Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Kansanedustajan mukaan sote-palveluiden tilanne on "katastrofin äärellä".

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

– Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuoren huippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Sarkomaa toteaa.

Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin.

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi. Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa.

– Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan, Sarkomaa kysyy.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se voittaisi vastenmielisyytensä yrittäjyyttä kohtaan.

MTV Uutisten mukaan koronan takia hammashoidon käyntejä on peruuntunut lähemmäs kaksi miljoonaa, ja patoutunutta kysyntää oli jo aiemmin. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan hoitovelka on jo sillä tasolla, että suomalaisten suissa muhii aikapommi ja nuoria miehiä on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi.

”On umpivastuutonta romuttaa Kela-korvaus tilanteessa, jossa jonot terveyspalveluihin ovat historiallisen pitkät ja julkisen sektorin henkilöstöpula sekä jaksaminen ovat veitsenterällä. Kun nuoria joutuu jopa teho-osastoille hoitamattomien hampaiden takia, pitäisi viimeistään herätä. Erityisen kiireellistä on vähintään tuplata suun terveydenhuollon Kela-korvaus vaikka edes määräaikaisesti. Hallituksen on viisasta kuulla Hammaslääkäriliiton hätähuuto ihmisten terveyden puolesta”, Sarkomaa kommentoi.

”Kela korvaus on erityisen tärkeä siksi, että suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kela-korvauksen poisto yksityisestä terveydenhuollosta ruuhkauttaa ja heikentää terveys- ja kuntoutuspalveluja entisestään sekä lisää ylikuormittuneen julkisen sektorin työtaakkaa. Ideologia ei saa ajaa ohi jonossa palveluja odottavan ihmisen hädän. Nyt pitäisi ihmisten hoidon turvaamiseen ottaa kaikki voimavarat käyttöön”, Sarkomaa tähdentää.

Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia. Sarkomaa muistuttaa suun terveyden vaikuttavan koko kehoon. Yleisimmät hammas- ja suusairaudet ovat kroonisia infektioita. Hoitamattomina ne heikentävät yleisterveyttä sekä edesauttavat monen yleissairauden puhkeamista.

”On takuuvarmasti halvempi hoitaa hampaat ja muut terveysongelmat kuin jättää väestöön muhimaan hoitamaton pommi. Odottaessa ja hoidon viipyessä useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat”, Sarkomaa jatkaa.

Vuonna 2019 Kela-korvatussa terveydenhuollossa tehtiin pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa muiden käyntien ja tutkimusten lisäksi.

”Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen suun terveydenhuollon Kela-korvausten nostamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kansanedustaja ihmettelee, miten muka ministeri ei voi tehdä mitään.

Julkaistu Verkkouutisissa 2.8.2022

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jakanut Helsingin Sanomien artikkelin, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén sanoo olevansa huolissaan päivystysjonoista, mutta toteaa, ettei hän voi tehdä asialle mitään. Sarkomaa ei ole aivan samaa mieltä.

– Mitäpä jos hoitajapulaan luvattuja ratkaisuja ja yliopistosairaaloiden puuttuva rahoituslaki tehtäisiin, aluehallintouudistuksen HUS-rahoitusleikkaus korjattaisiin ja jonoja lisäävä Kela-korvauksen leikkaus peruttaisiin! Ministerillä vastuu, kirjoittaa Sarkomaa.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen 1. elokuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystysten tilan olevan katastrofaalinen ja potilaille vaarallinen hoitajapulan takia, kuten Verkkouutiset kertoi tässä.

Julkaistu

On hälyttävää, että lisätoimista huolimatta Helsingin kaupungin palkanmaksu kompuroi yhä. Pääsyynä on kaupungin siirtyminen uuteen palkkahallintojärjestelmä Sarastiaan. Lisäksi pidemmän aikaa on esiintynyt ongelmia mm. sijaisten palkanmaksussa.

Kaupunginhallituksen pyynnöstäni saamasta selvityksestä (20.6.) ilmeni, että virheitä syntyi nopeammin kuin vanhoja ehdittiin korjaamaan. Osa työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkojaan kuukausia. 

Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka odottavat palkkaansa. Tilanne aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan edessä on kiperät toimeentulohuolet. Tilanne heikentää henkilöstömme hyvinvointia, kaupunkimme veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä kykyä turvata helsinkiläisten palvelut.

Tilanne kriisiyttää valtavaa henkilöstöpulaa. Varsinkin sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa lähiesihenkilön aika kuluu työntekijöiden rekrytoimiseen poislähteneiden tilalle.

