Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 22.8.2021

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa paheksuu hallitusta sen petettyä lupauksensa kompensoida kaupungeille koronanhoidosta aiheutuneet kustannukset.

"Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Hallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoin. Kalsea kaupunkivastaisuus on kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille", Sarkomaa varoittaa.

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet, Sarkomaa summaa. 

"Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta", Sarkomaa ennakoi. 

"Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa", Sarkomaa luettelee.

"Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta. Hallituksen on tehtävä korjausliike ja lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu", Sarkomaa vaatii.

Tiedote 18.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ehdottavat apteekkeja mukaan koronapikatestien testauspisteiksi. Edustajien tavoitteena on testauksen hintojen alentaminen ja ruuhkajonojen lyhentäminen, mikä on tärkeää myös koronapassin käyttöönoton vauhdittamiseksi. Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen tarvitaan testikapasiteettia, minkä vuoksi tarvitaan pikaista selvitystä apteekkien hyödyntämisestä koronan pikatestauksessa.

”Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle”, sanoo Sarkomaa.

Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin apteekkien aukioloaikoina.

Kokoomusedustajat ehdottavat hallitukselta ripeää selvitystä siitä, millä edellytyksillä apteekkeja voitaisiin hyödyntää testauspisteinä. Edustaja alleviivaavat, että apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä.

”Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit”, sanoo Wallinheimo.

Edustajista testaustoiminta olisi viisasta katsoa osaksi apteekin toimialaan ja lääkelain mukaisesti sisältyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaan. Näin apteekeilta ei vaadittaisi erillistä osakeyhtiötä ja yksityisen terveydenhuollon lupaa.

”Testauspisteenä toimimisen tulisi kuitenkin olla apteekille vapaaehtoista, ja lääkejakeluun liittyvien velvoitteiden hoitamisen ensisijaista. Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan”, sanovat edustajat.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Sinuhe Wallinheimo, puh. +358 50 512 0873

Tiedote 4.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii huomenna vihdoin kokoontuvalta hallitukselta pikimmiten selkeät linjaukset lähiopetuksesta ja toimista, joilla terveysturvallista lähiopetusta, päiväkotien toimintaa sekä harrastuksien jatkumista tuetaan.

”Hallituksen ministereiden lähiopetusta tukevien puheiden lisäksi tarvitaan tekoja, jotta koulut ja oppilaitokset voivat aloittaa toimintansa terveysturvallisesti. Koulut alkavat pian eikä hallituksen linjauksia saatikka tekoja uudessa epidemiatilanteessa kuulu”, Sarkomaa aloittaa.

Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi Ylen A-studiossa, että lähiopetukseen paluu on vielä epäselvää.

Sarkomaan mukaan hallituksen on otettava vakavasti OAJ:n tänään 4.8. julkaistun kyselyn viestit ja opettajien näkemykset korona-ajan poikkeusoloissa.

”Koulujen suunnitelmat aloittamiseen pitäisi olla jo lähes valmiina mutta valtiovallan viesti on epäselvä edelleen. OAJ:n tuoreessa kyselyssä opettajat ja esihenkilöt antoivat kritiikkiä poikkeusolojen ohjeiden epäselvyydestä. Ristiriitaiset ja vaihtuvat koronaohjeet ovat rasittaneet kohtuuttomasti koulun väkeä. Hallituksen on viipymättä varmistettava, että kouluilla ja oppilaitoksilla sekä päiväkodeilla on epidemiatilanteeseen päivitetyt, yhdenmukaiset ja selkokieliset ohjeet, joita on käytännössä mahdollista noudattaa. Opettajien ja rehtoreiden asiantuntemusta pitää hyödyntää ja heille on järjestettävä neuvontapalveluja. Tärkeää on, että opettajilla on aikaa opettamiseen”, Sarkomaa jatkaa.

OAJ:n kyselyssä nousi esille vahva  huoli koronaepidemian tuomista oppimisvajeista. Vakava viesti on se, että joka kolmas opettaja oli pohtinut hakeutumista muihin tehtäviin, mikä on hälyttävän ja ennennäkemättömän suuri osuus.

