Tekijä: sari

Me voimme vielä vaikuttaa. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen ja yli varojen eläminen on lopettava. Siksi eduskuntaryhmämme valmisteli ilmasto- ja ympäristöpolittisen ohjelman, jossa on punnittua ja painavia keinoja. Esitämme laajasti valmistellussa ilmasto- ja ympäristöohjelmassa keinoja, joilla Suomen on mahdollista jatkaa määrätietoista ilmastopolitiikkaa ja turvata luonnon monimuotoisuus sekä vahvistaa innovaatioihin ja puhtaisiin ratkaisuihin perustuvaa talouttamme.

Intohimoisena Itämeren suojelijana olen tyytyväinen, että ohjelmassa on myös vaikuttavia toimia Itämeremme pelastamiseksi. Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä. Tämä työ saa vauhtia, kun eduskunta hyväksyi osana valtiotalousarviota määrärahat kolmivuotiseen Itämeren pelastamisohjelmaan.

Olennaista on, että toimia tehdään heti ja vaikuttavasti. Suomen on mahdollista loikata kustannustehokkaasti päästölähteestä päästönieluksi määrätietoisella, järkevällä ja pitkäjänteisellä politiikalla. Fiksu Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka luo liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja työtä koko maahan. Ilmastopolitiikan on oltava kestävää. On pidettävä huoli, että yksittäisen ihmisen tai kotitalouden kannettavaksi ei tule kohtuutonta taakkaa. Yhtälö ei ole helppo, mutta esitämme ohjelmassamme siihen ratkaisuja. Ilmastomuutokseen taklaaminen edellyttää kokonaisvaltaisia toimia.

Ohjelman kymmenen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kokonaisuutta voisi tiivistää seuraavasti.

1) Päästöille nouseva hinta kansainvälisesti ja kansallisesti
Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoite on nostettava 40 %:sta vähintään 55 %:iin. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan. Suomessa tarvitaan sinivihreä verouudistus.

2) Kestävästi irti hiilestä, maakaasusta ja turpeesta
Korvataan kivihiilen käyttö ja puolitetaan fossiilisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. Energiainvestointien pitkän elinkaaren takia on aika katsoa jo pidemmälle. Kokoomuksen tavoitteena on, että fossiilisten polttoaineiden merkittävä käyttö voimalaitoksissa päättyy vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen pitää tehdä enenevässä määrin muilla kun polttoon perustuvilla teknologioilla.

3) Autoilijalle helpoksi valita sähkö tai biokaasu
Sähköä tai biokaasua käyttävän auton on oltava aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi viimeistään 2030-luvulla. Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Poistetaan käyttövoimavero kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella. Lisäksi työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan.

4) Lisätään kuluttajalle välineitä tehdä ilmastovalintoja
Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava. Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään. Myös ruokahävikkiä on estettävä poistamalla lainsäädännällisiä esteitä ja luomalla kannusteita. EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.

5) Maksimoidaan metsien arvo
Suomella on realistinen mahdollisuus tähdätä siihen, että 2040-luvun aikana Suomen metsät ja metsämaa sitovat enemmän hiiltä kuin vapautamme Suomen päästöinä taivaalle. Metsien on annettava kasvaa keskimäärin nykyistä järeämmiksi, vanhemmiksi ja tukkipuun osuus puun käytöstä on nostettava. Kannustetaan metsähakkuiden sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä sekä puurakentamista ja muuta käyttöä, jossa puuhun sitoutunut hiili säilyy pitkään pois ilmakehästä ja korvaa mm. tuontisementtiä. Korvataan kantojen energiakäyttö kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä.

6) Estetään vesien rehevöityminen ja roskaantuminen
Vähennetään esimerkiksi vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen luomalla edellytykset ravinnekierrolle ja erityisesti lannan kiertoravinteiksi prosessoinnilla niin, että se on kustannusneutraalia tiloille.

7) Suojellaan suomme
Soiden suojelualueen verkostoa laajennetaan merkittävästi lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokaita suoalueita. Luodaan edellytykset sille, että uusia ojitettuja talousmetsiä ei enää synny arvokkaille suoalueille. Suopohjaisten metsien ojitusta rajataan vain välttämättömään minimiin ravinnevalumien estämiseksi. Selvitetään, missä määrin jatkuva kasvatus ja muut menetelmät voisivat toimia ratkaisuna.

