Siirry sisältöön

Kategoria: Kolumnit

Julkaistu

On hälyttävää, että lisätoimista huolimatta Helsingin kaupungin palkanmaksu kompuroi yhä. Pääsyynä on kaupungin siirtyminen uuteen palkkahallintojärjestelmä Sarastiaan. Lisäksi pidemmän aikaa on esiintynyt ongelmia mm. sijaisten palkanmaksussa.

Kaupunginhallituksen pyynnöstäni saamasta selvityksestä (20.6.) ilmeni, että virheitä syntyi nopeammin kuin vanhoja ehdittiin korjaamaan. Osa työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkojaan kuukausia. Palkanmaksussa on ollut useanlaisia harmia aiheuttavia ja lisätyötä palkansaajalle aiheuttamia virheitä.

Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka odottavat palkkaansa. Tilanne aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan edessä on kiperät toimeentulohuolet. Tilanne heikentää henkilöstömme hyvinvointia, kaupunkimme veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä kykyä turvata helsinkiläisten palvelut.

Tilanne kriisiyttää valtavaa henkilöstöpulaa. Varsinkin sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa lähiesihenkilön aika kuluu työntekijöiden rekrytoimiseen poislähteneiden tilalle.

On välttämätöntä, että kaupunkimme hallinto priorisoi palkka-asian ensisijaiseksi. Palkkaa odottavien tuen, korvauksien sekä tiedottamisen on oltava kunnossa. Ihmisiä ei voi jättää pulaan kesäksi ilman rahaa ja tietoa siitä, milloin palkka tulee.

Helsingin maine luotettavana työnantajana on saanut valtavan lommon ja sen palauttamisessa henkilöstön kuuleminen on olennaista.

Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia toimista, joilla Helsingistä tehdään kaupunkistrategian mukaisesti esimerkillinen työnantaja.

Pidän välttämättömänä, että kaupunginhallitus seuraa korjaustoimia. Pyynnöstäni saamme selvityksen kesätauon jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksessa 8.8. Silloin on kaikki syyt odottaa asioiden olevan kunnossa. Jos ongelmia ei ole selätetty, on järeämpien toimien aika.

Kaupungin tarkastuslautakunnan on syytä tehdä prosessista arvioi, josta kaikkien on otettava opiksi. Palkanmaksu on tärkein työantajan velvollisuuksista ja sen on sujuttava. Helsingin on pystyttävä parempaan. 

Sari Sarkomaa (kok.)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 

Julkaistu

On hälyttävää, että lisätoimista huolimatta Helsingin kaupungin palkanmaksu kompuroi yhä. Pääsyynä on kaupungin siirtyminen uuteen palkkahallintojärjestelmä Sarastiaan. Lisäksi pidemmän aikaa on esiintynyt ongelmia mm. sijaisten palkanmaksussa.

Kaupunginhallituksen pyynnöstäni saamasta selvityksestä (20.6.) ilmeni, että virheitä syntyi nopeammin kuin vanhoja ehdittiin korjaamaan. Osa työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkojaan kuukausia. 

Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka odottavat palkkaansa. Tilanne aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan edessä on kiperät toimeentulohuolet. Tilanne heikentää henkilöstömme hyvinvointia, kaupunkimme veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä kykyä turvata helsinkiläisten palvelut.

Tilanne kriisiyttää valtavaa henkilöstöpulaa. Varsinkin sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa lähiesihenkilön aika kuluu työntekijöiden rekrytoimiseen poislähteneiden tilalle.

On välttämätöntä, että kaupunkimme hallinto priorisoi palkka-asian ensisijaiseksi. Palkkaa odottavien tuen, korvauksien sekä tiedottamisen on oltava kunnossa. Ihmisiä ei voi jättää pulaan kesäksi ilman rahaa ja tietoa siitä, milloin palkka tulee.

Helsingin maine luotettavana työnantajana on saanut valtavan lommon ja sen palauttamisessa henkilöstön kuuleminen on olennaista. Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia toimista, joilla Helsingistä tehdään kaupunkistrategian mukaisesti esimerkillinen työnantaja.

Pidän välttämättömänä, että kaupunginhallitus seuraa korjaustoimia. Pyynnöstäni saamme selvityksen kesätauon jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksessa 8.8. Silloin on kaikki syyt odottaa asioiden olevan kunnossa. Jos ongelmia ei ole selätetty, on järeämpien toimien aika. Kaupungin tarkastuslautakunnan on syytä tehdä prosessista arvioi, josta kaikkien on otettava opiksi. Helsingin on pystyttävä parempaan. 


