Kirjallinen kysymys tartuntapäivärahan maksamisesta ulkomailla karanteenissa oleville henkilöille
Eduskunnan puhemiehelle
Jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.
Virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen karanteenista myös tietyin ehdoin henkilön tahdosta riippumatta.
Tällä hetkellä suomalaisia on karanteenissa ainakin Teneriffalla ja Italiassa. Kiinassa on mahdollisesti tuhansia suomalaisia, joiden tarkkaa tilannetta ei tällä hetkellä tiedetä. Karanteenissa olevat eivät pysty palaamaan Suomeen työhön ennen karanteenin purkamista. Myös ulkomailla määrätyt karanteenit perustuvat todennäköisesti lääkäreiden arvioon, mutta karanteenien laajuus poikkeaa Suomen olosuhteista ja käytännöistä, eikä Suomessa pysytä todentamaan karanteeniolosuhteita.
Suomessa on epäselvää, miten karanteenissa ulkomailla olevia henkilöitä ja heidän perheitään voidaan auttaa sekä kenelle on mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa. Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Päivärahaoikeutta tilanteissa, joissa henkilö on eristettynä tai karanteenissa ulkomailla, selvitetään saamamme tiedon mukaan parhaillaan tartuntatautiasioiden ohjauksesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. On myös epäselvää, onko mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa EU-alueella karanteenissa oleville.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko tartuntatautilakia tarkoitus muuttaa tai sen tulkintaa selkeyttää tartuntatautipäivärahaa koskien tai muiden pykälien osalta?
Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta.
Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia.
Hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu demokratian, osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen yhteiskunnan instituutioihin: ”kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa”.
Tästä huolimatta Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.
Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on paljon. Hallitus käynnisti sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri epäkohta, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:an koskevaa asetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi.
Hallitus valmistelee juuri sosiaaliturva- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia. Olen kannustanut Marinin hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun.
Hallituksen käynnistämään tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.
Pidän välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa lakiin kirjataan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle taholle samanlainen velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa kuin kunnilla on. Hallituksen sote-uudistuksen valmistelussa varmistettava, että lakien pykälät ja rahoitusmallit ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät. Järjestökentän äänen kuuleminen on uudistuksen yksi onnistumisen edellytys.
Järjestöillä on Suomessa tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvän arjen rakentajina. Järjestöjen kautta ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.
Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Järjestöt ovat arkipäivän ahkeria sote-palveluiden uudistajia. Ilman järjestöjä Suomi olisi monin tavoin erilainen eikä varmasti parempi. Järjestöt uudistavat sotea ihmisen parhaaksi joka päivä.
Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin.
Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan.
Tervetuloa mukaan yhteiselle kävelylle Töölönlahden ympäri. Järjestämäni kaikille avoimet AfterWalk- kävelyt alkavat taas tiistaina 10.3. klo 17.15. Luvassa liikuntaa, keskustelua ajankohtaisista aiheista kävelyn lomassa ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!
Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin.
Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin.
Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa.
Tutkimukset osoittavat, että ikääntyvät ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Makuuttavasta hoitokulttuurista on siirryttävä kuntouttavaan toimintatapaan, jossa kaikilla on mahdollisuudet halutessaan liikkua ja elää omannäköistä elämää. Muistisairaan ja hänen läheisensä hyvinvoinnin lähtökohta on oikeus tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan.
Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella, jotta jokainen suomalainen voisi ikääntyessään luottaa saavansa inhimillisen kohtelun ja hyvän hoidon sekä mahdollisuuden elää oman näköistä elämää. Osana lakiuudistusta on tarkoitus juurruttaa toimintakyvyn edistäminen, kuntoutus ja arjen liikunta osaksi kaikkia ikäihmisten palveluja ja arkea. Tässä työssä Muistiliiton tekemä Hyvän hoidon kriteeristö on viisas ohjenuora. Muistiliiton tärkeä tehtävä on huolehtia, että vanhuspalvelulaki uudistetaan muistisairaiden ja heidän omaistensa osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Myös vuonna 2020 päättyvän Kansallisen muistiohjelman jatko on saatava liikkeelle ja siinä on oltava vahvasti mukana liikunnan edistäminen. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden edistäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Muistiliiton varapuheenjohtaja
Kokoomuksen Sarkomaa: Marinin hallitus kääntämässä selän
järjestöille
Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut
lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta. Marinin
hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön
ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen
osallisuutta.
”Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat
monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa
osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen
pois lakien valmistelusta on vakava asia”, kansanedustaja ja kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa sanoo.
Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on Sarkomaan
mukaan paljon.
”Hallitus on aloittanut sosiaaliturvan uudistuksen
valmistelun. On suuri puute, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on
järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka
syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia
perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan
ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa
ei ole kuntoutusjärjestöjä”, Sarkomaa sanoo.
”STEA-avustusasetusta valmisteltiin yksinomaan
virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä
kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä
puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian
ohueksi”, Sarkomaa huomauttaa.
Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan sotu- ja sote-uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun.
”Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä
rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt
ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti
käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät
toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen
toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä”, Sarkomaa
sanoo.
Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on
osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut
päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan
edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin.
”Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä
toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa
ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomusedustajat:
Missä on hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka?
Kokoomuksen
kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sanni
Grahn-Laasonen ovat huolestuneita hallituksen korkeakoulu- ja
tiedepolitiikasta. Viime vaalikaudella laadittiin Korkeakoulutuksen ja
tutkimuksen visio 2030. Vision mukaan Suomen on edettävä määrätietoisesti kohti
tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden nostamista 4 prosenttiin
bruttokansantuotteesta.
”Sipilän
hallitus palautti korkeakoulujen indeksit täysimääräisinä. Rinteen hallitus
nosti korkeakoulujen perusrahoitusta. Marinin hallitus harjoittaa
korkeakoulupolitiikkaa, joka johtaa leikkausten tielle. Missä viipyy hallituksen
tiekartta, jolla neljän prosentin rahoitustaso saavutetaan? Päätöksiä on
tehtävä kehysriihessä!” edustajat vaativat.
Kokoomus on
sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen
tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituksen esityksillä tätä
päämäärää ei olla saavuttamassa. Rahoitustason kasvattaminen edellyttää
määrätietoista politiikkaa, jolla neljään prosenttiin voidaan päästä. Kokoomus
esitti Suomen Akatemialle 45 miljoonan euron lisäpanostusta, jolla tälle
vuodelle tehdyt leikkaukset olisi kompensoitu täysimääräisesti.
”Hallitus
kurjistaa kotimaista huippututkimusta. Miksi hallitus leikkaa kilpailtua,
eniten laatua painottavaa tutkimusrahoitusta?” edustajat jatkavat.
Linjakas
korkeakoulu- ja tiedepolitiikka loistaa poissaolollaan. Tarvitsemme
korkeakoulukentän pitkäjänteistä kehittämistä. Näyttää myös siltä, että uusia
koulutusvastuita tulee kulloisenkin ministerin omalle kotiseudulle.
Hallitukselle korkeakoulupolitiikkaa näyttää olevan pelkkää aluepolitiikkaa
eikä korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen vahvistamista.
”Esitimme
vaihtoehtobudjetissamme, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja
pääomitettaisiin miljardilla eurolla. Tämä on todellinen tulevaisuusteko, joka
vahvistaa suomalaista osaamista ja korkeakoulujen omaa rahoitusasemaa pitkälle
tulevaisuuteen. Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä, jos hallitus aikoo
noudattaa tiedepolitiikassa hallitusohjelmaansa!” päättävät edustajat.
Lisätiedot:
Paula Risikko, p. 050 511 3107 Sari Multala, p. 040 531 7104 Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033 Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614
Perhe-
ja peruspalveluministeri Krista
Kiurun (sd.) mukaan alkoholin nettimyynnin sääntelyn
muutostarpeita pitäisi arvioida. Ministeri viittasi eilisellä
lausunnollaan Helsingin käräjäoikeuden antamaan päätökseen, jonka
mukaan alkoholin
nettimyynti Suomeen ei ole laitonta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja,
kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että alkoholin etämyynti on
EU-sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää.
”Etämyynnissä
on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä, mutta
esimerkiksi monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Kannustan
ministeri Kiurua luopumaan kieltolakiajatuksista ja luottamaan suomalaisiin
kuluttajiin”, Sarkomaa sanoo.