8) Turvataan luonnon monimuotoisuus
Aloitetaan METSO-ohjelman vuoden 2025 jälkeisen laajentamisen mahdollisuuksien kartoittaminen seuraavalla hallituskaudella. Vapaaehtoisen METSO-ohjelman malli laajennetaan koskemaan kaikkia elinympäristöjä.

9) Kiertotaloudesta kilpailuvaltti
Kiertotalouden periaatteet on ulotettava kaikkialle yhteiskuntaan. Tarvitsemme toimia biojätteiden, tekstiilijätteen ja muovin parempaan kierrätysasteeseen. Korvataan esimerkiksi muovituotteita vähemmän haitallisilla tuotteilla.

10) Vastuuseen kasvattaminen
Kulutustottumuksemme muuttuvat väistämättä tulevaisuudessa. Siirrymme yhä enemmissä määrin kiertotalouden mukaisiin tuotteisiin ja palveluihin kuten jakamistalouteen. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus otetaan osaksi kaikkien opettajien perustutkintoja ja täydennyskoulutusta.

Ajatukset, ideat ja palaute ilmasto- ja ympäristöohjelmastamme ovat lämpimästi tervetullutta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Iso osa lapsistamme voi paremmin kuin koskaan mutta osalle lapsista ongelmat kasautuvat. Uusi asiakasmaksulakiesitys on askel terveyserojen kitkemisessä, kun lasten terveyspalveluista tulee vihdoin kokonaan maksuttomia. Hyvä terveys on tärkein lähtökohta jokaisen lapsen ja nuoren elämälle sekä mahdollisuuksien tasa-arvolle.  Lapsen terveyspalveluiden saatavuus ei saa olla riippuvainen perheen toimeentulosta.

Olemme aloittaneet uuden sosiaali- ja terveydenhuollon maksulain käsittelyn eduskunnassa. Lakiesityksen myötä lasten terveyspalveluiden maksuttomuus laajenisi koskemaan myös terveydenhuollon laitoshoitoa ja erikoissairaanhoitoa. Alaikäisiltä voidaan tällä hetkellä periä maksua esimerkiksi laitoshoidosta, päivä- ja yöhoidosta, kuntoutushoidosta, päiväkirurgisesta toimenpiteestä, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, sairaankuljetuksesta ja sairaalan poliklinikkakäynnistä. Jatkossa kaikki terveyspalvelut olisivat maksuttomia.

Esitys laajentaa velvollisuutta jättää aikuisten asiakasmaksut perimättä tai alentaa maksuja, jos maksut vaarantavat asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon. Tämä on yksi tärkeä askel lapsiperheköyhyyden kitkemisessä. Sairastuminen on liian monelle kohtuuton taloudellinen riski. Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat ja niitä ei ole vara korottaa.

Jatkossa maksukaton täyttymisen seuraaminen olisi palveluja käyttävän ihmisen sijaan palvelun järjestäjän vastuulla. Tämä on iso helpotus varsinkin paljon palveluja käyttävän arkeen. Asiakkaat saisivat myös neuvontaa maksuasioissa, sillä julkisen toimijan velvollisuutena on kertoa mahdollisuudesta hakea asiakasmaksuun huojennusta.

Uudessa asiakasmaksulaissa ehdotetaan, että aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen maksukaton taso säilyisi ennallaan 683 eurossa, mutta sen soveltamisalaa laajennettaisiin. Maksukattoa kerryttäisivät jatkossa myös esimerkiksi suun terveydenhuolto, sekä toimeentulotuella maksetut maksut. Tämä on helpotus monelle perheelle.

Suun terveydenhuollon lisääminen maksukattoa kerryttäväksi palveluksi on merkittävä parannus ja kansanterveysteko. Heikko suunterveys on iso terveyserojen kasvattaja. Suun terveydellä on tärkeitä kokonaisterveydellisiä vaikutuksia ja hampaiden terveys vaikuttaa myös muiden ihmisten kohtaamisessa. Maksukaton laajennus tukee nuorten mahdollisuutta huolehtia suunterveydestä aikuisiän saavuttamisen jälkeen. Perhetausta ei saa näkyä hampaiden kunnossa.