Sari Sarkomaa (kok.)

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 

Julkaistu

Helsingin kaupungin palkanmaksu sakkaa pahemman kerran. Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka joutuvat odottamaan palkkaansa. Se aiheuttaa paljon kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan monella on edessä kiperät toimeentulohuolet. Useampi miettii saamieni viestien perusteella, mennäkö mieluummin sellaiseen kaupunkiin töihin, jossa palkanmaksu sujuu. On päivän selvää, että asia vaikuttaa myös kaupunkimme veto- ja pitovoimaan, henkilöstömme hyvinvointiin sekä tietenkin myös siihen miten helsinkiläisten palvelut voidaan turvata.

Olen menneen kevään aikana saanut todella paljon palautetta viivästyneistä ja väärin maksetuista palkoista sekä tilanteen aiheuttamista vaikeuksista ihmisille. Ilmeisemmin etenkin sijaisilla on ollut hankaluuksia palkka-asioissa pidempään ja ennen uudistusta. Esimerkiksi opettajien sijaiset ovat saattaneet joutua odottamaan palkkojaan jopa kuukausia. Olen kokoomuksen kaupunginhallitusryhmässämme välittänyt palautteita eteenpäin ja painottanut ripeiden korjaustarpeiden välttämättömyyttä. Moitteeton palkanmaksu on työnantajalle vähimmäisvaatimus. Samoin se, että ongelmien syntyessä työntekijöille tiedotetaan asiasta. Tarkoituksenmukaiset tiedottamistavat ja korvausjärjestelmät ja on oltava toiminnassa. Näissäkin on ollut ikävää kompurointia.

Saimme maanantaina 20.6. pyynnöstäni kaupunginhallituksen kokoukseen selvityksen Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmista. Oli hälyttävää, että kaupunkimme työntekijöiden palkanmaksu kompuroi edelleen niin pahasti. Vaikka työtä on tehty, on tilanne jopa heikentynyt. Tehostettujen toimenpiteiden johdosta virheiden korjaustahti on ollut ripeämpää, mutta virheitä ei ole pystytty vieläkään korjaamaan samassa tahdissa kuin uusia syntyy.  Ongelman taustalla on Helsingin kaupungin siirtyminen uuteen kunnille kehitettyyn Sarastia-tietojärjestelmään huhtikuussa.

Pidän täysin välttämättömänä, että kaupungin hallinnossa asia priorisoidaan ykkösagendalle ja tarvittaessa kesälomia siirtäen. Helsingin palveluksessa on yhteensä noin 38 000 eri alojen ammattilaista ja asiantuntijaa. Suomen suurimpana työnantajana Helsingin on kyettävä maksamaan työntekijöille palkat ajoissa ja oikein laskettuna.

Pidän perusteltuna, että kaupunginhallitus seuraa näin merkittävän asian korjaustoimia, kunnes asia on kunnossa. Pyynnöstäni saamme selvityksen tilanteesta kesän jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksen kokoukseen maanantaina 8.8.2022. On kaikki syyt edellyttää, että silloin tietojärjestelmän virheet on viimeistään selätetty. Jos näin ei ole, on järeämpien toimenpiteiden aika.

Helsingin on nyt pystyttävä nopeasti parempaan.

Sari Sarkomaa (kok)

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

kansanedustaja

Julkaistu

Saimme maanantaina 20.6. pyynnöstäni kaupunginhallituksen kokoukseen selvityksen Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmista. On hälyttävää, että kaupunkimme työntekijöiden palkanmaksu kompuroi edelleen pahasti. Vaikka työtä on tehty, on tilanne jopa heikentynyt. Tehostettujen toimenpiteiden johdosta virheiden korjaustahti on ollut ripeämpää, mutta virheitä ei ole pystytty vieläkään korjaamaan samassa tahdissa kuin uusia syntyy.

Ongelman taustalla on Helsingin kaupungin siirtyminen uuteen kunnille kehitettyyn Sarastia-tietojärjestelmään huhtikuussa. Huolta lisää se, että palkanmaksussa on ollut erilaisia ongelmia pidempään ennen uutta järjestelmää. Esimerkiksi opettajien sijaiset ovat saattaneet joutua odottamaan palkkojaan jopa kuukausia.

Moni miettii saamieni viestien perusteella, mennäkö mieluummin sellaiseen kaupunkiin töihin, jossa palkanmaksu sujuu. Varaa odottaa palkkaa on harvalla. On päivänselvää, että asia vaikuttaa kaupunkimme veto- ja pitovoimaan sekä myös siihen miten helsinkiläisten palvelut voidaan turvata.

