Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Hallituksen tasa-arvorahoituksen leikkaus syventää peruskoulujen haasteita erityisesti pääkaupunkiseudulla.

HELSINGIN SANOMISSA on nostettu esille peruskoulujen inkluusiosta syntyneitä haasteita. Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa lisääntynyt erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia.

Suureksi huoleksemme hallitus vie läpi jo kehysriihessä hyväksymäänsä 140 miljoonan euron leikkausta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoitukseen ensi vuodelle. Leikkaus tarkoittaa lukemattomien opettajien työsuhteiden päättymistä ja oppilaiden oppimisen tuen heikkenemistä entisestään. Erityisesti leikkaus tulee iskemään sosioekonomisesti haasteellisten alueiden kouluihin.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) ehdotti (HS 13.9.) ratkaisuksi Helsingin koulupiirirajojen tarkastelua. Se ei ole ratkaisu ongelmaan, sillä jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun ja perheillä mahdollisuuteen ennakoida lapsen koulupolkua. Tuen tarvetta on kaikilla alueilla, eivätkä ongelmat lopu siirtämällä oppilaita koulusta toiseen. Lähikouluperiaatteesta luopumisen sijaan kouluja on tuettava pitkäjänteisesti.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varattu rahoitus on ollut vuosien ajan määräaikaista hankerahoitusta, mikä aiheuttaa epäjatkuvuutta kunnissa ja opettajissa. Kyseiset varat tulee vakinaistaa budjettiin, jotta koulutuksen laatua voidaan tukea pitkäjänteisesti.

Hankeralli on pysäytettävä. Opettajien ja oppilaiden työrauha on turvattava.

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

kansanedustajia (kok)

Julkaistu

KK 465/2022 vp 

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille vain muutaman kuukauden kuluessa. Yleisradion hyvinvointialueiden johtajille tekemästä tuoreesta kyselystä käy ilmi, että alueet arvioivat tarvitsevansa valtiolta jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle selvitäkseen kaikista kuluista. Hyvinvointialueiden vaikea lähtötilanne aiheuttaa vakavia riskejä jo ennestään koronakriisin jättämän hoitovelan, hoitajapulan sekä uusien velvoitteiden kanssa painiskeleville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. 

Sote-uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä uudistuksesta aiheutuvan palkkaharmonisaation kustannuksiksi oli arvioitu 124—434 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin arvioinut, että palkkaharmonisaation kustannusvaikutus määräytyy lopullisesti vasta monien tekijöiden perusteella, mm. sen mukaan, minkälainen palkkausjärjestelmä hyvinvointialueella otetaan käyttöön. 

Kesäkuussa 2022 hyvinvointialueiden johtajat arvioivat Lännen Median kyselyssä, että valtio ei ole varannut riittävästi rahaa palkkojen harmonisointiin. Lännen Median uutisesta selviää, että jo sovitut kunta-alan palkankorotukset nostavat hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden nykyisiä palkkakuluja arviolta 950 miljoonaa euroa vuonna 2024. Yli 950 miljoonan euron lisääntyvien palkkamenojen päälle hyvinvointialueilla tulevat palkkaharmonisoinnin kulut. 

Myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien mukaan palkkaharmonisaation kustannukset ovat aikaisemmin arvioitua suuremmat. KT:n laskelmien mukaan harmonisointi nostaa työvoimakustannuksia vuositasolla noin 680 miljoonaa euroa.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on hallituksen tämänhetkinen arvio sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoskulujen suuruudesta eriteltyinä ICT-, hallinto-, palkkaharmonisaatio- ja muihin kuluihin,

miten muutoskustannukset ovat muuttuneet hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirrosta,

kuinka paljon enemmän muutoskustannuksiin on jo myönnetty rahoitusta ja kuinka paljon arvioidaan tarvittavan,

mikä on hallituksen arvio siitä, kuinka moni hyvinvointialue tulee saavuttamaan tasapainoisen budjetin vuodelle 2023,

kuinka paljon hallitus arvioi hyvinvointialueiden hakevan lisärahoitusta toimintamenoihinsa,

miten arvioidut hyvinvointialueiden vuoden 2023 alijäämät tulevat näkymään koko maan rahoitustasossa ja

miten edellä mainitut muutoskulut ja arvioitua korkeammat toimintamenot vaikuttavat hallituksen arvioon sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosittaisista menoista verrattuna lakiesityksien hyväksymistä ennen tehtyyn arvioon sote-menojen kehityksestä vuosittain ja kumulatiivisesti vuoteen 2035 mennessä? 

Helsingissä 14.9.2022 

Sari Sarkomaa kok  

Elina Valtonen kok  

Timo Heinonen kok  

Sofia Vikman kok  

Marko Kilpi kok  

Pauli Kiuru kok  

Ville Kaunisto kok  

Pia Kauma kok  

Mia Laiho kok  

Jukka Kopra kok  

Ville Valkonen kok  

Sari Multala kok  

Julkaistu

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät perjantaina yhteisen välikysymyksen Sanna Marinin (sd) hallitukselle vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen.

– Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen, oppositioryhmät toteavat.

”Viimeinen hetki tehdä”

Oppositioryhmien mielestä hallituksella onkin nyt ”viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi”.

Kokoomus, PS ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta, mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

– Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) toteaa opposition tiedotteessa.

– Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi, sarkomaa jatkaa.

PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi.

– Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi, Tavio sanoo.

KD:n kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan KD:n eduskuntaryhmä on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi.

– Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään tomivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen, Räsänen toteaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi jo elokuun puolivälissä kokoomuksen puoluejohdon kesäkokouksessa, että puolue aikoo jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisistä.

Kaksi välikysymystä

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

PS:n puheenjohtaja Riikka Purra kertoi torstaina eduskunnassa, että PS jättää välikysymyksen polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta ja hallituksen kyvyttömyydestä reagoida tilanteeseen.

Välikysymys on vähintään 20 kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta osoittama kysymys, jonka tarkoituksena on mitata valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus.

Julkaistu

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmät jättävät yhteisen välikysymyksen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Oppositioryhmät edellyttävät hallitukselta selvitystä siitä, mitä se aikoo tehdä tilanteen ratkaisemiseksi.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen. Oppositioryhmien mielestä hallituksella on nyt viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

”Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen. Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi”, Sari Sarkomaa (kok.) sanoo.

”Hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi”, Ville Tavio (ps.) sanoo.

”Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi. Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään toimivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen”, Päivi Räsänen (kd.) sanoo.

Lisätiedot:

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio, puh. 09 432 3177

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, puh. 09 432 3065

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Multala, Sari Sarkomaa, Ville Valkonen ja Sofia Vikman tyrmäävät hallituksen kaavailut alueellisesta opintolainahyvityksestä. Hallitus lähetti esitysluonnoksen lausunnoille eilen. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu toteutettaisiin esityksen mukaan vuosina 2023–2026.

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Multala, Sari Sarkomaa, Ville Valkonen ja Sofia Vikman tyrmäävät hallituksen kaavailut alueellisesta opintolainahyvityksestä. Hallitus lähetti esitysluonnoksen lausunnoille eilen. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu toteutettaisiin esityksen mukaan vuosina 2023–2026.

”Hallitus perustelee esitystään osaavan työvoiman saatavuudella. Työvoimapula ei koske vain syrjäseutuja vaan mitä suurimmissa määrin kasvukeskuksia. Malli syventäisi työvoimapulaa entisestään kasvukeskuksissa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Tätäkö hallitus todella haluaa?” aloittavat edustajat.

Opintolainahyvityksen on kohdeltava jokaista opiskelijaa yhdenvertaisesti eikä siitä saa tulla aluepolitiikan väline. Koko opintotuen tarkoitus on turvata jokaisen opiskelijan opintojen aikaista toimeentuloa.

”On myös useita aloja, joilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta työllistyä minne päin maata tahansa. Käytännössä alueellinen hyvitys kohtelisi siis eri opintoaloja eriarvoisesti. Hallitus asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Se ei ole oikein. Alueellinen opintolainahyvitys on syytä kuopata samoin tein. Opintotukijärjestelmä tarvitsee sen sijaan kokonaisvaltaisen remontin”, edustajat jatkavat.

Hallituksella on mahdollisuus tehdä konkreettisia toimenpiteitä osaajapulaan vastaamiseksi. Tarvitaan pysyviä lisäyksiä korkeakoulujen aloituspaikkoihin erityisesti aloille, joissa on jo tällä hetkellä huutava työvoimapula, kuten kasvatusalalla.


”Tällä hallituskaudella tehdyt aloituspaikkalisäykset ovat kohdistuneet epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla aloituspaikkoja suhteessa nuoriin on aivan liian vähän. Tällainen rakenne kohtelee nuoria epätasa-arvoisesti, ajaa heitä jo opiskelemaan muualle ja pahentaa entisestään osaajapulaa kasvukeskuksissa”, päättävät edustajat.

Yhteyshenkilöt

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Mia Laiho
050 433 6461

Sari Multala
040 531 7104

Sofia Vikman
09 432 3194

Ville Valkonen
044 567 2201

Julkaistu

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan vain ahkeruuteen, työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava yhteiskunta kykenee kantamaan ihmiset ja yritykset yli kriisistä. Hallitus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esittämässä muutamia keinoja, kuten uutta tulonsiirtoa hintojen nousun kompensoimiseksi. Sarkomaan mielestä hallituksen on budjettiriihessä kiinnitettävä huomiota tekemiensä ratkaisujen kannustavuuteen.

