Kategoria: Tiedotteet

Haussa eduskunta-avustaja, joka on täynnä innostusta ja aatetta! Nykyinen avustajani Antti jatkaa opintojaan. Avustaja on tärkeä työpari kansanedustajalle. Orientaatio politiikkaan sekä kirjalliset viestintä- ja tietotekniset taidot ovat välttämättömiä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat aikaansaavuus ja oma-aloitteisuus. Tehtäviin kuuluu mm. eduskuntatyössä avustamista, kalenterin ylläpitoa, sidosryhmäyhteistyötä, tilaisuuksien järjestämistä sekä kirjoitustyötä. Työ on ajoittain kiireistä ja vaatii joustavuutta sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin aikatauluihin. Arvostan innokkuutta oppia uusia asioita sekä tahtoa sitoutua avustajan tehtävään tämän eduskuntakauden loppuun asti. Eduskunta-avustajan kuukausipalkka on 2359 €. Toivon, että hakemukset lähetetään 20.1. mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Tiedote 30.12.2013
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa vanhempia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Heikentynyttä lukutaitoa ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille, vaikka totta kai asia on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä. Lukemisen merkitystä on hyvä miettiä joka kodissa. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet. Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään. Sarkomaa muistuttaa, että ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla ja tässä vanhemmilla ja muilla lasten läheisillä aikuisilla on päävastuu.

Sarkomaa painottaa erityisesti kotona lukemista. Vanhempien rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Sarkomaa pitää vakava koko maamme sivistyksen ja osaamisen kannalta sitä, että nuorten lukutaito on heikentynyt ja kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heikkoja osaajia on aiempaa enemmän ja erinomaisia puolestaan aiempaa vähemmän. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Sarkomaa muistuttaa, että lukeminen on kaiken oppimisen perusta.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomessa löydetään monipuolisia keinoja innostaa lapsia lukemaan. Koulujen lukuharjoitukset ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat asioita, joita joka koulussa tulisi vaalia. Kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö olisi hyvä olla osa jokaisen päiväkodin arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Tiedote 13.12.2013
Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvarainvaliokunta on tänään saanut valmiiksi ensi vuoden talousarviota koskevan mietintönsä. Kokoomuksen kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ovat tyytyväisiä, että valtiovarainvaliokunnasta lähti vahva viesti siitä, että kattavalle turvakotiverkostolle on saatava kestävä rahoitus. Pidimme välttämättömänä, että hyväksyimme lausuman Eduskunta edellyttää, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämät voimavarat otetaan huomioon vuosia 2015—2018 koskevassa kehyspäätöksessä.

Tämän lisäksi valtiovarainvaliokunta lisäsi 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin tehtäviin, kuten auttavan puhelimen kehittämiseen. Ajatuksena on, että Ensi- ja turvakotien liitto olisi taho, joka ottaisi vastuun ympäri vuorokauden (24/7) toimivasta puhelinpäivystyksestä.

Valtiovarainvaliokunnan linjaukset olivat merkittäviä askelia eteenpäin, jotta Suomi voi ratifioida Istanbulin sopimuksen. Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, muistuttavat kokoomusedustajat.

“Lähisuhdeväkivaltaan on saatava riittävästi keinoja puuttua, sillä se on kansallinen häpeä. Kesäkuussa hyväksytyt laatusuositukset määrittelevät turvakotipalvelujen sisältöä sekä työskentelyn tavoitteita. Nämä laatusuositukset on pistettävä täytäntöön viipymättä, jotta vaikeassa asemassa olevat saavat riittävästi turvaa ja tukea”, edustajat vaativat.

