennessä ninavirtovaisanen@gmail.com
Voit osallistua päivään myös Helsingin kokoomuksen Facebook tapahtumassa. Klikkaa tapahtumassa “Osallistun” tai “Kiinnostunut” tapahtumasta, niin saat ilmoitukset päivän liikuntavinkeistä. Siivoustalkoot ovat mukana jakamassa liikuntavinkkejä ja asiaa Itämeren suojelusta tapahtuman live-lähetysessä kello 11.30.
Instagram ja Facebook live ma 25.5 klo 18-18.30
Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan politiikan ajankohtaisista asioista. Voit osallistua tilaisuuteen Helsingin kokoomuksen Instagram ja Facebook tilien kautta.
EtäAfterWalk ti 2.6 klo 17.15
Kokoontumisrajoitusten takia järjestän AfterWalk tilaisuuden etänä Facebook liven kautta. Voit osallistua tilaisuuteen seuraamalla live-lähetystäni Facebook profiilissani ja kävellä kanssani itsellesi parhaiten sopivassa paikassa. Tilaisuuden aikana voit lähettää minulle kysymyksiä livelähetyksen kommenttikentässä. Voit lähettää myös etukäteen kysymyksiä TÄÄLLÄ.
Asiaa Arkadianmäeltä ja etäkahvit ke 11.6 klo 18-19.15
Olen mukana Helsingin kokoomuksen järjestämässä etäkahvit tapahtumasarjassa. Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään ke 10.5 klo 15. Etäkahvit järjestetään Teamisissa. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan!
Mahdollisuus tavata läheisiä ja liikkua kuuluu jokaiselle
Suuri kiitos koronaepidemian taittumisesta kuuluu suomalaisille, jotka ovat tarkasti noudattaneet rajoituksia ja suosituksia. Huoli ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien pärjäämisestä ja epidemian pitkäaikaisista vaikutuksista kasvaa poikkeusolojen pitkittyessä. Toimet on tehty hengen sekä terveyden suojelemiseksi mutta tilanteen pitkittyessä on löydettävä luovia ratkaisuja mahdollistaa oman näköisen elämän eläminen kaikille.
On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy toimiin suosituksen laatimiseksi, jotta hoivakodeissa olevat ihmiset pääsevät kohtamaan läheisiään. Olemme eduskunnassa kokoomuksen voimin esittäneet ja vaatineet lisätoimia. Sosiaali- ja terveystyöryhmämme valmisteli 20 keinoa ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeen.
Terveyspalveluihin on päästävä myös koronaepidemian aikana
Koronakriisin toimet ovat johtamassa uuteen vaaraan, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä välttämättömiin terveyspalveluihin. Merkittävä määrä terveyspalveluja on ajettu alas ja kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy. Kansainvälisiin havaintojen mukaan on suuri riski, että myös Suomessa hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. Olen kirittänyt hallitusta ohjeistamaan myös hoitoon hakeutumisen tärkeydestä ja etsimään yhdessä palvelujen järjestäjien kanssa turvalliset tavat taata riittävä ja turvallinen hoito ja kuntoutus.
Pääsykokeisiin valmistautuneille helpotusta koronakevääseen korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä
Korkeakoulujen valintamenettelyn muuttaminen kesken yhteishaun aiheutti ahkerasti pääsykokeisiin lukeneille kovan pettymyksen. Yliopistojen tekemät muutokset valintamenettelyyn lisäämällä todistusvalintojen osuutta jopa 90 prosenttiin kesken yhteishaun loukkaa vakavasti hakijoiden oikeusturvaa. On mahdoton perustella päätöstä varsinkin kun rajoituksia on alettu hallituksen toimesta purkaa. Yliopistojen ja hallituksen yhteistyöllä ja avoimella tiedon vaihdolla olisi moni toivonut saavutettavan hakijoille oikeudenmukaisemman tuloksen. Oli tervetullutta, että apulaisoikeusasiamies tutkii parhaillaan onko yliopistojen opiskelijavalintojen muuttamisessa menetelty laillisesti vallitsevan koronaviruspandemian aikana.
