Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eilen saatu tieto siitä, ettei koronavirusepidemian vuoksi korkeakoulujen perinteisiä pääsykokeita järjestetä, oli ahkerasti lukeville nuorille järkytys. Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etänä. Yliopistojen kohdalla yhtenäistä korvaajaa perutuille kokeille ei ole, vaan kukin yliopisto ratkaisee tilanteen tilanteen mukaan. Toteutettavista valintatavoista on luvattu tiedottaa huhtikuun loppuun mennessä.

Nuoret tarvitsevat nyt vahvaa tukea ja viipymättä tarkkaa tietoa pääsykokeiden järjestämisestä. Moni nuori laittanut viestiä, että olo on kuin löysässä hirressä roikkuisi, kun kevään yhteishaussa hakeneet joutuvat odottamaan täydessä epätietoisuudessa jopa kolme viikkoa. Tilanne on raskas taakka nuorille, jotka ahkeroivat pääsykokeita varten, joiden toteutumisesta ei ole mitään takeita. Moni on lukenut kuukausi- ja jotkut vuositolkulla opiskelupaikan saadakseen ja nyt työ uhkaa valua hukkaan. Nuoret tarvitsevat tukea ja pian tiedon siitä mitä yliopistot aikovat tehdä.

Pelkkä todistusvalintaan siirtyminen laittaisi nuoret hakijat tilanteeseen, mihin eivät ole voineet varautua ja kovalla tavalla murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuoret ovat tehneet yhteisvalinnan sen pohjalta, että pääsykokeet järjestetään. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että korkeakoulut löytävät innovatiivisesti tavat järjestää pääsykokeet. Poikkeuksellinen tilanne edellyttää, että pääsykokeita järjestään sähköisesti. korkeakoulut tarvitsevat vahvan tuen vaativassa tilanteessa.

Tiede- ja kulttuuriministeriltä on nyt lupa odottaa johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa, eikä piilottelua korkeakoulujen autonomian takana. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa. Ministerin pitää taistella nuorten oikeusturvan toteutumiseksi. Ministeri voisi luvata määrärahoja, ettei pääsykokeet jää voimavarapuutteen takia järjestämättä. Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään.

Sivistysvsliokunnan jäsenenä saan paljon opetukseen liittyviä viestejä ja eilen niitä tuli rytinällä nuorilta mutta myös heidän vanhemmiltaan. He kokevat jäävänsä yksin suuren huolensa kanssa. Otimme pääsykoeasiaan heti eilen kantaa kokoomuksen sivistusvaliokuntaryhmän voimin. Esitimme, että nyt  tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

Esitimme sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille.

Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista – SARI SARKOMAA

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättivät: Perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä muilla kuin pienillä aloilla, kokeita siirretään verkkoon - Politiikka | HS.fi

Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla - Unifi

Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena - Arene

Julkaistu

Tiedote 11.4.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Uusi laajennettu Kela-korvaus etävastaanottopalveluun vauhdittaa digiloikkaa ja taistelua koronavirusta vastaan

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Kelan päätöksestä laajentaa terveydenhuollon etäpalveluihin liittyviä Kela-korvauksia.

Vuodesta 2016 alkaen tietyistä terveydenhoidon etäpalveluista kuten videoyhteydestä lääkäriin on saanut Kela-korvauksen ja nyt saatavuutta laajennettiin uusin palvelumuotoihin. Toukokuun alusta lähtien korvausta maksetaan myös muiden digitaalisten välineiden avulla annetusta etähoidosta. Videoyhteyden lisäksi palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimen tai tunnistetun chat-yhteyden kautta.

”Chat- ja videovastaanotot ovat ympäristöystävällinen ja helposti saatuvilla oleva vaihtoehto lääkärikäynnille. Digivastaanotto löytyy usein pitkän matkan ja jonotuksen sijaan omasta taskusta”, Sarkomaa sanoo.

Kelan laskelmien mukaan terveyskeskusten jonot lyhenisivät yli 250 000 lääkärikäynnin verran, jos noin 5 prosenttia nykyisistä noin 5 miljoonasta vuosittaisesta terveyskeskuskäynnistä siirtyisi etävastaanotoille.

