Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho kiittävät ministeri Krista Kiurua hänen torstaina 12.9. eduskunnan kyselytunnilla antamastaan vakuutuksesta, jonka mukaan hallitus tukee terapiatakuuta. Ministeri Kiurun terapiatakuulupaus on lämpimästi tervetullut.

Kansanedustaja Mia Laiho kysyi ministeri Kiurulta kyselytunnilla, onko hallitus tekemässä terapiatakuusta päätöksen jo budjettiriihessä?

”Minä olen erittäin kiitollinen tästä kysymyksestä ja vastaan teille sen alkuosassa esittämäänne kysymykseen, olemmeko me hallituksessa tukemassa tätä hyvää hanketta, että olemme, niin kuin ymmärsin, että tekin olette”, ministeri Kiuru sanoi kyselytunnilla 12.9. 

”Vastuuministerin terapiatakuulupaus on tervetullut. Kokoomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomus esitti jo keväällä hoitotakuuaikojen huomattavaa lyhentämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapset eivät kuulu syrjäytymään hoitojonoihin, vaan heille on annettava ajoissa apua ja tuki normaaliin elämään”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta perussuomalaisia antoivat tukensa terapiatakuulle jo ennen vaaleja. Torstain kyselytunnilla myös perussuomalaiset pitivät hyvänä, että kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kansalaisaloitteen terapiatakuun edistämisestä allekirjoitti 53 060 kansalaista. Kun asialla on näin vahva kansalaisten tuki, sekä eduskuntapuolueiden laaja kannatus, tulisi hallituksen varmistaa myös terapiatakuun rahoitus pikaisesti. Hallitukselta odotetaankin päätöksiä terapiatakuun edistämiseksi jo budjettiriihestä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa. Tämäkin huomioiden terapiatakuun rahoituksen huomioiminen budjettiriihessä on perusteltu”, selventävät edustajat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Uudistuksen hintalapuksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa. 

”Lupaus satsata terapiatakuuseen olisi hallitukselta järkiteko. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee. Mielenterveysongelmat ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu ja tarpeellinen, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, kokoomusedustajat toteavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Ministeri Kiurun lausunnot kyselytunnilla 12.9. löytyvät pöytäkirjasta täällä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_30+2019.pdf

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden kannalta täysin välttämättömänä, että päiväkoteja pitkään riivanneeseen opettajapulaan saadaan kestävä ratkaisu.

”Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisääminen on välttämätöntä.  Hallituksen on budjettiriihessä lunastettava lupauksensa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä ja lisärahoituksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Haasteen aiheuttaa se, että osaajia ei kouluteta tarpeeksi. Helsingissä on jopa uusien päiväkotien avaaminen viivästynyt tämän takia. Joka päivä päiväkodeissa kamppaillaan opettajien vähyyden tuomien ongelmien kanssa. Tämä näkyy vakavalla tavalla lasten ja perheiden arjessa. Jokainen lapsi on oikeutettu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päiväkotipaikkaan riittävän lähellä kotia. On selvää, että koulutuspaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita toimia alan houkuttelevuuden ja työskentelyolosuhteiden edistämiseksi”, Sarkomaa huomauttaa. 

”Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. Varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden yksi keskeinen tekijä on varhaiskasvatuksen opettaja. Kokoomus haluaa taata jokaiselle suomalaislapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuudelle”, Sarkomaa sanoo. 

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut mukana, kun eduskunta on lisännyt useana vuonna määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kaudella laitettiin vihdoin hallituksen aloitteesta toimeen opettajien aloituspaikkojen lisäys 28 miljoonan euron määrärahan turvin vuosiksi 2018–2021.

”Tämä lisäys on merkittävä parannus, mutta se ei vielä riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Tarvitaan pysyvämpi satsaus varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.Yhdenvertaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen varmistamiseksi koko maassa on välttämätöntä, että hallitus varaa korkeakouluille riittävästi rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseksi”, Sarkomaa päättää.

Edustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, millä aikataululla hallitus laatii varhaiskasvatuksen opettajan tarvekartoituksen ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärät lisätään tarvetta vastaavaksi.

Kirjallinen kysymys KK 110/2019 vp: Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_110+2019.aspx

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden kannalta täysin välttämättömänä, että päiväkoteja pitkään riivanneeseen opettajapulaan saadaan kestävä ratkaisu.

”Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisääminen on välttämätöntä.  Hallituksen on budjettiriihessä lunastettava lupauksensa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä ja lisärahoituksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Haasteen aiheuttaa se, että osaajia ei kouluteta tarpeeksi. Helsingissä on jopa uusien päiväkotien avaaminen viivästynyt tämän takia. Joka päivä päiväkodeissa kamppaillaan opettajien vähyyden tuomien ongelmien kanssa. Tämä näkyy vakavalla tavalla lasten ja perheiden arjessa. Jokainen lapsi on oikeutettu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päiväkotipaikkaan riittävän lähellä kotia. On selvää, että koulutuspaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita toimia alan houkuttelevuuden ja työskentelyolosuhteiden edistämiseksi”, Sarkomaa huomauttaa. 

”Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. Varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden yksi keskeinen tekijä on varhaiskasvatuksen opettaja. Kokoomus haluaa taata jokaiselle suomalaislapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuudelle”, Sarkomaa sanoo. 

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut mukana, kun eduskunta on lisännyt useana vuonna määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kaudella laitettiin vihdoin hallituksen aloitteesta toimeen opettajien aloituspaikkojen lisäys 28 miljoonan euron määrärahan turvin vuosiksi 2018–2021.

”Tämä lisäys on merkittävä parannus, mutta se ei vielä riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Tarvitaan pysyvämpi satsaus varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.Yhdenvertaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen varmistamiseksi koko maassa on välttämätöntä, että hallitus varaa korkeakouluille riittävästi rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseksi”, Sarkomaa päättää.

Edustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, millä aikataululla hallitus laatii varhaiskasvatuksen opettajan tarvekartoituksen ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärät lisätään tarvetta vastaavaksi.

Kirjallinen kysymys KK 110/2019 vp: Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_110+2019.aspx


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden yksi keskeinen tekijä on varhaiskasvatuksen opettaja. Varhaiskasvatus tunnustetaan kiinteäksi osaksi yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.

Varhaiskasvatuslaki vuodelta 2015 asetti vaativia pedagogisia tavoitteita varhaiskasvatustoiminnalle. Vuoden 2018 varhaiskasvatuslaki vastaa näihin tavoitteisiin kehittämällä päiväkotien henkilöstörakennetta ja selkeyttämällä henkilöstön tehtävänimikkeitä.

Henkilöstörakennetta koskeva muutos tulee voimaan 1.1.2030, jolloin päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta mitoitukseen laskettavasta henkilökunnasta kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Kyseisestä kahdesta kolmasosasta vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Vuodesta 2030 lähtien päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksena on vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito. Nämä päätökset ovat keskeisiä elementtejä pyrittäessä muuttamaan varhaiskasvatusta vastaamaan sitä tilannetta, joka sille keskeisillä valtakunnan tason ohjauksilla on haluttu asettaa. Juuri ilmestynyt Kansallisen koulutuksen arviointiraportti varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanosta nostaa esiin varhaiskasvatuksen pedagogiikan heikentymisen päiväkodeissa, joka arviointiraportin mukaan mahdollisesti johtuu varhaiskasvatuksen opettajien määrän laskusta. Arviointiraportissa todettiin myös, että hyvällä päiväkodin johtajuudella on merkittäviä vaikutuksia varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumiseen. Tämä puoltaa päiväkodin johtajien kelpoisuudeksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa.

Varhaiskasvatuksen opettajan merkitystä varhaiskasvatuksen toteutumisessa on myös korostettu. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen opettajat vastaavat lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta, ja kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajalla.

Koko valtakunnan kattavaa ajantasaista ja tarkkaa tietoa varhaiskasvatuksen opettajamäärästä on vaikeaa löytää. Tiedonkeruuta varhaiskasvatuksen opettajista ei ole tehty. Tämä on vaikuttanut siihen, ettei myöskään ennakointia varhaiskasvatuksen opettajatarpeesta ole tehty. Se on vaikuttanut yliopistojen aloituspaikkojen kohdentumiseen, joka on ollut vuosikymmeniä riittämätön. Lähivuosina varhaiskasvatuksen opettajia eläköityy suuri määrä.

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on meillä OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. OECD on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatukseen osallistumisaste tulee olla yli neljä vuotta täyttäneiden osalta 95 prosenttia.