On välttämätöntä, että kaupunkimme hallinto priorisoi palkka-asian ensisijaiseksi. Palkkaa odottavien tuen, korvauksien sekä tiedottamisen on oltava kunnossa. Ihmisiä ei voi jättää pulaan kesäksi ilman rahaa ja tietoa siitä, milloin palkka tulee.

Helsingin maine luotettavana työnantajana on saanut valtavan lommon ja sen palauttamisessa henkilöstön kuuleminen on olennaista. Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia toimista, joilla Helsingistä tehdään kaupunkistrategian mukaisesti esimerkillinen työnantaja.

Pidän välttämättömänä, että kaupunginhallitus seuraa korjaustoimia. Pyynnöstäni saamme selvityksen kesätauon jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksessa 8.8. Silloin on kaikki syyt odottaa asioiden olevan kunnossa. Jos ongelmia ei ole selätetty, on järeämpien toimien aika. Kaupungin tarkastuslautakunnan on syytä tehdä prosessista arvioi, josta kaikkien on otettava opiksi. Helsingin on pystyttävä parempaan. 


Sari Sarkomaa (kok.)

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 

Julkaistu

Kokoomusedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa kirittävät hallitusta jakamaan neljänsiä koronarokoteannoksia yli 60-vuotiaille ja muille riskiryhmille. Edustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen neljänsien koronarokotteiden antamisesta.

”Hallituksen koronarokotelinja on ylikireä. Se rajaa rokotteesta hyötyviä ihmisiä rankalla kädellä pois, vaikka rokotteita makaa varastossa käyttämättömänä yli kaksi miljoonaa. Aikaisemmista vuosista tiedetään, että koronatapaukset ovat lähteneet kesän jälkeen jyrkkään nousuun. Rokotteita on ryhdyttävä jakamaan, jos halutaan, että syksyn tautitapaukset pysyvät hallinnassa”, edustajat sanovat.


Alkuvuoden aikana koronakuolemia on raportoitu 2 634, kun koko epidemian aikana Suomessa koronaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu yhteensä 4 406. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen määrän kasvusta. Tarpeeksi vahva suoja koronaa vastaan vähentää erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon taakkaa.

”Kannan huolta tulevasta syksystä. Koronaa ei saa päästää syksyllä ryöpsähtämään käsistä. On tärkeää saada nykyistä selkeämmät suositukset rokotuksiin, jotta tarpeellinen neljäs rokotekierros saadaan iäkkäille sekä riskiryhmille kattavasti ja ilman turhia viiveitä käyntiin. Koronan aikana moni seniori on ollut lähes eristyksessä ja liikunta sekä muiden ihmisten tapaaminen on monella jäänyt hyvin vähäiseksi. Ihmisten elämän laadun ja toimintakyvyn kannalta on olennaista, ettei huoli rokotteen tehon hiipumisesta johda siihen, ettei liikkeelle omasta kodista uskalleta lähteä”, Sarkomaa alleviivaa.


Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä rokotetta 80 vuotta täyttäneille, hoivakodeissa asuville tai immuunipuutteisille perussairaille. THL:n suosituksessa mainitaan myös, että kunnat voivat tarjota rokotetta myös muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet.


”Arvioinnin kannalta on ongelmallista, kuka arvion tekee. Jääkö arviointi ja rokotteen tarpeen harkinta henkilölle itselleen vai omaisille. Kun tilanne on epäselvä, kynnys rokotteen ottamiselle kasvaa. On erikoista, miksi rokotteita pantataan ihmisiltä, kun niitä on varastossa ja tiedetään niistä olevan hyötyä iäkkäille ja riskiryhmille”, ihmettelee Laiho.


”Tarpeeksi ajoissa annetut neljännet rokotteet suojaavat ikäihmisiä ja riskiryhmiä sekä vähentävät merkittävästi riskiä tartuntoihin ja koronaviruksesta johtuviin kuolemiin. Kysymmekin kirjallisessa kysymyksessä, miten hallitus on varautunut neljänteen korona-aaltoon ja onko hallitus suunnitellut laajentavansa neljännen rokotteen kohderyhmiä”, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho. 050 433 6461

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Isorokkovirukselle sukua oleva apinarokko leviää tällä hetkellä poikkeuksellisella tavalla. Ihmisillä on todettu lukuisia apinarokkotapauksia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa viime viikkoina. Uutistoimisto Reutersin mukaan tapauksia on ollut ainakin Britanniassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Lehtitietojen mukaan tautitapauksia on todettu myös Australiassa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa. Aftonbladetin mukaan Britanniassa tapauksia oli todettu perjantaihin (20.5.22) mennessä 20, joista ensimmäinen 7. toukokuuta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan apinarokkotapauksia ei ole todettu tähän mennessä Suomessa.

