Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 20.11.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ulottaisi papilloomavirusta torjuvan HPV-rokotteen koskemaan myös poikia kansallisessa rokoteohjelmassa. Papilloomavirus ei ole haitallinen ainoastaan naisille, vaan se aiheuttaa sukuelinten sekä pään ja kaulan alueen syöpiä sukupuoleen katsomatta. Rokote on ainoa tehokas keino estämään korkean riskin HPV-tartunnat.

"Tällä hetkellä HPV-rokote kuuluu vain tyttöjen kansalliseen rokoteohjelmaan. Viruksen suurten haittavaikutusten vuoksi rokote pitäisi ottaa myös poikien rokoteohjelmaan. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä myös miesten papilloomaviruksesta aiheutuvia syöpiä sekä vähentää tartuntoja.", Sarkomaa toteaa.

HPV aiheuttaa maailmanlaajuisesti kymmenen prosenttia naisten ja viisi prosenttia miesten kaikista syövistä. Kun ikäluokasta rokotetaan tytöt ja pojat, nuorissa ikäluokissa viruksen kierto pysähtyy hyvin.

tuoreen suomen gynekologiyhdistyksen tiedotteen mukaan tyttöjen rokoteohjelmaa toteutetaan jo 76 maassa ja 16 maassa rokote tarjotaan tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille.

"Suomen pitää olla edelläkävijä kansallisen rokoteohjelman kattavuudessa. Rokote on tehokkain keino ehkäistä infektiotautitaakkaa ja siitä aiheutuvaa kärsimystä ja kustannuksia.", Sarkomaa toteaa

HPV-rokotteen antaminen kaikille on pieni hinta syöpien ennaltaehkäisystä. Arviolta 80% kaikista ihmisistä sairastaa HPV-tulehduksen jossain vaiheessa ja sen voi saada monella tavalla. Yleensä se paranee, mutta suuren riskin HPV-tyypit voivat saada aikaan pitkittyneen infektion ja syövän esiastemuutoksia.

Nyt Suomessa rokotteen tyttöjen lisäksi saavat vain ne pojat, joiden vanhemmilla on varaa rokotteen ostamiseen ja tietoa rokotteen antamisen tärkeydestä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että päätös HPV-rokotteen sisällyttämisestä rokoteohjelmaan tehdään viimeistään ensi vuoden talousarviosta päätettäessä.

"Koko terveyspolitiikamme painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä toimiin, joilla edistetään erityisesti lasten ja nuorten terveyden tasa-arvoa.", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

TIEDOTE 4.11.2017

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa ministeri Saarikkoon, ettei huutava tarve saattohoitolakiin jää sote-mylläkän jalkoihin. Ihmisten kasvanut huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on kuultava. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että oikeus hyvään saattohoitoon kirjattaisiin lainsäädäntöön.

-On vakava epäkohta, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on ilmeinen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön, Sarkomaa toteaa.

Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat Sarkomaan mukaan jokaisen perusoikeuksia.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

TIEDOTE 31.10. 2017

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali-ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirjoittaa blogissaan valinnanvapauslakiluonnoksen asiakassetelipykälän vaativan selkeytystä ennen lausuntokierrosta. Sarkomaa toteaa blogissaan hallituksen olevan yksimielinen tavoitteista, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta.

"Lausuntokierrokselle ei pidä laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ole hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä eteenpäin yhteisvoimin. On päivän selvää, että kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä päivystystä ole kenenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta, " toteaa Sarkomaa

Sarkomaan mukaan asiakasseteli on yksi väline turvata ihmiselle sopivat palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttava hoitoketju. Asiakassetelipykälissä on oltava sopivassa suhteessa joustoa mutta myös velvoittavuutta, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen saadaan riittävät välineet. Säädöksien on edistettävä laadukasta päivystyksen ja koko erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavaa toimintaa sekä maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta. Valinnanvapauden laajentaminen on keino edistää uudistumista palvelunkäyttäjän näkökulmasta.

Lisää asiakasseteleistä, valinnanvapaudesta ja maakunnista Sari Sarkomaan blogissa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

TIEDOTE 21.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa puhui tänään Kuuloliiton liittokokouksessa. Sarkomaan mukaan on vakava ongelma, ettei esimerkiksi vammaisella ihmisellä ole tällä hetkellä aitoa mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihinsa. Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on Sipilän hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen ja valinnanvapauden keskeinen tavoite.

-Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee palvelujen käyttäjä, hankintalakia ei tarvitse soveltaa, eikä kilpailutusta järjestää. Valinnanvapausmallissa elinikäisiä palveluita tarvitsevalle ihmiselle luodaan henkilökohtainen budjetti. Kyseessä on henkilökohtaisesti räätälöity hoitopolku, jonka rakentamisessa palveluiden käyttäjän ja hänen läheistensä osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuvat ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia, Sarkomaa kertoo.

