Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 22.12.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miksi hallitus heittää hiekkaa talouden rattaisiin kiristämällä palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen mukaan ensi vuonna eniten kiristyy pienituloisten verotus.

”Hallituksen veropolitiikan linja kiristää eniten pienituloisten verotusta. Yhtä lailla keskituloiset kotitaloudet laitetaan entistä tiukemmalle – keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa. Veronkiristykset ovat vakava virhe ja myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle”, Sarkomaa sanoo.

“Monissa perheissä eletään paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. On uskomatonta, että hallitus vaatii ihmisiltä tässä tilanteessa yhä enemmän. Kiristyvä verotus leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Eikö mikään määrä veroja riitä?” Sarkomaa ihmettelee.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen. Kokoomus on esittänyt myös kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä omavastuuosuuksien poistamista.

“Kokoomus ei pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Emme pelkää antaa taloudelle tilaa toipua. Valtion ei tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan hallitus elvyttää taloutta poikkeuksellisen vasemmistolaisesti lisäämällä vain julkisen sektorin menoja. Sarkomaan mukaan useissa maissa veronkevennykset on todettu toimivaksi talouden elvytyskeinoksi. 

“Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Jostain syystä hallituksen mielestä Suomi on maailman ainoa maa, jossa veroelvytys ei toimi”, Sarkomaa ihmettelee.

“Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Punavihreän hallituksen veronkorotukset ovat jatkoa ponnettomalle työllisyyspolitiikalle. Työstä ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjenvastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu Verkkouutisissa 11.12

Kokoomusedustajan mukaan verotuksen paisuttamisesta olisi siirryttävä ihmisten kukkaron kasvattamiseen.

Valtiovarainministeriön vero-osaston hallitusneuvos Panu Pykösen mukaan ansiotulojen verotus on kansainvälisesti verrattuna kireää Suomessa.

Pykösen mukaan marginaaliveroprosenttiin pitää kiinnittää huomiota, kun mietitään työn tekemisen kannustavuutta. Marginaaliveroprosentin keventäminen tarkoittaisi pääasiassa keski- ja suurituloisten verotuksen keventämistä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työn verotuksen kevennys on fiksu tapa elvyttää, lisätä ostovoivaa, työntekoa ja työpaikkoja.

− Herätys hallitus. Suomi ei nouse veronkiristyksillä. Siirrytään verotuksen paisuttamisesta ihmisten mahdollisuuksien ja kukkaron kasvattamiseen, Sarkomaa kommentoi Twitterissä Pykösen HS-haastattelua.

Veronmaksajien keskusliitto julkaisi eilen palkkaverovertailunsa, jonka mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista.

Keskipalkkaisen suomalaisen palkansaajan marginaaliveroprosentti on Pohjoismaiden suurin. Suurituloisimpien marginaaliveroprosentti on koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila on jakanut aiheesta Twitterissä Veronmaksajien kaavion.

Hänen mukaansa monet maat ovat ryhtyneet houkuttelemaan kasvavaa, liikkuvaa globaalien huippuosaajien joukkoa.

− Erityisesti etätyön yleistyminen korona-aikana on avannut uusia mahdollisuuksia houkutella kykyjä. Tällaiset kuvat eivät valitettavasti tässä kilpailussa juuri Suomen asemaa edistä, Penna Urrila kirjoittaa.

Tiedote 11.12.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee valtiovarainvaliokunnan 1,4 miljoonan euron määrärahalisäyksestä terveydenhuollon laaturekisteritoimintaan. Eduskunta hyväksyy lopullisesti vuoden 2021 budjetin ensi viikolla.

THL on pilotoinut menestyksellisesti kansallisia laaturekistereitä viime eduskuntakaudella eduskunnan Sarkomaan aloitteesta myöntämän määrärahan turvin. On välttämätöntä, että laaturekisteritoiminnan rahoitus saadaan jatkossa pysyvälle pohjalle. 

”Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat sote-ammattilaiset, virkamiehet ja päättäjät. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole,” Sarkomaa toteaa.

Sote-alan laaturekistereiden ylläpito on säädetty THL:n lakisääteiseksi tehtäväksi 1.5.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella (553/2019). Ilman nyt eduskunnan myöntämää lisärahoitusta laaturekistereiden kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan.

”Erinomaisia tuloksia laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla,” Sarkomaa sanoo.

Valtava määrä sote- asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita on mukana laaturekisterien kehittämisessä. On kaikkien etu, että työ saa jatkua. Suomessa on merkittäviä eroja palvelujen ja hoitoteknologian saannissa. Laaturekisterit ovat keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten palveluiden rakentamista. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida johtaa eikä uudistaa pussi päässä ilman tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta.

Sarkomaa muistuttaa hallitusta, että ratkaisuja tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimuksen järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Tällä hetkellä hallituksen sote-esityksestä nämä vielä puuttuvat. Eduskunta on edellyttänyt lausumalla, että sote-uudistuksen osana on turvattava tutkimuksen määrärahojen riittävyys. On välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus käännetään takaisin kasvu-uralle. Myös hoitotyön tutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa,” Sarkomaa päättää.

Laaturekistereiden vakinaistaminen sisältyi myös kokoomuksen vaihtoehtoehtobudjettiin ja Sarkomaa teki talousarvioaloitteen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pysyvän toiminnan käynnistämiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 11.12.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää valtion ensi vuoden talousarviota kunnianhimottomana ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta murentavana.

“Edessämme voi olla iloinen kasvun 20-luku. Kasvu ei tule kuitenkaan itsestään. Ihmiset ja yritykset tarvitsevat nyt toivoa paremmasta. Julkisen sektorin paisuttamisen sijaan meidän pitäisi paisuttaa kotitalouksien kukkaroita”, Sarkomaa sanoo.

“Hallitus on valinnut puhtaan menoelvytyksen tien. Elvyttävä politiikka on tässä tilanteessa oikea valinta, mutta samalla olisi kyettävä ratkaisemaan julkisen talouden mittava 10 miljardin ylivelkaantumishaaste. Hallitus ei ole kyennyt esittämään uskottavaa suunnitelmaa talouden tervehdyttämiseksi. Linjauksensa mukaan Keskustan tukema vasemmistohallitus ei edes yritä tavoitella tulojen ja menojen tasapainoa kymmeneen vuoteen”, Sarkomaa huomauttaa.

Kokoomus esitteli vaihtoehtobudjetissaan keinot pienempään velkaantumiseen yhdistettynä veronalennuksiin. Veroelvytystä käytetään useissa maissa koronan aiheuttaman talouskriisin elvyttämiseen.

“Suomi on hallituksen mukaan suunnilleen ainoa maa maailmassa, jossa veroelvytys ei toimi. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan hallituksen esitys kiristääkin palkansaajan verotusta. Hallituksen työn verotuksen kiristämislinja on myrkkyä talouskasvulle ja työllisyydelle”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomuksen mielestä valtion ei tarvitse päättää kaikista elvytyseuroista ihmisten puolesta. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme tuloveronkevennyksiä, joilla palkansaajille jäisi keskimäärin 500 euroa enemmän käteen. Kaikkiaan ehdottamamme veroelvytyksen mittaluokka on yli miljardin”, Sarkomaa jatkaa.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan myös keinot työllisyyden parantamiseksi 120 000 työllisellä. Työllisyyden kasvu vahvistaisi julkista taloutta noin kolmella miljardilla. Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitettiin verotuksen painopisteen siirtoa työstä ja yrittämisen verotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen.

“Esittämillämme keinoilla voisimme saavuttaa jopa miljardin pienemmän velanoton tason. Jos työllisyys vahvistuisi 120 000 ihmisellä, olisi kokonaisvaikutus jopa neljä miljardia. Hallituksen saldo työllisyyden vahvistaminen on jossain nollan ja mitättömän välillä”, Sarkomaa sanoo.

“Hallituspuolueiden kansanedustajien on kysyttävä itseltään haluavatko he aidosti säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut. Hallituksen valitsemalla politiikalla hyvinvointipalveluiden rahoituspohja kerta kaikkiaan pettää”, Sarkomaa lisää.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli tänään hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2021. Lisäksi valiokunta käsitteli talousarvioon jätetyt talousarvioaloitteet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti valiokunnan mietintöön yli sata ehdotusta, jotka perustuvat ryhmän vaihtoehtobudjettiin.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 8.12.20

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta pikaisesti toimiin, jotta Suomessa syöpäpotilaat saisivat tarvitsemansa hoidon. Sarkomaa nosti asian esiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Cancer I&O tutkimus & innovaatioprojektin järjestämässä päättäjäpaneelissa. Sarkomaan mukaan hallituksen on viipymättä tuotava eduskuntaan esitykset, joilla taataan syövän yhdistelmähoitojen saatavuus. Lisäksi Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminta on viimein saatava täysimääräisesti käyntiin.

”Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syövän hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella pikimmiten. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun,” Sarkomaa toteaa.

Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuu kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Kaksikanavajärjestelmän jako sairaala- ja avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä vastaa lääkekehityksen ja uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin. Vallitseva lainsäädäntö asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Se estää esimerkiksi levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa.

”Potilaiden hoitoa estävä lainsäädäntö on kiireellisesti korjattava. Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa. Kaksikanavarahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. On kohtuutonta laittaa vakavasti sairaat potilaat odottamaan ministeriön asettaman monikanavarahoituksen purkamista selvittävän työryhmän tuotoksia, joiden on määrä valmistua vasta keväällä 20203. Päätöksiä tarvitaan nyt,” Sarkomaa vaatii.

Sarkomaa kiirehtii lisäksi hallitukselta toimia Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminnan vauhdittamiseksi. On vakavaa, että toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt. Tutkimusta ja yhdenvertaista hoitoa edistävän Kansallinen syöpäkeskuksen toiminta on laitettava täysimääräisesti käyntiin,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen ja jättää toimenpidealoitteen uusien yhdistelmähoitojen käyttöönotosta syövänhoidossa vauhdittaakseen hallitusta toimiin yhdenvertaisten syöpähoitojen mahdollistamiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Tiedote 5.12.20

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että kirjailijoille maksettavaa lainauskorvausta pitäisi saada myös e-aineistosta. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa.

Useammassa Euroopan maassa lainauskorvaus on ulotettu myös e-kirjoihin. Tällä hetkellä Suomessa tekijänoikeuslain nojalla lainauskorvausta maksetaan vain fyysisinä teoskappaleina lainattavista kirjoista. Samaan aikaan e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain merkittävästi ja Suomessa selvitetään kansallisen e-kirjaston perustamista. 

”Kirjallisuuden tekijöiden toive saada lainauskorvausta myös e-aineistoista, on perusteltu ja kannatettava,” sanoo Sarkomaa.

”Suomessa käytetään kirjastoja eniten kaikista Pohjoismaista. Valtaosa meistä suomalaisista on kirjastojen ja kirjojen ystäviä. Turvaamalla tekijöille kohtuullisen korvauksen näiden sisältöjen lainaamisesta, voidaan samalla turvata tekijöiden mahdollisuus keskittyä luovaan työhön,” Sarkomaa toteaa.

Suomessa lainauskorvausjärjestelmä syntyi myöhään muihin Euroopan maihin verrattuna. Lainauskorvaus nousi Suomessa vihdoin vuonna 2017 pohjoismaiselle tasolle ja korkeakoulukirjastot otettiin mukaan korvauksen piiriin.

”Eduskunnassa teimme työtä kansanedustajajoukolla yli puoluerajojen tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt on taas aika yhdistää voimat ja ulottaa lainauskorvaus myös e-kirjoihin,” sanoo Sarkomaa.

Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa lukemisesteisille äänikirjoja saavutettavassa muodossa. Kirjallisuuden tekijät saavat Celian lainoista nykyisin korvauksen vain, jos teos jää pysyvästi käyttäjän haltuun. Myös tämä korvausoikeus tulisi muuttaa teknologianeutraaliksi.

Sarkomaa muistuttaa, että sivistysvaliokunta esitti mietinnössään 7/2018, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lain muuttamiseksi teknologianeutraalimmaksi siten, että tekijöiden oikeudet kohtuullisen korvauksen saamiseen varmistetaan vastaamaan paremmin teosten käyttöä. Sivistysvaliokunta esitti, että hallituksen tulee arvioida lain vaikutuksia edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle keväällä 2021. 

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen KK 918/2020 lainauskorvauksen ja kirjallisuuden Celia-korvausten muuttamisesta teknologianeutraaleiksi vauhdittaakseen hallitusta sivistysvaliokunnan edellyttämiin toimiin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Tiedote 30.11.
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ei käytännössä eroa vasemmistohallituksen budjetista kuin maahanmuuton, kehitysyhteistyön ja ympäristön määrärahaleikkausten osalta. Sarkomaa ihmettelee, että perussuomalaiset olisivat valmiita ottamaan lähes yhtä paljon velkaa kuin hallitus.

”Hallitus ottaa ensi vuonna velkaa 11,7 miljardia, perussuomalaiset ottaisivat omassa vaihtoehtobudjetissaan 11,6 miljardia. Perussuomalaisilla ei ole esityksissään käytännössä yhtään esitystä, joilla parannetaan työllisyyttä. Perussuomalaiset ovat pesunkestävä vasemmistopuolue, jos katsotaan puolueen talous- ja työllisyyspolitiikkaa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan perussuomalaisten säästöesitykset ovat huteralla pohjalla.

”Perussuomalaiset vähentäisivät ympäristöministeriön toimintamenoja lähes 40 prosenttia. Tämä tarkoittaisi käytännössä kansallispuistojen alasajoa, luonnonsuojelualueiden hankinnan lopettamista, ympäristövaikutusten arvioinnin merkittävää heikentymistä. Kansallispuistojen ja suomalaisen luonnonsuojelun alasajo ei kuulosta erityisen isänmaalliselta”, Sarkomaa sanoo.

”Kotouttamisen määrärahoista puolue leikkaisi 75 prosenttia. Onko todella niin, että perussuomalaiset haluavat jättää entistä useamman maahanmuuttajan sosiaaliturvan varaan? Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että maahanmuuttajat oppivat kielen, saavat ammatin ja pääsevät töihin. Siinä kotouttaminen on avainasemassa”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan perussuomalaisten talouspoliittinen uskottavuus on hyvin heikko.

”SDP:n taikaseinä, josta rahaa saatiin vaihtoehtobudjeteissa jokaiseen hyvään kohteeseen, oli harmaan talouden torjunta. Näyttää siltä, että perussuomalaiset ovat löytäneet saman taikaseinän maahanmuutosta, jolla kaikki kiva rahoitetaan. Perussuomalaisten talouspoliittinen uskottavuus on todella heikkoa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 26.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kehottaa hallitusta heräämään ihmisten hätään ja vaikeuteen saada tarvitsemiaan terveyspalveluja. Julkisen terveydenhuollon kuormitus on valtava koronan toisen aallon hyökyessä päälle. Koronan aiheuttamat hoitoonpääsyn ongelmat ovat vaarassa sairastuttaa ja aiheuttaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin koronaepidemia. Sarkomaa vetoaa vasemmistovihreään hallitukseen, jotta se voittaisi vastahankaisuutensa yrittäjyyttä kohtaan eikä antaisi ideologian murentaa kansanterveyttämme. 

”Koronaepidemia on kerryttänyt hoitovelan, jonka purkaminen ei onnistu ilman yksityisten terveystoimijoiden työpanosta. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne on välttämätöntä perua. Ihmiselle on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin mikä taho palvelun tuottaa”, Sarkomaa toteaa.

Esimerkiksi Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan odotusaika on keskimäärin 28 päivää. Tänä vuonna Helsingissä on jäänyt koronan takia hoitomatta noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä. 

”Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin helpottamaan hoitoon pääsyä. On mahdoton ymmärtää palveluseteleiden ehdotonta vastustusta, varsinkin, kun moni päättäjistä itse käyttää yksityisen tuottamaa työterveyshuoltoa ”, Sarkomaa sanoo.

Hoitovelan purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa vuosia. Odottaessa ja hoidon viipyessä useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat. Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia.

”Missä ovat hallituksen toimet ja suunnitelma, kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin suun terveydenhuollossa? Ihmettelen hallituksen radiohiljaisuutta hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme kaikki sote-toimijat, julkisen sektorin lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kantaa vahvaa huolta sote-alan henkilöstön jaksamisesta koronakriisin jatkuessa. 

”Julkisen sektorin työntekijät ovat monin tavoin ylikuormittuneita koronan ja kertyneen hoitovelan takia. Henkilöstö on ollut mukana korona jäljityksessä ja hoidossa lomia pitämättä. Nyt toinen aalto hyökyy päälle. Ottamalla mukaan urakointiin yksityinen sektori voidaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön työtaakkaa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 19.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää kotitalousvähennyksen nostamista 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luopumista sekä vähennyksen katon korottamista aina 5000 euroon saakka. Puolue haluaa tukea lakialoitteillaan kotimaista yrittäjyyttä ja palvelutalouden kehittymistä. Yhä useampi suomalainen voisi näin ollen olla työn antaja.

"Hallitus teki valtavan virheen leikatessaan kotitalousvähennyksestä. Päätös on leikannut palveluyrittäjiltä työtä ja kannustaa harmaaseen talouteen. Koronakriisin vuoksi pienyrittäjien ahdinko on kasvanut entisestään", toteaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Nyt on luotava uutta työtä. Ihmiset tarvitsevat lisää ostovoimaa palveluiden hankkimiseen, jotta taantuma selätetään. Kotitalousvähennyksen laajentaminen on tähän yksi tehokas täsmäkeino", perää Mykkänen.

Toisessa kokoomuksen lakialoitteessa esitetään yli 75 vuotiaille ikäihmisille 70 prosentin ns. superkotitalousvähennystä arjen tueksi. Uusi verovähennyksen ja tuen yhdistelmä loisi senioreille nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää. Johtoajatuksena on tukea ikäihmisten arkea ja mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluja esimerkiksi laitoshoidon sijaan. Esitys toisi kohentuneen elämänlaadun ohella satojen miljoonien säästöt julkiselle taloudelle.

"Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki, monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa reilusti, jotta yhä useammalla suomalaisella, lapsiperheistä ikäihmisiin, on varaa ostaa yrittäjiemme palveluita. Näin voimme yhdistää inhimillisemmän arjen ja työtä sekä yrittäjyyttä tuovan koronaelvytyksen", esittää eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Lakialoitteiden lähetekeskustelu käydään torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Lakialoite kotitalousvähennyksen laajentamisesta on luettavissa täältä ja ns. superkotitalousvähennyksestä täältä.

Lisätietoja:

Kai Mykkänen, puh. 09 432 3159

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 12.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää vakava virheenä, ettei maan hallitus edistä  julkisen terveydenhuollon laadun  ja vaikuttavuuden avoimuutta. Sote-uudistus on torso ilman valtakunnallisesti vertailtavaa laatutietoa.

Merkittäviä parannuksia terveyspalvelujen laatuun saadaan aikaan vain ottamalla käyttöön terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi.  Tietoa tarvitsevat sote-ammattilaiset, virkamiehet ja päättäjät. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole.

Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuollon laaturekisterijärjestelmät ovat laajasti käytössä muualla Euroopassa ja muissa  Pohjoismaissa etenkin ja niiden myötä ihminen on järjestelmän sijaan palveluiden keskiössä. Miksi hallitus jarruttaa uudistusta, jolla kurotaan umpeen eroa muihin länsimaihin?

THL on pilotoinut menestyksellisesti kansallisia laaturekistereitä viime eduskuntakaudella eduskunnan Sarkomaan aloitteesta myöntämän määrärahan turvin. Nyt THL on tehnyt esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta, johon tarvittaisiin aluksi niin kaksi miljoonaa euroa.

”Oli suuri pettymys, ettei tätä rahaa hallitukselta ensi vuoden valtion mittavaan budjettiesitykseen herunut. Virkamiesesityksessä raha vielä oli. Pidän välttämättömänä, että eduskunta palauttaisi hallituksen leikkaaman rahan", Sarkomaa painottaa.

Valtakunnallisena Diabetespäivänä Sarkomaa nostaa esille laaturekistereiden merkityksen diabeetikoille. Laaturekisteri auttaa parantamaan diabeetikoiden valtakunnallista yhdenvertaisuutta, diabeteksen hoitotuloksia ja ohjaa resursseja parhaaseen terveyshyötyyn auttaen näin diabeteksen kustannusten hallinnassa. Diabetesrekisterin kehitykselle on luotu hyvä pohja THL:n laaturekisterihankkeessa ja alueiden vertaiskehittämisessä. ”Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla,” Sarkomaa iloitsee.

”Valtava määrä sote- asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita on mukana laaturekisterityössä. Tehty mittavaa työtä ei saa hukata. Suomessa on merkittäviä eroja palvelujen ja hoitoteknologian saannissa. Laaturekisterit ovat keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten palveluiden rakentamista. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida johtaa eikä uudistaa pussi päässä ilman tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa linjaa.

Sarkomaa on jättänyt talousarvioaloitteen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pysyvän toiminnan käynnistämiseksi.

Lisätietoja,

Sari Sarkomaa, 050 511 3033