Olemme kokoomuksen sivistyskansanedustajien voimin esittäneet poikkeuksellisessa tilanteessa korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista. Näin useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Toivottavasti hallitus tähän esitykseen tarttuu.
Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan investoitava opetukseen ja lasten erityiseen tukeen
Olen nostanut esille huolen siitä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen syrjäyttämällä eniten apua tarvitsevat lapset ja nuoret. Hallitus on viemässä asiantuntijoiden ja kuntakentän varoituksista piittaamatta oppivelvollisuuden pidentämistä eteenpäin. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen eikä takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista. Erityisesti koronan jälkeen voimavarat tulee suunnata lasten varhaiseen tukemiseen ja opetukseen, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkeimpiä tavoitteita.
Koronakriisin hoidossa otettava kaupungit kumppaniksi
Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Siksi olisi ollut kaikki syyt, että maan hallitus olisi tehnyt tiivistä yhteistyötä maan pääkaupungin kanssa. Moni asia olisi mennyt sujuvammin ja virheitä olisi vältetty, jos Helsingin osaaminen olisi otettu käyttöön. Olen vahvasti vedonnut hallitukseen, että valtiokeskeisestä toiminnasta siirrytään moderniin verkostomaiseen yhteistyöhön. Selviämme kriisistä kun työhön otetaan kaupungit, järjestöt, yritykset, seurakunnat, yliopistot. Kriisin vaurioita paikatessa on nähtävä, että suurimmat kustannukset on tulleet Helsingille sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireille.
Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen uhkaa kaataa terveitä yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Työllisyys heikkenee ja lomautukset lisääntyvät nopeasti. Lukemattomissa perheissä koronakriisin talousvaikutukset ovat osa arkea. Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmän voimin valmistelleet esityksiä yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi sekä talouden pyörien saamiseksi turvallisesti liikkeelle. Ikävä kyllä hallitus on valinnut linja, jossa yrittäjäkentän ääntä ei kunnolla kuulla. Se on johtanut toimien viivästymiseen ja tuen kohdentumiseen epäoikeudenmaisella tavalla.
Kokoomuksen
kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa
ovat huolissaan hallituksen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Työvoiman
tarpeeseen ja osaamistason nostoon tarvittavat määrärahat uhkaavat valua
hallituksen ideologisiin hankkeisiin.
”Korkeakouluvision
tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet ikäluokasta on
korkeakoulutettuja. Hallitukselta puuttuvat kuitenkin selkeät suuntaviivat ja
resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Lisämäärärahat valuvat hallituksen
kunnille ja koulutusorganisaatioille kaavailemiin lisävelvoitteisiin eivätkä
kohdennu osaajapulasta kärsiville aloille”, edustajat toteavat.
Kokoomus
esitti jo vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle aloituspaikkojen lisäämiseen ja
tutkintotavoitteiden nostamiseen 10 miljoonaa euroa. Osa tästä
lisärahoituksesta tulisi kohdentaa varhaiskasvatuksen opettajien lisäämiseksi
täydennys- ja muuntokoulutukseen.
Edustajat
muistuttavat, että myös Vesa Vihriälän johtama talousryhmä esitti 8.5.
julkaistussa raportissa harkittavaksi korkeakoulujen aloituspaikkojen
lisäystä
”Miksi
hallitus ei ole tarttunut ehdotukseemme? Hallitus olisi voinut toteuttaa
ratkaisumme jo ensimmäisessä lisätalousarviossaan, mutta vieläkään ei ole liian
myöhäistä. Aloituspaikkojen lisäämisellä ja niiden rahoituksen varmistamisella
vastaamme osaajapulaan, mutta myös autamme ahkeria nuoria saamaan kaipaamansa
opiskelupaikan”, edustajat toteavat.
Koronakevät
on aiheuttanut monenlaista vaivaa muutenkin suurista paineista kärsiville korkeakouluihin
hakeneille. Korkeakoulut muuttivat kevään opiskelijavalintojen perusteita
yhteisvalinnan päätyttyä. Tämä on asettanut hakijat tilanteeseen, jossa heidän
oikeusturvansa on uhattuna.