Opettajien eläköityminen, 3—5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nosto ja opettajien mitoittaminen jokaiseen lapsiryhmään tulee merkitsemään pysyvää koulutuspaikkojen lisäystarvetta yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajakoulutukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö sopi tuhannen aloituspaikan lisäyksistä varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen yliopistoissa. Lisäykset toteutetaan vuosina 2018—2021 hallituksen varaaman 28 miljoonan euron määrärahan turvin. Tämä on riittämätön määrä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä aikataululla hallitus laatii varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksen ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärät lisätään tarvetta vastaavaksi?

Helsingissä 11.9.2019

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Kokoomus tekee työtä sen puolesta, että jokainen vanhus saa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun. Moni ikääntynyt kansalainen joutuu odottamaan liian kauan kotiinsa palveluja tai jonottamaan pääsyä ympärivuorikautisiin hoivapalveluihin. Hoitoa ja hoivaa on saatava silloin kun sille on tarve. 

Kokoomus esitti viime vuoden lopussa julkaisemassaan seniorikannanotossa vanhuspalvelulain sitovuuden lisäämistä ja sen osana myös hoivatakuuta, jotta hyvä hoito ja inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta. Hoivatakuu toisi nykyistä sitovammat ja lyhyemmät määräajat hoitoon pääsyyn, riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia.

Keväällä huoli vanhuspalveluiden kestämättömästä tilanteesta nousi yhä laajempaan keskusteluun hoivapalveluissa tapahtuneiden anteeksiantamattomien laiminlyöntien myötä. Silloinen oppositio teki asiasta välikysymyksen, jossa se vaati hallitukselta vastauksia hoivapalveluiden tilanteeseen.

Keväällä edellinen hallitus lisäsi tärkeitä panostuksia hoivapalveluiden valvonnan parantamiseksi. Vanhusten ja vammaisten palvelujen ohjauksen ja valvonnan vahvistamiseen suunnattiin 720 000 euroa ja eduskunnan oikeusasiamiehen suorittamaa vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettiin 350 000 eurolla. 

Ikäihmisten laadukkaan ja yhdenvertaisen hoivan sekä inhimillisen kohtelun turvaamiseksi edellinen hallitus käynnisti keväällä vanhuspalvelulain välttämättömän kokonaisremontin asettamalla asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta.

Työryhmälle annettiin tehtäväksi valmistella mm. vanhuspalvelulain ja laatusuositusten uudistamista, sekä ikäpoliittisten linjausten valmistelu, joilla varaudutaan väestön vanhenemiseen. Työryhmän työn on tarkoitus päättyä vuoden 2019 loppuun mennessä, jolloin tuotaisiin tarvittavat esitykset lainsäädännön kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi sekä esiteltäisiin vaikutusarvioinnit. 

Vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Kokoomuksen mielestä hoitohenkilökunnan määrän vanhuspalveluissa tulisi perustua ikäihmisten yksilöllisen hoivan ja avun tarpeelle. Nykyiset hallituspuolueet, silloinen oppositio, esittivät ennen vaaleja ratkaisuksi ympärivuorokautisessa hoivassa ilmenneisiin ongelmiin 0,7-hoitajamitoituksen kirjaamisen lakiin. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana vielä keväällä toiminut Krista Kiuru antoi tuolloin ymmärtää, että hoitajamitoitus voitaisiin kirjata lakiin heti ja yhdellä virkkeellä. Kyse olisi muutaman tunnin työstä. Nyt Kiuru istuu hallituksessa ja vastaa peruspalveluministerinä vanhuspalveluista.

Ministeri Kiuru onkin kertonut kiirehtivänsä hoitajamitoitusta koskevan hallituksen esityksen tuomista eduskuntaan siten, että esitys annettaisiin eduskunnalle jo syksyn aikana, vaikkakin 0,7-hoitajamitoituksen toteuttaminen tapahtuisi Kiurun mukaan pitkällä siirtymäajalla. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei siis enää Kiurun aloitteesta sisälly vanhuspalveluiden kokonaisuudistuksen asiantuntijavalmisteluun, vaan ministeri on tuomassa esityksen erillisenä eduskuntaan.