On tärkeää, että turvakotipaikkojen lisäksi puhutaan palveluista, joita on mahdollista tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Se edellyttää valtakunnallista toimenpideohjelmaa turvakotien ja palveluiden verkostolle. Helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamisen lisäksi sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelimen järjestämistä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Puh.050 5113033

Anne-Mari Virolainen
kansanedustaja (kok)
puh. 050 5121 941

Elo-säätiö 5.12.2013

Kouluruokailu - matkalla maailman parhaaksi

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö (ELO-säätiö) kokosi kouluruokailun kehittäjät yhteisen vision taakse: Matkalla maailman parhaaksi. Tavoitteena on saada hyviä tekoja näkyväksi. Helsingissä Oulunkylän yhteiskoulussa juhlistetaan itsenäisyyspäivää suomalaisen ylpeyden aiheen, kouluruokailun, ympärillä. Oppilaiden itse valitsema ateria on poronkäristys, jota 5.12. on nauttimassa 800 henkeä: oppilaita, opettajia ja kouluruokailun vaikuttajia.

Kouluruokailun eteen on tehty paljon työtä - hankkeita, tutkimuksia ja selvityksiä.

- Tärkeintä on se työ ja ruoka, mitä jokaisessa koulussa joka päivä tehdään. On saatu paljon aikaan, silti julkisessa keskustelussa korostuu monesti valitusvirsi, ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki sanoo. - Siihen halusimme puuttua. Meillä on ainekset tulla näkyväksi maailman parhaana maana sekä koulutuksen että kouluruokailun saralla. Nyt tarvitaan yhteisiä tekoja ja tekijöiden arvostusta.

Kunnilla on tiukkaa, mutta ei niin tiukkaa, ettei lasten ja nuorten ruokaan olisi rahaa.

- Jos maassamme oli sotien jälkeen varaa luoda maksuton kouluruokailu, niin nyt on varaa pitää sitä yllä. Kouluruokailu on nähtävä fiksuna sosiaalisena innovaationa ja kannattavana investointina jokaisen lapsen hyvinvointiin ja oppimisen edellytysten luomiseen, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa. - Laadukas ja maukas kouluruoka on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria ja ylpeydenaiheemme, jota on vaalittava.

Hyvä koulutus ja kouluruoka ovat mahdollistaneet meille monta menestystarinaa.

- Nyky-Suomi tarvitsee kouluruokailua ja yhteisöllistä ruokakasvatusta; siksi niiden merkitys kasvaa myös uusissa opetussuunnitelmissa, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo.

Oulunkylän koulun oppilaat valitsivat äänestyksellä juhlapäivän ruoan. Poronkäristys perunamuusin kera oli selvästi suosikki.

- Tätä voisi tehdä kotonakin, juhlan järjestämiseen osallistuneet yläkoulun oppilaat suunnittelevat.

Monipuolisella yhteistyöllä kohti maailman parasta kouluruokailua

Yhteiselle matkalle kohti maailman parasta kouluruokailua ovat sitoutuneet ELO-säätiön lisäksi Opetushallitus, Suomen Gastronomien Seura ry, Ammattikeittiöosaajat ry, Kuntaruokailun asiantuntijat ry, MTK:n ruokakulttuuriasiamies, Kotitalousopettajat ry, Edutaru Oy, Fazer Food Services, Campbell Soup Finland ja Metsä Tissue. He ja monet muut tekevät työtä kouluruokailun arvostuksen parantamiseksi.

Toimitusjohtaja Jaana Korhola on tyytyväinen, että Fazer Food Servicesillä on mahdollisuus olla mukana juhlistamassa itsenäisyyttä.

- Ravintoloidemme historia ulottuu aina sodan aikaiseen Lotta Svärd -toimintaan saakka. Siksi haluamme satsata kehittämiseen, joka koituu koko kouluruokailujärjestelmän hyödyksi, Korhola sanoo.

Lisätietoja

Seija Kurunmäki, johtaja, ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
p. 0400 460 894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
www.elo-saatio.fi

Laura Tötterman, tiedottaja, Fazer Food Services
p. 044 711 9550, laura.totterman@fazer.com
www.amica.fi/uutiset

Tiedote 5.12.2013
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka katsovat, että rakennepakettipäätöksen yhteydessä tehty päätös vanhemmuuden kustannusten jakamisen selvittämisestä pitää viedä pidemmälle. Sarkomaa ja Toivakka alleviivaavat, että pelkkä vanhemmuuden kustannusten eri mallien jatkuva selvittäminen ei riitä vaan nyt on tehtävä päätöksiä.

