Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 12.6.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoretta päätöstä henkilöstön mukaan ottamista Uudenmaan sote-uudistusta valmistelevien ryhmiin välttämättömänä. Sarkomaa on toistuvasti vedonnut maakunnan johtoon korjausliikkeen tekemiseksi. "Uudenmaan Tehyn UUDSOMA - uudistuksen taustaryhmän sekä Ammattiosastojen puheenjohtajien kokouksessa yhteisvoimin vetosimme asian puolesta, minkä myötä vihdoin huoli henkilöstön unohtamisesta kuultiin", summaa Sarkomaa. Uudenmaan liiton toimesta on Sote-valmisteluryhmiin vihdoin kutsuttu henkilöstö.
Uudenmaan valmistelu on eronnut muista maakunnista erityisesti henkilöstön syrjään jättämisellä. Korjausliike oli viisas ja välttämätön ja se tehtiin viime hetkellä. Sote-urakka ei onnistu eikä etene ilman henkilöstöä. On olennaista varmistaa, että suurimman henkilöstöryhmät, hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana.
Uudellamaalla valmistellaan 1,6 miljoonaa asukasta koskevaa uudistusta ja 60 000 työntekijää koskevaa henkilöstön siirtoa erittäin kiireisellä aikataululla.
Henkilöstönäkökulman vahvistaminen työryhmätyöskentelyssä on tulevana syksynä välttämätöntä, kun valmistelua suunnataan kohti palvelustrategian laadintaa ja turvallisen muutoksen varmistamista. Uudellamaalla jatketaan myös pääsopijajärjestöjen edustajista koostuvan henkilöstöfoorumin säännöllisiä kokoontumisia.

Sarkomaa vetoaa Uudenmaan Maakuntaliiton puheenjohtaja Heinäluomaan, että ylin päättäjätaho maakuntavaltuusto varmistaisi, että henkilöstö on vahvasti mukana sote ja maakuntavalmistelussa ja että tietoa uudistuksessa jaetaan oikea-aikaisesti.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

TIEDOTE 16.5.2017

Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa pitävät välttämättömänä, että Uudenmaan maakunnan sote-palveluiden uudistuksen valmistelu turvataan osoittamalla sille tarvittavat ja muihin maakuntiin verrattuna oikeudenmukaiset resurssit.
Edustajat vaativat selkeät kriteerit sote-valmistelurahojen jakoon. Väestöperusteisuus on heidän mukaansa rahanjakokriteerinä kirjattava tulevaan lisäbudjettiin ja pidettävä mukana jatkossakin.

Valtion talousarvion rahoitus väliaikaisten toimielimien ja ICT:n valmisteluun on jaettu 3.5.2017 pieniä maakuntia suosien. Uusimaa saa rahaa noin nyt 1 euron per asukas väestöosuuksien perusteella, kun pienemmät maakunnat saavat 3 euroa per asukas. Tämä käytäntö ei edustajien mukaan voi jatkua.

“Ministeri Rehula myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa 12. toukokuuta, että Uusimaa on uudistuksen yksi häviäjistä, ja että väkirikkaat maakunnat joutuvat tiukimmille. Asiaa ei voi sivuuttaa. Totuus on, että jos sotea ja valinnanvapautta ei saada toimimaan Uudellamaalla, niin ei sitten missään. Vielä on aikaa korjausliikkeelle. Rahoitusta on jaettava maakunnille suhteessa väestömäärään. Metropolialueen erityislaatuisuus on nähtävä, kun sotea tehdään”, he vaativat.
Kansanedustajat näkevät myös valinnanvapauspilotteihin kohdennettavan 100 miljoonan euron määrärahan jaon ongelmallisena ja ensisijassa pienten maakuntien näkökulmasta rakennettuna.

”Hallituksen tulee katsoa yhdessä Uudenmaan kanssa alueelle sopivat kriteerit, joilla valinnanvapauspilotit saadaan myös Uudellamaalla käyntiin. Pilottien kohteiksi on kaavailtu alueita, kuntia tai kuntayhtymiä, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan asukasluvusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla 50 prosenttia maakunnan asukasluvusta. Vaikka pilotteihin kohdentuu mielenkiintoa, aikataulu ja väestökattavuuden vaade tekevät niiden käynnistämisestä Uudellamaalla mahdottomia. Kriteerit, jotka saattavat toimia pienissä maakunnissa eivät sovi Uudellemaalle”, edustajat toteavat.

Edustajat painottavat, ettei Uuttamaata tule syrjiä. Prosentuaalinen väestökattavuuden vaatimus on heidän näkemyksensä mukaan aivan liian korkea.

”Jos pilotit viedään nyt linjatuilla kriteereillä, on se tapa kanavoida 100 miljoonaa pieniin maakuntiin. Sote-uudistuksen aikataulu ei mahdollista viivästyksiä ja tärkeää on, että valmistelutyö saadaan täyteen vauhtiin kaikkialla”, Mäkelä ja Sarkomaa summaavat.

 

Lisätietoja:

Outi Mäkelä:
09 432 3181
Sari Sarkomaa:

09 432 3033

TIEDOTE 4.5.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus nimeää selvitysryhmän tai -henkilön pohtimaan nykyistä vaikuttavampia toimia ennaltaehkäistä ja ratkaista sisäilmaongelmiin liittyviä kysymyksiä. Sairastuneista ihmisistä sekä kurjassa kunnossa olevista julkisista rakennuksistamme on kannettava vastuu.

Kätilöopiston sairaalan tuore sulkemispäätös oli jäävuoren huippu, jota ovat edeltäneet sadat koulut ja muut julkiset rakennukset sisäilmaongelmineen.

Sarkomaa muistuttaa, että päättäjillä niin eduskunnassa kuin kunnissa on vastuu puuttua ja toimia ripeästi sisäilma-asioissa. Eduskunta pui perusteellisesti sisäilmaongelmaa tarkastusvaliokunnan vuonna 2012 tekemän raportin pohjalta. Raporttiin oli koottu asiantuntijakuulemisen pohjalta laajat toimenpide-ehdotukset eri toimijatahoille. Eduskunnan tarkastuvaliokunnan mukaan home- ja kosteusvauriot aiheuttavat vuosittain arviolta 450 milj. euron kustannukset sairauspoissaoloina ja työtehon laskuna, terveydenhuoltokuluina sekä työkyvyttömyyseläkkeinä.

”Ikävä kyllä selvää edistystä sisäilmaongelmien ratkaisussa ei ole näkyvissä. Uusia vakavia sisäilmaongelmia ja sairaustapauksia havaitaan jatkuvasti lisää ja korjausvelka kasvaa. Lisätoimia kaivataan kipeästi. Pidän perusteltuna, että hallitus asettaisi selvitysryhmän tai henkilön pohtimaan sisäilmaongelmiin liittyvää lainsäädäntöä ja tekemään lainsäädäntö- sekä toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan nykyistä vaikuttavammin ehkäistä ja korjata koko kansakuntaa kuormittavia sisäilmaongelmia sekä niihin liittyviä kysymyksiä”, toteaa Sarkomaa.

”selvityksessä on hyvä pohtia, onko sisäilmaongelman ennaltaehkäisyssä ja ilmaantuessa vastuut sekä velvoitteet määritelty riittävän selvästi ja onko sairastuneen oikeusturva ja tuki kunnossa”, päättää Sarkomaa.

Tänään kansanedustaja Sari Sarkomaa jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen sisäilmaongelmia käsittelevän selvitystyöryhmän asettamisesta.

Kansanedustajat Sarkomaa ja Lauslahti julkaisivat keväällä omantoimenpideohjelman terveestä sisäilmasta.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa: 050 5113033

 

 

 

TIEDOTE 30.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali-ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa vaatii hallitusta jatkamaan ratkaisun etsimistä perhevapaauudistukseen. Perheille välttämättömän uudistuksen kuoppaaminen olisi hänen mukaansa kallis virhe.

"Pettymys oli suuri, kun sopua ei vielä puoliväliriihessä löytynyt. Yritys ei ollut vielä riittävän kova. Lannistumisen sijaan on sisuunnuttava", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa ehdottaa hallituspuolueiden kansanedustajien muodostamaa valmisteluryhmää työstämään uudistuksen perusteita ja "perhesopua". Samalla mallilla on viety eteenpäin muun muassa alkoholi - ja apteekkisäätelyä.

"Uskon vakaasti, että asiassa löydetään sopu. Kokoomuksen ajaman joustavan ja valinnanmahdollisuuksia lisäävän sekä erilaisia perheitä yhdenvertaisesti kohtelevan mallin perusperiaatteet jaetaan laajasti. Lähes jokaisella puolueella ja työmarkkinakeskusjärjestöillä on tuoreet valmiit mallit, jotka ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan. Vaikka erojakin on, niin yhteisen sävelen löytäminen on varmasti saavutettavissa.  Hallitus on saanut sovittua monta vaikeaa asiaa. Arvioni on, että sopua ei vielä yritetty riittävästi. Syksyn budjettiriihi on paikka, johon mennessä olisi päätös saatava", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan hallituksella on perheasioissa näytön paikka.