Hoitajapula on vakava tosiasia jo nyt koko vanhustenhuollossa. Hoitajamitoitusvaatimuksen asettaminen 0,7:ään hoitajaan yhtä asiakasta kohden merkitsisi Kuntaliiton arvioiden mukaan heti yli 4000 uuden työntekijän tarvetta ympärivuorokautiseen hoivaan, sekä yli 200 miljoonan euron kustannuksia. Yksittäisenä toimena tämä esitys pakottaisi kunnat siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoivaan jo nyt tiukalla olevista kotihoidon ja vammaisten palveluista, samalla kun kotihoidossa olevien vanhusten määrä ja palveluiden tarve kasvaa koko ajan. 

Ihmiset tekevät palveluiden laadun. Siksi sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta on pystyttävä lisäämään ja esimerkiksi työhyvinvointia tukemaan. Alan koulutusmääriä on arvioitava uudelleen ja laadittava selkeät tavoitteet siitä, miten vakavaan hoitajapulaan vastataan tulevina vuosina. 

Kokoomus haluaa kantaa vastuuta kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Siksi tarvitaan koko vanhuspalvelulain remontti. Edellisen hallituksen aloittamassa valmistelutyössä oli määrä etsiä kokonaisvaltaiset ratkaisut, joilla turvataan nykyistä paremmin henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen kaikkiin vanhuspalveluihin, ottaen siis huomioon myös hoitajapulasta kärsivän kotihoidon ja arvokasta mutta usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tarpeet.

Pääministeri Rinne on tuoreeltaan vahvistanut julkisuudessa, että hallituksen rahat eivät tule riittämään 0,7-hoitajamitoituksen toteuttamiseen tällä vaalikaudella. Hallituksen aikomuksesta panna toimeen vaaleissa lupaamansa ja hallitusohjelmaan kirjaamansa tavoite 0,7-hoitajamitoituksesta vallitseekin nyt täydellinen epäselvyys. Hallitus on luvannut tuoda eduskuntaan lain, jonka toteuttamiseen sillä ei kertomansa mukaan ole varaa. Hallitus on siis siirtämässä itse esittämäänsä ratkaisun toteutusta ainakin seuraavalle hallituskaudelle?

Ratkaisujen lupaaminen yhdellä suulla ja niiden peruminen toisella ei anna luotettavaa kuvaa hallituksen kyvystä tarttua vanhuspalveluiden kiperiin ongelmakohtiin. Hallitus on nyt toiminut useita kuukausia ja edelleen on epäselvää, millaisia toimia hallitus aikoo tehdä vanhusten palveluiden laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Vanhuspalveluissa odotetaan kuumeisesti kokonaisvaltaisia ratkaisuja. 

Kokoomuksen mielestä jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun riippumatta hoitopaikasta. Vanhuspalveluiden uudistamisen osalta vallitsee nyt epäluottamuksen ilmapiiri, sillä hallitus ei pysty yksiselitteisesti kertomaan miten ja millä aikataululla se on tuomassa kestävät ratkaisut vanhuspalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä sellaisia toimia hallitus aikoo esittää vanhuspalveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi, jotka se myös pystyy toimeenpanemaan ja rahoittamaan tällä hallituskaudella?

Miten ja millä aikataululla hallitus aikoo lisätä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta ja ratkaista hoiva- ja hoitohenkilöstön riittävyyteen liittyvät ongelmat?

Julkaistu

Pääministeri Rinne on luvannut, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Vahva tuki pääministerille! Lupaus on viisasta toteuttaa. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen ansiotuloveroa kiristämällä olisi myrkkyä ihmisten arjelle ja työllisyydelle. Ikävä kyllä valtiovarainministeri Mika Lintilä tyrmäsi heti ja kovin sanoin pääministerin ostovoimalupauksen. Tulevassa budjettiriihessä nähdään kumpi ministereistä hallituksen talouslinjan määrittää. 

On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro todella tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää ansiotuloverotusta. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt.

Keskituloisen palkansaajan ansioita verotetaan Suomessa noin viisi prosenttiyksikköä Ruotsia ankarammin. Progressiomme on Pohjoismaiden kirein. Pienten palkkojen verotus on Suomessa hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa. Myös eläkeläisen verotus on maassamme länsinaapuriamme monin tavoin kovempaa.

Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta noin 47 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression kohtuullistamisessa. 

Toisin näyttää ikävä kyllä käyvän. Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Mika Lintilän esitys ensi vuoden valtion talousarvioksi kiristäisi ansiotuloverotusta 250 miljoonalla eurolla – keskituloisen lompakosta lähtisi 160 euroa vuodessa. Kiristykset osuisivat kovasti myös eläkeläisten rahapussiin. Myös muita veron kiristyksiä on luvassa, kuten kotitalousvähennyksen leikkaus.

Valtiovarainministerin tyrmäyksen lisäksi eivät muidenkaan hallituspuolueiden puheet tiedä mitään hyvää eikä helpotusta keskituloisten verokurimukseen. Keskusta on painottanut, että mahdolliset veronalennukset on joka tapauksessa ohjattava pienituloisille. Vihreiden ja muun vasemmiston käsi on aina ollut kärkijoukoissa ja kyynärpäitä myöten keskituloisten taskuissa.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari on juuri väittänyt, että Suomessakin olisi hyvä puuttua jo nyt erityisesti verotuksella omaisuuden keskittymiseen pienelle vähemmistölle. Avoimuuden nimissä on tärkeä tietää, mitä veroja vihreät vielä haluavat korottaa.

Niin vihreiden kuin koko hallituksen on syytä muistaa, että tavallisen ahkeran keskituloisen ansioita verotetaan Suomessa jo ankarasti ja lisätuloja vieläkin ankarammin. Keskimääräisen keskituloisen palkansaajan, yrittäjän tai ansioistaan työeläkettä kerryttäneen suurin omaisuus lienee lainalla ostettu oma koti. Suomi on varallisuuden ja tulojen jakautumisen osalta maailman kärkipäätä.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon tuore linjaus reilusta muutoksesta on se, että pienituloisten verotus keventyy ja etuudet paranevat, kun bensan hinta nousee. Ei pihaustakaan keskituloisista? Vasemmistoliitto kulkee samalla keskituloista ahkeraa suomalaista rokottavalla linjalla. 

Keskituloisten verokurimuksen helpottamisen sijaan hallituspuolueet tuntuvat etsivän lähes kilvan uusia tapoja työntää käsi vieläkin syvemmälle keskituloisen taskuun. Rinteen hallitusohjelman mukaan selvitetään työeläkejärjestelmän sisällä tehtäviä muutoksia, joilla leikattaisiin vähän parempia, käytännössä keskituloisten eläkkeitä ja pyrittäisiin lunastamaan työeläkkeiden osalta Rinteen lupaus ”vappusatasesta” korottamalla pienimpiä työeläkkeitä. Eläkkeiden ostovoimasta on huolehdittava mutta ei työeläkejärjestelmää romuttamalla.

Vihervasemmisto ja ainakin osa keskustaakin ajavat perustuloa, vaikka valtiovarainministeriön tuore selvitys vahvisti, ettei perustulo paranna työllisyyttä. Perustulo kiristäisi keskituloisten ja yrittäjien tuloverotusta. Perustulon rahoittaminen edellyttäisi myös pienituloisten verotuksen kiristämistä.

Työn vastainen verolinja on vaarassa musertaa koko hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Meidän tulee verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja ahkeruutta sekä enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla tulee keventää eläkkeiden verotusta. Niin palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman turvaaminen on viisasta ja välttämätöntä.

Kokoomuksen kynnyskysymys hallitukseen menolle oli työ- ja eläketulon verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa keskituloisia painottaen. Nyt keskituloisten verotus on kiristymässä. Tulemme esittämään oppositiossa keinoja, joilla erityisesti keskituloisten verotaakkaa voidaan helpottaa.

Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa ihan kaikkea. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta mutta myös työhön kannustamisesta sekä ahkeruuden arvostamisesta. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman jättävät lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään. Lakialoitteella on tarkoitus parantaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia.

- Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia, heikentää naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Suomen on onnistuttava nykyistä tehokkaammin suojelemaan silpomisuhan alla eläviä tyttöjä ja ryhdyttävä toimiin näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi sekä tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen, linjaa Sarkomaa.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on ympäri maailmaa esiintyvä perinne, jossa tytön tai naisen sukuelimiä vahingoitetaan ilman lääketieteellistä syytä. Suomessa on THL:n laskelmien perusteella 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Suomessa elää arvioiden mukaan 650-3080 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi.

"Lainsäädännön on selkeästi viestittävä jyrkän kielteinen kanta silpomiseen ja rikosvastuu on saatava toteutumaan. Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, yksikään tapaus ei ole Suomessa edennyt oikeuteen saakka. Työtä silpomisten ennaltaehkäisemiseksi on vahvistettava. Keskeistä tässä on myös varhaiskasvatuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten välinen yhteistyö ja tietoisuus, joita on parannettava", toteaa Vikman.