Ruotsin yleisradio SVT uutisoi torstaina, että myös Ruotsissa on todettu ensimmäinen varmistettu apinarokkotartunta.  Maan kansanterveysvirasto ja infektiolääkärit eri puolilla maata selvittävät nyt, onko tauti levinnyt Ruotsissa laajemmin. Ruotsin sosiaaliministeri Lena Hallengren kertoi perjantaina (20.5.22) maan hallituksen tehneen päätöksen määritellä apinarokko yleisvaaralliseksi sairaudeksi maan kansanterveysviraston suosituksesta.

Maailman terveysjärjestö WHO kutsui koolle hätäkokoukseen apinarokon takia, raportoi uutistoimisto Reuters. Reutersin mukaan kokoukseen osallistui neuvonantajaryhmä, joka neuvoo WHO:ta tartuntariskeistä, jotka voivat aiheuttaa maailmanlaajuisen terveysuhan. WHO on kertonut koordinoivansa toimia taudin leviämisen tutkimiseksi muiden terveysviranomaisten kanssa.

Euroopassa apinarokko on ollut hyvin harvinainen tauti, mutta se on ollut Afrikan mantereen ongelmana hyvin pitkään jo 1970-luvulta lähtien. Viime aikoina tautitapauksia on kuitenkin todettu yli 100 Afrikan ulkopuolella. Apinarokko on terveillä aikuisilla usein lievä ja se paranee itsestään. THL:n mukaan viruksen aiheuttamaan apinarokkoon on tyypillisesti liittynyt kontakti villieläimiin, mutta Euroopassa tartuntojen on nyt arvioitu levinneen ihmisten välillä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Suomessa on varauduttu apinarokon leviämiseen maassamme?

Millaisiin toimiin Suomessa aiotaan ryhtyä apinarokon leviämisen pysäyttämiseksi ja hoidon järjestämiseksi?

Aikooko hallitus arvioida tai selvittää apinarokon asettamista Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi?

Helsingissä 23.05.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Opiskellessani yliopistossa tein yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saatto- ja palliatiivisen hoidon edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu, että on aikaa ihmiselle hänen sitä tarvitessaan.

Vaikka hoitoja on Suomessa kehitetty ja siitä on laadukkaita esimerkkejä, näemme edelleen merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Hoitojen tarvetta ei aina edes tunnisteta, ja hoitoa jää kokonaan saamatta.

Elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän raportin (2021) yksimielinen näkemys oli, että puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia. Olen tehnyt tästä lakialoitteen vauhdittaakseni hallitusta tuomaan asiasta lakiesityksen eduskuntaan. Lain täytyy kantaa vastuu elämän loppuvaiheistakin. Olen huolissani siitä, että saattohoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla.

On varmistettava yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaaseen hoitoon, jotta arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta ja lempeää. Myös omaisten tukeminen on tärkeä osa hyvää saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ­varapuheenjohtaja
Helsinki

Julkaistu

Eduskunnassa käsiteltiin eilen sote-uudistuksen rahoituslainsäädäntöä. Kokoomus vaatii lisää varoja yliopistosairaaloille ja kritisoi rahoituksen keskeneräisyyttä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait hyväksyttiin viime kesänä. Hallitus on esittänyt eduskunnalle sote-uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamista.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat kritisoivat kovalla kädellä rahoituksen puutetta yliopistosairaaloille. Ratkaisuja yliopistosairaaloiden rahoitukseen ei ole esitetty rahoituslainsäädännössä.

”Käsittelyssä oleva lakiesitys on iso pettymys, eikä se korjaa aluehallintouudistuksen rahoituksen valuvikoja eikä sitä keskeneräisyyttä”, Sari Sarkomaa (kok) sanoo.

Myös Sari Multala (kok) oli huolissaan yliopistosairaaloiden toimintaedellytyksistä.

”Miten ajattelitte huolehtia siitä, että jatkossa kuitenkin voimme huolehtia siitä, että meillä on edelleen huippututkimusta terveydenhuollossa, yliopistollisissa sairaaloissa ja toisaalta koulutusta, jota me niin kipeästi tarvitsemme, jotta voimme varmistaa myös työvoiman saatavuuden?” hän kysyy.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan rahoitus on ratkaistu eduskunnassa hyväksytyssä lakipaketissa. Hänen sanoo, että on ollut tiedossa, että määritelmiin tulee tarkennuksia.