”Korkeakoulujen
on arvioitava, millaisia vaikutuksia valintakriteerien muutoksella kesken
prosessin on opiskelijoiden asemaan ja julkaistava nämä arviot. Nyt
opiskelijoiden oikeusturva ei riittävästi toteudu”, toteavat edustajat.
Koronakriisistä
selviytyminen edellyttää merkittäviä panostuksia osaamiseen ohella myös
tutkimukseen. Siten pystymme vastaamaan rakennemuutoksiin, joita koronakriisi
eri aloilla todennäköisesti vauhdittaa, arvioivat kansanedustajat.
”Hallituksen
kannattaa tuoda viipymättä eduskunnalle ehdotus sisäänottomäärien merkittävästä
kasvattamisesta rahoituksineen. Tällä voidaan myös vähentää kevään
opiskelijavalinnoista aiheutuvia ongelmia hakijoille”, päättävät edustajat.
Suuri
kiitos koronaepidemian taittumisesta kuuluu suomalaisille, jotka ovat tarkasti
noudattaneet rajoituksia ja suosituksia. Poikkeustilan vallitessa maan
hallitukselle on annettu laajat valtuudet päättää rajoitustoimista. Valta
tuo myös vastuun sekä vahvan velvollisuuden kuunnella asiantuntijoita sekä
kansalaisia sekä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on
terveysnäkökohtien ja talousnäkökohtien lisäksi ottaa huomioon rajoitustoimien
sosiaaliset vaikutukset ja inhimillisyys.
Yli 70-vuotiaat ja
riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat eläneet lähes eristyksissä maaliskuun
puolivälistä lähtien. Pääministeri Sanna Marin (sd.)
kertoi tiedotustilaisuudessa, että yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen
pitävän fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on
luvannut päivittää ikäihmisiä koskevat toimintaohjeet, mutta ajankohdasta eikä
sisällöstä ole tietoa.
Olemme
eduskunnassa kokoomuksen voimin esittäneet ja vaatineet lisätoimia. Epidemian edetessä
on välttämätöntä helpottaa eristyksissä olevien ihmisten elämää. Kategorisesti kodin
seinien sisälle suljetuttujen yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin
kuuluvien ihmisten kohteluun ja suosituksiin tarvitaan
inhimillisyyttä. Tarvitaan viisautta ymmärtää, että kohderyhmään kuuluvia
ihmisiä on lähes 900 000 ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Siksi
suosituksissakin on tämä otettava huomioon. On myös luotettava ihmisten omaan
harkintaan.
Ihmisten on
poikkeusoloista huolimatta voitava elää omannäköistään elämää. Korona ei saa
erottaa puolisoita toisistaan. Läheisiä on voitava tavata. Hallituksen
vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään
kuuluvat voivat turvallisesti liikkua myös kodin ulkopuolella. Turvavälien
pitämiseen julkisilla paikoilla on saatava vielä lisäryhtiä. Turvallisuuden
tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule
vankila kenellekään.
Tähän tarvitaan
suojavarusteita. Yleisillä
paikoilla käytetyt ns. kansanmaskit ovat tärkeä osa keinoja, joilla voimme
suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä,
kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä
kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle.
Olen vahvasti
kritisoinut hallituksen päätöstä teettää kasvomaskien käytöstä julkisilla
paikoilla selvitys. Selvitys on luvassa vasta kesäkuun lopussa. Tietoa on jo
olemassa. Saman ovat todenneet useat asiantuntijat. Hallituksen viivyttelyä on
mahdoton ymmärtää. Olemassa olevan tiedon selvittelyyn tuhlataan aikaa, joka
tulisi ennemmin käyttää kuluttajakäyttöön soveltuvien maskien tuotannon
varmistamiseen. Hallituksen on tehtävä ripeästi päätökset, millaisia
suojaimia julkisilla paikoilla käytettäisiin. Tämä tieto on välttämätön, jotta
saamme kotimaisen tuotannon käyntiin. Suojaimista on suuri pula myös
terveydenhuollon ammattilaisilla. Viivyttely päätöksissä johtaa entistä
suurempaan suojainpulaan.
Hoivakotien tilanne vaatii erityisiä toimia. Suomen lähi- ja perushoitajia edustavan ammattiliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola on ilmaissut vanhusten telkeämisen huoneisiin olevan epäinhimillistä muistisairaille ja eettisesti raskasta myös hoitajille. Vahvaa huolta on nostanut esiin myös yleislääketieteen emeritaprofessori ja geriatrisen lääkehoidon dosentti Sirkka-Liisa Kivelä. Olen vahvasti samaa mieltä. Hoivakotien tilanne on vakava. Ikäihmisten sulkeminen ahtaisiin tiloihin ei ole inhimillistä ja tuottaa monenlaisia ongelmia.
Hoivakoteihin on
viipymättä annettava suositukset kuntoutuksen, ulkona liikkumisen ja läheisten
tapaamisten mahdollistamiseksi. Myös riittävien terveyspalveluiden turvallinen
käyttö kaikille on turvattava. Tämäkin edellyttää tarkempia ohjeita
vastaanotoille ja henkilöstölle suojavarusteita suojaamaan potilaiden
terveyttä.
Voit
seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla
eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista.
Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi.
Tai soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja terveiset
ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen
kansanedustajat Pia Kauma, Mia Laiho, Sari Multala ja Sari
Sarkomaa toivovat oikeudenmukaisuutta kevään opiskelijavalintoihin.
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa
yhteensä yli 151 000 hakijaa. Hallitus informoi eilen, että varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen rajoitustoimet päättyvät toukokuussa ja oppilaat palaavat
kouluihin. Kansanedustajat ihmettelevätkin, mikseivät yliopistot voisi tässä
tilanteessa järjestää valintakokeita yhteisvalinnan mukaisin menettelyin mutta
tarkoin hygieniasta huolehtien. Kokoomusedustajat ovat jo esittäneet
sisäänottomäärien väliaikaista kasvattamista, jotta yhteishaun aiheuttamat
epävarmuustekijät saadaan minimoitua.
”Tilanne rajoitusten osalta on
muuttunut merkittävästi ja esimerkiksi perusopetuksessa lähiopetukseen
siirrytään toukokuun puolessa välissä. Toivon yliopistojen vielä kerran
harkitsevan perinteisten pääsykokeiden järjestämistä. Valintakokeisiin
ahkerasti valmistautuneilla nuorilla on tähän oikeus”, toteaa Kauma.
Tänä
keväänä perinteisiä valintakoetilaisuuksia tullaan järjestämään mahdollisesti
vasta valintakokeiden toisessa vaiheessa. Eilen julkaistujen tietojen mukaan
todistusvalintaa ollaan kasvattamassa useilla aloilla ja monessa yliopistossa.
Todistusvalinnan määrää on nostettu paikoittain merkittävästi jossain jopa 90
prosenttiin. Samanaikaisesti ammattikorkeakoulut ovat
kuitenkin päättäneet, että valintakoe tullaan järjestämään etänä.
”Todistusvalinnan
lisääminen saattaa tarkoittaa keväällä yliopistoon hakeville suoranaista
painajaista. Osa hakijoista on saattanut hakea useamman vuoden ajan unelmiensa
alalle ja tehnyt lukuaikataulunsa sekä sovittanut samalla mahdollisen
päivätyönsä valintakokeisiin valmistautumisen mukaan”, toteaa Laiho.
Ristiriitaiset
tulkinnat valintakokeiden järjestämisestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
välillä ovat aiheuttaneet aiheellista huolta ja ahdistuneisuutta
korkeakouluihin hakevien keskuudessa. Valintaperusteista herää aito kysymys,
miksi valintakokeita ei pystyttäisi järjestämään fyysisesti, vaikka esimerkiksi
perusopetus on käynnistymässä kuun puolessa välissä.