Edustajat antavat tukensa kansalaisaloitteelle, jossa vaaditaan erillislakia silpomisen kieltämiseen. Edustajat haluavat tuoda oman tukensa esitykselle esittämällä oman lakialoitteensa keskustelua vauhdittamaan. Lakialoitteessa esitetään, että rikoslakiin lisättäisiin uusi naisen sukuelinten silpomista koskeva rangaistussäädös, jonka minimi olisi 2 vuotta vankeutta. Lisäksi aloitteessa esitetään uusia pykäliä selkiyttämään sitä, että terveydenhoito-, sosiaali- ja kouluviranomaisilla olisi velvollisuus ilmoittaa poliisille tai lastensuojeluun, kun havaitsevat mahdollisia silpomistekoja tai epäilevät, että joku on riskissä joutua tällaisen teon uhriksi.

Näiden lainmuutosesitysten tarkoituksena olisi erityisesti vahvistaa tietoa näiden törkeiden tekojen rangaistavuudesta, korottaa teoista määrättävää rangaistusta ja parantaa syyllisten saattamista vastuuseen teoistaan. Tuemme kansalaisaloitetta ja haluamme aloitteella tarjota konkreettisia ajatuksia keskusteluun, mitä näkökulmia tulevassa erillislaissa tulisi huomioida, edustajat päättävät.


Lisätietoja

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

Sofia Vikman

puh. 0405683777

Julkaistu

Suomalaisten yrittäjien ja yritysten toimintaedellytykset on viisasta pitää kunnossa nyt ja tulevaisuudessa. Viime eduskuntakaudella Suomeen syntyi enemmän kuin Lahden kaupungin asukasmäärän verran uusia työpaikkoja. Nyt Tilastokeskuksen mukaan työllisyyskehitys on pysähtynyt. Uudet työpaikat syntyvät valtaosin pk-yrityksiin. Menestyvät yrittäjät ja yritykset ovatkin koko hyvinvointimme perusta. Hallituksen tärkein tehtävä syksyn budjettiriihessä on tehdä eduskunnalle esityksiä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä toimista.

Me kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajat kiersimme yrityksissä ja tapasimme yrittäjiä. Kokosimme yrittäjäkiertueeltamme 10 kohdan ohjelman, jota viemme sitkeästi eteenpäin. 

Uusimmalla kiertueella keskeisimmäksi yrittäjien huoleksi paljastui pula osaavasta työvoimasta. Myös epävarmuus tulevaisuuden kiristyvästä sääntelystä ja veronkiristyksistä herätti huolta. 

Jotta suomalaiset yrittäjät voivat jatkossakin tarjota töitä, toimeentuloa ja hyvinvointia, tekoja yrittäjyyden puolesta tarvitaan lisää – ei vähemmän. Verojen korotukset ja kotitalousvähennyksen heikennys iskevät tuntuvasti tavallisten pienyrittäjien arkeen. 

Paikallista sopimista toivottiin laajennettavaksi koskemaan kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä. Myös epäonnistumisten varalle toivottiin edes pientä turvaa sekä nykyistä parempia mahdollisuuksia uuteen alkuun. Kaikkiin näihin asioihin esitetään kokoomuksen ohjelmassa ratkaisuja.

1) Edistetään reilua paikallista sopimista
Kun luottamus on kunnossa, yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella. Paikallista sopimista on laajennettava ja sopiminen on mahdollistettava myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Luottamusvaltuutetulla on oltava tuki ja osaaminen paikalliseen sopimiseen saatavilla.

2) Ei veronkorotuksille! - Turvataan hyvät yrittämisen edellytykset
Yrittämisen ja omistamisen verotusta ei pidä kiristää ensi vaalikaudella. Talouskasvua ei saa vaarantaa kokonaisveroastetta kiristämällä. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja yrittämisestä haittoihin ja päästöihin.

3) Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta lisäämällä työpaikkaoppimista
Tuetaan koulutussopimuksen käyttöä huolehtimalla ammatillisen koulutuksen riittävistä tuki- ja ohjausresursseista. Tehdään oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi vaihtoehto sallimalla palkan kehittyminen joustavammin osaamisen kertyessä. Vahvistetaan palkkatuella työnteon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa.

4) Työhön kannustava sosiaaliturva
Uudistetaan perusturvaa kokoomuksen yleistukimallin pohjalta kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan. Parannetaan yritysten työvoiman saatavuutta tekemällä lyhyempienkin työkeikkojen vastaanottaminen työttömällä houkuttelevammaksi. Töitä on tehtävä, jos töitä on tarjolla.

5) Helpotetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta
Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Vahvistetaan reilujen työehtojen noudattamisen valvontaa. Edistetään osaavan työvoiman saantia myöntämällä ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille valmistumisen jälkeen automaattisesti vähintään kahden vuoden oleskelulupa. Oleskelulupakäytäntöjä tulee edelleen sujuvoittaa. Tavoite on, että työluvan saa viikossa.

6) Poliittisia lakkoja kohtuullistettava
Pk-yrittäjä ei ole vastuussa eduskunnan tai hallituksen päätöksistä. On kohtuutonta, että kustannus pitkittyneestä poliittisesta lakosta työrauhan voimassa ollessa kuitenkin lankeaa yrittäjän maksettavaksi. Työmarkkinajärjestöjen on päivitettävä poliittisiin lakkoihin liittyviä pelisääntöjä. Jos järjestöt eivät pääse sopuun, on eduskunnan arvioitava lainsäädännön päivittämistä muiden Pohjoismaiden linjalle.

7) Parannetaan yrittäjän sosiaaliturvaa ja tasataan vanhemmuuden kustannuksia
Kokoomuksen yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät sekä pienet yksinyrittäjät. Yrittäjille räätälöitäisiin oma malli aktiivisuuden seurantaan. Lisäksi vanhemmuuden kustannuksia tasataan siirtämällä vastuuta yksittäiseltä työnantajalta koko yhteiskunnan vastuulle.

8) Mahdollisuus uuteen alkuun
Haluamme, että rehellinen yrittäjä pääsee myös konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun. Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Erilaisia maksukyvyttömyystilanteita koskevia menettelyjä tulee kehittää edelleen yhä joustavammiksi

9) Jatketaan norminpurkua
Jatketaan norminpurkutyötä, lupaprosessien sujuvoittamista ja toteutetaan yhden luukun periaate elinkeinotoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alkutuotannon toimintaedellytysten edistämiseksi. Tempoilevaa lainsäädäntöä ja kansallista ylisääntelyä elinkeinotoiminnassa pitää välttää.

10) Lisätään rehtiä kilpailua
Poistetaan yritysten välisen kilpailun esteitä, avataan markkinoita ja helpotetaan markkinoille pääsyä. Vahvistetaan EU:n sisämarkkinoita ja edistetään uusien kauppasopimusten solmimista. Vahvistetaan kilpailuviranomaisten resursseja valvoa rehdin kilpailun toteutumista. Edellytetään julkisilta tilaajilta vastuuta hankintojen yhteydessä huolehtia myös markkinoiden toimivuudesta. Kuntaomisteiset yhtiöt eivät saa vääristää kilpailua markkinoilla. Tarjoamme kymmenen kohdan ohjelmaa Antti Rinteen työn vauhdittamiseksi ja tulevan budjettiriihen tueksi. 

Aikaisemman vuonna 2014 tehdyn yrittäjyyskiertueen pohjalta asetetut tavoitteet toteutuivat mainiosti.

Kehotan kaikkia yrittäjiä olemaan aktiivisesti yhteydessä kansanedustajiimme ja muihin vaikuttajiin aina, kun yrittäjyyteen liittyvät asiat askarruttavat mieltä. Luotamme asiantuntemukseenne!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

Euroopan Neuvoston tarkastusryhmä ns. GREVIO-ryhmä (Group of Experts on Action against Violence against Women and Domestic Violence) antoi Suomelle vahvoja ehdotuksia perheväkivallan ja erityisesti naisiin sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi maastamme. https://yle.fi/uutiset/3-10944915

Suomi sai työstään kiitostakin, mutta myös pitkän listan suosituksia muuttaa lainsäädäntöä ja esimerkiksi kouluttaa viranomaisia havaitsemaan eri väkivallan muodot kuten vainoaminen, pakkoavioliitot, sukuelinten silpominen ja kunniaväkivalta.