Etävastaanotto on vaikuttava väline taistelussa koronapandemiaa ja sen myötä syntymässä olevaa ”hoitopommia” vastaan. Palvelun piiriin pääsee nopeasti ilman lähikontakteja.

Koronavirusepidemian aikana aivan välttämätönkin hoito jää monen osalta saamatta, kun ihmiset tartunnan pelossa peruuttavat aikoja tai jättävät menemättä hoitoon. Videoyhteydessä tartunnanvaara poistuu. Yhtä lailla terveydenhuollon puolelta peruutetaan kiireettömiä leikkauksia ja hoitoja.  Käynnissä olevan koronakriisin aikana kehittyvän hoitopommin purkamiseen eli hoitamatta jääneiden ihmisten auttamiseen tarvitaan kaikki voimavarat, niin julkinen kuin yksityinen sektori.

”Digivastaanottojen laajentuva käyttöönotto sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja vähentää terveyskeskusjonojen kanssa painivien kuntien painetta. Laajennettu Kela-korvaus kirittää koko terveydenhuollon digitalisaatiota sekä toivottavasti monia startup-yrityksiä ja uusia innovaatiota,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon koko koronakriisin ajan. Digitaaliset vastaanotot ovat tärkeä lisä palveluvalikoimaan kriisin aikana ja sen jälkeen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt, eli lääkärit ja hoitajat, tekevät aina arvion, mitkä palvelut ja asiakasryhmät soveltuvat hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä.

Marinin hallituksen hallitusohjelma on auttamatta vanhentunut koronakriisin aikaisessa ja jälkeisessä maailmassa. Nykyinen hallituksen linja, jossa kaavaillaan tulevalle vuodelle rajuja Kela-korvauksien leikkauksia, on peruttava. On täysin kestämätöntä, että hallitus kaavailee koronakriisin aikana toimia, joilla heikennetään hoitoon pääsyä ja romutettaisiin terveydenhuollon modernisoitumusta.

”Päätös etäpalveluiden korvaamisen laajentamisesta tuo terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisemmin saataville. Päätös vauhdittaa toivottavasti myös julkisen sektoriin toimia digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Digitaalisuus on varsinkin julkisella sektorilla vielä monin paikoin käyttämätön voimavara”, Sarkomaa lopettaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033

Julkaistu

Kotona asuvat muistisairaat ovat poikkeusoloissa erityisen haavoittuvassa asemassa

Suomessa arviolta 193 000 ihmistä sairastaa muistisairautta, heistä 100 000 ihmisellä sairaus on lievä ja 93 000 ihmisellä keskivaikeaa tai vaikea. Koronaviruksen takia muistisairaiden ja heidän läheistensä tilanne on kuormittava. Erityisen vaikea tilanne on kotona asuville ja heidän läheisilleen.

Muistisairaiden toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva päivätoiminta on valtioneuvoston asettamien rajoitustoimien takia tauolla. Osa kunnista on lopettanut kokonaan palveluseteleiden ja maksusitoumusten myöntämisen toimintaa tuottaville. Vaikka fyysisiä kohtaamisia ei voida nyt järjestää, palveluntuottajat voivat innovoida muita tapoja olla yhteydessä sairastuneisiin ja läheisiin. Esimerkiksi monet järjestöt ovat ketterästi muuttaneet toimintatapojaan kohderyhmiensä tavoittamiseksi.

Päivätoiminnan evääminen muistisairailta kokonaan on lyhytnäköistä. Pitkittyessään se heikentää muistisairaan toimintakykyä ja on läheisille äärimmäisen kuormittavaa.

Osa kunnista on myös lopettanut vuorohoidon tarjoamisen kotona asuville muistisairaille. Vuorohoito tarjoaa merkittävän tuen ja hengähdystauon vaativaan omaishoitajan tehtävään. Jos omainen uupuu, seuraukset ovat paitsi inhimillisiä, myös taloudellisia.