Ruotsissa
etämyynti on säänneltyä, selkeästi sallituksi säädettyä kauppaa, joka toimii
sikäläisen alkoholimonopolin rinnalla. EU-oikeudellisesti asia on selkeä: Alkon
monopoli ei ulotu rajojen yli eikä koske etämyyntiä.
”Suomessa on otettava järki käteen ja toimittava kuten
Ruotsissa. Laillisesti toimivilta etämyyjiltä kerätään verot, ja
vastaanottajien täysi-ikäisyyden tarkastaminen on kuljettavan tahon
velvollisuus”, Sarkomaa sanoo.
”Pidän
tärkeänä, että alkoholipolitiikkaa kehitetään edelleen vastuullisesti ja
pitkäjänteisesti. Kysymys, mihin kuluvalla eduskuntakaudella tulee löytää
ratkaisuja on miten alkoholin kulutusta saataisiin suunnattua kotisohvilta
ravintoloihin. Alkoholin nauttiminen valvotuissa tiloissa vähentäisi järjestyshäiriöitä
ja edistäisi myös kansanterveyttä. Alkoholipolitiikkaan liittyy myös keskustelu
suomalaisesta ruoka- ja ravintolakulttuurista. Päätöksillä on iso vaikutus
yrittäjyyteen, Suomeen suuntautuvan matkailuun ja elinkeinonharjoittajien
toimintamahdollisuuksiin”, Sarkomaa sanoo.
Pääministeri Marin myönsi viime torstain kyselytunnilla karun totuuden: hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitus jätettiin ilman luvattua rahoitusta. Pääministeri totesi sanatarkasti: ”On kuitenkin käynyt ilmi, kuten hyvin myös tiedämme, että tähän ei olla osattu varata hallitusohjelmaneuvotteluissa riittävästi resursseja. ”
Ei osattu? Eikö hallitus muka tiennyt, että uusille vanhusten hoitajille on myös maksettava palkkaa?
Ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sitovan hoitajamitoituksen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa
Pääministeri jätti kyselytunnilla sanomatta, että hallitus teki myös budjettiriihessä rujon arvovalinnan jakaessaan miljarditolkulla rahaa jättäen ympärivuorokautisen vanhusten hoidon sitovan hoitajamitoituksen rahanjaon ulkopuolelle.
Budjettiriihen kulutusjuhlasta hoitajamitoitukseen herui tälle vuodelle vain viisi miljoonaa euroa. Ja mikä vakavinta, hallituksella ei ole oikeasti käsitystä mistä rahat lisähoitajiin jatkossa otetaan tai oikeammin leikataan.
Ministeri Kiuru onkin jo esitellyt leikkauslistoja, joissa Kela-korvaus kurjistetaan lähes tyhjiin ja vaikeutetaan mm. terveyskeskusjonoissa olevien vanhusten pääsyä lääkärille. Toimi tuo lähinnä lisäkustannuksia ja vaikeuttaa entisestään palveluihin pääsyä. Kiurun leikkauslistallaan mainitsemia lääkehuollon tehostamista ja digitalisaatiota tarvitaan, mutta niistä ei heti irtoa rahaa. Hoitajia tarvitaan lisää nyt ja siihen on oltava riihikuivaa rahaa.
Kiuru on myös todennut, että tarvittavien lisähoitajien kouluttamiseen tarvittavat määrärahat leikataan myös valtion budjetista. Epäselvää on leikataanko koulutuksesta vaiko mistä?
Keisarilla ei ole vaatteita, eikä hallituksella ole oikeasti valmisteltuja toimia, miten vaalilupaus vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitovasta hoitajamitoituksesta rahoitetaan. Hoitajamitoitus on kokemassa Marinin hallituksen käsissä saman kohtalon kuin työllisyystavoite, joka on karkaamassa käsistä hallituksen toimettomuuden takia. Hoitajamitoitusesitykseen tarvittavaa rahaa ei ole varattu tulevillekaan vuosille. Vanhusten määrä kasvaa ja tarvittava rahan määrä on vuosi vuodelta suurempi.
Erillisenä toimena sitovan mitoituksen säätäminen ympärivuorokautiseen hoitoon vaikeuttaa hoitajapulasta kärsivän vanhusten kotihoidon tilannetta. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa onkin avoimesti kerrottu esityksen heikentävän kotihoidossa olevien vanhusten asemaa.