”Hallituksen on viipymättä tehtävä päätös asetuksesta, joka mahdollistaa 12-15-vuotiaiden rokotusten käynnistämisen. Viivyttely asiassa on vaarassa tulla suureksi vahingoksi. Kouluterveydenhuolto on syytä ottaa mukaan rokotustalkoisiin. Keinot nopeuttaa opettajien ja päiväkotien henkilöstön rokotuksia on otettava käyttöön. Peruskoulun opettajista noin 10 000 eli noin neljännes ei vielä ole saanut toista rokotusannostaan. Mahdollisimman laaja rokotuskattavuus on kestävin tapa turvata lähiopetus”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa +358 50 511 3033

Tiedote 2.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyy, onko hallitus ottanut vakavasti pitkittyneen etäkoulun ja muiden koronarajoitusten haittavaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen.

”On hyvin huolestuttavaa, ettei asiantuntijoiden vaatimia 12–15-vuotiaiden rokotuksia ole saatu vauhtiin. Hallituksen olisi pitänyt kiriä, että lasten rokotukset olisivat pitkällä ennen koulujen alkua. Hallituksen on tehtävä vaikuttavia toimia, jotta lasten koulu, päiväkodit ja harrastukset saadaan pyörimään terveysturvallisesti sekä mahdollistaa lähiopetus. Nuorten kohdalla huolettaa myös pitkittynyt korona. Olisi sydämetöntä sulkea silmät koronan kovilta jäljiltä lasten ja nuorten elämään”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa kantaa vahvaa huolta siitä, että moni opettaja ja lasten kanssa työtä tekevä on edelleen vailla koronan kakkosrokotusta. On hälyttävää, että Suomi on jäänyt häntäpäähän annettujen kakkosrokotteiden määrässä. Hallituksen on viipymättä linjattava tilanteen vaatimista lisätoimista. Olennaista on tehdä kaikki voitava, että mahdollisimman monella suomalaisella on molemmat rokotteet saatuna. Vain laajalla rokotuskattavuudella voidaan epidemian suuntaa kestävästi muuttaa. Viivyttelyyn ei ole varaa, kun koronan neljäs aalto hyökyy maahamme.

”Kouluterveydenhuolto ja YTHS on otettava vahvasti avuksi. Korkeakouluopiskelijoille on syytä rakentaa pop-up-rokotuspisteet kampuksille. Testausta ja jäljitystä on oltava saatavilla aukottomasti sekä kattavia seulontoja tarpeen ilmetessä”, Sarkomaa jatkaa.

”Ristiriitaiset ja vaihtuvat koronaohjeet ovat rasittaneet kohtuuttomasti päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten henkilöstöä. Hallituksen ja viranomaisten on annettava yhdenmukaisia ja selkokielisiä ohjeita, joita on koulujen ja päiväkotien henkilöstön oikeasti mahdollista noudattaa. Opettajien ja rehtoreiden asiantuntemusta pitää hyödyntää ja heille on järjestettävä neuvontapalveluja. Tärkeää on, että opettajilla on aikaa opettamiseen. Lasten ja nuorten oikeus oppia ja saada kasvuun sekä kehittymiseen tukea on turvattava yhdenvertaisesti. Hallituksen on aktiivisesti toimittava sen eteen, että Suomea voidaan terveysturvallisesti pitää avoinna ja ettei uusia rajoitteita tarvita”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa +358 50 511 3033

Tiedote 27.7.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta budjettiriihessä päätöksiä vaikuttavien vesiensuojelutoimenpiteiden sisällyttämisestä parhaillaan lausuntokierroksella olevaan EU:n uuden tukikauden kansalliseen maaseutuohjelmaan. Kun hallitus päättää EU:n uuden rahoituskauden maaseutuohjelman kansallisesta kohdentamisesta, päättää se samalla keskeisesti siitä, miten Itämeren ja muiden vesistöjemme tilaa seuraavien kymmenen vuoden aikana korjataan. Ympäristöministeri Mikkosen ja koko hallituksen on vihdoin lunastettava lupaukset Itämeren pelastamisesta. 

”Hallituksella ei ole varaa lipsua Itämeri-toimissaan. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Rannikkovetemme ovat pääosin huonossa kunnossa. Kuolleet merenpohjat, rehevöityminen ja kesän runsaat leväkukinnot ovat vakava ongelma”, Sarkomaa muistuttaa. 

”Maaseutuohjelmaan tulee sisällyttää fosforikuormitusta välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittelyn tuki sekä lantafosforin vastaanottotuki, joka kannustaa lantafosforin käyttöä matalan fosforitason pelloilla. Tutkimuksissa kipsikäsittelyn on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella”, Sarkomaa jatkaa.

”Suomen fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua maamme karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä luomalla kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat, Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen kestävän ruuantuotannon edistäminen on tärkeää kaikille suomalaisille”, Sarkomaa jatkaa.