Muistisairaat ovat omaishoidon suurin ryhmä ja osa kotona asuvista muistisairaista on käytännössä täysin riippuvaisia omaisen hoidosta. Kuntien tulisi varautua tilanteeseen, jossa epidemian edetessä omaishoitaja, esimerkiksi iäkäs puoliso, sairastuu koronavirukseen ja joutuu sairaalahoitoon. Omaisia painaa huoli omasta sairastumisesta ja muistisairautta sairastavan läheisen pärjäämisestä. Yksin jäädessään muistisairaiden perustarpeet kuten ravitsemus, hygienia ja fyysinen turvallisuus ovat äkkiä vaarassa jäädä toteutumatta.

Merja Mäkisalo-Ropponen

puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

varapuheenjohtaja

Katariina Suomu

toiminnanjohtaja

Muistiliitto

Julkaistu Etelä-Saimaassa 10.4.2020

Julkaistu

TIEDOTE 9.4.2020
Julkaisuvapaa heti


Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sanni Grahn-Laasonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat erityisen huolissaan opiskelijoiden paineista ja oikeusturvan toteutumisesta kevään opiskelijavalinnoissa. Arene ja Unifi tiedottivat tänään kevään valintakokeiden järjestämisestä. Linjausten mukaan perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä. Ammattikorkeakoulut järjestävät etäkokeen ja yliopistot valitsevat opiskelijat vaihtoehtoisin tavoin.

”Korkeakoulujen ratkaisu on terveysnäkökulmasta vastuullinen. Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset on jo toteutettu poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Opiskelijat elävät edelleen jatkuvassa epävarmuudessa eikä heitä saa kuormittaa enää yhtään enempää”, edustajat toteavat.

Edustajat peräänkuuluttavat opetus- ja kulttuuriministeriöltä johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa. Ministeriö ei voi piiloutua korkeakoulujen autonomian taakse. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa.

”Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään”, edustajat jatkavat.

Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

”Esitämme myös sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille”, toteavat edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 7.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Risikko: ripeät tehotoimet hoivakodeissa ja kotihoidossa olevien pelastamiseksi elintärkeitä

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan ja Paula Risikon mukaan koronaepidemian laaja karkaaminen riskiryhmiin on kaikin tavoin estettävä. Hoivakoteihin tunkeutunut koronavirus on vaarassa päästä jylläämään ja levitä myös 70 vuotta täyttäneiden keskuudessa kotihoidossa, sillä vanhuspalveluiden henkilöstön suojavarustelu ja ohjeistukset ovat puutteellisia.

”On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy välittömästi tehostettuihin toimiin vanhusten ja vammaisten sekä hoitohenkilöstön suojelemiseksi. Nopeilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. Samat toimet tukevat samalla koko väestöä ja terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitoa”, edustaja sanovat.

Sarkomaan ja Risikon mukaan on ensinnäkin viipymättä saatava selkeät, yhteneväiset kansalliset ohjeet eristämis- ja karanteenitoimiin.

”Toiseksi ministeriön on myös syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan vanhusten ja vammaisten palveluihin. Huoltovarmuuskeskuksen toimitukset eivät ole ulottuneet vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa”, edustajat sanovat.

Edustajien mukaan kolmanneksi on myös varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat selkeät ja toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

”Neljäntenä asiana koronavirustestaus on tuotava viipymättä sote-henkilöstön saataville. Erityisesti testausta tarvitaan nyt riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Myös vasta-ainetestejä on käytettävä. Nyt kuuluu viestiä, että testeihin ei pääse”, edustajat sanovat.

”Viidenneksi on ratkaistava sosiaali- ja terveydenhoitoa koronakriisin alkumetreiltä rasittanut suojavarustepula. Nyt viimeistään on tartuttava kaikkiin toimiin. Tilanteesta ja tehdyistä toimista tilanteen korjaamiseksi on annettava avoimempaa tietoa. Tuudittautumisesta varmuusvarastojen ehtymättömyyteen on siirryttävä kansalliseen ponnistukseen, jolla suojavarusteet tehdään suomalaisella osaamisella ja hankitaan yhteistyöllä. Kuntien ja toimijoiden yksinjättämiseen ei ole varaa”, edustajat sanovat.

Sarkomaa ja Risikko haluavat tänään Maailman terveyspäivänä osoittaa erityisen kiitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja muille auttajille.