Täysin auki oleva kysymys on, miten hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoitusesityksensä ja lisähoitajat kotihoitoon? Ja miten omaishoitajien ja heidän läheisensä tilannetta aiotaan kohentaa? Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia.
Kokoomus kantaa vastuuta kaikista vanhuksista ja on esittänyt vaihtoehdon, jossa hoitajia lisättäisiin jo nyt niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi.
Kokoomuksen työllisyyttä lisäävässä vaihtoehtobudjetissa on varattu 150 miljoonaa euroa tälle vuodelle hoitajien palkkaamiseen ja vanhusten palveluiden kehittämiseen.
Viime kaudella käynnistetty vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on tuotava viivyttelemättä eduskuntaan, etteivät vanhuspalvelut ajaudu hallituksen toimesta vieläkin pahempaan tilanteeseen. Hallituksen on kannettava vastuunsa ja kyettävä osoittamaan vanhusten palveluille myös rahoitus. On ollut vastuuton arvovalinta, että hallitus jätti tämän työn hallitusneuvotteluissa ja budjettiriihessä tekemättä.
Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.
Kokoomuksen
Sarkomaa Marinin hallitukselle: Terapiatakuuta ei ole varaa heittää
roskakoriin
Kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä hallitus on
tekemässä vakavan virheen, kun terapiatakuuta ei aiota viedä toteutukseen.
”Vaikeudet
saada apua mielenterveysongelmiin murentavat voimalla
hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja henkistä pääomaamme. Tehokas keino
lisätä ihmisten hyvinvointia ja estää syrjäytymistä sekä auttaa ihmiset
työelämään ja elämään kiinni on toteuttaa terapiatakuu”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomus on
kertonut kannattavansa terapiatakuuta ja esitti sen toteuttamiseksi rahoitusta
osana vaihtoehtobudjettiaan. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä
puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla
yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.
”Hallituksen
on ymmärrettävä, etteivät juuri valmistunut mielenterveysstrategia ja
käynnistymässä oleva tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma ole
riittävän vaikuttava vastaus akuuttiin avun ja mielenterveyspalveluiden
puutteeseen. Strategia ja kehittämishankkeet sisältävät tärkeitä tavoitteita,
mutta hallitukselta puuttuvat konkreettiset toimenpiteet.
Mielenterveysongelmiin tarvitaan apua ja palveluja ripeästi, odotteluun ei ole
enää aikaa”, Sarkomaa toteaa.
”Mielenterveysongelmat
pudottavat mittavan määrän jo aivan nuoria pois elämän, opiskelun ja työn
syrjästä. Tämä on inhimillisesti kestämätöntä sekä sairastuneelle itselleen
että hänen omaisilleen. Monessa perheessä huolet kasvavat kohtuuttoman
suuriksi, kun vaikeasti oireileva ei saa apua. Koko perheen hyvinvointi voi
järkkyä, kun yksi sairastuu”, Sarkomaa sanoo.
Mielenterveyden
häiriöillä on myös muita vakavia seurauksia. Vuonna
2017 masennus vei päivittäin eläkkeelle noin yhdeksän henkilöä.
Mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat jyrkässä kasvussa ja
ovat jo suurin sairauspoissaolojen syy. Mielenterveysongelmat ovat myös
suurimpia syrjäytymisen syitä.
”Mielenterveyden
häiriöt ovat suuri kansansairaus, mutta sen hoitamiseksi puuttuvat
yhdenvertaisesti saavutettavat peruspalvelut. Terapiatakuu on vaikuttava ja
inhimillinen keino edistää perheiden hyvinvointia, terveyttä ja sekä
ihmisten mahdollisuutta yhdenvertaisesti päästä takaisin elämän sekä työn
syrjään kiinni”, Sarkomaa sanoo.
”Suuren
inhimillisen hädän rinnalla on myös vakava huoli siitä, että meiltä loppuvat
hyvinvointiyhteiskunnassa tekijät, jos kehitystä ei saada kääntymään. Jo nyt
monella alalla on huima pula osaavasta työvoimasta ja työikäisten määrä
pienenee myös väestökehityksen myötä. Mistä saamme tulevaisuuden tarpeisiin
esimerkiksi koulutetut hoitajat ja opettajat, jos näin moni putoaa pois
työelämästä, kun apua ei saa ajoissa?” Sarkomaa kysyy.