”Ensi vuosihan aloitetaan sillä rahalla, mikä kunnista siirretään, ja ilolla tervehdin sitä ajattelua, jos kaikki ovat sitä mieltä, että kehyksestä tai kehyksen ulkopuolelta löytyy lisää rahoitusta tähän yliopistosairaalalisään”, Paatero sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén lupaa, että asia käsitellään uudelleen ja yliopistosairaaloiden tehtävät määritellään.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa virallisesti 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Eduskunta hyväksyi keskeiset lait viime kesänä, jolloin myös laki hyvinvointialueiden rahoittamisesta meni läpi. Se tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Lakia on päivitetty eduskunnassa, ja eilen käytiin lähetekeskustelu. Seuraavaksi laki menee hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausuntonsa.

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on luotettavaa, säännöllisesti jo 1970-luvulta lähtien kerättyä tietoa työikäisten aikuisten ravitsemuksesta. Vastaava tieto puuttuu täysin nuorten osalta. Meillä ei ole luotettavaa tietoa siitä, mitä nuoret syövät ja juovat ja millainen on heidän ravitsemuksensa. Tietoa tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon, terveyden edistämistyöhön, sairauksien ehkäisyyn, ravitsemukselliseen ja toksikologiseen riskiarviointiin sekä terveyserojen kaventamiseen. Myös koulut, kunnat ja alueet tarvitsevat tietoa nuorten ravitsemuksesta päätöksenteon tueksi.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjaus nuorten ravitsemuksen tutkimisesta ravitsemuspolitiikan tueksi: "Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi." Moni hallitusohjelman tavoite edellyttäisi tätä tietoa. Näitä ovat esimerkiksi virvoitusjuomavero, terveyden edistämisen vero, ilmastoystävällinen ruokapolitiikka, terveellisen, yhteisöllisen ja ekologisen kouluruokailun kehittäminen ja energiajuomien myyntikielto alle 16-vuotiaille.

Tutkimustieto erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja muuten haavoittavien tilanteiden, kuten esim. pandemian, lapsiperheköyhyyden, ruokaturvan heikkenemisen tai mielenterveyden haasteiden, yhteydestä lasten ja nuorten ravitsemukseen auttaa kohdentamaan toimenpiteitä väestöryhmittäin.

Heikko ravitsemus kasvuiässä altistaa useille sairauksille ja lihomiselle. Suomessa yli 12-vuotiaista pojista joka neljäs on ylipainoinen ja tytöistä joka viides. Lihavista nuorista yhdeksän kymmenestä on lihavia myös aikuisina. Toisaalta myös vaikeasti oireilevien syömishäiriöpotilaiden lukumäärä on nousussa ja ollut esimerkiksi koronapandemian aikana huomattavan suuri aiempaan verrattuna. Huonot ruokatottumukset ja elintavat on tärkeää havaita, jotta niihin voidaan vaikuttaa ajoissa. Nuorena omaksutaan arvot ja ruokatottumukset, jotka usein kestävät läpi elämän. Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt saatavuus, valikoima ja suurentuneet annos- ja pakkauskoot sekä voimakas some-markkinointi ovat muuttaneet nuorten ruokaympäristöä entistä epäterveellisemmäksi. Syömis- ja juomistavoissa korostuu napostelukulttuuri, mikä voi heikentää ruokavalion kokonaisuutta myös nuorilla. Nuoret ovat kiinnostuneita kokeilemaan erityyppisiä ilmastoystävällisiä kasvispainotteisia ruokavalioita, joten niiden ravitsemuksellinen riittävyys tulee varmistaa.

Tavoitteena on väestötasoisen tiedon kerääminen 12—18-vuotiaiden nuorten ruoankäytöstä, ravinnonsaannista, tiettyjen ravintoaineiden tilasta elimistössä, ruokakäyttäytymisestä ja sosioekonomisista eroista. On tärkeää ottaa mukaan nuoria sekä kaupungeista että maaseudulta ja erilaisilta sosioekonomisilta alueilta. Tietoa tarvitaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten ravitsemuksesta sekä maahanmuuttajanuorista. Kokonaisruokavaliota ja ravitsemustilasta kertovia veren merkkiaineita mittaamalla pystymme vertaamaan nuorten ravitsemusta suosituksiin ja tekemään riskinarviointeja esim. raskasmetallien saannista sekä arvioimaan ruokavalion kokonaisuutta terveellisyyden ja kestävyyden näkökulmasta.