”Meidän kaikkien on osoitettava erityinen tuki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja kaikille, jotka omassa työssään riskeeraavat terveytensä ja henkensä auttamalla muita”, edustajat sanovat.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 5113107

Julkaistu

Terveydenhuollon kentältä on tullut huolestuttavaa palautetta suojavarustepulasta sekä sekavista ja puutteellisista ohjeista. Henkilöstön huoli on otettava vakavasti.

Suojavarusteet ovat täysin olennainen tuki ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä vaativassa koronaviruksen vastaisessa työssä. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee työssään kaiken tuen, viimeisimpään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

Henkilöstön suojaamisesta ja työturvallisuudesta on huolehdittava tinkimättömästi. Kun suojavarusteiden käyttöön on koulutettu ja niiden määrä on riittävä, henkilökunta voi keskittyä vaativaan työhönsä rauhassa. Riittävällä henkilökunnan suojaamisella on suora vaikutus terveydenhuollon henkilöstön sairastumisriskiin ja tehohoitopaikkojen riittävyyteen.

Vakava esimerkki ohjeiden sekavuudesta on vanhusten kotihoito, jonne on annettu jatkuvasti muuttuvia ohjeita. Ministeri Kiuru linjasi 19.3, että kotihoidon henkilöstön asiakaskäynneillä tulee suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla. Seuraavana päivänä STM julkaisi ohjeen, jonka mukaan suojautumisesta päättäisikin työnantajat.

Seuraavalla viikolla STM linjasi, että suusuojaimia pitää käyttää asiakaskäynneillä ja hengitystieinfektiopotilaiden hoidossa käsineidenkin käyttö olisi pakollista. Myöhemmin samana päivänä linjattiin, että hengityssuojaimia käytetään omakohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.

Lopulta STM:n johtaja Tuija Kumpulainen lupasi, että kotihoitoon tulee vielä uusi suositus, jossa hengityssuojaimia tulee käyttää kaikissa asiakastapaamisissa. Alkuviikosta STM tiedotti uudesta ohjeesta, jonka mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran, ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Samalla tavalla on toimittava riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa. Ohje koskee myös tehostettua palveluasumista.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet järkyttyneitä siitä, että ministeriön tasolta ehdotetaan vaihtoehdoksi kertakäyttöisille suu-nenäsuojuksille huivia suojavarusteeksi! Moni on lähettänyt eduskuntaan kyselyjä, onko maamme suojavarusteiden tilanne jo tässä epidemian alkuvaiheessa niin epätoivoinen, ettei henkilökunnalle ole antaa riittäviä suojavarusteita työnantajan puolesta.

Ministeri Kiurun vastuuministerinä on syytä selkeyttää hallinnonalansa ohjeistus suojaimien käytön osalta. Epäselvät ja poukkoilevat ohjeet huolestuttavat ja rasittavat jo nyt kuormitettua henkilökuntaa, kun heidän pitäisi saada keskittyä hoitamaan potilaita. Tämän lisäksi on hallituksen varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

Varmuusvarastossa olevat varusteet eivät riitä loputtomiin. Varmuusvarastoja käytetään ministeriön ohjeiden mukaan. Ministeriön on syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan perille myös kuntiin sekä vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa.

Olemme saaneet eduskuntaan paljon huolestuneita yhteydenottoja puutteellisista suojavarusteista ja kirjavista käytännöistä hoitohenkilökunnan sairauslomien suhteen. Henkilöstö pelkää kantavansa virusta oireettomana ja tartuttavansa riskiryhmässä olevia ihmisiä, joille tauti voi olla kohtalokas.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pitää päästä koronatesteihin erittäin matalalla kynnyksellä, jotta taudin leviämistä voidaan estää sekä potilaisiin että työyhteisön sisällä. Myös oireettomia hoitohenkilökuntaan kuuluvia pitäisi testata, jos he työskentelevät riskiryhmien parissa. Tämä vähentäisi myös henkilökunnan huolta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme valtion budjettiin määrärahoja suojavarusteiden hankkimiseksi ja koronavirustestauksen laajentamiseksi. Suojavarusteiden hankinta eikä koronatestaukset voi jäädä kiinni määrärahoista.

Varmuusvarastotkin ehtyvät vauhdilla, kun tartuntaepäilyjen ja sairastuneiden määrä kasvaa. Suojavarusteiden riittävyys epidemiahuipun yli täytyy turvata. On tärkeä huomata, että suojaimia tarvitaan useilla eri yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä sektoreilla.