Lisäksi fosforin käyttörajoitukset on siirrettävä lannoitelainsäädäntöön pelkän ympäristökorvausjärjestelmän sijaan, jotta kaikki viljelijät saadaan fosforisääntelyn piiriin.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. Myös EU-komissio on antanut Suomelle toistuvasti moitteita Suomen maatalouden vesiensuojelun puutteista ja kirittänyt maa-arviossaan Suomea vähentämään maatalouden aiheuttamia ravinne- ja leväongelmia vesistöissä.

”Vaikuttavat toimet ovat välttämättömiä erityisesti Saaristomeren alueen, Suomen ainoa jäljellä oleva hot spot -kohteen putsaamiseksi Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta.” päättää Sarkomaa.

Sarkomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen peltojen kipsikäsittelyn tuesta sekä lantafosforin vastaanottotuen maaseutuohjelmaan sisällyttämistä. Kirjallinen kysymys on laadittu John Nurmisen Säätiön ja usean muun järjestön tekemän kannanoton pohjalta.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 24.7.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta budjettiriihessä päätöksiä lisätoimista Itämeren pelastamiseksi. Ilmastonmuutos vauhdittaa Itämeren rehevöitymistä, mikä edellyttää vaikuttavia lisätoimia nopeasti.

”Sitoumukset ja ohjelmat eivät auta Itämerta, jos lisärahaa ei saada konkreettisiin toimiin tai jos toimet eivät ole vaikuttavia. Lisäksi fosforin käyttörajoitukset on pikapikaa siirrettävä lannoitelainsäädäntöön pelkän ympäristökorvausjärjestelmän sijaan, jotta puuttuvatkin viljelijät saadaan fosforisääntelyn piiriin. Maataloudesta tulevaa ravinnekuormitusta on saatava vähennettyä”, Sarkomaa sanoo.

Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin myötä korjaamaan Itämeren rannikkoalueen vedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. EU-komissio on antanut Suomelle toistuvasti moitteita maatalouden vesiensuojelun puutteista ja patistanut maa-arviossaan Suomea vähentämään maatalouden aiheuttamia ravinne- ja leväongelmia vesistöissä. Nykyisillä toimilla ei tavoitteita saavuteta.

”Kaikeksi kamaluudeksi ilmastomuutos vaikeuttaa tilannetta entisestään. Lisääntyneet sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia” Sarkomaa varoittaa.

Rannikkovetemme ovat pääosin huonossa kunnossa. Itämeren kuolleet merenpohjat, rehevöityminen ja leväkukinnot ovat vakava ongelma. Se, miten Itämeren ja muiden vesistöjemme tilaa seuraavien kymmenen vuoden aikana voidaan parantaa, ratkeaa keskeisesti syksyllä päätettäessä EU:n uuden rahoituskauden maaseutuohjelman kansallisesta kohdentamisesta.

”Jos rahoitusta ei hallituksen toimesta suunnata riittävästi ja vaikuttavasti vesiensuojeluun, on tilanne Itämeren kannalta tuhoisa. Itämerelle on elintärkeää saada päätös vaikuttavien Itämeren pelastamiskeinojen sisällyttämisestä EU:n uuden tukikauden maaseutuohjelmaan. Siihen tulee sisällyttää fosforikuormitusta välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittelyn tuki sekä lantafosforin vastaanottotuki, joka kannustaa lantafosforin käyttöä matalan fosforitason pelloilla”, Sarkomaa sanoo.

Tästä hyötyvät maatilat, Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen kestävän ruuantuotannon edistäminen on tärkeää kaikille suomalaisille.

Vaikuttavat toimet ovat välttämättömiä, jotta Saaristomeren alue, Suomen ainoa jäljellä oleva hot spot -kohde, saadaan putsattua Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta. Hallituksen on oltava Itämeren puolella ja ryhdyttävä toimeen. Ratkaisuvaihtoehdot siihen, miten ravinteet saadaan käyttöön eikä mereen.

Sari Sarkomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen peltojen kipsikäsittelyn tuesta sekä lantafosforin vastaanottotuen maaseutuohjelmaan sisällyttämistä. Kirjallinen kysymys on laadittu John Nurmisen Säätiön ja usean muun järjestön tekemän kannanoton pohjalta.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Kokoomuksen kansanedustajat Ben Zyskowicz, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät vakavana virheenä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten huolestuttavan tiukasta toimeenpanonaikataulusta. Edustajien mukaan sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen esitetyssä ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä aikatauluriskejä. 

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): "...on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

”On skandaali, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. Mietinnössä ei ole tästä asiasta sanaakaan. Tällainen menettely on eduskunnan sääntöjen vastaista”, edustaja Zyskowicz huomauttaa.

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että "perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo." Säännöksen mukaan "perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa."

”On täysin vastuutonta ja poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman asianmukaista käsittelyä ja vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun”, sanoo Sarkomaa. 

”Tämä asia on noussut asiantuntijalausunnoissa esille, mutta valiokunnassa hallituspuolueet sivuuttivat asiantuntijoiden kritiikin sekä perustuslakivaliokunnan huomiot täysin. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa vakavasti”, Laiho sanoo.

”Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi muutettava niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä huolensa”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään potilasturvallisuuden kylliksi huomioivaan hallittuun siirtymään. Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi, ja myös sote-uudistus ansaitsisi täyden huomion niin eduskunnassa, lainvalmistelusta vastaavissa ministeriöissä, palvelujärjestelmässä kuin julkisessa keskustelussakin”, Laiho jatkaa.

Kokoomus jätti pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun.

”Hallittu muutos on tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa, joista äänestetään tänään keskiviikkona 23.6. Nyt hallituspuolueilla olisi mahdollista puuttua tähän epäkohtaan”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Ben Zyskowicz, puh. 050 511 3200

Tiedote 14.6.2021

Julkaisuvapaa heti

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien hätähuudon. Sarkomaa vetoaa voimakkaasti, että hallituspuolueet eivät kääntäisi selkäänsä Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajiston yksimieliselle, vahvalle kannanotolle (22.4.2021), jossa edellytettiin hallituksen maakuntasote-esityksen vakavien valuvikojen korjaamista, ennen kuin se hyväksytään.

Sarkomaan johtaman Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto otti huhtikuussa yksimielisesti kantaa hallituksen maakuntasote-esitykseen, ja edellytti, että esityksen vakavat epäkohdat on korjattava ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Neuvottelukunnan puheenjohtajistoon kuuluvat puheenjohtaja Sarkomaan lisäksi 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo (vihr.), 2. varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ja 3. varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).

”Esitys on vahingollinen koko maalle ja katastrofi Helsingille ja Uudellemaalle. HUS:n oman arvion mukaan maakuntamalli tarkoittaa noin 400 miljoonan euron leikkausta koko Uudenmaan alueelle ja 100 miljoonan euron leikkausta HUS:lle. Esitys leikkaisi alueen ihmisten sotepalveluihin käytettävää rahoitusta ja ryöstäisi myös kuntien kassan, eli niitä rahoja, jotka on tarkoitettu kaupungin muuhun toimintaan kuten lasten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Esitys on vaarassa hyydyttää kaupunkien elinvoimaisuuden.”, Sarkomaa varoittaa.

Puheenjohtajisto nosti esiin Uudenmaan kuntien huolen erityisesti kasvavien kaupunkien investointikyvyn ja elinvoiman turvaamisesta, kun niiden verotuloja ja kiinteää omaisuutta siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Tähän on myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittänyt huomiota.

Puheenjohtajisto tähdensi kannanotossaan, että kuntien kyky huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on uudistuksen yhteydessä varmistettava. Puheenjohtajisto vaati ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen.  

Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kuuli yhdessä alueen kuntia ja toimijoita. Asiantutijalausunnoissa tuotiin esiin vakavana huolena Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen niukkuus sekä se, etteivät metropolialueen erityispiirteet tule riittävästi huomioiduiksi laskelmissa. Kasvukeskuksissa esimerkiksi palkat, vuokrat ja erilaiset palveluiden hankintaan liittyvät kustannustekijät ovat muuta maata korkeammat.

”Kannan vakavaa huolta siitä, että esitystä viedään eduskunnassa läpi  tekemättä mitään muutoksia ja sulkemalla silmät asiantuntijoiden murskakritiikiltä. Nyt hallituspuolueet näyttävät runnovan sote-esitystä voimalla ja piittaamatta Uudenmaan alueen kansanedustajien yhdessä yli puoluerajojen esittämää vahvaa vaadetta korjata vahingollisen maakuntamallin valuviat. Vetoan Uudenmaan hallituspuolueiden edustajiin ja hallituspuolueisiin: älkää kääntäkö selkäänne, älkääkä sulkeko silmiänne maakuntamallin Uudenmaan alueen ihmisten palveluille ja kaupungeille aiheuttamilta vakavilta vahingoilta”, Sarkomaa vetoaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 6.6.2021
JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vaativat vanhusasiavaltuutetulle vahvoja valtuuksia puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.