”Terapiatakuu
on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen
kansalaisaloitteena. Ihmiset ansaitsevat oikea-aikaiset ja laadukkaat
mielenterveyspalvelut. Odotamme nyt hallitukselta mielenterveysstrategian
hyvien tavoitteiden lisäksi nopeita, konkreettisia toimia
mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen eduskuntaryhmämme palasi Suomi-kiertueelta Arkadianmäelle ja työt ovat käynnissä. Vielä kerran kiitos kaikille tilaisuuksiin osallistuneille ympäri Suomea!
Tammikuun ja helmikuun aikana olemme myös valmistelleet lisää ratkaisuja mm. työllisyyden, ympäristön ja perheiden parhaaksi. Edellytämme hallitukselta vihdoin ripeitä toimia ja esityksiä eduskuntaan.
Tarjoamme vaihtoehtomme hallituksen käyttöön. Hallituspuolueet kun eivät näytä pääsevän yhteisymmärrykseen keinoista ja päätöksiä siirretään jatkuvasti tulevaan. Sellainen peli ei vetele.
Tässä kirjeessä:
Tulevia tapahtumia: Tervetuloa politiikan workshoppiin sekä AfterWalkille!
Valtiopäivien avajaiset ja eduskuntaryhmän järjestäytyminen
Kokoomuskiertue ja ohjelmatyö
Educa-messut ja OAJ-risteily
Ulkosuomalaisten asiaa ajamassa Gran Kanarialla
Hallituksen talouspolitiikka
Kirjallinen kysymys terveysteknologian käytön edistämisestä
Helsingin kaupunkipolitiikkaa
Uusi avustaja
Ajankohtaisia kirjoituksia ja valtiopäivätoimia
AfterWalk käynnistyy
AfterWalk-tapahtumat käynnistyvät jälleen! Vuoden ensimmäinen AfterWalk järjestetään tiistaina 10.3. klo 17.15. Tavataan tuttuun tapaan Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Luvassa liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!
Järjestämme Kokoomusnaisten poliittisen workshop-tilaisuuden eduskunnassa maanantaina 24.2. klo 17-19. Tarkoituksena on keskustella ajankohtaisista aiheista sekä ideoida tulevaa rakentaaksemme parempaa Helsinkiä.
Ilmoittaudu workshoppiin tämän linkin kautta viimeistään torstaina 20.2.
Valtiopäivät 2020 avattiin keskiviikkona 5.2.2020. Kokoomuksen eduskuntaryhmän järjestäytymiskokous alkaville valtiopäiville pidettiin samana aamuna.
Eduskuntaryhmämme valitsi yksimielisesti aiemman puheenjohtajiston ja työvaliokunnan jäsenet jatkamaan. On ilo ja kunnia jatkaa ryhmämme ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen, toisena varapuheenjohtajana Jukka Kopra sekä kolmantena Anna-Kaisa Ikonen. Työvaliokunnan jäseninä jatkavat Sinuhe Wallinheimo, Matias Marttinen sekä Sari Multala.
Suuri kiitos ryhmälle luottamuksesta.
Mukana kokoomuskiertueella
Eduskuntaryhmämme on palannut kiertueelta valmiina tekemään tinkimätöntä työtä suomalaisten parhaaksi. Jatkamme kiertämistä valtiopäivien aikana monin tavoin. Ja tietenkin tuttu Helsinki- kierrokseni käynnistyy taas.
Kiersimme Kokoomuksen eduskuntaryhmän kanssa tammi-helmikuun vaihteessa 22 paikkakunnalla Suomen läpi Kemijärveltä Helsinkiin. Kiitos kaikille tapaamaan tulleille ja kokoomusjoukkueelle. Oli ilo olla mukana.
Kokoomuksen ohjelmatyöstä
Kokoomus järjesti kiertueen lisäksi tavoiteohjelmatyöhön liittyviä tilaisuuksia.
Osallistuin Tampereella ja Helsingissä järjestettyihin tilaisuuksiin. Tampereella pohdimme mittavalla joukolla sivistystä, koulutusta, tutkitun tiedon merkitystä ja mahdollisuuksia. Helsingissä asiantuntijat pohtivat työn muutosta ja haasteiden kääntämistä mahdollisuuksiksi.