Sarkomaan mukaan valinnanvapautta voitaisiin tulevaisuudessa harkita sovellettavaksi myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluissa.

-Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalveluun liittyvät huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisen palvelun kilpailuttamiseen. Mielestäni on järkevää muuttaa lakia siten, että tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä.

-Tämä tarkoittaa sitä, että kelan asettamien kriteereiden mukaiset tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive järjestökentältä, Sarkomaa kertoo.

Sarkomaa haluaa edistää avoimuutta ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kelassa.

-Kannustan kelaa vauhdittamaan toimia, joissa ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan. On viisasta, että kelaan tulee tulkkipalveluihin asiakasraadit, joissa on eri asiakasjärjestöjen edustus.

Sarkomaa pitää henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelien käyttöönottoa tervetulleena uudistuksena.

Ihmisen kasvava valinnanvapaus tuo sote-palveluissa päähuomion ihmisiin järjestelmän sijasta. Sarkomaa painottaa, että valinnanvapaus tekee hyvää ennen muuta palveluiden laadulle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

 

Kelan valtuutetut edellyttävät, että Kelan hallitus perehtyy toimeentulotuen ulkoiseen arviointiin ja tekee valtuutetuille esityksen toimenpiteistä, jotka pitää käynnistää. 

Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Valtuutetut ovat seuranneet perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Kesäkuussa valtuutetut päättivät tilata toimeentulotuen siirrosta ulkoisen arvioinnin. Arvioinnin teki Kelan valvontatilintarkastuksesta vastaava BDO Audiator. Raportti käsiteltiin valtuutettujen yleiskokouksessa 17.10.

" Oli vlttämätöntä, että näin merkittävää asiaa selvitettiin ensin sisäisesti. Nyt siitä on nyt saatu myös ulkoinen arvio. Ulkoisessa raportissa nousevat esille selkeät puutteet riskienhallinnassa, projektin johtamisessa ja raportoinnissa, kertoo valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Ulkoisessa arvioinnissa keskityttiin erityisesti perustoimeentulotuen siirron suunnittelun, toimeenpanon ja Kelan prosessien arviointiin. Lisäksi tavoitteena oli saada kehittämisehdotuksia siitä, miten Kela voi parantaa tulevien uudistusten suunnittelua ja mahdollisiin uusiin tehtäviin valmistautumista.

Sarkomaa muistuttaa, että ulkoinen arvio toi esille asioita, joita sisäisessä ei ollut. Se täydentää sisäistä arviointia ja nostaa esiin merkittäviä asioita, joista on syytä ottaa oppia. Kelan toiminnan parantaminen ulkoisen arvion pohjalta jatkuu.

Kelan valtuutetut edellyttävät, että Kelan hallitus käy raportin läpi ja kartoittaa tarvittavat toimenpiteet. Hallituksen puheenjohtaja esittelee hallituksen ratkaisun valtuutetuille.

Lisätietoja:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi valtuutetut antavat vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Lue lisää:

 

Toimeentulotuen siirron ulkoinen arviointi (loppuraportti)

Tiedote 4.10: Ulkoinen arviointi toimeentulotuen siirrosta luovutettiin Kelan valtuutetuille

Kelan valtuutetut 13.6.2017: ulkoinen arvio perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan

 

Kelan valtuutetut 2015-2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok.

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, sin.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk

*****

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

TIEDOTE 18.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallitus esitti viime kevään puoliväliriihessä erillisen huoltajakorotuksen myöntämistä perheellisten opiskelijoiden opintorahaan. Esitys tuli eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kuukausittaista 75 euron huoltajakorotusta tärkeänä päätöksenä perheellisten opiskelijoiden ja näiden lasten hyväksi. Perheellisiä kaikista korkeakouluopiskelijoista on joka kuudes.

-Huoltajakorotus tulee todelliseen tarpeeseen. Toteutuessaan korotusta saisi noin 19 000 pienituloista perheellistä opiskelijaa. Korotus edistää opiskelijaperheiden lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. lasten hankkimisen ja kasvattamisen on oltava mahdollista myös opiskelun ohessa, Sarkomaa toteaa.

Huoltajakorotuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole huomioinut perheellisiä opiskelijoita opintotukijärjestelmässä. Sarkomaan mukaan ei ole kohtuullista, että alaikäistä lasta huoltavan opiskelijan opintotuki on sama kuin opiskelijoilla, jotka elättävät vain itsensä.