Asiantuntijat kannustavat Suomea kriminalisoimaan tyttöjen ympärileikkaukset eli sukuelinten silpomisen. Rikoksia olisivat itse silpomisen lisäksi muun muassa siihen yllyttäminen ja tekijän rekrytoiminen. Muissa Pohjoismaissa tyttöjen sukuelinten silpominen on selkeästi kielletty erillislailla. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen täyttää rikoslaissamme pahoinpitelyn tunnusmerkit. Se ei riitä tyttöjen suojelemiseksi. Suomessa ei asiassa tiettävästi ole nostettu yhtään syytettä.

Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä erillislaki olisi tärkeä, sillä se antaisi selkeän ja vahvan signaalin, että silpominen on rangaistava teko Suomessa. Oikeusministerin on syytä tuoda laki viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Olen tehnyt viime eduskuntakaudella asiaa vauhdittaakseni myös toimenpidealoitteen. Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=7852

Rinteen hallituksen ja oikeusministeri Henrikssonin on syytä jatkaa kansanedustaja Häkkäsen oikeusministerinä tekemää kiitettävää työtä.

Edellisellä hallituskaudella oikeusministeri Häkkänen edisti useita toimia väkivalta- ja seksuaalirikosten torjumiseksi ja rangaistusten kiristämiseksi. Kuvaava esimerkki on se, että Häkkäsen esityksestä eduskunta päätti vihdoin kieltää lapsiavioliitot. Lisäksi laadittiin toimintaohjelma estämään tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista.


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

TIEDOTE 31.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kannustavat hallitusta tekemään päätöksiä budjettiriihessä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Osana hoitotakuun tiukentamista on tehtävä päätös myös terapiatakuun käyttöönotosta. Erityinen painoarvo on laitettava lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ja matalan kynnyksen palveluiden turvaamiseen. Sarkomaa ja Laiho pitävät hälyttävänä maanlaajuisia ongelmia lasten ja nuorten oikea-aikaisessa avun saamisessa mielenterveyden häiriöihin. 

”Kokoomus esitti jo keväällä hoitotakuuaikojen huomattavaa lyhentämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapsen paikka ei ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Puuttumalla mielenterveyden häiriöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan vähentää tilanteen pahenemista ja ehkäistä syrjäytymisen kierre. Siksi kokoomus esittää hoitotakuuaikojen tiukentamista”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

Tiistaina 13.8. HS uutisoi, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) nuorisopsykiatriaan on ohjattu nuoria, joiden hoito kuuluisi perustason palveluihin, mutta joita Helsinki ei ole pystynyt peruspalveluissa auttamaan. Sarkomaan ja Laihon mukaan hoitotakuun tiukentaminen yhdessä terapiatakuun toteuttamisen kanssa ovat välttämättömiä toimia velvoittamaan Helsinkiä ja koko Suomea yhdenvertaisten palveluiden vahvistamiseen. 

”Jos nuoria ei kohdata peruspalveluissa, se vaikeuttaa oikea-aikaisen avun saantia ja ruuhkauttaa entisestään erikoissairaanhoidon palveluita. Lasten ja nuorten kanssa toimivien osaamista mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseksi ja tuen tarjoamiseksi on lisättävä. Perustason palveluissa on pystyttävä takaamaan varhainen tuki niin, ettei lapsia ja perheitä jätetä yksin. Lapsia ja nuoria ei saa pompotella paikasta toiseen”, kansanedustajat sanovat.

”Varhaiseen tukeen on suunnattava voimavaroja erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa. Vanhemmuuden tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyö on kaiken perusta. Lasten ja nuorten myönteistä kasvua ja hyvää koulumenestystä tulee tukea vahvistamalla mielenterveystaitoja osana opetusta. Tuoreimpaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu mielenterveystaitojen harjoittelu, mutta on myös varmistettava, että kaikissa kouluissa on tarvittavat keinot ja osaaminen näiden taitojen opetteluun”, Sarkomaa sanoo.

”Ammattilaisten riittävä määrä perustason palveluissa on turvattava, jotta oikea-aikainen apu toteutuu. Erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa on oltava lääkäreitä ja koulupsykologeja riittävästi ja kouluterveydenhuollossa on oltava mahdollisuuksia tarjota keskusteluapua matalla kynnyksellä. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien osaamista mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi on lisättävä, sekä moniammatillista yhteistyötä vahvistettava”, Laiho sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461