Koko sote-kenttä odottaa poikkeustilassa maata johtavalta hallitukselta selkeitä tietoja mitä toimia suojavarusteiden turvaamiseksi on tehty niin kotimaan valmistuksen kuin ulkomailta tehtyjen hankintojen osalta. Terveydenhuollon toimijoiden ja riskiryhmässä olevien asiakkaiden huolta helpottaisi, jos hallitus avoimesti kertoisi millaisia toimia asian eteen on tehty ja mikä on suojavarusteiden riittävyyden todellinen tilanne. Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja riittävää tiedottamista. Myös eduskunnan ajanmukaisesta informoinnista on huolehdittava.

Kyselytunti 2.4.2020

Lääkäreitä ja hoitajia ei saa lähettää koronaviruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia.

Julkaissut Sari Sarkomaa Perjantaina 3. huhtikuuta 2020

Otimme suojainpulaan ja ohjeiden ristiriitaisuuteen kantaa yhdessä kansanedustaja Mia Laihon kanssa 1.4.2020.

Pidetään hyvää huolta heistä, jotka pitävät huolta kaikista muista. Jokainen hoitaja, lääkäri ja poliisi sekä kaikki etulinjassa työtä tekevät tarvitsee kaiken tuen ja asianmukaiset suojavarusteet.

Hyvää Maailman terveyspäivää!

Julkaistu

TIEDOTE 6.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa: Huoltovarmuuskeskuksen toimitukset eivät ole ulottuneet vanhusten ja vammaisten palveluihin

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan suojavarusteiden saatavuudesta erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluissa koronakriisin aikana. 

”Sote-kentän toimijoilta tullut viesti on vakava ja selkeä: suojavarusteista on kaikkialla huutava pula. Huoltovarmuuskeskuksen toimituksia ei ole juuri saapunut kuntiin. Vanhus- ja vammaispalveluissa ei ole edes tietoa, milloin huoltovarmuuskeskuksen suojavarustetoimitukset saapuvat. Tilanne kuormittaa ja huolestuttaa palvelun järjestäjiä, hoitajia ja hoitoa tarvitsevia”, Sarkomaa sanoo.

Varmuusvarastoissa olevat tarvikkeet jaetaan sairaanhoitopiireille Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Viime viikon kyselytunnilla ministeri Pekonen sanoi, että huoltovarmuusvarastosta on toimitettu suojaimia kaikille erityisvastuualueille kaikkiin sairaanhoitopiireihin. Tästä huolimatta sote-kentältä saapuu viestiä siitä, että suojaimia ei ole saapunut tarvetta vastaavasti eikä niitä ole saatu kuntiin eikä etenkään vanhusten ja vammaisten palveluihin.

Ministeriön on syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan perille myös vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa. Tämän lisäksi on varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat selkeät ja toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

”On suuri riski, että koronaepidemia karkaa jylläämään riskiryhmien joukossa. Huoli epidemian laajaan leviämiseen on suojainpulan takia erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluissa suuri. Tämä on kaikin tavoin estettävä.  Esimerkiksi kotihoidossa yksi hoitaja käy saman päivän aikana usean ihmisen kotona. Suojainten puute on tikittävä aikapommi, joka on ripein toimin purettava”, Sarkomaa toteaa.

Tehy, SuPer ja Sairaanhoitajaliitto ovat toistuvasti nostaneet vahvan huolen suojainpulasta ja usein vaihtuvista sekä keskenään jopa ristiriidassa olevista ohjeista. Viimeksi SuPer on vedonnut valtiovaltaan, että varusteita varmuusvarastoista toimitettaisiin vanhustenhoitoon ja vammaistyöhön.

”Henkilöstön työturvallisuudesta sekä potilaiden suojaamisesta ei saa tinkiä. Henkilöstöä ei saa laittaa viruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia. Valtiovallan on varmistettava, että suojaimia riittää epidemiahuipun yli”, Sarkomaa lopettaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 5.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Tarvitaan kansallinen koronatestiohjelma ja vasta-ainetestit kaikkien verikokeiden yhteyteen


Kokoomusedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Sinuhe Wallinheimo kiittelevät valtiovarainministeri Katri Kulmunin kommentointia testausten lisäämisestä. Kulmuni totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että taloudenkin osalta on aivan keskeistä lisätä koronavirustestausten määrää massiivisesti. Kokoomusedustajat esittävät kansallista koronatestiohjelmaa ja vasta-ainetestien tekemistä kaikkien verikokeiden yhteydessä.

”Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on esittänyt Ruotsiin kansallista ohjelmaa koronatestien lisäämiseksi. Ehdotamme vastaavaa ohjelmaa Suomeen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta kehysriihen yhteydessä”, sanoo Sari Sarkomaa.

Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä. Palautumista avittavat myös käyttöön tulleet uudet verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.

”Vasta-ainetestejä voitaisiin alkaa ottamaan terveydenhuollossa aina normaalien verikokeiden yhteydessä. Lisäksi esimerkiksi verenluovutuksen yhteydessä voitaisiin samalla tutkia terveiden luovuttajien veren vasta-aineet koronan osalta”, Mia Laiho ehdottaa.

Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti korostanut, että koronaviruksen vastaisessa taistelussa ja sairausketjujen katkaisemisessa oleellista on testaaminen ja eristäminen. Kokoomus on vaatinut testausten saatavuuden parantamista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jossa ollaan ensilinjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa kokoomuksen lisätalousarvioaloite huomioitiin ja eduskunta lisäsi lisäbudjetissa koronatestaukseen määrärahoja.

”Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa. Emme voi taistella koronaa vastaan silmät sidottuna. Siksi Suomen linjaa koronatestauksessa on selkeyttävä ja testien määrä on nopeasti lisättävä. Tämä edellyttää kaikkien voimavarojen yhdistämistä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla”, toteaa Sinuhe Wallinheimo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033

Mia Laiho p. 050 433 6461

Sinuhe Wallinheimo p. 050 512 0873

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut, että kiireettömän hammashoidon rajoittamis- ja alasajopäätökset tehdään alueilla niiden tautitilanteen sekä henkilöstön ja suojavarusteiden riittävyyden mukaan https://stm.fi/documents/1271139/20825107/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf/b91c97ed-fd0a-4a25-f8e9-078a38c85d8d/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf

Suun terveydenhuollon palveluissa käy normaalioloissa kymmeniä tuhansia ihmisiä viikoittain. Aikuisten peruspalveluista puolet tuotetaan terveyskeskuksissa, puolet yksityisvastaanotoilla. Toimijoita on paljon, osa isoja julkisia ja yksityisiä yksiköitä, osa pieniä terveyskeskuksia ja hammaslääkäriomisteisia vastaanottoja.

STM:n ja THL:n ohjeistuksesta huolimatta kentän toimijat ovat hämmennyksen vallassa. Heidän on vaikea käsittää, että vaikka lähikontakteja pitää kaikin tavoin välttää, erittäin riskialtista hammashoitoa voidaan jatkaa ilman nykyistä täsmällisempiä ja koko toimialaa koskevia ohjeita. Hammaslääkäri, hammashoitaja ja potilas ovat pitkään lähikontaktissa ja useimmissa toimenpiteissä keskellä pyörivistä instrumenteista (mm. porat) muodostuvaa sylkeä sisältävää aerosolisuihkua. Esimerkiksi tuoreessa New York Times -sanomalehden artikkelissa todetaan, että hammashoidon henkilökunnalla on ammattiryhmistä suurin riski saada koronatartunta.

Kaikkien sairaanhoitopiirien pandemia- ja valmiusryhmissä ei ole ollut suun terveydenhuollon asiantuntemusta Tämä on osaltaan saattanut vaikuttanut siihen, että alueelliset ohjeet ovat olleet erilaisia. Myöskään tieto näiden ryhmien päätöksistä esim. kiireettömän hammashoidon alasajosta ei automaattisesti mene alueen yksityisvastaanotoille. On riskialtista, että esimerkiksi pienet yksityiset hammaslääkärivastaanotot joutuvat itsekseen pohtimaan, mitä potilaita voi ja uskaltaa hoitaa vai pitääkö koko toiminta ajaa alas.