Educa-messuilla ja OAJ-risteilyllä
Tammikuussa vierailin Educa-messuilla sekä OAJ-risteilyllä, jossa puhututtivat opetusalan ajankohtaiset asiat.
Paljon hyviä kohtaamisia ja keskusteluja opetuksesta, sivistyksestä, opettajuudesta ja osaamisesta. Niistä on Suomen hyvinvointi tehty ja tehdään jatkossakin.
Kiitos seurasta maailman parhaat opettajat ja OAJ sekä muut opetusalan yhteistyötahot.
Ulkosuomalaisten asiaa ajamassa
Kävin tammikuussa puhumassa Suomi-seuran tilaisuuksissa Gran Kanarialla ja samalla Kokoomuksen väkeä tapaamassa. Aiheena oli Brexitin vaikutukset Suomelle ja Euroopalle.
Viime vuonna eduskuntaan perustettiin aloitteestani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä. On ilo toimia ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä tekee yhteistyötä Suomi-Seuran ja Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Ulkosuomalaisia lasketaan olevan noin kaksi miljoonaa, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. On tärkeää, että ulkosuomalaisten asiat tunnetaan ja otetaan eduskunnan päätöksenteossa huomioon.
Hallituksen talouspolitiikka
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti on hälyyttävä. Raportti kertoo karulla tavalla, että punavihreän hallituksen politiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Etenkin työllisyystoimien puuttumattomuus poraa suurta reikää hyvinvointiyhteiskuntamme perustaan.
Miljardien velkaelvytyksen sijaan tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Isossa kuvassa yrityksillä on ennen kaikkea pula työntekijöistä, ei kysynnästä.
Ensin työllisyystoimet, sitten vasta menot. Hallitus tekee päin vastoin. Rahat käytetty mutta työllisyystoimia ei näy eikä kuulu.
Kestävyysvaje on unohdettu, mitään suunnitelmaa sen kuromiseksi ei ole.
Tulevaisuusinvestoinnit ovat silmänkääntötemppu, kyse pysyvistä menolisäyksistä. Omaisuusmyynneillä piilotellaan velkaantumista.
Kuulostaako tutulta. Näistä samoista asioista kokoomus on hallitusta väsymättä varoittanut ja tarjonnut kestävää vaihtoehtoa. Jos hallitus ei kuuntele kokoomusta, on sen nyt vastuu kuulla talouden asiantuntijoita. Politiikan suunnan on muututtava.
Kirjallinen kysymys terveysteknologian käytön edistämisestä
Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan kansallista terveysteknologiastrategiaa. Terveysteknologian tehokkaammalla käytöllä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on mahdollista toteuttaa kustannusvaikuttavasti.
Lainsäädännön arviointineuvoston arvio vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituslakiesityksestä vaikutti vahvasti kysymykseeni. Arviointineuvosto huomautti, ettei lainsäädännön valmistelussa huomioitu terveysteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tahdon omalta osaltani vauhdittaa sitä, että ministeriössä huomioidaan terveysteknologia aiempaa paremmin.
Liikennepolitiikassa olisi vihdoin ymmärrettävä, että kaikki eivät voi pyöräillä tai kävellä edes lyhyitä matkoja. Helsinkiläisten vaade aloitteessa on kohtuullinen ja hyvin kannatettava. Eri alueilla asuvien kohtelu oltava reilua. Nykyinen vähintään kahden vyöhykkeen lipun hinta kohtuuton ja syrjii helsinkiläisiä. Kaiken lisäksi lipun korkea hinta kannustaa autoiluun. Joukkoliikennettä halutaan käyttää, mutta hintojen on oltava kohtuulliset kaikille.
Yksi keskeinen kiertueemme keskustelussa noussut aihe on ihmisten arjessa vahvasti näkyvä postien viivästyminen. Helsingissä postin epävarmasta kulusta olen saanut paljon viestiä jo ennen postin lakkoa, mutta valtavasti myös lakon jälkeen. Postit eivät eivät kulje niin kuin niiden pitäisi. Marinin hallituksen on syytä ripeästi ja selkeästi linjata, millä toimenpiteillä Postin ylätason ongelmat aiotaan korjata ja missä aikataulussa. Tietenkin postin toimivan johdon on viivytyksettä vastattava ihmisten huoleen ja arki palautettava normaaliksi. Posti on peruspalvelu, sen täytyy kulkea.