”Kysymys
valintakokeista koskettaa tuhansia, puhumattakaan tämän kevään ylioppilaiden
tilanteesta. Tulevat ylioppilaat ovat joutuneet saattamaan kirjoituksensa
aikaistetussa aikataulussa päätökseen koronakriisin ja epätietoisuuden
keskellä. Tilanne on jo valmiiksi stressaava”, sanoo Multala.
Yliopistolain
mukaan yliopisto päättää itse opiskelijavalinnan perusteista. Perusteet pitävät
sisällään niin valittavien määrän kuin valintaperusteet. Tulee kuitenkin
samalla huomioida, että lisätty todistusvalinta ei tällä hetkellä huomioi
esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen päättötodistusta.
”Todistusvalinnan merkittävä kasvattaminen kesken
valintaprosessin loukkaa opiskelijoiden oikeusturvaa. Ministeri Kosonen on
pitänyt tärkeänä, että korkeakoulut tekevät vaikutusarviot valintamenettelyn
muutoksesta. Kannustammekin korkeakouluja julkaisemaan nämä arviot
vaikutuksista opiskelijoiden asemaan mahdollisimman pian”, peräänkuuluttaa
Sarkomaa.
Lisätiedot:
Pia Kauma, p. 050
574 6764
Mia Laiho, p. 050 433 6461
Sari Multala, p. 040 531 7104
Kun terveysviranomaiset ja valtioneuvosto pohtivat yhteiskunnan toimintojen asteittaista avaamista, on tärkeää arvioida milloin ja miten kirjastot olisi mahdollista avata hallitusti, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.
Arviointityöhön on hyvä ottaa mukaan Suomen Kirjastoseuran ja muita kirjastoalan asiantuntijoita. Olen saanut kaupunkilaisilta paljon toiveita siitä, että poikkeustilasta ulospääsyssä kirjastot olisivat vahvasti avattavien toimintojen listalla. Kirjasto on hyvin tärkeä osa toimivaa kaupunkia ja ihmisten hyvää arkea. Suomen uudelleen rakentamisessa kirjastoilla on tärkeä rooli, jatkaa Sarkomaa.
Sen lisäksi, että kirjastot ovat sivistyksen ja lukutaidon vaalijoita kansainvälisten tutkimusten perusteella, kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä hyvinvointiin. Kirjastokyselyn mukaan suomalaiset rakastavat kirjastoja. Kirjastot edistävät olennaisen tärkeällä tavalla kansalaisten henkistä kriisinsietokykyä poikkeusoloissa. Kirjastojen voimavaroista on aivan olennaista huolehtia, kun Suomen koronakriisin jälkeistä uudelleen rakentamista tehdään, vaatii Sarkomaa.
On tärkeä muistaa, että vaikka kirjastotilat ovat kiinni, toimii moni palveluista verkossa. Esimerkiksi e-aineistot, media- ja pelikasvatus, tiedonhaun neuvonta ja aktiivinen some-viestintä ovat jo kauan olleet osa modernia kirjastoa. Kirjastoilla on ammattitaitoa verkkopalvelujen luomisessa ja ylläpidossa sekä niiden käytön neuvonnassa. Iso kiitos kuuluu kirjaston väelle, joka on kehittänyt suomalaista kirjastoa monipuolisesti.
On olennaista muistaa, että kirjastojen asiakaskuntaan kuuluu useita asiakasryhmiä, joille mahdollisuus käyttää kirjaston tietokoneita, muita laitteita ja verkkoyhteyksiä on tärkeää arkipäivän asioiden hoitamisessa. Niin kauan kuin kirjastot ovat suljettuina, on kunnissa huolehdittava, että vastaavat palvelut ovat saatavilla jollain tavalla poikkeustilanteissakin. Uusia palvelu- ja neuvontapuhelimia on jo saatu perustettua, jatkaa Sarkomaa.
Koronaviruksen aiheuttaman valtakunnallisen poikkeustilan vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Kirjastot edistävät kansalaisten kriisinsietokykyä monin tavoin. Tämä merkittävä voimavara on tärkeä ottaa vahvasti käyttöön, päättää Sarkomaa.