”Vanhemmuuden kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenee."

"Kyse on ennen kaikkea yrittäjyyden edistämisestä. Kannustamme hallitusta erityisesti toimiin, joilla pk-yrittäjyyttä edistetään. Ratkaisu ei saa unohtua eikä sitä saa lykätä palkansaajajärjestöjen aktiivisuuden varaan. Hallituksen on oltava aloitteellinen, kannustettava työmarkkinajärjestöjä sovun löytämiseen asiassa ja tuotava esitys eduskuntaan tällä vaalikaudella."

"Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava. Se ”joku” on tällä hetkellä perhevapaita käyttävien naisten työnantajat."

"Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Lisäksi kannatettavaa on itsenäinen vanhempainvakuutus, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee."

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Lenita Toivakka, puh. 050 512 2928

TIEDOTE 3.12.2013
Julkaisuvapaa heti

-Tieto oppimistulosten laskevasta trendistä ei ole uutinen. Tärkein oivallus tuoreesta Pisa-tutkimuksesta on se, että laadukas perusopetus ei ole itsestäänselvyys. Peruskoulumme laatu on aina perustunut koulutuksen arvostukseen ja jatkuvaan kehittämiseen, kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) kommentoivat uusia Pisa-tuloksia ja korostavat, että äkkiväärille johtopäätöksille ei ole tarvetta: pääosin perusopetuksessamme on paljon hyvää, jonka perustalle voimme uudistamistyön rakentaa.

Huolestuttavaan oppimistulosten laskuun vastattiin aloittamalla Perusopetus paremmaksi hanke (Pop-ohjelma) viime hallituskauden alussa, kansanedustajat muistuttavat. Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja täsmärahoituksella. Haluamme, että opettajalla on aikaa oppilaalle. Pop-hanke aloitettiin juuri siksi, että näimme heikkenevät oppimistulokset. Perusopetus nostettiin painopisteeksi. Hyvä perusopetus ei ole itsestäänselvyys. Hyvät oppimistulokset on lunastettava joka päivä luokkahuoneessa, kansanedustajat huomauttavat.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ovat työn alla opetushallituksessa. Tässä työssä on vastattava perusopetuksen haasteisiin. Kannustamme opetusministeri Kiurua keskittymään opetusmenetelmien uudistamiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen, kansanedustajat kirittävät ministerin tämänpäiväisiä uudistuspuheita. Asiantuntijoiden mukaan meidän on keskityttävä pelien hyödyntämiseen, tutkivaan oppimiseen, konkretisointiin ja opitun liittämiseen arkielämään.

Matematiikan heikot oppimistulokset ovat erityisen huolestuttavia. Varsinkin loogisen päättelykyvyn ja ongelmanratkaisutaitojen hallinta on opittava jo alaluokilla. - Matematiikkaa ei pidä nähdä erillisenä tai elitistisenä taitona, vaan luku- ja kirjoitustaitoon verrattavana kansalaistaitona.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033

Suomessa valmistaudutaan ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen kannustavat ministeri Huovista pikaisesti toimiin, jotta ratifiointiedellytykset täyttyvät. Tämä on välttämätöntä, onhan Suomi saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, muistuttavat kokoomusedustajat.

Tänään on eri puolilla Suomea kampanjoitu naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. ”Kyseessä ei ole pelkästään naisten ja tyttöjen asia vaan myös miesten ja poikien murhe”, kansanedustajat muistuttavat ja jatkavat ”Toivomme, että ministeri Huovinen ottaa asian vakavasti. Turvakodeille, ennaltaehkäisylle ja tukipalveluille on etsittävä riittävä ja kestävä rahoitus. Tulevissa vuosien 2015-2018 koskevissa kehysneuvotteluissa hallituksen on löydettävä voimavarat, joilla mahdollistetaan turvakotiverkoston rakentaminen ja sopimuksen ratifioinnin edellyttämät toimet."

"Lähisuhdeväkivaltaan on saatava riittävästi keinoja puuttua, sillä se on kansallinen häpeä. Kesäkuussa hyväksytyt laatusuositukset määrittelevät turvakotipalvelujen sisältöä sekä työskentelyn tavoitteita. Nämä laatusuositukset on pistettävä täytäntöön viipymättä, jotta vaikeassa asemassa olevat saavat riittävästi turvaa ja tukea”, edustajat vaativat.

On tärkeää, että turvakotipaikkojen lisäksi puhutaan palveluista, joita on mahdollista tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Se edellyttää valtakunnallista toimenpideohjelmaa turvakotien ja palveluiden verkostolle. Helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamisen lisäksi sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelimen järjestämistä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja ( kok)
Puh.050 5113033

Anne-Mari Virolainen
kansanedustaja (kok)
puh. 050 5121 941

Tiedote 19.11.2013
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa tervehtii ilolla asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun vakinaistamisesitystä. Useissa käräjäoikeudessa kokeiltu sovittelu esitetään laajennettavaksi valtakunnalliseksi ja siten kaikkien perheiden saatuville. Asiaa käsittelevä lakiesitys on tänään eduskunnan lähetekeskustelussa.

On hienoa, että lakiesitys tulee eduskuntaan Lastenoikeuksien viikolla, kiittelee Sarkomaa. Sarkomaan johtama valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto on vauhdittanut vuonna 2011 aloitetun sovittelukokeilun laajentamista. Valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2012 valtion talousarvioon 900 000 euroa sovittelukokeiluun sekä edellytti sen vakinaistamista ja laajentamista koko maahan.

Lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla suoritetulla sovittelukokeilulla on vähennetty varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa. Sarkomaa pitää hyvänä, että lakiesitykseen on kirjattu, että sovittelu on saatava viipymättä ja palvelu olisi maksutonta. Näin huoltajuuskiistat eivät pääse pitkittymään ja sovittelu on tasavertaisesti kaikkien perheiden saatuvilla.

Huoltajuuskiistojen sovittelu on ennen kaikkea lapsen etu. Lakiesitys vahvistaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden arkeen. Erityisen tärkeää lapselle on pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja jopa pidempäänkin. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen elämässä kuukausikin vuotta on pitkä aika.

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempiensa pelinappulaksi on liikaa. Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan – sekä isää, että äitiä. Huoltajuusriitojen sovittelu on tärkeää eroperheille, mutta ennen muuta lapsen etu, sanoo Sarkomaa

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok) ja Lenita Toivakka (kok) pitävät sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistuksia täysin välttämättöminä, mutta samalla muistuttavat, että nopeammin vaikuttavia toimia kaivataan perusterveydenhuoltoomme kipeästi. Sote-uudistus ja terveyskeskusten vahvistaminen tukevat vahvasti palvelujen laadun ja kuntalaisen oikeuksien toteutumista. Kyse on sekä-että -ajattelusta, ei vastakkainasettelusta.

”Tosiasia on, että elintärkeät rakenneuudistukset vaikuttavat ihmisten palveluissa vasta usean vuoden päästä. Niiden rinnalla tarvitaan tehokasta toiminnan sisällön kehittämistä. Tähän työhän kannustamme peruspalveluministeri Susanna Huovista ja koko hallitusta”, toteavat Sarkomaa ja Toivakka.

Sekä sote-uudistus että terveydenhuollon rakenteiden vahvistaminen ovat aivan välttämättömiä palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Tällä hetkellä kolmannes potilaista jonottaa terveyskeskukseen viisi viikkoa tai kauemmin. Pitkät jonot tulevat kalliiksi – oikea-aikainen hoito säästää terveyttä ja euroja.

Jo nyt terveydenhuollon kustannusten nopea kasvu on karkaamassa kuntapäättäjien käsistä. Suuri osa terveydenhuollon resursseista hukataan monisairaiden hoidon tehottomuuteen. Kun esimerkiksi jokin tietty vaiva vaatii hoitoa, potilas ajautuu herkästi erikoissairaanhoitoon ja yksi ongelma ratkaistaan, mutta kokonaisuus jää hoitamatta.