Alla STM:n lääkintöneuvos Merja Aueron kommentti 24.3.2020 julkaistussa Suomen Hammaslääkäriliiton Koronauutiskirjeessä:

”Epidemian edetessä on todennäköistä, että kaikki kiireetön hammashoito joudutaan ajamaan alas. Se onkin jo vähentynyt huomattavasti aiemmasta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yksityiselle sektorille ei kuitenkaan ainakaan vielä ole annettu määräystä lopettaa kiireetöntä hoitoa. Määräys olisi voimakasta puuttumista yritysten toimintaan, mikä ei lain mukaan ole yksinkertaista edes poikkeusoloissa.”

Koronatilanne on Aueron mukaan syytä ottaa erittäin vakavasti suun terveydenhuollon vastaanotoilla ja noudattaa viranomaisohjetta niin julkisella kuin soveltuvin osin yksityisellä sektorilla.

Viranomaisohjeissa (STM, THL, TTL) ei ohjeisteta suun terveydenhuollon toimijoilta saamani tiedon mukaan riittävän tarkasti, miten erityisesti riskiryhmien, mutta myös muiden (terveet, altistuneet, tartunnan saaneet, sairastaneet, ulkomailta karanteeniin palanneet) potilasryhmien, myös hoitopolut vastaanotoilla tulee järjestää, jotta hoito on turvallista potilaalle ja henkilökunnalle eikä ketään altisteta tartunnoille. Riskiryhmien suojaaminen on erittäin tärkeää ajatellen tehohoidon resursseja. Läheskään kaikilla vastaanotoilla toimintaa ei tilarajoitteiden vuoksi voida järjestää turvalliseksi.

Suun terveydenhuollossa on ollut suuria ongelmia myös suojausvarusteiden saamisessa. On selvää, että jos asianmukaista suojausta ei voi järjestää, silloin ei tule antaa hammashoidon palveluja. On tärkeätä suojata suun terveydenhuollon henkilöstöä, sillä epidemian edetessä heitä luultavasti tarvitaan terveydenhuollon muihin tehtäviin. Myös kiireellisen ja puolikiireellisen hoidon tarve kasvaa, ja suojavarusteiden käyttö pidentää hoitotoimenpiteisiin kuluvan ajan. Osa henkilökunnasta kuuluu itsekin riskiryhmiin, jolloin työskentely lähikontaktissa ja sylki- ja aerosolikontaminaatiossa tulee estää. Riittävän laajat henkilökunnan testaukset ovat välttämättömiä, jotta henkilökunta ei oireettomana tai vähäoireisena tartuttaisi muita.

Suun terveydenhuollon toimijoiden viesti on ollut, tartuntojen estämiseksi ja taudin leviämisen hidastamiseksi on välttämätöntä tehdä sekä julkista että yksityistä suun terveydenhuoltoa velvoittavia päätöksiä kiireettömän hammashoidon järjestelyistä. Heidän mukaan päätökset tulee tehdä alueilla kokonaisvaltaisesti yhteistyössä alueen yksityissektorin ja aluehallintovarastojen kanssa. Suun terveydenhuollon toimijat esittävät, että päätöksenteossa on syytä mahdollisuuksien mukaan arvioida kriisin kestoa ja sen vaikutuksia väestön suunterveyteen ja suunterveyden moninaisten yhteyksien kautta myös muuhun terveyteen, kun hyvinkin tarpeellista hoitoa joudutaan siirtämään tulevaisuuteen.

Perheiltä on tullut vahvaa huolta, ainakin pääkaupunkiseudulta, että oikomishoitoa ei anneta. Ainakaan ei uusia oikomishoitoa aloiteta. Monilla lapsilla kasvupyrähdys menee ohi ja näin oikomishoidon sijaan moni on vaarassa joutua esimerkiksi leikkaukseen viivästyneen hoidon takia.

Myös suun terveydenhuollon henkilöstöllä on todettu koronaan viittaavaa hengitystieoireilua, mutta heitä ei ole systemaattisesti testattu. Työ hammaslääkärin vastaanotolla on hyvin riskialtista. Testaamalla voitaisiin sekä poissulkea koronainfektio ja näin saada henkilöstö nopeammin takaisin töihin, että jäljittää mahdollisia tartuntaketjuja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten varmistetaan, että suun terveydenhuollonhenkilöstö ei tartuta potilaita ja muuta henkilökuntaa eikä myöskään itse saa tartuntaa työssään?