"Ikäihmisten palveluissa on paljon korjattavaa. Kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Siksi vanhusasiavaltuutetulla pitää olla vahvat toimivaltuudet puuttua epäkohtiin", vaatii Risikko.

Professori Marja Vaarama otti eilisessä Lännen Median haastattelussa (5.6.) myönteisen kannan vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi. Samoin Kokoomus kannattaa tehtävän perustamista, mutta niin, että tulevalla vanhusasiavaltuutetulla on valta puuttua epäkohtiin. Hallituksen esityksessä sitä ei ole.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi eilen Kokoomuksen seniorifoorumin puheenjohtaja Sari Sarkomaan johdolla valmistellun kuntavaaliteesinsä ikäystävälliselle kunnalle. Kymmenen teesin ohjelmassa kohta 8 käsittelee vanhusten oikeuksien valvontaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaatii ohjelmassa, että "Osoitetaan vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi." Kokoomus esittää myös vanhuspalveluiden laadun tarkkailua tarkastuskäyntejä lisäämällä.

"Ihmisten persoonallisuus ei jää eläkkeelle! Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Ikäystävällisessä kunnassa yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Tämän takia vanhusasiavaltuutetulla tulee olla vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin ja tämä on eduskunnan huolehdittava", edellyttää Sarkomaa.

Kokoomusedustajat esittävät, että vanhusasiavaltuutettu sijoitettaisiin Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.

"Hallituksen esitystä pitää eduskunnassa muuttaa niin, että vanhusasiavaltuutettu saa toimivaltuudet tehokkaasti puuttua vanhusten huonoon kohteluun ja palveluiden epäkohtiin”, vaatii Laiho.

Hallituksen esitys vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä.

"Lakiesityksen epäkohdat voidaan vielä korjata. Ikääntyvä kansa tarvitsee vahvan toimivallan omaavan vanhusasiavaltuutetun", arvioivat edustajat.


Lisätetoja:
Paula Risikko
Sari Sarkomaa
Mia Laiho

Tiedote 3.6.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koronan kurittamasta kulttuuri- ja tapahtuma-alasta. Alan toiminta perustuu pitkälti yleisötilaisuuksiin, jotka ovat olleet kiellettyjä. Sarkomaa puhui tänään kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenilmauksessa, joka järjestettiin Eduskuntatalon portailla ja kansalaistorilla.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut liian pitkään suljettuna. Alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesta, tapahtuman järjestäjiä kanssa yhdessä ja avoimesti toimien samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muitakin elinkeinoja on avattu. Tapahtuma- ja kulttuurialan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan tarvitaan enemmän ajattelua siitä, miten jokin on mahdollista eikä vain, miten toimintaa voidaan yhä rajoittaa.

”Esimerkiksi Olympiastadionilla saa olla vain 50 henkeä, mutta muualla on sitten toisin. Ravintolassa henkilömäärä on täysin eri, kun levyn soittamisen sijaan paikalla on esiintyjä. Kokoomus on esittänyt tolkkua rajoituksiin ja muutoksia tartuntatautilakiin. Ne on tylysti hallituspuolueiden edustajien toimesta äänestetty kumoon”, Sarkomaa sanoi.

”Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä, kuten varmasti kaikki suomalaiset, haluamme kulttuurin ja tapahtumat takaisin. Kymmenet tuhannet osaavat kulttuurin ammattilaiset ja yritykset on päästettävä terveysturvallisesti tekemään työtään. Näin merkittävän ja valtavan joukon ollessa vailla työtä ja turvaa yli vuoden, on tilanne hyvin vakava”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamisen viivyttely ja ammatinharjoittamisen kieltämisestä maksettavien korvausten maksun viivyttely on tullut monin tavoin kalliiksi. Sarkomaan mielestä ala olisi ansainnut ennakoitavuutta koronarajoitustoimien suhteen. Sarkomaa muistutti, että kokoomus on esittänyt Suomen avaamista ja tapahtumien terveysturvallista järjestämistä esimerkiksi koronatodistusten ja pikatestien avulla.

”Kokoomuksen vauhdittamana eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä on hallituksen huolehdittava, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään. Päätöksenteossa on pyrittävä ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin. Tämä oli eduskunnan vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa sanoi.

”Kulttuuri ja tapahtumat eivät saa kuolla koronaan – eikä hallituksen tekemättömyyteen”, Sarkomaa sanoi.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033