Tekijä: sari

Vaalien alla oppositiokansanedustaja Krista Kiuru (sd.) julisti sitovan hoitajamitoituksen olevan tehtävissä heti ja yhdellä virkkeellä. Vaalien jälkeen oli täysin eri ääni kellossa. Kiurun toimiessa vastuuministerinä eduskunta ei ole saanut edes selvää vastausta mitä ja milloin asiassa aiotaan tehdä. Eduskunnan kesätaukoa edeltävällä kyselytunnilla ministeri Kiurun polveilevat vastaukset laittoivat asian jo lähes umpisolmuun.

Syy kierteleviin vastauksiin paljastuu hallitusohjelmasta, sillä sieltä ei vaalipuheissa luvattua hoitajamitoitusta löydy. Sen sijaan on kirjaus hoivahenkilöstä. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ilmaisut vakavan huolen Antti Rinteenhallituksen linjauksesta, josta ei ilmene lasketaanko mukaan muutakin kuin koulutettu hoitohenkilöstö. Kirjaus ei vastaa Kiurun eikä muun silloisen opposition vaalien aikaisia puheita eikä lupauksia.

Ihmetystä lisää se, että Rinteen hallitus ei ole myöskään rahanjaossa hoitajamitoitusasiaa priorisoinut. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit ilmoittivat 0,7:n hoitajamitoituksen maksavan 250 miljoonaa euroa. Kuntaliitto päätyi samaan arvioon. Hallitusohjelmassa mitoituksen toteuttamiseen on varattu vain 70 miljoonaa euroa. Ei ihme, että on herännyt perusteltu epäilys siitä, aikooko hallitus perua tai ainakin puolittaa tämänkin vaalilupauksen.

Vaalien alla opposition tekemä ”virkkeellä kuntoon” hoitajamitoitusehdotus olisi jättänyt kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon. Tämä vakava virhe on onneksi jo myönnetty ja hallitusohjelmaan on kirjattu mitoituksessa olevan kyse ensisijaisesti apua tarvitsevan ikäihmisen hoidon tarpeesta. Ohjelman mukaan kotihoidon hoitajatarve  on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä lisää hoitajia saadaan.

Ministeri Kiurun ja Rinteen hallituksen onkin syytä lopettaa kaartelevat selitykset ja kannettava vastuu vanhusten palveluiden räikeiden epäkohtien korjaamisesta. Hallituksen on viisasta vihdoin kuulla asiantuntijoita ja jatkaa ripeästi viime eduskuntakaudella Kokoomuksen aloitteesta käynnistettyä vanhuspalvelulain uudistustyötä. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen kerrottava, miten ja millä rahalla vanhusten palveluiden laatua ja hoitajien määrää lisätään. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun.

Julkaistu Kokoomusnaisten vieraskynä blogissa 15.8.2019

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Olin ilahtunut saatuani kutsun puhujaksi Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan viime helmikuussa pidettyyn terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuuteen perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän, että kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Mielenterveysongelmat ovat Suomen kansantaudeista kallein ja keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen. Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä on mahdoton laskea mutta ne ovat valtavat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida
välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Huolestuttava uutinen oli Helsingin tarkastuslautakunnan huomautus puutteista lasten ja nuorten lievien mielenterveyshäiriöiden hoidossa Helsingissä. Palvelut ovat pirstoutuneet kouluterveydenhuoltoon, Helsingin nuorisoasemalle ja terveyskeskuksiin, joissa ei ole tarpeeksi asiantuntemusta. Helsingin kouluterveydenhuoltoa vaivaa krooninen lääkäripula ja perusterveydenhuolto takkuaa.

Eduskuntaryhmämme teki jo viime keväänä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Hoitotakuun tiukentaminen yhdessä terapiatakuun kanssa ovat välttämättömiä velvoittamaan Helsinkiä ja koko Suomeen yhdenvertaisten palveluiden vahvistamiseen. Viime eduskuntakaudella valmistelimme johdollani kokoomuksen sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet kuluvalle eduskuntakaudelle. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistaminen on yksi keskeinen tavoitteemme.