”Pidän tärkeänä, että yhteiskunta kohdistaa tukea kaikista heikoimmassa asemassa oleville. On kuitenkin muistettava, että energian hintojen nousu osuu voimakkaasti myös tavalliseen keskituloiseen työssäkäyvään”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“Tuhansissa kodeissa ympäri Suomen lasketaan sähkölaskun kasvua nyt kymmenien sijaan sadoissa euroissa. Tämänhetkisillä odotuksilla talvisähkön hinnasta näyttää siltä, että laskuista selviäminen tekee ison loven ihan tavallisen keskituloisen lompakkoon. Heille hallituksella ei ole osoittaa kuin lämpimiä ajatuksia”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomus on esittänyt ansiotuloveron huojennusta kaikille tulotasoille. Veroja tulee keventää niin palkka- kuin eläketuloista. Veronkevennykset ovat reilu helpotus keskituloiselle ja kannustaa työllä lisäämään omaa ostovoimaa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että energian hinnan nousu aiheuttaa jo itsessään kannustinloukkuja.

“Kenelläkään ei saisi olla sellainen tilanne, että korkeiden energian hintojen takia ei kannata mennä töihin. Siksi matkakulujen vähentämistä verotuksessa laajemmin tulee tarkastella huolellisesti. Sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehtävät muutokset tulee arvioida myös siltä kannalta, miten ne kannustavat jatkamaan töissä ja ottamaan työtä vastaan. Rakenteellisesti heikko julkinen talous ei kestä enää uusia tuloloukkuja”, Sarkomaa huomauttaa.

“Verokarhu vie liki puolet tienatusta lisäsatasesta jo 2 700 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression kohtuullistamisessa. Toisin näyttää ikävä kyllä käyvän”, Sari Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kaikki puolueet ovat tunnustaneet kireän työn verotuksen keskeiseksi verojärjestelmän ongelmaksi viimeksi maakuntaveroa pohtineen parlamentaarisen työryhmän raportissa.

“Yhtäkkiä kaikki hallituspuolueet, jopa ansiotuloveron kevennystä vahvasti väläytellyt valtiovarainministeri Saarikko, ovat kääntyneet kannoillaan kannattamaan nykyistä kireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen selkäranka. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, mutta myös työhön kannustamisesta sekä ahkeruuden arvostamisesta. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Vaaditusta 3500 hoitajasta saadaan kasaan vain noin puolet ensi kevääseen mennessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo päättää syyskuun puoliväliin mennessä, pitääkö 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä lykätä. Hän myönsi Säätytalolle saapuessaan, että vaaditusta 3 500 hoitajasta saataisiin ensi kevääseen mennessä kasaan vain noin puolet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella.

Hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään usein edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii ministeriä kertomaan, mitä toimia on tehty ja mitä aiotaan tehdä, jotta hoitajia olisi enemmän koko vanhustenhuollossa.

– Budjettiriihestä tultava ratkaisuja helpottamaan aiheutettua vanhusten- ja terveydenhuollon kriisiä. Vastuu kannettava, Sarkomaa tviittaa.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat, että hallitus päättää budjettiriihessä lisätä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa. Istuva hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolloin varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksenä ovat korkeasti koulutetut ammattilaiset. Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa moniammatillisuutta, jossa jokaisella henkilöstöryhmällä on oma tehtävänsä. Sarkomaa ja Multala peräänkuuluttavat, että hallitus tunnistaa tämän ja nostaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutusmääriä. Yliopistot tarvitsevat pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

”Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä”, edustajat aloittavat.

Edustajat muistuttavat, että kasvatus- ja koulutusalan veto- ja pitovoimaa on myös vahvistettava. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava. Ylimääräistä byrokratiaa tulee vähentää, jotta ammattilaiset voivat keskittyä päätyöhönsä. Lisäksi on luotava joustavia koulutuspolkuja eri tehtäviin pätevöimiseksi.

”Varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa osana suomalaisten lasten koulutuspolkua ja koulutuksellisen tasa-arvon tuottamisessa. Se oli vaikuttava ja välttämätön toimi tilanteessa, jossa oppimistulokset ovat heikentyneet. Päiväkotien henkilöstö kaipaa päättäjiltä työ- ja kehittämisrauhaa,” toteaa Sarkomaa.

Pääministeripuolue tuli vihdoin viime viikolla Kokoomuksen linjoille esittäessään kaksivuotista esiopetusta.

”Kokoomus on useaan otteeseen esittänyt, että kaksivuotinen esiopetus toteutetaan pysyvästi. Valitettavasti hallituspuolueet eivät ole esityksiämme edistäneet. Toivottavasti ensi vaalikaudella kaksivuotisesta esiopetuksesta tehdään totta!” Multala jatkaa.