Pidän välttämättömänä, että kaupungissa asia priorisoidaan ykkösagendalle kesästä huolimatta. Helsingin työntekijöiden on ehdottomasti saatava palkkansa ilman viiveitä ja virheitä. Palkanmaksujärjestelmän korjausaikana palkkaa odottavien tuen ja viivästyskorvauksien on oltava kunnossa.

Saamme selvityksen tilanteesta kesän jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 8.8. On kaikki syyt edellyttää, että silloin tietojärjestelmän virheet on selätetty. Jos näin ei ole, on järeämpien toimenpiteiden aika. Valtuustossa päättämämme kaupunkistrategian yksi painopiste on henkilöstölle vetovoimaisen kaupungin ja henkilöstöpolitiikan rakentaminen. Peruslähtökohta yhdessä sovitun tavoitteen toteuttamisessa on se, että henkilöstö voi luottaa saavansa palkan ajoissa. Mikään yritys ei hyväksyisi sitä, että työntekijöiden palkanmaksussa on pitkäaikaisia ongelmia. Helsingin on nyt pystyttävä nopeasti parempaan.

Sari Sarkomaa (kok.),

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Julkaistu

Itämeri ja sen osana Töölönlahti ovat meille helsinkiläisille tärkeä virkistyspaikka sekä olennainen osa elämäämme ja identiteettiämme. Suurin osa kotikaupunkimme alueesta on merta, josta löytyy jopa 300 saarta. 

Aktiivisena ja intohimoisena Itämeren suojelijana tein työtä sen eteen, että Helsingin kehittämistä ohjaavassa kaupunkistrategiassa sitouduimme vahvasti vaalimaan Itämerta ja sen rantoja sekä vähentämään päästöjä Itämereen. Merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen.

Kesän saapuessa mieleeni tulee aina vuosien takainen kesälomapurjehduksemme ja Nynäshamnin satamaan saapuminen. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. "Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä", kommentoi keskimmäinen, silloin viisivuotias, lapseni.

Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Ei ollut helppo lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai ketkään muut vaan me kaikki yhdessä.

Järjestelmällisellä vesiensuojelutyöllä on saavutettu Itämerellä paljon. Tästä huolimatta koko meri ja omat rannikkovetemme ovat edelleen aivan liian huonossa tilassa. Itämerta uhkaavat erityisesti rehevöityminen, haitalliset aineet ja roskaantuminen, joilla on vakavia seurauksia meriluonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Töölönlahden pilaantuminen on ollut helsinkiläisten huolenaiheena jo 1800-luvulta lähtien. Lahden tila heikkeni aikanaan mittavien maantäyttöjen, rautatien rakentamisen ja jätevesien takia.

Nykyään Töölönlahdelle johdetaan merivettä Humallahdelta. Toimenpiteen ansiosta veden laatua on saatu merkittävästi kohennettua. Vaikka vesi on sameaa, on se periaatteessa jotakuinkin uimakelpoista.

Töölönlahti kamppailee edelleen hulevesien myötä valuvien ravinteiden ja niiden rehevöittävän vaikutuksen kanssa. Vuosien varrella Töölönlahdella on ollut erilaisia kokeiluja, mutta yksikään ei ole tuonut toivottavaa isoa loikkaa veden laadun kohentamiseksi ja kirkastamiseksi. Uusin toive on noussut Kalmarin alueelta, jossa on onnistuttu vastaavien sisälahtien vedenlaadun kohentamisessa.

Huolimatta ravinnekuormituksen vähenemisestä Helsingin edustan väli- ja ulkosaariston fosforipitoisuudet ovat kasvaneet 2000-luvun alusta lähtien.

Useista onnistuneista toimista huolimatta Helsinki ei ilman tehostettuja lisätoimia saavuta tavoitetta rannikkovesien hyvästä ekologisesta tilasta.

Rehevöitymisen hillitsemiseksi on välttämätöntä vähentää ravinnekuormitusta ja suosia vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla ravinteita voidaan pidättää maaperään ja uudelleen kiertoon.

Kaupunkimme vauhdissa oleva rannoille rakentaminen on tehtävä niin, ettei se vauhdita ravinteiden ja roskien valumista mereen. Hulevesiä puhdistavia kokeiluja, kuten erilaisia viherseinä- ja hulevesihäkkikokeiluja, on vauhditettava ja parhaita niistä skaalattava ripeästi koko kaupunkiin. 

Lämpenevien talvien lisääntyvän sateisuuden vuoksi hajakuormitus ja ravinnehuuhtoutumat kasvavat. Ilmastomuutoksen hillintä on myös Itämeren suojelua.

Myös roskaantuminen on saatava kuriin. Roskista yleisin ja myrkyllisin on tupakantumppi.

Meidän on kehitettävä yhä parempia keinoja Töölönlahden puhdistamiseen sekä merialueidemme suojeluun. Puhdas Itämeri ja roskattomat rannat ovat helsinkiläisten suuri rakkaus ja rikkaus, jota pitää myös yhdessä vaalia. 

Julkaistu

Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja vauvaperheiden vaikuttava Pidä kiinni-kuntoutusjärjestelmä on vaarassa jäädä aluehallintouudistuksen jyrän alle. Eduskunta on pelastanut palvelut useasti ja edellyttänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii niiden jatkuvuuden. On huolestuttavaa, että vastuuministeri Aki Lindéniltä näyttää eduskunnan tahdon unohtuneen. Tämä tuli ilmeisen selväksi, kun asiaa kysyin viime viikon kyselytunnilla.

Päihdeongelmaisia äitejä ja vauvaperheitä voi ja kannattaa hoitaa. Päihdekuntouksen ja vanhemmuuden tukeminen yhdessä on ollut vaikuttavaa. 2/3 ensikotikuntoutuksessa olleista päihderiippuvaisista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Kuntoutus antaa vauvalle mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa turvallisesti. Vauvan tarpeet, etu ja terve kehitys ovat kuntoutuksen lähtökohtia. Vauva-aika on korvaamatonta.

Äidin käyttämät päihteet vaarantavat syntyvän vauvan kehityksen. Vauvaa ja äitiä voi ja pitää auttaa yhdessä. Sikiövaurioiden ehkäiseminen ja minimoiminen päihteettömyyttä tukemalla on olennainen osa kuntoutuksen tavoitteita. Vauvan elämän ensimmäisellä vuodella on valtava vaikutus koko hänen elämäänsä.

Kunnissa on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät kuntoutukseen. Tulevien hyvinvointialueiden on viisasta varautua talousarvioissa ja palvelustrategioissa riittävän pitkäkestoisiin yksilöllisiin maksusitoumuksiin päihteitä käyttäville odottaville ja vauvaperheille.

Juuri valmistuneessa mietinnössä valtiovarainvaliokunnassa pidimme tärkeänä, että päihteitä käyttävien äitien ja perheiden tarvitsemat palvelut turvataan uudessa sote-rakenteessa. Toimintaa on rahoitettu muun muassa kuntien rahoituksen ja valtionavustuksen turvin, mutta uudistuksen siirtymävaiheessa on vaarana, että palvelujen saatavuus heikkenee, mikä lisää esimerkiksi sikiövaurioiden ja huostaanottojen riskiä. Mielestämme hallituksen on tarvittaessa arvioitava erillisen rahoituksen tarvetta siirtymävaiheen ajaksi. Vauva ei voi odottaa.

Noin kuusi prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia ja vuosittain 3600–6000 lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin. Vauvan huostaanotto 18 ikävuoteen saakka maksaa 1–1,6 milj. euroa. Kyse ei ole vain rahasta, vaan ennen kaikkea vauvan koko elämästä.

Voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.

Julkaistu

On sietämätön epäkohta, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Tiedossamme on, että liikkumattomuus on koko yhteiskunnassamme ja erityisesti vanhusten palveluissa kipeä ongelma, johon on tehtävä korjausliike. Ongelma syveni entisestään pandemian vuoksi, kun esimerkiksi iäkkäiden liikuntatoiminta tai ylipäätään liikuntatoimi suljettiin.

Erityinen huoli ikääntyneiden ennaltaehkäisevistä ja terveyttä edistävistä palveluista nousi esiin myös viime viikolla julkaistussa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä palveluiden ajankohtaista tilaa tarkastelevassa Sosiaalibarometrissa. Barometrissa suurimpana huolena nousi esiin se, ettei ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa eikä palveluita ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden valmistelussa. Sosiaalibarometrin hälyttävään viestiin on reagoitava.

Edistääksemme ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä, on liikunnan edistäminen ja kuntoutus tuotava senioreiden palveluiden keskiöön hyvinvointialueilla ja kunnissa. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Liikuntaa ja liikkumista tukevien palveluiden ulkopuolelle jäävät todennäköisemmin ne, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten, kuten toimintakyvyltään heikkokuntoisimmat ikääntyneet. Koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan välineet on otettava käyttöön, ja yli 75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaan on kirjattava liikkumissopimus, jossa on yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi.

On tärkeää estää negatiivisen kierteen synty, jossa ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut rapautuvat ja hoitoon pääsy palvelutarpeen kasvun vuoksi vaikeutuu entisestään.