Miten huolehditaan asianmukaisen ja riittävän suojavarustuksen saatavuudesta Suun terveydenhuollon vastaanotoilla sekä julkisella että yksityissektorilla?

Kentällä on edelleen epätietoisuutta eri potilasryhmien hoitojärjestelyistä ja suojauksen käytännön toteutuksesta. Mikä taho poikkeustilassa valvoo ja kantaa vastuun ohjeista?

Miten varmistetaan tiedonkulku alueellisilta viranomaisilta yksityisille suun terveydenhuollon toimijoille?

Miten huolehditaan suun terveydenhuollon yksityissektorin ja siellä hoidettavien potilaiden tarpeet epidemiaa koskevassa päätöksenteossa ja ohjeistuksessa?

Miten poikkeusolojen aikana on ohjeistettu toteuttaa hoitaa lasten oikomishoito?

Helsingissä 3.4.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa.

Suomi ja koko maailma ovat poikkeustilassa koronaviruksen levitessä nopeasti kaikilla mantereilla. Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut laajaa testausten tekemistä pandemian taltuttamiseksi. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on toistuvasti korostanut, että koronaviruksen vastaisessa taistelussa ja sairausketjujen katkaisemisessa oleellista on testaaminen ja eristäminen.

Suomessa koronatestejä on tehty keskitetysti, kriteerit ovat olleet tiukat ja testien saatavuus rajoitettua. Testaaminen on rajattu lähinnä vakavasti sairaisiin ja hoitavaan henkilökuntaan. Näiden ryhmien testaaminen on tärkeää, mutta testejä pitäisi tehdä kaikkiaan enemmän.

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa. Tätä on moni ihmetellyt ja kritisoinutkin. Kun tartuntamääristä ei saada kattavaa tietoa, tilannekuva jää epäselväksi. WHO:n johtaja onkin todennut, ettemme voi taistella tulta vastaan silmät sidottuna.

Suomi on viime päivinä kirinyt nostaakseen testauksen tasoa, mutta testejä tehdään silti vähemmän kuin vaikkapa Norjassa ja Tanskassa. THL:n mukaan päivittäin kyetään tekemään 2 300 testiä. Tähän on saatava muutos.

Eduskuntaryhmämme on vaatinut testausten saatavuuden parantamista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jossa ollaan ensilinjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan.

Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on esittänyt Ruotsiin kansallista ohjelmaa koronatestien lisäämiseksi. Ehdotan vastaavaa ohjelmaa Suomeen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta seuraavan lisäbudjetin tai viimeistään huhtikuun kehysriihen yhteydessä.

Kansallisessa testausohjelmassa on saatava kaikki voimavarat käyttöön. Julkinen sektori ja yritykset yhdessä yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on valjastettava tekemään yhteistyötä niin, että saamme Suomen nostettua pois poikkeustilasta mahdollisimman vähillä ihmisten terveyden, hengen ja työpaikkojen menetyksillä.

Testauksen lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava erityisen matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopeasti, jotta tartuntojen leviäminen voidaan estää. Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa selkeitä kustannushyötyjä, kun tartunnat ja sairaalajaksot vähenevät, inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan.

Monet sairastavat tietämättään ja näin koronavirus leviää salakavalasti. Monet ihmiset pysyvät poissa töistä tietämättä sairastavatko he todella koronaa vai eivät. Testaamisen avulla voidaan mahdollistaa turvallisempi ja aikaisempi töihin paluu.

Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että maan taloutta päästään mahdollisimman pian nostamaan jaloilleen. Testaus voisi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan.

Uusi askel koronanviruksen tuomien haittojen taklaamisessa on käyttöön tulossa olevat verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.

Tarvitsemme testejä myös saadaksemme tietoa koronaviruksesta, sen etenemisestä ja vaikutuksista. Tiedon avulla kykenemme kehittämään parempia toimia suojellaksemme ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä myös tulevissa epidemioista. Testikapasiteetin luominen on myös vakuutus tulevaa varten, kun mahdollinen uusi virusaalto saapuu.