Palveluiden sujuvuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitettävä kokonaisuutena niin, että mielenterveys- ja päihdeongelmasta kärsivä saisi apua molempiin ongelmiinsa samanaikaisesti samalta luukulta. Myös sosiaalihuollon palvelut on yhteen nivottava mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja niitä on tarjottava matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti perustasolla. Tutkimusten mukaan yhteissairastavuus on yleistä; lähes joka toinen päihdepotilas kärsii samanaikaisesti mielenterveysongelmasta. Päihdeongelma ei saa johtaa samanaikaisen mielenterveydenhäiriön hoitamatta jättämiseen eikä mielenterveydenhäiriö päihdeongelman hoidon laiminlyöntiin. Ihmistä on hoidettava kokonaisuutena.

Myös järjestöjen on oltava vahvasti mukana matalan kynnyksen vertaistuen ja muun tärkeän tuen takaajana kuntoutujille ja heidän läheisilleen. Sairastuneiden vanhempien lapset on nähtävä ja heitä on autettava. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
terveydenhuollon maisteri

Helsingin kaupunki satsaa kaksi miljoonaa euroa kokeiluun, jossa tarjotaan tänä syksynä toisen asteen opintonsa aloittaville maksuttomat HSL:n matkakortit ja osa oppimateriaaleista. Tyrmistyttävää on se, että Helsinki jättää ison osan oman kaupungin nuorista kokeilun ulkopuolelle. Jos lähilukio ei ole kaupungin ylläpitämä, jää nuori ilman tukea. Sen sijaan kaupungin kouluissa opiskelevat ulkopaikkakuntalaiset saavat edun.

Helsingin kouluverkko koostuu muista kaupungeista poiketen paljon yhdistysten ylläpitämistä ja valtion kouluista. Peräti 40 prosenttia Helsingin lukiolaisista opiskelee muissa kuin kaupungin ylläpitämissä lukioissa. Myös ammatillista koulutusta tarjotaan Helsingissä useissa oppilaitoksissa. Puhutaan siis tuhansista nuorista.

Yksityisten ja valtion ylläpitämät oppilaitokset ovat kaupungin omien koulujen lailla voittoa tavoittelemattomia, verovaroin toimivia kouluja. Yhteishaussa koulut ovat samalla viivalla, mutta nyt kaupunki asettaa oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan, ilman mitään perusteluja.

Lukukauden alkaessa monessa helsinkiläisperheessä petytään. Epätasa-arvoisessa kohtelussa on kyse paljon julkisuudessa rummutetusta Helsingin valtuuston tavoitteesta tehdä toisesta asteesta maksuton. Mittava lupaus on kutistunut torsoksi kokeiluksi. Vaikea edes nähdä, mitä epätasa-arvoisella tuen antamisella kokeillaan. Nuorten tukeminen sattumanvaraisesti sen perusteella mihin kouluun on päässyt tai hakeutunut ei ole hyvää politiikkaa. Helsingin opetuslautakunnan on syytä tehdä korjauspäätökset niin, että helsinkiläiset nuoret ja perheet voivat luottaa kotikaupunkinsa yhdenvertaiseen kohteluun. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Kansalaisaloite terapiatakuusta osuu suoraan sote-palveluiden kipeämpää kohtaan. Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresurssoitu kansansairaus. Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden.

Eduskuntaryhmämme teki jo keväällä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille.
Ministeri Kiuru on julkisuudessa kertonut terapiatakuun olleen esillä hallitusneuvotteluissa, vaikkakaan mitään kirjausta ei asiasta tehty. Hallituksen on syytä päättää terapiatakuun toteuttamisesta syksyn budjettiriihessä. Samoin on tehtävä päätökset hoitatakuun uudistamisesta niin, että varmistetaan yhdenvertainen hoitoon pääsy myös muihin peruspalveluihin, kuten kokoomus on esittänyt.