"Perheministerin nimitystä pidin itse koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. On perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus jättäisi perhevapaat koskemattomaksi tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava", hän sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa: 050 5113033

 

Tiedote 28.4.2017

Julkaisuvapaa

Tutkimusrahoituksen nostaminen nousu-uralle on yksi tänään hyväksytyn valtion lähivuosien kehysbudjetin merkittävistä teoista, iloitsevat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti. Panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat vuosina 2018-2021 yhteensä 163 miljoonaa euroa sekä 120 miljoonaa euroa pääomituksena. Edustajien mukaan tämä on suunta, jolla Suomi saadaan nousuun.

”Suomen vahvuus kansakuntana on ollut korkea osaaminen. Sitä meidän on vaalittava ja vahvistettava. Maamme kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta on täysin välttämätöntä, että työtä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen vahvistamiseksi jatketaan. Nyt tehty päätös lisärahoituksesta on periaatteellisesti merkittävä ja se oli Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskeinen tavoite. Kokoomuslaisen ministerin johdolla saamme nyt käännettyä tutkimusrahoituksen nousuun”, edustajat toteavat.

Lauslahti toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja Sarkomaa valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä.

Hallitus on päättänyt tukea yliopistojen profiloitumista luomalla Suomeen uusia kestävän kasvun kannalta merkittäviä tutkimuksen lippulaivayksiköitä. Nämä toimivat yliopistojen tai tutkimuslaitosten osana ja niillä olisi joustava kytkentä kasvualojen liiketoimintaan. Tarkoituksena on, että lippulaiva-tutkimuskeskittymät kykenevät etsimään sellaisia vahvan osaamisen alueita, joilla on uusia mahdollisuuksia edistää kasvua.

Suomen Akatemian kautta tutkimukseen investoidaan 50 miljoonaa euroa vuosina 2018–2019. Yrityslähtöiseen tutkimukseen ja innovaatioihin puolestaan kohdistetaan TEKESin kautta 70 miljoonaa euroa. Datalähtöisen tutkimuksen infraan panostetaan yhteensä 33 miljoonaa euroa vuosien 2018 ja 2021 välillä, minkä lisäksi innovaatiosetelin käyttöön osoitetaan lisärahoitusta noin 10 miljoonaa vuosina 2018 ja 2019.  Molempien, Suomen Akatemian ja TEKESin, kautta jaettava pääomitus lippulaivoihin on 60 miljoonaa euroa.

”Erityisesti Suomen Akatemian kautta uusiin lippulaivayksiköihin kohdistuvat panostukset ovat tärkeä lisäinvestointi tutkimuksen rahoitukselle. Suoralla rahoituksella voidaan kohdistaa rahaa suoraan tutkimukseen. Tärkeää on, että uusissa yksiköissä rahoitus kohdistuu tutkimukseen sen laadun ja oletetun vaikuttavuuden perusteella. Meidän näkemyksemme mukaan hallitus tukee nyt monipuolisesti erilaista tutkimustoimintaa tällä päätöksellään, kun laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta tuetaan. Rahoituksella pyritään saamaan tutkimustyössä syntyneet innovaatiot mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyiksi elinkeinoelämän ja koko maamme kasvumahdollisuuksien tueksi”, edustajat sanovat.

Lauslahden ja Sarkomaan mukaan tutkimusrahoitusjärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa.

"Lisäpanostuksia tutkimukseen on edelleen tehtävä. Haluamme tässä yhteydessä nostaa esille myös perustutkimuksen vahvistamistarpeen, sillä ilman sitä ei synny myöskään kaivattuja innovaatioita. Lisäksi tutkimusrahoitusjärjestelmää on yksinkertaistettava osana korkeakouluvisiotyötä", edustajat painottavat.

 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa: 050 5113033

Sanna Lauslahti: 050 5122380

 

Tiedote 26.4.2017

Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää hyvänä hallituksen puoliväliriihen päätöstä aloittaa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen valmistelu, joka tähtää ensi hallituskaudelle. Sarkomaan mukaan monelta hallitukselta tekemättä jäänyt sotu-uudistus on jäänyt soten varjoon, mutta uudistuksen tarve on aivan vastaava.

”Sosiaaliturvamme on tilkkutäkki, jota on eri aikakausina paikkailtu sieltä ja täältä, mutta joka ei enää vastaa ihmisten tarpeita ja työelämän muutoksen asettamiin haasteisiin. Turvan eri osien paikkaaminen ei enää auta, vaan on tehtävä kunnollinen uudistus”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaa moittii erityisesti nykyisen sosiaaliturvan sisältämiä kannustinloukkuja, jotka vaikeuttavat tai jopa muodostavat esteen työn vastaanottamiselle. Sosiaaliturvan pitäisi olla ponnahduslauta takaisin työelämään tilanteessa, jossa ihminen syystä tai toisesta jää väliaikaisesti vaille ansioita.