Hämeenlinnassa haasteeseen on vastattu ns. chronic care –mallilla. Potilasvastaava vastaa hoitosuunnitelmasta ja hoidon kokonaisvaltaisuudesta. Yksittäisen vaivan sijaan potilasta hoidetaan kokonaisuutena. Tarvitsemme tehokkaita toimia, joilla näitä hyviä käytäntöjä levitetään laajemmin terveyskeskuksiin.

Myös uudehkon terveydenhuoltolain toimeenpanoa on tehostettava. Sen mahdollisuudet eivät ole vielä täydessä käytössä. Kuvaava esimerkki on järjestämissopimusten toimeenpano. Kokoomusedustajat ehdottavat, että STM tulosopimuksilla ohjaisi nykyistä yksityiskohtaisemmin ja vahvemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta näiden asioiden toimeenpanoon ja myös allokoisi olemassa olevia voimavaroja perusterveydenhuollon ja palveluiden hyvien toimintatapojen juurruttamiseen. Tämä edellyttää priorisointia toiminnassa. Hankekarusellista on päästävä pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen ja kustannustehokkaaseen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Lenita Toivakka, p. 050 512 292

Tiedote 9.11.2013
Julkaisuvapaa heti

Hallitus on lähtenyt rakentamaan Ministeri Virkkusen johdolla uutta valtionhallintoa. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti antavat täyden tukensa hallituksen tavoitteelle yhtenäistää valtioneuvoston toimintatapoja ja organisaatiota vuoteen 2015 mennessä. Kannustamme Ministeri Virkkusta viemään uudistusta ripeästi eteenpäin. Päätös uudesta valtionhallinnon organisaatiosta tulee tehdä hallituskauden aikana ja alkuaskeleet on syytä ottaa osana rakennepakettia, kokoomusedustajat kirittävät.

Ympäröivä maailma muuttuu, mutta jäykkä ministeriörakenne on tiukasti paikallaan. Byrokraattinen omia rajoja vartioiva ministeriörakenne tulee saada alati elävään yhteiskuntaa palvelevaksi organisaatioksi. Ajassa elävä valtionhallinto tulee olla ketterä ja kansalaislähtöinen.

Tämän päivän hallituksen keskeiset ratkaistavat asiat eivät ole vain yhden ministeriön, vaan ne ovat yhä useammin eri ministeriöiden rajapinnoilla olevia kysymyksiä. Tämä lisää vaatimuksia yhteistyölle ja joustavuudelle. Nykyisten ministeriöiden liiallinen erillisyys ja siiloutuminen sekä keskeisten prosessien pirstaleisuus ei palvele Suomen suuriin haasteisiin vastaamista. Tavoitteena pitää olla 12 ministeriön sijaan yksi valtioneuvoston virasto.

Kun maalla on yksi hallitus, niin sillä pitää olla yksi ja yhtenäinen sitä palveleva organisaatio, sanovat kokoomusedustajat. Poliittiselle johdolle tulee antaa suuremmat mahdollisuudet omistautua poliittisten kysymysten ratkaisemiseen. Yksi yhtenäinen valtioneuvostovirasto vahvistaisi myös demokraattista järjestelmäämme virkamiesvallan sijaan.

Edustajat Sarkomaa ja Lauslahti näkevät valtionhallinnon uudistamisessa monia positiivisia mahdollisuuksia. Yksi yhtenäinen valtioneuvosto pakottaisi ministerit ja ministeriöt kokonaisvaltaiseen yhteistyöskentelyyn ja strategiseen johtamisotteeseen. Henkilöstön liikkuvuus olisi helpompaa, mikä on eriomainen asia oppivan organisaation ja työssä kehittymisen näkökulmasta. Näin henkilöstön osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Ruotsissa ministeriöt on yhdistetty yhdeksi viranomaiseksi vuodesta 1997 lähtien. Ruotsin uudistuksen tulokset ovat tutustumisen arvoisia, päättävät Sarkomaa ja Lauslahti.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti 050 512 2380
Sari Sarkomaa 050 511 3033