Uusi avustaja
Uutena avustajani on aloittanut tammikuussa Sonja Tamminen. Hänet tavoittaa tarvittaessa numerosta 050-7540818 tai sähköpostitse sonja.tamminen@eduskunta.fi.
Kirjallinen kysymys lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon ja muiden lausuntojen huomioon ottamisesta sekä ympärivuorokautisen hoivan sitovan hoitajamitoitusesityksen ja vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelusta, aikatauluista sekä rahoituksesta
Kirjallinen kysymys Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusleikkauksesta ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eläinlääkäriliitto on huolissaan Yliopistollisen eläinsairaalan opetuksen tulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa 0,5 miljoonan euron leikkausta Yliopistollisen tuotantoeläin-, hevos- ja pieneläinsairaalan rahoitukseen.
Koko eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla on isoja taloudellisia vaikeuksia jo ennestään. Lisäleikkaus heijastuisi koko tiedekunnan opetukseen ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella eläinlääkäriksi. Siten mahdollisten leikkausten vaikutus heijastuisi kaikkiin Suomesta valmistuviin tuleviin eläinlääkäreihin ja koko ammattikuntaan sekä eläinlääkärien asiakkaisiin, heidän omistamiinsa eläimiin sekä ihmisten ja eläinten yhteiseen terveyteen.
Eläinten terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisen lisäksi eläinlääkäriksi valmistuva on myös ympäristöterveydenhuollon osaaja ja tuntee ihmisten ja eläinten välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit. Ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Suuri osa uusista ihmisten taudinuhkista on eläinperäisiä, kuten tällä hetkellä maailmalla leviävä uusi koronavirus. Eläinlääkäreillä on lisäksi merkittävä rooli antibioottiresistenssin torjunnassa. Ihmisten terveyden ylläpitämiseen vaikuttaa myös antibioottien käyttö seura- ja tuotantoeläimillä. Antibioottien hallittu käyttö vähentää vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamaa tautipainetta sekä ihmisille että eläimille.
Jos rahoitusleikkaus toteutuisi, Yliopistollinen eläinsairaala ei pystyisi tarjoamaan opiskelijoille nykyisen kaltaista mahdollisuutta kliiniseen harjoitteluun. Eläinlääkärinä on välttämätöntä osata ensimmäisestä työpäivästä lähtien hoitaa potilaat ja tehdä päätökset itsenäisesti.
Eläinlääkärien kotieläintiloilla tekemä terveydenhuoltotyö muodostaa perustan alkutuotannon laatujärjestelmille ja tuottaa dokumentaatiota suomalaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn tueksi. Eläinperäisten elintarvikkeiden koko tuotantoketjun viranomaisvalvonnan ammattitaito turvaa edellytyksiä myös vientiin. Eläinlääkärit valvovat tarttuvien eläintautien esiintymistä ja eläinten hyvinvointia. Terveydenhuoltotyön koulutus on Yliopistollisessa eläinsairaalassa ollut laadukasta, mutta mahdolliset rahoitusleikkaukset uhkaavat myös maamme toimivaa tuotantoeläinten terveydenhuoltoa.
Mahdollinen rahoitusleikkaus vaarantaisi myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen. Pääosa tiedekunnan kliinisestä potilastutkimuksesta tehdään Yliopistollisessa eläinsairaalassa, joka esimerkiksi kerää potilasdataa ja tutkimusnäytteitä. Näitä hyödynnetään muun muassa antibioottiresistenssitutkimukseen sekä lajien välisiä tautimalleja kehittävään tutkimukseen, jossa tavoitteena on ymmärtää sekä ihmisten että eläinten sairauksien mekanismeja.
Tiedekunnan opetus ja tutkimus on juuri arvioitu kahdessa eri arvioinnissa kansainvälisesti ja todettu erittäin hyväksi. Leikkauksen toteutuessa on olemassa riski, että EU:n vaatimukset eläinlääkärikoulutukselle eivät enää jatkossa täyttyisi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin perustuu opetusministeriön esitys leikata Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusta 0,5 miljoonalla eurolla ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Yliopistollisen eläinsairaalan valtionrahoituksen leikkauksen perumiseksi ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamiseksi?