On huolestuttavaa, että ministeri Krista Kiuru on kertonut, että mielenterveyspalvelujen hoitotakuuta suunniteltaneen vasta osana tulevaisuuden sote-mallia, jonka valmistelu on alussa. On täysin käsittämätöntä, että neliraajajarrutuksessa maakuntamallia vastustanut Krista Kiuru on nyt vastuuministerinä sitä innolla toteuttamassa. Näyttää siltä, että terapiatakuu ja muiden peruspalveluiden vahvistaminen on hautautumassa maakuntien alle. Viime vaalikaudesta pitäisi ottaa opiksi ja keskittyä ihmisten hoitoon pääsyn varmistamiseen, ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämiseen.

On erinomaista, että terapiatakuu-kansalaisaloite on nyt kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan on toimittava, jos hallitus on asiassa haluton toimimaan.
Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Mielenterveys kuuluu kaikille.

Olin  mukana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Nostin esille neljä tärkeää perustelua:

1) Mielenterveyshäiriöistä ja niihin lukeutuvista päihdeongelmista puhuttaessa puhumme suurimmasta kansanterveysongelmastamme. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, ja osuus on kasvamassa. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä.

2) Mielenterveysongelmat on suomen kansantaudeista kallein. Jyväskylän yliopiston viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa on laskettu, että mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Tässä siis eurot. Inhimillisiä kustannuksia on mahdoton laskea mutta ne ovat valtavat.

3) Mielenterveysongelmien merkitys on kasvanut – mutta hoitoon panostus on suhteellisesti vähentynyt. Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %.

4)  Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Eroja on alueellisesti, väestöryhmittäin ja diagnoosiryhmittäin. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ja sieltä edelleen erikoissairaanhoitoon ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän, että kun asiat pitkittyy ne myös mutkistuu. Oikea-aikainen hoito on vaikuttavinta ja edullisinta inhimillisesti ihmiselle mutta myös veronmaksajille.

Mielenterveysasiat ja niiden hoidon kehittäminen ovat olleet kansanedustajan työssäni keskeisiä. Olen jäsen eduskunnan mielenterveyspoliittisessa  neuvottelukunnassa, jossa laadimme  tavoitteita  kuluvalle eduskuntakaudelle. Tavoitteeksi  numero yksi nostimme ”Taataan kaikille nopeampi pääsy mielenterveysapuun”.

Toimin kuntoutuksen uudistamiskomiteassa jäsenenä ja siellä esitin kuntoutustakuuta, johon terapiatakuu sisältyisi. Emme saaneet yksimielistä päätöstä mutta hyvää pohjustavaa keskustelua kävimme. Se on hyvä perusta terapiatakuulle.

Avain asemassa on toimiva perusterveydenhuolto matalan kynnyksen ja soveltuvan varhaisen avun tarjoajana. Mielenterveys ja päihdepalvelut tulee tuoda vahvasti perusterveydenhuoltoon. Järjestöt on oltava mukana vertaistuen ja muun tärkeän tuen takaajana kuntoutujille ja heidän läheisilleen. Myös sairastuneiden vanhempien lapset on nähtävä ja heitä on autettava.

Kansainvälisenä kisapäivänä on oikea aika muistuttaa eläinsuojelusta vastaavaa ministeri Leppää kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Tunnistusmerkinnän säätäminen velvoittavaksi olisi merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen. Uudistus on syytä tehdä osana eläinsuojelulain uudistamista, joka on määrä vihdoin viedä maaliin tällä eduskuntakaudell

Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan.

Maa- ja metsätalousministeriön alkuvuodesta valmistuneen selvityksen mukaan rekisteri koirille tullaan perustamaan ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä löytöeläimistä kissat ovat heikoimmassa asemassa. Tärkeä tavoitteeni on ollut, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee pakolliseksi myös kissojen osalta.

Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan.

SEY:n tuoreimman tutkimuksen mukaan löytöeläimistä koirista 91 % haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista 26 % palautui alkuperäiselle omistajalle. Löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan. Kissat ovat myös rekisteriinsä ansainneet.

Tänään on syytä kiittää Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen väkeä kissamaisen hyvästä työstä kaikkien kattien ja muiden eläinten parhaaksi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen