Kategoria: Tiedotteet

Tiedote

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa: Kansaneläkelaitoksen toimintakyky uhkaa murtua ilman lisäresursseja 

Koronavirusepidemia ja maamme poikkeustila ovat räjähdysmäisesti vaikuttaneet Kelan etuushakemus- ja työmäärien kasvuun sekä taloudelliseen tilanteeseen. Kela tarvitsee viipymättä lisämäärärahoja, jotta vaikeaan tilanteeseen joutuneet ihmiset saavat välttämättömän toimeentulon ja avun. 

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Kela on jo tällä viikolla pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lupaa ylittää lakisääteisiä käsittelyaikoja. Kela on sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi asiassa lähestynyt myös oikeuskansleria ja Kelaa valvovia valtuutettuja.

”On suuri puute, että koronakriisin hoitoon liittyvästä parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevasta hallituksen lisätalousarvioesityksestä puuttuvat Kelan välttämättä tarvitsemat lisämäärärahat”, sanoo Sarkomaa.

Hallituksen on viipymättä turvattava Kelan toimintamäärärahat ja Kelan henkilöstön mahdollisuudet tehdä työtä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Viiveet etuusmaksatuksessa kolahtaisivat kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

”Kriisin tuomat mittavat kasvuvaikutukset Kelan maksamiin etuuksiin ja neuvontapalveluihin on huomioitava myös hallituksen tulevassa kehysriihessä. Hallituksen on käytännössä kirjoitettava jo täysin menneestä maailmasta oleva hallitusohjelmansa uusiksi”, Sarkomaa toteaa.

Koronavirusepidemian edetessä maamme varautuminen on nopeasti ulotettava laajemmin koronakriisistä aiheutuvien muiden haittavaikutusten ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Työn ja toimeentulon menetyksen ja syrjään jäämisen vaikutukset voivat näkyä vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä yhteiskunnassa. Kriisissä on äärimmäisen tärkeää, että ihmisten toimeentuloon ja terveyteen liittyvät toimet pidetään toiminnassa niin hyvin kuin mahdollista.

Kiireettömän hoidon, kuntoutuksen ja terapian siirtämisellä voi olla haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, mikä on omiaan aiheuttamaan merkittävää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja sosiaalietuuksien määrässä tulevina vuosina.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 23.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat: Uudenmaan epidemia-alueelle kiireesti lisärajoituksia

Kokoomuksen Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat kannattavat Uudenmaan koronaepidemia-alueen eristämistä muusta Suomesta ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi. Yli 60 prosenttia Suomen tartunnoista, 378 kaikkiaan 626:sta, oli sunnuntaina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti Uudenmaan rajojen sulkemista Iltalehden haastattelussa sunnuntaina.

”Liikenne Uudenmaan ja muun Suomen välillä tulisi rajoittaa vain välttämättömään. Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuvat on ohjeistettava selkeästi sekä määrättävä suoraan karanteeniin”, sanovat kokoomusedustajat.

Kokoomusedustajat ovat valmiita baarien ja kauppakeskusten sulkemiseen sekä ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiseen Uudenmaan alueella. Lisäksi edustajat pitävät tarpeellisena kokoontumisten tehokkaampaa rajoittamista, koska liian monet ihmiset jatkavat nyt ei-välttämättömiä kohtaamisia, joiden kautta tauti leviää. Edustajat muistuttavat, että hallitus voi ottaa tartuntatautilain lisäksi käyttöön valmiuslain liikkumisrajoituspykälän.

”Juhlinta on jatkunut viime viikonlopun, vaikka tiedossa on, että tästä aiheutuu kärsimystä ja ihmishenkien menetystä. Välinpitämättömyys ei voi jatkua, koska se tappaa. Nyt on hallituksella viimeiset hetket määrätä tiukempia rajoituksia ihmisten ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden suojelemiseksi. HUS tarvitsee myös lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta välttämätön hoito voidaan turvata”, kansanedustaja ja Uudenmaan kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Vestman vaatii.

Kokoomusedustajat huomauttavat, että uusien rajoitustoimien suhteen valta ja vastuu ovat hallituksella. Edustajien mukaan kansainväliset esimerkit osoittavat, että nyt olisi aika tehdä enemmän ja nopeammin kuin liian vähän ja liian myöhään.

”Tiedostamme rajoitusten aiheuttavan taloudellista haittaa ja rajoittavan ihmisten ja yritysten toimintavapautta. Mutta tosiasiat on tunnustettava: enemmän on tehtävä elämän ja terveyden suojelemiseksi. Lopulta myös talous ja yritykset hyötyvät kovista toimista, jos niiden avulla voidaan välttää pitkäkestoinen katastrofi”, kokoomusedustajat huomauttavat.

Kokoomusedustajat vaativat hallitukselta ja viranomaisilta selkeää viestintää ja ohjeistusta.

”Koronavirus on näkymätön vihollinen, jota vastaan taisteleminen edellyttää avointa, selkeää ja johdonmukaista viestintää. Epäselvät ohjeet ja suoranainen tiedon panttaaminen syövät ihmisten luottamusta. Ihmisillä on oikeus tietää, mikä on hallituksen tilannekuva sekä mihin strategiaan ja valintoihin koronaviruskriisin ratkaiseminen Suomessa perustuu”, sanovat kokoomusedustajat.

Lisätietoja:

Heikki Vestman, kansanedustaja ja Uudenmaan Kokoomuksen puheenjohtaja, puh. 050 514 4897

Kai Mykkänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puh. 045 614 3949

Kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat kansanedustajat:

Pia Kauma (Uusimaa), Pihla Keho-Huovinen (Uusimaa), Terhi Koulumies (Helsinki), Mia Laiho (Uusimaa), Elina Lepomäki (Uusimaa), Sari Multala (Uusimaa), Kai Mykkänen (Uusimaa), Wille Rydman (Helsinki), Sari Sarkomaa (Helsinki), Kari Tolvanen (Uusimaa), Juhana Vartiainen (Helsinki), Heikki Vestman (Uusimaa) ja Ben Zyskowicz (Helsinki).

Tiedote

Julkaisuvapaa 22.3.2020

Kokoomuksen Risikko ja Sarkomaa: Palveluseteli kunnissa käyttöön turvaamaan peruspalveluja poikkeusoloissa 

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta ottamaan palvelusetelit vahvemmin osaksi keinovalikoimaa, jolla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. 

”Palveluseteleillä on onnistuttu monissa kunnissa luomaan uudenlaisia, ketteriä lähipalveluja. Siihen on erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa mittava tarve. Kuntien tulee laajentaa palvelusetelin käyttöä. Palveluseli helpottaisi palvelujen saatavuutta ilman viiveitä ja keventäisi koronaviruksen tuomaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon”, edustajat sanovat.

Esimerkkinä palvelusetelin paremmasta hyödyntämisestä kansanedustajat mainitsevat perusterveydenhuollon ja kotiin vietävät palvelut. 

”Palveluseteli tarvitaan tukemaan erityisesti perusterveydenhuoltoa. Monissa kunnissa on ennestään pitkät jonot terveyskeskuksiin ja tilanne on nyt vaarassa vaikeutua. Toimia tarvitaan nopeasti, että voimme poikkeustilassakin huolehtia ihmisten terveydestä”, edustajat sanovat.

Ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on nyt ensiarvoisen tärkeää. Kokoomus on esittänyt, että taudilta suojautuvia, kotiinsa jääviä ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia tuettaisiin palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle.

”Tärkeä tehtävämme on suojata kaikin keinoin heitä, jotka ovat tartuntataudin kannalta suurimmassa riskiryhmässä. Kaikilla ei ole omaista tai ystävää, joka voisi hoitaa esimerkiksi ruokakaupassa tai apteekissa asiointia heidän puolestaan. On välttämätöntä varmistaa, että jokainen heistä saa tarvitsemansa avun kotiin. Kunnat voisivat myöntää setelin heille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin”, edustajat sanovat.

Hallitus tarkensi loppuviikosta ikäihmisiä koskevia ohjeita koronavirustartunnoilta suojautumiseksi ja antoi myös kunnille ohjeistuksia heidän auttamisekseen. Edustajat harmittelevat, että palvelusetelin hyödyntäminen ei kuulunut hallituksen keinovalikoimaan. 

”Lainsäädäntö palvelusetelien käyttöön on kunnossa, mutta nyt tarvitaan myös hallituksen tuuppausta sen käyttöönottoon. Palvelusetelillä helpotettaisiin kuntien oman palvelutuotannon ja tärkeiden peruspalveluiden pitämistä toimintakykyisinä koronaepidemian aikana”, patistavat Risikko ja Sarkomaa.

Lisätietodot:

Paula Risikko, 050 5113107
Sari Sarkomaa, 050 511 3033 

Tiedote 11.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK) puheenjohtajat:

Tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastovarat jaettava kansallisen kokonaisedun mukaisesti

Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa siten, että kyetään vastaamaan työllisyys-, innovaatio- ja ilmastotavoitteisiin. Uudellemaalle on turvattava riittävä rahoitus, eikä alueen kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen.

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021-2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, on kyse kokonaisuudessaan 4-5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.

Varoja kohdennettava sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat

Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä.

Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio- ja liiketoiminnan edistämisessä.

Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta erittäin tärkeää.

Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli

Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, johtaa se myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi.

Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys mm. väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan silmälasein.

Kuluvalla ohjelmakaudella Uudellemaalle on kohdennettu rakennerahastotukia vain 4 €/asukas/vuosi, mikä on vähiten koko Suomessa. Esimerkiksi Lapin vastaava luku on 106 €/asukas/vuosi.

Vaadimme varojen jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan.

Lisätietoja:

Sarkomaa Sari (Kok), pj                              puh. 09 432 3033

Elo Tiina (Vihr), vpj                                     puh. 09 432 3028

Heinäluoma Eveliina (SDP), vpj                   puh. 09 432 3050

Slunga-Poutsalo Riikka (PS), vpj                 puh. 09 432 3057

Tiedote 10.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Hallituksen toiminta vastuutonta – terveyspalveluiden heikentäminen keskeytettävä

Marinin hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on vastuuton, varoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu, mikä toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin”, Sarkomaa vaatii. 

”Samaan aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen, ajaa hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä”, sanoo Sarkomaa.

”Eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä”, Sarkomaa sanoo.

Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

”Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa”, Sarkomaa sanoo.

”On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten, että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen perus- ja erikoistason hoito”, Sarkomaa kertoo.

Punavihreä hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä, haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun”, Sarkomaa sanoo.

”Suuri syy kiihkoon leikata Kela-korvausta on budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta ympärivuorokautinen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista. Se on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat. Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat käsittelivät kokouksessaan 6. maaliskuuta tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastosaannon jakautumista kansallisesti. Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa nykyistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin, jotta hallitusohjelman työllisyys- ja innovaatiotavoitteisiin voidaan vastata, kansanedustajat edellyttävät.

Kuva: Kansanedustajat Tiina Elo, Heikki Westman, Antero Laukkanen, Sari Sarkomaa ja Inka Hopsu kuutelevat AVI:n ylijohtaja Merja Enqvistin esitystä.

Uudellemaalle on turvattava riittävät rakennerahastovarat eikä Uudenmaan kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen. Myös kestävän kasvun tavoitteet edellyttävät Suomen suurimpien kaupunkien kaupunkikehittämisen riittävää rahoitusta. Kansanedustajat antoivat yksimielisen tukensa Uudenmaan liiton neuvottelijoille ja maakuntajohtaja Ossi Savolaiselle.

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. 

– Kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardin kehittämisrahoituksesta, joten ei ole yhdentekevää, miten varat suunnataan. Suomen kokonaisetu on asetettava tärkeimmäksi tätä päätöstä tehtäessä, muistuttaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. 

AVI:n laaja valvontatehtävä puhutti kansanedustajia

Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoryhmä esittäytyi kansanedustajille. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa koulujen sisäilmaongelmista, eläinsuojeluvalvonnasta ja koronavirukseen liittyvien kysymyksien vastuunjaosta.

Kunnallisissa luottamustehtävissä toimivat kansanedustajat toivoivat saavansa tehokkaammin tiedokseen aluehallintoviraston valvontaan liittyvät ratkaisut, jotka koskevat kuntien toimia. Kokous totesi tiiviin yhteistyön ja viestinnän molemminpuolisen tärkeyden.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, puh. 09 432 3033

Kokouksessa olivat paikalla:

Sarkomaa Sari (Kok), pj
Elo Tiina (Vihr), vpj
Heinäluoma Eveliina (SDP), vpj
Slunga-Poutsalo Riikka (PS), vpj
Adlercreutz Anders (RKP)
Hopsu Inka (Vihr)
Laiho Mia (Kok)
Laukkanen Antero (KD)
Meri Leena (PS)
Niikko Mika (PS)
Saramo Jussi (Vas)
Sarkomaa Sari (Kok)
Westman Heikki (Kok)
Kristiina Borgenström-Sudhakaran (Wille Rydmanin avustaja)
Terhi Haapaniemi (Antti Kaikkosen avustaja)
Marjukka Mattila (Eveliina Heinäluoman avustaja)
Sonja Tamminen (Sari Sarkomaan avustaja)

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

• Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
• Edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
• Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
• Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
• Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
• Twitterissä: #kenk

Hallituspuolue keskusta esittää, että yleissivistäviä opintoja voisi opiskella ensimmäisinä vuosina ristiin ammatillisessa ja lukiossa. Periaatteessa tämä on helpolta kuulostava ratkaisu. Pahimmillaan se kuitenkin johtaisi käytännön tasolla koulutuksen laadun heikkenemiseen. 

Me kokoomuksessa haluamme pitää kiinni koulutuksen laadusta niin ammatillisessa kuin lukiokoulutuksessakin. Opetussuunnitelmat ovat näissä kahdessa koulutuksessa erilaiset eikä näiden puitteissa ole mahdollista saumattomasti ’’opiskella ristiin’’ yleissivistäviä aineita heikentämättä oppilaiden edellytyksiä jatkaa opinnoissa eteenpäin. 

Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa. Tasapäistäminen johtaa siihen, että opiskelijat eivät saa opetusta ja ohjausta omia tarpeita vastaavasti. Tähän keskustan esittämä toisen asteen lähikoulu johtaisi. Se on askel kohti vasemmiston pitkäaikaista unelmaa nuorisokoulua, jossa toisesta asteesta tulisi vain peruskoulun jatke. 

Me kokoomuksessa näemme, että koulutusta on järjestettävä jatkossakin alueellisesti saavutettavasti. Lukiokoulutuksen osalta hallitus voisi tarttua ehdotukseemme: uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja korvata pienten lukioiden lisän saavutettavuuslisällä. Tämä olisi todellinen tasa-arvoteko alueita puolustavalta keskustalta. 

Yhteistyötä tehdään jo tälläkin hetkellä toisen asteen järjestäjien kesken. On yhteisiä tiloja ja yhteisiä tukipalveluita. Opetuksen sisältöjä ei kuitenkaan tule sekoittaa keskenään. 

Sari Multala, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Vantaa

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Helsinki

Kirjallinen kysymys KK 14/02020 vp

Sari Sarkomaa kok

Kirjallinen kysymys tartuntapäivärahan maksamisesta ulkomailla karanteenissa oleville henkilöille

Eduskunnan puhemiehelle

Jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.  

Virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen karanteenista myös tietyin ehdoin henkilön tahdosta riippumatta.  

Tällä hetkellä suomalaisia on karanteenissa ainakin Teneriffalla ja Italiassa. Kiinassa on mahdollisesti tuhansia suomalaisia, joiden tarkkaa tilannetta ei tällä hetkellä tiedetä. Karanteenissa olevat eivät pysty palaamaan Suomeen työhön ennen karanteenin purkamista. Myös ulkomailla määrätyt karanteenit perustuvat todennäköisesti lääkäreiden arvioon, mutta karanteenien laajuus poikkeaa Suomen olosuhteista ja käytännöistä, eikä Suomessa pysytä todentamaan karanteeniolosuhteita.  

Suomessa on epäselvää, miten karanteenissa ulkomailla olevia henkilöitä ja heidän perheitään voidaan auttaa sekä kenelle on mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa. Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Päivärahaoikeutta tilanteissa, joissa henkilö on eristettynä tai karanteenissa ulkomailla, selvitetään saamamme tiedon mukaan parhaillaan tartuntatautiasioiden ohjauksesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. On myös epäselvää, onko mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa EU-alueella karanteenissa oleville. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko tartuntatautilakia tarkoitus muuttaa tai sen tulkintaa selkeyttää tartuntatautipäivärahaa koskien tai muiden pykälien osalta? 

Helsingissä 4.3.2020 

Sari Sarkomaa kok

Tiedote 29.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Marinin hallitus kääntämässä selän järjestöille

Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta. Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.

”Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia”, kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa sanoo.

Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on Sarkomaan mukaan paljon. 

”Hallitus on aloittanut sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri puute, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä”, Sarkomaa sanoo.

”STEA-avustusasetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan sotu- ja sote-uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun. 

”Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä”, Sarkomaa sanoo.

Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin. 

”Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoa: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 25.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Missä on hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka?

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen ovat huolestuneita hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta. Viime vaalikaudella laadittiin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Vision mukaan Suomen on edettävä määrätietoisesti kohti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden nostamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

”Sipilän hallitus palautti korkeakoulujen indeksit täysimääräisinä. Rinteen hallitus nosti korkeakoulujen perusrahoitusta. Marinin hallitus harjoittaa korkeakoulupolitiikkaa, joka johtaa leikkausten tielle. Missä viipyy hallituksen tiekartta, jolla neljän prosentin rahoitustaso saavutetaan? Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä!” edustajat vaativat.

Kokoomus on sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituksen esityksillä tätä päämäärää ei olla saavuttamassa. Rahoitustason kasvattaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa, jolla neljään prosenttiin voidaan päästä. Kokoomus esitti Suomen Akatemialle 45 miljoonan euron lisäpanostusta, jolla tälle vuodelle tehdyt leikkaukset olisi kompensoitu täysimääräisesti.

”Hallitus kurjistaa kotimaista huippututkimusta. Miksi hallitus leikkaa kilpailtua, eniten laatua painottavaa tutkimusrahoitusta?” edustajat jatkavat.

Linjakas korkeakoulu- ja tiedepolitiikka loistaa poissaolollaan. Tarvitsemme korkeakoulukentän pitkäjänteistä kehittämistä. Näyttää myös siltä, että uusia koulutusvastuita tulee kulloisenkin ministerin omalle kotiseudulle. Hallitukselle korkeakoulupolitiikkaa näyttää olevan pelkkää aluepolitiikkaa eikä korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen vahvistamista.

”Esitimme vaihtoehtobudjetissamme, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitettaisiin miljardilla eurolla. Tämä on todellinen tulevaisuusteko, joka vahvistaa suomalaista osaamista ja korkeakoulujen omaa rahoitusasemaa pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä, jos hallitus aikoo noudattaa tiedepolitiikassa hallitusohjelmaansa!” päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614