”Yhteiskunta ei ole terve, jos työ ei kannata ja jos sosiaaliturva estää aktiivisen osallistumisen yhteiskunnassa. Työn, itsensä työllistämisen ja oman osaamisen kehittäminen tulee aina kannattaa ja näkyä rahapussissa”, sanoo Sarkomaa.

Työ ja osallisuus yhteiskunnassa on jokaiselle tärkeä ja  paras keino ehkäistä syrjäytymistä. Sarkomaa korostaa, että päättäjillä on vastuu siitä, että yhteiskunta on mahdollistava eikä elämää hankaloittava. Sarkomaa pitää hyvänä ratkaisuna, että hallitus ottaa valmistelussa huomioon perustulokokeilun lisäksi osallistumistulokokeilun.

”On välttämätöntä, että tällä hallituskaudella käynnistetään kokeiluja, tiedonhankinta ja valmistelua sekä näytetään selkeää suuntaa isolle uudistukselle, josta seuraavissa hallitusneuvotteluissa on oltava valmius sopia”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
p. +358 505113033

Tiedote 24.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallituksen apteekkityöryhmän kokoomuslaiset jäsenet, kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sinuhe Wallinheimo ovat tyytyväisiä hallituspuolueiden välillä saavutettuun kompromissiin. Suomalainen ammattiapteekki säilyy sen mukaisesti edelleen proviisoriomisteisena ja luvanvaraisena, mutta muun muassa apteekkilupaprosessiin on luvassa alan toivomia joustoja, muutoksia ja läpinäkyvyyttä. Apteekkeja tullaan reformin myötä kehittämään osana terveydenhuoltoa.

”Apteekkeja tulee tämän uudistuksen myötä lisää, mikä lisää alan kilpailua. Uudistus on tervetullut ja kaivattu, sillä kilpailutilanne tulee parantamaan palveluiden laatua. Tämä tulee näkymään asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi laajentuneina aukioloaikoina. Apteekkiala vapautuu nyt maltillisesti ja vastuullisesti, samalla kuitenkin lääketurvallisuudesta vastuullisesti kiinni pitäen. Uudistuksen tavoite on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää turhaa byrokratiaa. Nämä asiat olivat Kokoomukselle tärkeitä apteekkiryhmän neuvotteluissa”, kansanedustajat summaavat.

Osana uudistusta hallitus toteuttaa selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa lääkehuollosta yhteiskunnalle koituvat kokonaistaloudelliset vaikutukset. Hallitus myös esittää muutoksia lääketaksaan mukaan lukien säännölliset tason tarkastukset. Lisäksi apteekeille mahdollistetaan itsehoitolääkkeiden myynti halvemmalla, omasta katteesta tinkimällä.

”Päätöksellään hallitus on osoittanut sen, että se on kuunnellut tarkalla korvalla kansalaisten esille nostamia epäkohtia lääkkeiden saatavuuden ja hinnan osalta. Kaikkia epäkohtia tämä kompromissi ei poista, mutta kompromissi on askel oikeaan suuntaan”, Sarkomaa ja Wallinheimo katsovat.

Wallinheimo myös muistuttaa hallituksen apteekkipäätökseen sisältyvästä takalautakirjauksesta.

”Pallo asiassa on nyt apteekkareilla, Fimealla ja muilta tahoilta tulevilla luvanhankijoilla. Mikäli alueellinen saatavuus ei parane tai apteekkien määrä lisäänny, on hallituksella oltava valmius selvittää vallitsevan lupajärjestelmän toimivuutta”, Wallinheimo linjaa.

Myös tietyt itsehoitolääkkeet ovat vapautumassa päivittäistavarakauppaan. Käytännössä kyseessä ovat esimerkiksi tietyt lääkerasvat. Sen sijaan särkylääkkeet säilyvät edelleenkin vain apteekin hyllyllä.  Sarkomaan mukaan on tervetullutta, että apteekkien roolia tarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa lisätään, sillä se palvelee erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä monisairaita henkilöitä sekä ikäihmisiä.

”Vaikka itsehoitolääkkeitä vapautetaan, niin on hyvä, ettei Suomi toista Ruotsin virheitä. On olennaista todeta,  että poliitikot eivät suoraan tässä tee päätöstä mahdollisesti vapautettavista lääketuotteista, vaan sen tekevät lääkehuollon asiantuntijat”, hän linjaa.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Sinuhe Wallinheimo

p. 050 512 0873

 

Tiedote 24.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja on helpottunut tiedosta, että Kela on saavuttanut lain mukaisen tilan perustoimeentulotuen maksatuksessa. Kela tiedotti asiasta tänään. Kelan toimintaa valvovat valtuutetut ovat edellyttäneet lain mukaisen tilan saavuttamista viipymättä.  

Hakemukset käsitellään nyt lainmukaisessa ajassa eli 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Kelan valtuutetut ovat pitäneet välttämättömänä, että perustoimeentulotuen siirrosta tehdään arviointi. Valtuutetut kokoontuvat käsittelemään arviointia ylimääräiseen yleiskokoukseen kesäkuussa. Kelan sisäisen arvioinnin lisäksi on pohdittava tarvitaanko vielä ulkopuolinen arviointi, kertoo Sarkomaa.

Valtuutetut ovat saaneet viikottain Kelan johdolta raportin toimenpiteistä käsittelyaikojen saattamisesta lain mukaiseksi ja käsittelyajoista vakuutuspiireittäin. Seurantaa jatketaan edelleen, sanoo Sarkomaa.

Huoli kaikkein vaikeimmasta asemassa olevista ihmisistä on ollut suuri, sanoo Sarkomaa. Ruuhkan aikana perustoimeentulotuen asiakkaiden ruoan ja lääkkeiden saanti turvattiin maksusitoumuksilla. Kiireellisissä tapauksissa maksusitoumuksen voi saada saman päivän aikana. Myös kunnat ovat myöntäneet täydentävää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi.

Sarkomaa kiittää Kelan henkilöstöä, joka on tehnyt urakalla ylitöitä tilanteen korjaamiseksi. Kelaan rekrytoitu lisähenkilöstö on tullut tarpeeseen. Perustoimeentulotuen maksatus on kyettävä hoitamaan lain edellyttämällä tavalla ilman, että muiden etuuksien maksatus ruuhkautuu. Myös tätä Valtuutetut seuraavat tarkkaan.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 22.4.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa hallitusta perhevapaauudistuksen käynnistämisen välttämättömyydestä puoliväliriihessä. Suomalainen perhevapaajärjestelmä on aikansa elänyt, minkä vuoksi uudistuksen aloittamisella ei enää voi aikailla, vaan nykyisen hallituksen on käynnistettävä uudistustyö.

"Perheet ovat samanarvoisia, mutta niitä kohdellaan nykyisin eriarvoisesti. Nykyiset vanhempainvapaat tunnistavat huonosti erilaisten perheiden tarpeet ja saumattoman yhdistämisen työelämän kanssa. Meidän on huomioitava paremmin esimerkiksi adoptio-, yksinhuoltaja- ja uusioperheet", toteaa Sari Sarkomaa.

Puolueet sekä työntekijä- että työnantajajärjestöt ovat tarjonneet hyviä malleja perhevapaiden uudistamiseksi. Kokoomuksen ehdotus perhevapaiden uudistamiseksi tarkoittaisi perheille enemmän joustavuutta arkeen, lisää valinnanmahdollisuuksia sekä tasaisi vastuuta hoivasta vanhempien välillä.

"On lasten etu, että sekä isät että äidit ovat vahvoja vanhemmuudessa. Kokoomus haluaa tarjota perheille vapauttaa päättää perhevapaiden käytöstä, mutta samalla myös varmistaa etuuden sekä vanhemmuuden tasa-arvoisen jakamisen", muistuttaa Sarkomaa.

Asiantuntijoiden taholta on laajasti osoitettu, että perhevapaiden uudistamisella on vaikutuksia etenkin naisten työllisyyteen, uran kehittymiseen ja eläkkeen määrään. Uudistus on siis kannattava myös hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.

"Työn ja perheen yhdistäminen haastaa monien perheiden arkea. On niin perheiden kuin koko yhteiskunnan etu, että annamme enemmän joustoja suunnitella näiden kahden tärkeän asian yhdistäminen. Työelämän tasa-arvo on itseisarvo, jonka eteen meidän on tehtävä päättäjinä töitä. Työelämässä tarvitaan naiset, ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Vanhempainvapaauudistus on tärkeä askel tasa-arvoisempaan työ- ja perhe-elämään, ja se voisi osaltaan vauhdittaa perheiden perustamista ja lisätä syntyvyyttä", summaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä ajatuksena myös parlamentaarisen työryhmän perustamista, jossa työmarkkinajärjestöt olisivat mukana.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033