Pieni- ja keskituloisten perheiden asemaa on tällä hallituskaudella parannettu monin tavoin. Sarkomaan mukaan opintotuen huoltajakorotus on Sarkomaan mukaan hyvä ja tarpeellinen kohdennettu teko muiden perheiden toimeentuloa helpottavien toimenpiteiden lisäksi. Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon helpottaminen edesauttaa myös heidän mahdollisuuksiaan yhdistää perhe-elämä ja opiskelu sekä suorittaa tutkinto loppuun.

-Tällä hallituskaudella on alennettu varhaiskasvatusmaksuja ja tuotu 6700 pienituloista perhettä maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Huoltajakorotuksen lisäksi myös nämä päätökset helpottavat perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on tärkeää, että perheiden tiukkaa tilannetta helpotetaan, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

TIEDOTE 17.10.2017 Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen kansanedustajat Mäkelä ja Sarkomaa ovat ilahtuneita ministeri Tiilikaisen vastauksesta kokoomusedustajien kirjalliseen kysymykseen (KK 381/2017 vp). Edustajat olivat jättäneet kirjallisen kysymyksen, jossa tiedusteltiin hallituksen valmiutta antaa kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko eduskunnalle. Myötämielisessä vastauksessaan ministeri Tiilikainen toteaa hallituksen olevan valmis harkitsemaan kaupunkipoliittisen selonteon antamista eduskunnalle tai tehostamaan kaupunkipolitiikan sisältäkeskustelua muilla toimilla.

Edustajat katsovat, että hallituksen on syytä harkita asiaa nopeasti ja ryhdyttävä valmistelemaan selontekoa. Selonteolle löytyy todellinen tarve, sillä kaupunki- ja metropolipolitiikka on toistaiseksi osin käyttämätön voimavara. Kaupungistumisen merkitys talouskasvun ja työllisyyden veturina on kiistaton. Suomi ei nouse kestävästi ilman kaupunkipolitiikan täysimääräistä hyödyntämistä.

"Kaupunki ja metropolipolitiikka on kirkastettava. Selonteko on keino läpivalaista metropolialueen ja suurempien kaupunkien merkitys maamme kansantaloudelle. Kaupunkien elinvoimaisuus ja elinkeinopolitiikan onnistuminen tuovat verorahoja palveluiden rahoittamiseen", kokoomusedustajat toteavat.

Edustajat pitävät selontekoa mahdollisuutena vahvistaa kaupunkipoliittisia toimia ja tuoda eri ratkaisuehdotukset yhteen. Toimiva metropolipolitiikkaa koostuu muun muassa liikenne, maahanmuutto sekä sosiaali- ja asuntopolitiikasta.

"Esimerkiksi hallituksen asuntopolitiikan toimia on tehostettava. Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitävät työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Asuntotuotannon kiihdyttäminen ja tiiviimpi kaupunkirakentaminen poistaisivat kasvun suurimman esteen. Hallituksen tulee pidättäytyä kaikista toimista, joilla lisätään asumisen kustannuksia. Päinvastoin hallituksen on kirittävä toimia, joilla helpotetaan sietämättömän korkeita asumiskustannuksia, joka on keskeinen kasvun este ja etenkin pääkaupunkiseudun asukkaiden arjen kipupiste", kokoomusedustajat summaavat.

Outi Mäkelä outi.makela@eduskuna.fi 09 432 3181

Sari Sarkomaa sari.sarkomaa@eduskunta.fi 09 432 3033

 

TIEDOTE 6.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallitus esittää muutoksia toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskevaan lainsäädäntöön. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esityksen ja esittää mietinnössään kokoomuksen Sanna Lauslahden, Sari Sarkomaan ja Sari Raassinan aloitteesta muutosta muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksista ilmoittamiseen. Kokoomusedustajien ehdotuksesta valiokunta esittää toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnan jäsenten on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan.

-Muutoksenhakulautakunta päättää ihmisten sosiaaliturvaa, työeläkkeitä ja tapaturmia koskevista asioista. Lautakuntien jäsenten sidonnaisuudet arvioidaan nykyiselläänkin ennen näiden nimittämistä, mutta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden tähden sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus on tärkeä kirjata myös lakiin, Sanna Lauslahti toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistion mukaan näiden lautakuntien riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen kohdistuu epäilyksiä. Työryhmän mukaan epäselviä tilanteita vältettäisiin, mikäli näissä päätöksentekoprosesseissa mukana olevien lautakuntien lääkäreiden ja muiden jäsenten sidonnaisuudet ilmoitettaisiin avoimemmin.

-Koko vakuutuslääkäreitä ja muutoksenhakulautakuntia koskeva järjestelmä ja prosessit on arvioitava alusta loppuun. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänen asiaansa käsitellään oikeudenmukaisesti aina hoitavan lääkärin ensimmäisestä toimintakykyarviosta lopulliseen korvauspäätökseen saakka. Näihin prosesseihin me tarvitsemme avoimuutta ja läpinäkysyyttä edustajat toteavat.

Vakuutuslääkärijärjestelmän ja sen läpinäkyvyyteen on tehty useita muutoksia viime vuosina. Eri etuuslakeihin, kuten tapaturma- ja ammattitautilakiin, työntekijän eläkelakiin sekä lakiin kansaneläkelaitoksesta on lisätty säännökset asiantuntijalääkärin velvollisuudesta kirjata perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Säännöksillä on parannettu vakuutuslaitosten päätösten lääketieteellisiä perusteluita.

-On ensiarvoisen tärkeää, että asioiden oikeudenmukaiseen ja oikea-aikaiseen käsittelyyn panostetaan. Järjestelmää on lähdettävä uudistamaan avoimin mielin. Se, ettei ongelmalliselle ja selvitystenkin mukaan ristiriitaiselle asialle tehdä mitään, ei ole ratkaisu, Sari Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Raassina

+358 505232808

Sari Sarkomaa

+358 505232808

Kela tiedottaa 4.10.2017

Valtuutetut käsittelevät raportin kokouksessaan 17.10.

Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Valtuutetut ovat seuranneet perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Tänään julkaistu ulkoinen arvio tehtiin Kelan valtuutettujen toimeksiannosta.

Kela teki perustoimeentulotuen siirrosta keväällä sisäisen arvion. Sen laati Kelan sisäinen tarkastus.

Kesäkuussa Kelan valtuutetut käsittelevät sisäisen arvion ja totesivat sen kattavaksi. He kuitenkin pitivät perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan niin merkittävä asiana, että siitä oli tärkeää saada myös ulkoinen arvio ja näkemys.

Ulkoisessa arvioinnissa on keskitytty erityisesti perustoimeentulotuen siirron suunnittelun, toimeenpanon ja Kelan prosessien arviointiin. Lisäksi tavoitteena on ollut saada kehittämisehdotuksia siitä, miten Kela voi parantaa tulevien uudistusten suunnittelua ja mahdollisiin uusiin tehtäviin valmistautumista.

Ulkoisen arvioinnin on tehnyt Kelan valvontatilintarkastuksesta vastaava BDO Audiator Oy, joka luovutti arvioinnin Kelan valtuutetuille 4.10. Valtuutetut käsittelevät raportin yleiskokouksessaan 17.10.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi valtuutetut antavat vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Lue lisää:

Toimeentulotuen siirron ulkoinen arviointi (loppuraportti)

Kelan valtuutetut 13.6.2017: ulkoinen arvio perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok.

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

 

 

TIEDOTE 28.9.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa kiittävät työ- ja elinkeinoministeriön ministerien nopeaa linjausta kaupunkipolitiikan merkityksestä. Ministerit Lintilä, Lindström ja Tiilikainen vannovat yhteisessä blogissaan kaupunkien olevan merkittäviä talouskasvun ja työllisyyden vetureita. Ministerit toteavat pitävänsä kokoomusedustajien ajatusta kaupunkipoliittisesta selonteosta vähintäänkin harkinnan arvoisena ajatuksena.   Mäkelä ja Sarkomaa ovat aikaisemmin vaatineet, että hallitus selventäisi kaupunkipolitiikan roolia maakuntien rinnalla. Kokoomusedustajat ovat ehdottaneet, että hallituksen tulisi antaa eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko, jolla läpivalaistaan metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys. Edustajat ovat olleet huolissaan kaupungistumisen jarruttamista koskevista puheenvuoroista, joita on esiintynyt keskustelussa viime aikoina.  “On hienoa, että ministerit tunnustavat kaupunkien roolin maamme kasvun moottoreina. Kaupungistuminen ja kaupunkipolitiikka on todellakin otettava Suomen voimavaraksi”, kokoomusedustajat toteavat.  Kokoomusedustajat katsovat, että selonteon työstämisen tulisi alkaa mahdollisimman pian.

“Puheet on käännettävä nyt teoiksi. Kaupunkipoliittinen selonteon työstäminen on käynnistettävä mahdollisimman pian. Emme kilpaile keskenämme liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista, vaan Euroopan ja muun maailman kanssa. Kaupungistuminen etenee, tahdomme sitä tai emme. Meillä ei ole aikaa jäädä kilpajuoksusta jälkeen”, edustajat summaavat.  TEMatiikkaa-blogi:

http://tem.fi/blogi/-/blogs/kaupunkien-merkitys-kasvulle-kiistaton

Hallituksen on annettava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko

https://www.hs.fi/paivanlehti/24092017/art-2000005380252.html

Lisätietoa:

Outi Mäkelä

050 512 2877

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

***