Lakiesitys on askel eteenpäin. Seuraavalla eduskuntakaudella on tehtävä toimia, joiden tavoite on pidemmällä aikavälillä yhdistää nykyiset maksukatot.  Nykyisin käytössä on kolme eri maksukattoa, aikuisten palveluille (683 €), lääkkeille (605,13 €) ja matkoille (300 €). Ne ovat yhteensä lähes 1 600 euroa. Ensimmäisenä porrastettaisiin maksukaton kertymistä vuoden aikana, jotta vältetään sairaudesta aiheutuneiden maksujen kasautumisen alkuvuoteen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Keskustan varapuhemies Mauri Pekkarinen on tänään julkisuudessa vaatinut 5000–6000 julkisen sektorin työpaikan siirtoa pääkaupunkiseudulta maakuntiin kahden seuraavan vaalikauden aikana. Alueellistamispolitiikan nostaminen tilanteessa, jossa kaupunkipolitiikasta on huutava pula saa hälytyskellot soimaan. Aiemmat hajasijoituskokemukset ovat opettaneet, että alueellistaminen johtaa usein tehottomuuteen ja tulee veronmaksajille monin tavoin kalliiksi. Pakkosiirrot ovat hävittäneet asiantuntemusta ja vaikeuttaneet siirretyn yksikön ydintoimintoja. Lääkelaitoksen eli nykyisen Fimean pallottelu on tästä karmea esimerkki. Aarvioinnit ovat osoittaa alueellistamisen haittojen olevan suurempia kuin hyötyjen.

Alueellistamispuheet on syytä haudata ja nostaa agendalle vahvasti kaupunkipolitiikka. Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin käyttämätön voimavara. Seuraavan eduskuntakauden painopiste ja hallituksen kärkihanke on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu.

Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä oikeudenmukaisempi ja suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne- ja erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

On tietenkin selvää, että eri puolella Suomea tarvitaan lisää työpaikkoja. Ratkaisu ei löydy valtion hallinnon työpaikkojen ripottelemisesta ympäri maata. Painopiste on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. Ymmärrän varsin hyvin, että digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä paikasta riippumatta. Ei ole kuitenkaan valtion ydintehtävä tätä sanella kuka ja missä tehtävässä tekee etätyötä.

On hyvä muistuttaa, että eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin (TRO 4/2008 vp) mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Valiokunta huomautti myös, että hankkeiden taloudellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, vaikka valtio on panostanut merkittävästi alueellistamiseen vuosikymmenen ajan. Myös valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt alueellistamisen seurauksia ja todennut, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen.

Lopuksi on todettava, että Pääkaupunki-järjestelyyn on päädytty jokaisessa valtiossa juuri siksi, että useiden toimintojen on järkevintä sijaita pääkaupungissa. Pääkaupunki on ollut viisas innovaatio ja sitä se on yhä edelleen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia.

Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä.

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.

Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia.

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.

Vuoden vaihde on hyvä hetki tehdä omaa terveyttä edistäviä päätöksiä ja aloittaa säännöllinen kuntoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 16.1 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Kävellessä mahdollista vaihtaa kuulumisia Helsingin ja Suomen asioista. Tapahtuman tarkoitus on liikkua yhdessä.

Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä dtai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti
Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsen eduskuntaryhmämme työvoitosta, jolla saimme vauhtia Itämeren suojeluun.

Osana vuoden 2019 valtion talousarviota päätimme käynnistää kolmivuotisen 45 miljoonan euron pelastusohjelman Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi. Tälle vuodelle kohdennetaan 16 miljoonan euron lisärahoitus.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma ja merkittävin kuormituslähde on maatalous. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Mittavan suojeluohjelmamme voimavarat on kohdennettava vaikuttavalla tavalla. Toimia on tehtävä tutkimustiedon perusteella. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsi onkin kiireellisempänä saatava Saaristomeren fosoripitoisille pelloille purkamaan Saaristomeren lantapommia. Olen toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla voitaisiin maatalouden fosforikuormitusta leikata jopa neljänneksellä. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

Maatalouden ympäristöpolitikkaa on kokonaisuudessaan uudistettava vaikuttavammaksi. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on suojelutoimet kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.

Itämerelle osoitettu ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena on luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.

Pelastusohjelma oli välttämätön. Tosiasia on, ettemme nykytoimin saavuttaisi tavoitettamme Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta vuonna 2021. Kaikkien Itämeren valtioiden on kannettava vastuunsa ja myös Suomen.

Tänä vuonna alkavalla pelastusohjelmalla saamme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsee taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta.

Uutena vuotena 2019 käynnistyvä Itämeren pelastusohjelmamme on tärkeä harppaus eteenpäin. Vastuumme on varmistaa, että jätämme Suomen ja maapallon tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin me sen saimme.

Onnellista uutta vuotta 2019.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja