Kategoria: Tiedotteet

Verkkouutiset 11.8.2016

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa: Kelan pääjohtajan paikkaa ei täytetä etukäteen

"Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste."

Kansaneläkelaitoksen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa(kok.) sanoo, että Kelan pääjohtajan paikka on aidosti auki.

– Kannan huolta, että julkisuuden olettamukset, että pääjohtajan paikka on jo etukäteen päätetty, vaikuttavat negatiivisesti pätevien ehdokkaiden hakeutumiseen.

Kelan pääjohtaja, keskustataustainen Liisa Hyssälä jää vuoden lopussa eläkkeelle. Paikkaa on pidetty keskustalle "kuuluvana". Vahva ehdokas Kelan johtoon olisi ollut entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk.), mutta hän ei aio hakea tehtävää.

Aula toteaa myös, että poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua.

Sarkomaakin sanoo, että Kelan pääjohtajan paikkaa ei pidä täyttää poliittisin perustein. Tätä mieltä on myös kokoomuksen eduskuntaryhmä.

– Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste.

Sarkomaa toivoo, että yksikään pätevä henkilö ei jätä hakematta sen takia, että uskoo paikan olevan etukäteen jaettu.

– Kannustan kriteerit täyttäviä asiasta innostuneita hakemaan. Pääjohtajan paikka on merkittävä ja Kelan valtuutettujen puheenjohtajana tehtäväni on varmistaa, että tehtävään valitaan pätevin.

Kelan pääjohtajan paikkaa voi hakea 26. elokuuta saakka. Tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, sosiaaliturvan tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisen sivistyksen ja perusopetuksen laadun turvaamisen kannalta ratkaisevana kymmenisen vuotta Pisa-tutkimuksissa näkyneen lukutaidon laskun katkaisua.

- Jos emme onnistu lasten lukutaidon kohentamisessa ja lukemaan innostamisessa, emme onnistu myöskään katkaisemaan laskevaa oppimistulosten kierrettä ja oppimisen erojen kasvua, Sarkomaa varoittaa.

Hiljattain julkaistuissa Oma linja -hankkeen tuloksissa ilmenee, että lasten lukuharrastus ja kiinnostus lukemiseen vapaa-ajalla on laskenut selvästi 2000-luvun alusta. Tämän kaltaisella kehityssuunnalla on yhteys osaamiseen.

- Innostankin näin lukuvuoden alkajaiseksi vanhempia ja lasten lähellä olevia aikuisia lukemaan lapsille lukutaidon edistämiseksi ja kirjoihin kiinnostuksen herättämiseksi. Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Tie kirjojen maailmaan avataan lapsen kanssa yhdessä lukemalla, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotien lukukampanjasta ja muistuttaa, että heikentynyttä lukutaitoa ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille. On tärkeä muistaa, että aito innostus lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi ennen kaikkea lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kotona. Sarkomaa tuo esille, että eduskunnassa lisättiin tälle vuodelle rahoitusta lukemista edistävään toimintaan muun muassa Lukukeskukselle.

- Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen ja oppimistuloksiin. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja tulevaa lukutaitoa sekä oppimisen edellytyksiä, sanoo Sarkomaa.

- Jokaisella koululaisella on tärkeä olla sellainen lukemisen ja kirjoittamisen taito, että hän pystyy toimimaan tulevaisuuden kansalaisena, valitsemaan ja arvioimaan tietoa. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 1.7.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa syksyn budjettiriihessä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta rahoitusta ei ole toistaiseksi hallituksen budjettineuvotteluissa löydetty.

- Olen huolissani rokotusohjelman jälkeen jäämisestä sekä sen vaikutuksista lasten terveyserojen ja lasten sairastamisesta aiheutuvista kustannusten kasvuun. Rokotusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja tavoitteena on oltava, että se on maailman paras myös jatkossa. Rokotukset ovat keskeinen tartuntatautien torjunnan keino ja kansallisella rokotusohjelmalla on saatu aikaan mittavia tuloksia. Nyt on vihdoin aika päivittää ohjelmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta, Sarkomaa sanoo.

On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.

- Vaikka kyseessä on lisäpanostus, niin kyse on kokonaistaloudellisesti järkevästä ja kansanterveydellisesti viisaasta ja välttämättömästä ratkaisusta. Lähes kaikki lapset sairastavat vesirokon ja tartuttavassa vaiheessa olevat lapset eivät voi mennä kouluun tai päivähoitoon. Pelkkä vanhempien työpoissaolojen vähentäminen tekisi lisäpanostuksesta kannattavan, Sarkomaa arvioi.

Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, joten nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistutti, että myös OECD Suomen maa- arviossa varoittanut väestöryhmien välisten terveyserojen kasvusta, vaikka eriarvoisuuden vähentäminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn erityisesti lapsilla ja nuorilla. Kattava rokotusohjelma on olennainen osa tasa- arvoista terveyspolitiikkaamme.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

Tiedote 29.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta läpivalaisemaan tänään julkaistun sote- ja maakuntauudistuksen perusratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset. Vaikutusarviot on oltava sote-valmistelun keskeinen työkalu, jotta voidaan varmistaa, että valitulla mallilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut sote-tavoitteet yhdenvertaisista vaikuttavista palveluista ja 3 miljardin kustannusten kuriin saamisesta.

Hallituksen on varauduttava aitoon lausuntokierroksen ja vielä kovaan urakkaan lausuntokierroksen palautteen jälkeen. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava ajoissa pöytään.

Sarkomaa pitää merkittävänä, että kaikille suomalaisille tärkeä sote-uudistus otti jälleen askeleen eteenpäin. Hallitus julkaisi tähän asti valmistellun sote-pakettinsa ja yhteiset valinnanvapaus- ja rahoituslinjaukset, joiden pohjalta valmistellaan Suomen valinnanvapausmalli. Sarkomaa peräänkuuluttaa sote-työn tueksi kunnollisia kokonaisuuden vaikutusarvioita, joiden oltava käsillä viimeistään kun lausuntokierroksen palautetta käsitellään ja kokonaisuutta työstetään eteenpäin.

- Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset, muistuttaa Sarkomaa.

- Uusi maakuntahallinto ei saa syödä soten niukkoja voimavaroja. Uudistuskokonaisuutta ei ole valmiiksi asti mahdollista arvioida ennen kuin kaikki sen keskeiset osat kuten valinnanvapauslainsäädäntö on selvillä. On välttämätöntä, että koko lakipaketti on lopulta yhtä aikaa eduskunnan käsittelyssä ja arvioitavana, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen yksimielissä valinnanvapauslinjauksissa otettiin oikea ote, kun tarkoituksena on luoda useampia valinnanvapausmalleja.

- Eri ihmisille sopii erilainen valinnanvapauden toteuttamistapa. Valinnanvapauden tarkoitus on vahdittaa sote-palveluja ihmisen näköiseksi ja vahvistaa peruspalveluja siten, että hyvät palvelut ja valinnanmahdollisuudet eivät riipu lompakon paksuudesta, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Tiedote 16.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät järkevänä aikalisän ottamista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa. Eduskunta on torstaina päättänyt jättää varhaiskasvatusmaksujen korotusta koskevan lain käsittelyn pöydälle.

Lakiesityksen käsittely siirtyy syksyyn 2016. Tämä tarkoittaa, että esitetyt lait varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista eivät tule voimaan elokuussa, kuten hallituksen esityksessä esitettiin. Asian pöydälle jääminen tarkoittaa perheiden arjessa, että nykyiset maksut jäävät voimaan.

- Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistamiselta on murenemassa pohja, kun useat kunnat ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä, kuten Helsingissä ja Espoossa. Asia ratkaistaan kesätauon jälkeen ja tällöin sovitaan myös jatkotoimien aikataulusta, sanoo kolmikko.

Päivähoitomaksupohdinnassa kolmikko on aikaisemmin nostanut esille työnteon kannusteet, tasa-arvon ja varhaiskasvatuksen toteutumisen. Varhaiskasvatukseen on jo jouduttu tekemään säästöjä, jotka ovat näkyneet kunnissa muun muassa ryhmäkoon kasvamisena. Kokoomusedustajien mielestä on syytä ottaa varhaiskasvatus erityissuojeluun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Tiedote 3.6.2016

Kotitalousalan tuottaman kestävän hyvinvoinnin merkitys on suuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotitaloudellista osaamista tarvitaan tämän päivän maailmassa, koska tiedot ja taidot eivät enää entiseen tapaan siirry perheissä seuraaville sukupolville. Yhteiskuntaa uhkaa kahtia jakautuminen myös kotitaloustaitojen suhteen. Eduskunnan kotitalouden tukirengas on huolissaan kotitalouden tieteenalan, kotitalousopettajan koulutuksen ja tätä kautta koko kotitalousopetuksen tasosta ja jatkuvuudesta tämänhetkisissä yliopistojen muutoksissa ja koulutuksen murroksessa.

Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja osallisuutta. Kotitalousopetus edistää yhteiskuntaa, joka on ihmisiä ja koteja varten. Monipuolinen yleissivistys, jossa on mukana käytännön harjoittelua, auttaa ymmärtämään valintojen seuraukset pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kotitaloustiedettä ja kattavaa kotitalousopettajan pedagogista koulutusta. Kotitalous on monitieteinen, laaja-alainen tieteenala. Kotitalousopettajan yliopistokoulutukseen sekä kotitaloustieteen jatkuvuuteen tarvitaan riittävät resurssit.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitaloudelle nimetään kolme keskeistä sisältöaluetta: ruokaosaaminen ja kulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. Nyky-yhteiskunnassa voimakkaasti korostuvaa kuluttaja- ja talousosaamista opetetaan nimenomaan kotitalouden oppiaineessa. Kotitalousopetuksen ja kotitaloudellisen osaamisen jatkumo ala- ja yläkoulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä edelleen korkea-asteelle ja kolmannen sektorin neuvontatyöhön on turvattava.

Kotitalous pysyy ihmisen elämän perustana riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä. Kotitalousopetus on lähtökohdiltaan ongelmia, syrjäytymistä sekä sukupuolten välistä segrekaatiota ennalta ehkäisevää. Kotitalous on elämää ja arkea eheyttävä voima, joka tuottaa valmiuksia kestävälle ja turvalliselle arjelle. Kotitalous on palvelujen tuottamista ja myös väylä yrittäjyyteen sekä luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Miksi tarvitsemme kotitalouden asiantuntijuutta juuri nyt? Uutisista kuulemme hupenevista luonnonvaroista sekä talouden hallinnan ja velkaantumisen kriiseistä. Maahanmuutto ja kotouttaminen tuovat omat haasteensa. Kotitalouksien arki on haasteellista digitalisoituvassa ympäristössä ja monella ovat arjen rytmit sekä rutiinit hukassa.

Arki on nyky-yhteiskunnassa aiempaa monimutkaisempaa, kuormittavampaa, epävarmempaa ja vaikeammin hallittavaa. Monimutkaistuvassa maailmassa joudumme koko ajan tekemään valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Kasautuessaan huonot valinnat voivat johtaa osattomuuteen ja syrjäytymiseen. Ihmiset ja perheet kaipaavat tukea elämän hallintaan. Tarvitsemme nyt kotitalousosaamista enemmän kuin koskaan.

Kotitalous on investointi tulevaisuuteen, arjen viisautta ja yhteistä pääomaa – pitäkäämme siitä huolta!

Lisätietoja:

Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
Anne Kalmarin avustaja Tuula Leinonkoski, tuula.leinonkoski@eduskunta.fi, p. 09 432 4073
Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita.

Tiedote 3.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kaupunkilaisjärjen voittona valtiovarainministeri Alexander Subbin (kok) lupausta luopua päivähoitomaksujen korotuksesta. Ministeri kertoi tänään, että päätös tehdään ensi viikolla.

- Oli tervetullut uutinen politiikan vuoropuhelun toimivuuden kannalta, että hallitus on kuullut sote-kolmikkomme äitienpäivien korvilla nostaman vakavan vaateen uudelleen arvioida päivähoitomaksujen korotuspäätös, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä on hyvä, että hallitus myöntää, että päivähoitomaksujen korotuksilta lähti pohja pois, kun monet kaupungit, kuten Helsinki, päättivät pitää päivähoitomaksut ennallaan.

- Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaasta päivähoitomaksun korotukseen liittyvät käänteet osoittaa, että tavalliset keskituloiset jäävät liian usein väliinputoajaksi poliittisessa keskustelussa.

- On ilman muuta välttämätöntä, että vaikutukset arvioidaan kaikkein heikommassa asemassa oleviin ja suurituloisimpiin, mutta aivan liian usein unohtuu tavalliset keskituloiset. Siksi on välttämätöntä, että taloustalkoissa ja veroratkaisuissa huolehditaan keskituloisten työn kannattavuudesta ja ostovoimasta. Ja ymmärretään suurten kaupunkien erityisolosuhteet, linjaa Sarkomaa.

Sarkomaa on ilahtunut, että valtiovarainministeri perustelee esityksen poisvetämistä tasa- arvopointilla. Maksukorotusesitys onkin ristiriidassa hallituksen työllisyys ja tasa-arvotavoitteen kanssa. Koko hallituksen on otettava vakavasti se tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.

Sarkomaa toteaa, että varhaiskasvatukseen on jo kohdistunut leikkauksia mikä näkyy kunnissa muun muassa ryhmäkoon kasvamisena. Hallituksen on nyt syytä ottaa varhaiskasvatus erityissuojeluun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Lehdistötiedote 2.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat tyytyväisiä uuden tupakkalakiuudistuksen etenemiseen eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi tänään lakia koskevan mietinnön. Uudistus on edustajien mukaan harppaus kohti savutonta Suomea. Tavoite tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen vuoteen 2030 mennessä on uudistuksen myötä jälleen lähempänä. Kokoomuskolmikko pitää kansanterveydellisesti merkittävänä, että niin hallituksen tupakkalakiesityksessä kuin valiokuntatyössä vahvistettiin lasten terveydensuojelua.

- Suomi on ollut tupakkapolitiikan edelläkävijä jo neljä vuosikymmentä. 2000-luvulla tupakointi on trendinomaisesti entisestään vähentynyt, mutta tupakka on edelleen valtava kansanterveydellinen ongelma, sote-kolmikko alleviivaa.

Eduskuntakäsittelyn kuluessa hallitus täydensi lakiesitystään kiellolla tupakoida autossa, jossa on alle 15-vuotiaita lapsia. Passiivinen altistuminen tupakansavulle on haitallista lasten terveydelle. Lakiesityksessä viitatun tutkimuksen mukaan autossa tupakointi nostaa tupakansavupitoisuuden savuisimpien ravintoloiden tasolle. Savulle altistumisen on todettu muun muassa vahingoittavan lasten valtimoita ja lisäävän astman, allergisen nuhan ja keuhkoputkentulehdusten yleisyyttä.

- Hallitukselle suuri kiitos täydentävästä esityksestä! Kokoomuksen edustajina olemme pitkään ja järjestelmällisesti vaatineet kieltoa tupakoida autossa, kun mukana on lapsia. Kiellolla on suuri symbolinen vaikutus siihen, että näytetään selvästi, että yhteiskunta ei hyväksy lasten terveyden vaarantamista altistamalla heitä tupakansavulle, Sarkomaa toteaa.

Tupakkalain uudistuksessa perinteisen tupakan lisäksi savuttomia tupakkatuotteita ja tupakan vastikkeita säännellään entistä kattavammin. Sääntelyllä pyritään terveysriskien hallintaa sekä ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön lisääntymistä erityisesti nuorten keskuudessa.

- Nikotiinituotteet ovat koukuttavia kaikissa muodoissaan. Vaikka perinteinen tupakka vaarallisinta, myös muilla nikotiinituotteilla on haittoja ja ne kaikki aiheuttavat vahvaa riippuvuutta. Lainsäädännön on elettävä ajassa ja tunnistettava myös uusimmat tuotteet, Raassina sanoo.

- Tupakkalainsäädännön on kehityttävä jatkossakin, jotta savuton Suomi on mahdollinen. Uudistuksessa alle 18-vuotiailta kielletään nikotiininesteiden hallussapito, mutta kiellon rikkomista ei seuraa rangaistusta. Tämä vastaa nykyisin voimassa olevaa tupakkatuotteiden hallussapitokieltoa, joka säilyy ennallaan. Tulevaisuudessa on aiheellista pohtia myös takavarikointiin liittyvää sääntelytarvetta, Lauslahti toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 5232 808

Tiedote 1.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä sote-politiikasta vastaava Sari Sarkomaa korostaa, että sote-uudistuksen onnistumisen yksi keskeinen kriteeri on se, että suomalaisten ottamien terveysvakuutusten määrä vähenee.

- Kyseessä on koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruskivestä ja pääosin verovaroin rahoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon legitimiteetistä. Sote-uudistuksen kivijalka on, että vahva julkinen taho järjestää palvelut. Palveluja voi tuottaa julkisen vallan asettamissa puitteissa julkisen palvelutuottajan rinnalla niin yritykset kuin järjestöt.

Sote-uudistus tehdään nimenomaan siksi, että pääosin verorahoin rahoitetut julkisen vallan järjestämät sote-palvelut olisivat tasavertaisesti kaikkien saatavilla.

Sarkomaa pitää viisaana, että sairausvakuutuksen eli kela-korvauksen poistoa ei tehdä yhtäkkiä ilman siirtymäaikaa. Sarkomaa kommentoi eilen julkaistua professori Mats Brommelsin selvitysmiestyöryhmän raporttia, jossa esitetään sairausvakuutuskorvausta lopetettavaksi.

- Osana tuoreen Brommelsin selvitystyöryhmän raportin jatkotyöstöä, on löydettävä kestävät ratkaisut nykyisin sairausvakuutuskorvauksella tuettujen, mutta muuten pääosin ihmisten omavastuulla rahoitettujen, esimerkiksi silmälääkäri- ja gynekologikäyntien järjestämiseen, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä on välttämätöntä, niin kansanterveydellisesti että sote-järjestelmän uskottavuuden ja tasa-arvoisuuden kannalta, että niitä ei jätetä puhtaasti yksityisen sektorin ja täysin ihmisten itsensä maksettavaksi. Vaikka sairausvakuutuskorvaus on ollut vuosi vuodelta pienempi, on se mahdollistanut palveluiden käytön pienituloisillekin ja kannustanut kansanterveydellisesti ihmisiä edistämään terveyttään.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Tiedote 31.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä sote-politiikasta vastaava Sari Sarkomaa pitää tänään julkaistua professori Mats Brommelsin työryhmäraporttia hyvänä pohjana valinnanvapausmallin valmistelutyölle. Sarkomaa iloitsee, että sote-uudistus ottaa taas askeleen eteenpäin ja päästään konkreettisesti työstämään Suomen valinnanvapausmallia. Valmisteluryhmä pääsi luokalta, vaikka edessä on paljon työtä, kuten raportin vastaanottanut ministeri Rehulakin totesi.

Sarkomaa alleviivaa, että Suomen valinnanvapausmallin jatkovalmistelussa on ehdottomasti varmistettava, että yritykset, järjestöt ja julkiset palveluntuottajat pääsevät tasavertaisesti mukaan palveluntuottajiksi. Kriteerit on oltava sellaiset, että yhden naisen tai miehen yritys, toimiva järjestö, julkinen osaaminen tai vaikkapa hoivaideoiden luomiseen keskittynyt yritys sekä uudet toimijat voivat olla tasaveroisesti mukana.

- Raha seuraa ihmistä -mallin peruspihvi on se, että mukana on kaikki voimavarat ja osaaminen. Ilman sitä ei synny aitoa valinnanvaraa eikä siten myöskään valinnanvapautta. Valinnanvapauden tärkein tavoite on vahvistaa peruspalveluja. Pienten toimijoiden mukanaolon edellytysten turvaaminen on tärkeää myös siksi, ettei monopoleja muodostu – ei yksityisiä eikä julkisia, täsmentää Sarkomaa.

Oli välttämätöntä, että selvitystyöryhmä linjasi pk-yritysten tueksi periaatteita, kuten sen, että sote-keskus voi toimia verkostomaisesti.

- Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia peruspalveluja. Tuottajia voidaan kannustaa haja-asutusalueille myös korvausperusteita painottamalla. Kun kysyntä luo tarjontaa ja raha seuraa ihmistä, on mahdollisuus vahvistaa lähipalveluja koko Suomessa, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että vedenpitävä vaikutusten arviointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Erityisen tärkeää tämä on valinnanvapausmallin kohdalla. Tietoperusta toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista on oltava sote-uudistuksen kivijalka.

Kokoomus on ollut valinnanvapauden edistämisessä aloitteellinen. Sarkomaa ehdotti raha seuraa ihmistä –mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi jo vuonna 2012. Kokoomus julkaisi eilen Sarkomaan johdolla valmistellut valinnanvapausteesit. Sarkomaa pitää tärkeänä, että nämä teesit viitoittavat valinnanvapausmallin jatkotyötä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033