Edustajat muistuttavat, että varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä hallitukselta.

”Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Koulutusmäärien nostaminen on olennaista myös, jotta kaksivuotinen esiopetus voidaan toteuttaa”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala, 040 531 7104

Julkaistu

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Puolueen ja eduskuntaryhmän johto on kokoontunut vuosittaiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Asiasta päätti puolueen ja eduskuntaryhmän johto, joka on kokoontunut kaksipäiväiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Puolue on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin.

“Kyse ei ole mahdollisista uhkakuvista, vaan palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Hyvinvointiala on arvioinut, että pelkästään kolmella suurimmalla hoivatuottajalla on yli 3000 tyhjää asiakaspaikkaa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Kokoomus vaatii, että hallitus tekee pikaisesti kaiken tarvittavan tilanteen korjaamiseksi.

“On vakava virhe, että hallitus on laiminlyönyt toimet hoito- ja hoiva-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Nyt näemme, miten hoitajapula vaikuttaa kaikkeen vanhus- ja terveyspalveluissa. Säädetyn hoitajamitoituksen toimeenpanossa eteneminen ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen, on hallitukselta vastuutonta politiikkaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“On epäinhimillistä, että yhä useampi moni- ja muistisairas jää vaille palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Hoitajamitoituksen uudelleentarkastelu ei riitä, vaan hallituksen budjettiriihessä kyettävä päättämään korjaussarjasta vanhustenhuollon ja sote-palveluiden kriisiytyneeseen tilanteeseen. Kokoomus haluaa turvata hyvän hoidon ja hoivan kaikille sitä tarvitseville ikäihmisille”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus vaatii, että vanhuspalvelut laitetaan kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit ja omaishoito. Puolueen mukaan kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Puolue painottaa huoltaan koko terveyspalvelujen kriisistä, kun ongelmat kasaantuvat kaikille vanhus- ja terveyspalveluiden tasoille. 

“Kiristyvä hoitajamitoitus johtaa hoitajapulaan kotihoidossa. Samaan aikaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja suljetaan ja kotihoidon tarve vain kasvaa. Kun ikäihminen ei pääse hoivakotiin, eikä saa palveluita kotiinsa, hän suuntaa päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Samalla henkilöstön kuormitus kasvaa joka tasolla. Kierre on kestämätön”, Orpo sanoo.

Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

“Vanhukset ja heidän läheisensä ansaitsevat nämä vastaukset ja toimenpiteet hallitukselta. Hallitus lupasi hyvää hoitoa, mutta nyt yhä useampi valvoo öisin miettien, miten oma läheinen viimeiset aikansa viettää ja mistä saa avun. Hallitus, nyt on aika katsoa peiliin ja tunnistaa omat katteettomat lupaukset”, Orpo painottaa.

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se kuulisi mittavan joukon vanhustenhoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden hätähuudon hoivakodissa ja saattohoidossa olevien ihmisten hyvän hoidon puolesta. Lääkärit varoittavat hoivakotien akuuttilääkevarastoja rajoittavien uusien säädösten ja ohjeiden heikentävän hoidettavien elämän ja hoidon laatua sekä ruuhkauttavan entisestään päivystyksiä.

Sarkomaa pitää perusteltuna, että STM ja Valvira kuulisivat käytännön työtä tekeviä lääkäreitä ja arvioisivat säädöstä ja ohjeita viipymättä uudestaan. Sarkomaa on jättänyt lääkäreiden jättämän kannanoton pohjalta kirjallisen kysymyksen rajatun akuuttilääkevaraston sisällön rajoittamisesta sekä yhdenvertaisen lääkehoidon turvaamisesta hoivakodeissa ja saattohoidossa. 

Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa akuuttilääkevaraston valikoimaa on rajoitettu elokuun alusta lähtien antibioottien osalta vain silmätippoihin. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia.

”Akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi ja se on vähentänyt päivystyskäyntejä. Ajoissa aloitettu hoito on ikääntyneillä tärkeää, jotta tauti ei etene vaikeammaksi sairaudeksi. Virtsatieinfektio voi edetä nopeasti munuaisinfektioksi ja hengitystieinfektio keuhkokuumeeksi. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana” Sarkomaa muistuttaa. 

”Lääkärit haluaisivat jatkaa näiden hauraiden potilaidemme hyvää, potilaslähtöistä hoitoa. Pelko on, ellei tätä asetusta ja Valviran ohjetta akuuttilääkevaraston osalta tarkastella uudelleen, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa katastrofin partaalla olevien päivystysten tarpeettomaan kuormitukseen, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon sekä elämän laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä”, Sarkomaa toteaa.

Kannanotossaan lääkärit toteavat, ettei antibioottien akuuttilääkevarastoissa kieltämiseen ole perusteluja. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa ja lisää hauraan potilaan kärsimystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033