Syksyllä 2021 tehtiin nuorten ravitsemuksen esitutkimus. Siitä saatujen kokemusten perusteella käytetyt tutkimusmenetelmät todettiin toimiviksi ja saatiin valmius kansallisen tutkimuksen toteuttamiseen. Rohkaisevaa oli esitutkimuksen yli 80 %:n osallistumisaktiviteetti helsinkiläisten ja tamperelaisten 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa. Valtakunnallisen nuorten ravitsemustutkimuksen toteuttamiseen tarvitaan 1,13 miljoonan euron rahoitus (summa ei sisällä yleiskustannuksia). Ravitsemuksen nykytilan tunteminen on avain onnistuneeseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tämän päivän haasteellisessa ruokaympäristössä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä väestötasoisen tiedon keräämiseksi 12—18-vuotiaiden lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vakiinnuttaakseen nuorten ravitsemuksen tutkimisen osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa?


Helsingissä 26.4.2022

Sari Sarkomaa kok

Tarja Filatov sd

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 29.4., että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) opiskelijoilla voi kestää useita kuukausia saada lääkäriaika. YTHS:n palveluiden ruuhkautuminen alkoi jo tammikuussa 2021, kun yli 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa siirtyi palveluiden piiriin. Se kaksinkertaisti YTHS:n piirissä olevien määrän. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uudistusta varten oli varattu asianmukainen rahoitus, mutta silti YTHS:n hoitojonot kasvavat.

YTHS:n laajentumisen myötä opiskelijamäärä palveluissa kasvoi odotetusti, mutta mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut opiskelijamäärän kasvua enemmän etenkin parin viime vuoden aikana. Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 26 %. Kasvu jatkui vuonna 2021: mielenterveyspalvelujen kysyntä on tammi–marraskuussa 2021 ollut lähes kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.

Vuonna 2022 palvelukysyntä mielenterveyden palveluihin on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin vuonna 2021. Alueellisia eroja löytyy, mutta jatkohoitoa ensikontaktin jälkeen joutuu odottamaan monessa paikassa liian pitkään. YTHS:llä hoitotakuu toteutuu hyvin, mutta ongelmaksi nousee itse hoidon saanti hoidontarpeen arvioinnin ja tiimipuhelun jälkeen. Hoitotakuulainsäädännön mukaan välittömän yhteydensaannin tulee toteutua saman arkipäivän ja hoidontarpeen arvioinnin kolmen arkipäivän kuluessa. Ensikontaktin jälkeen jatkohoitoa voi kuitenkin joutua odottamaan hyvin pitkään.

YTHS on saanut ylimääräistä rahoitusta mielenterveyspalveluihin ja saa vielä miljoona euroa vuodessa vuosina 2023–2026. Hankerahoitus ei kuitenkaan korvaa palvelukysynnän rajusta kasvusta johtuvaa perusrahoituksen vajetta. Jos palvelukysyntä olisi vuoden 2019 tasolla, jonka mukaan henkilöstömitoitus tehtiin, olisi ammattilaisten aikoja tarpeeksi opiskelijoille. Vuonna 2019 mielenterveyspalveluja käytti 23 opiskelijaa tuhannesta, kun vastaava luku on nyt 45 opiskelijaa tuhannesta. Tänä vuonna mielenterveyssyillä asioineita opiskelijoita on tammi–maaliskuussa ollut noin 20 000. Hankala tilanne ei kuitenkaan ratkea pelkällä rahoituksella. YTHS:ää vaivaa sama kuin muuta sosiaali- ja terveysalaa, eli työpaikkoja on välillä vaikea täyttää. Korona-ajan sairauspoissaolot ovat myös näkyneet YTHS:llä. Kelan ja STM:n mukaan hoitoonpääsyn ongelmien syy on rekrytointiongelmissa ja erityisesti siinä, ettei alan ammattilaisia ole tarpeeksi. YTHS:n mukaan se tarvitsee kuitenkin lisärahoitusta ja lisää tekijöitä vastatakseen kriisiytyvään tilanteeseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n hoitojonojen purkamiseksi ja opiskelijoiden hoitoon pääsyyn turvaamiseksi? 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n riittävän rahoituksen turvaamiseksi?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan työvoimapulan helpottamiseksi?

Helsingissä 09.05.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok.]