Barometriin vastanneet olivat huolissaan myös siitä, häviävätkö aluehallintouudistuksen myötä aiemmin sosiaali- ja terveystoimen rahoittamat ei-lakisääteiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Vastanneilla oli erityinen huoli pitkäaikaissairaiden kotihoitoa tarvitsevien, haja-asutusalueilla asuvien ja digipalveluita taitamattomista. Heidän palveluiden epäiltiin jäävän katveeseen, kun hyvinvointialueiden työ käynnistyy. Seniorit on tavoitettu kunnissa tähän asti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille yhteyden oman kunnan ikääntyneiden tilaan ja tarpeisiin pelätään katkeavan.

Jotta tämä elintärkeä yhteys ei katkeaisi, on liikunnan, soten, sivistystoimen ja järjestöjen yhteistyöhön panostettava ja liikunnan edistäminen sekä kuntoutus ja toimintakykyyn liittyvät toimet nostettava senioreiden palveluiden keskiöön. Aluevaltuutettujen on otettava ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön ykkösagendalle.

Kuntoutuspalveluista on kitkettävä ikäsyrjintä ja makuuttavasta kulttuurista on siirryttävä aktiiviseen toimintakyvyn edistämiseen. Tarvitsemme käyttöömme ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä riittävä kotiapu ja välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.

Tuoreet aluevaltuustot valmistelevat parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Aluevaltuustoilla on edessään valtava työ valmistautua massiiviseen hallintouudistukseen. Aluevaltuutettujen on välttämätöntä kerätä ikääntyneille onnistuneiksi koetut käytännöt yhteen ja huolehtia vaikuttavien palveluiden jatkumisesta sekä otettava ikääntyneet vahvasti mukaan palveluiden suunnitteluun. Hyvinvointialueiden palveluihin tarkoitetut rahat eivät saa valua muutoskustannuksiin ja hallintoon. Aluevaltuustojen tulevista ratkaisuista riippuu, pääsevätkö ihmiset jatkossa hoitoon sujuvasti ja nopeasti, ja pysyvätkö palveluiden kustannukset hallinnassa. Sote-uudistusta ei ole vielä tehty. Työ on vasta alussa.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Terapiatakuu-kansalaisaloite saapui eduskuntaan lokakuussa vuonna 2019. Aloitteesta kuultiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muutamia asiantuntijoita ja sen jälkeen se sysättiin syrjään. Hallituspuolueiden edustajat ovat perustelleet aloitteen käsittelyä vastaan äänestämistä sillä, että se käsitellään yhdessä hoitotakuun uudistamisesityksen yhteydessä. Nyt hoitotakuulaki on eduskunnassa, mutta se ei sisällä terapiatakuuesitystä. Eikös tämä, jos jokin, ole tilanne, jossa aloite on vihdoin käsiteltävä. Vetoan hallituspuolueisiin, että he antaisivat eduskunnan käsitellä asianmukaisesti suurella työllä tehdyn kansalaisaloitteen.

Mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme. Kun mieli särkyy, joutuu moni jonoon. Vain puolet saa tarvitsemansa avun. Terapiatakuu varmistaisi yhdenvertaisen hoitoon pääsyn.

Valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruudessa, mutta onneksi nuorilla on valtava parantumispotentiaali, jos avun saa ajoissa. Useat vaikeasti oireilevat lapset ovat odottaneet apua jopa vuosia eivätkä siltikään ole saaneet sitä. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisillaankin. Jokainen päivä ilman apua on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. Mielenterveysongelmat koskettavat kaikenikäisiä ja ilman apua jääminen onkin suurin syrjäytymisen syy.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä noin 11 000 henkilöllä (13 prosentilla), 84 000 saajasta 95 000 saajaan. Vuodesta 2016 mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä on kasvanut jopa yli 60 prosenttia.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista sekä ripeää hoitoon pääsyä. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina äänestäneet esityksemme nurin. Perusteluna on ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia. Hallituksen olisi hyvä avoimesti kertoa, miksi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hoitotakuulakiesitys on vastoin sitä, mitä on luvattu.

Asiantuntijoiden mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu mielenterveyden ongelmien hoito voisi auttaa vuosittain jopa 7500 suomalaista työelämään. Terapiatakuu sopii mainiosti hallituksen syksyn budjettiriihen listalle osaksi toimia, joilla hallitus edistää maamme työllisyyttä ja suomalaisten hyvinvointia.

Olisi viisasta ja välttämätöntä, että hallituspuolueiden kansanedustajat antaisivat eduskunnan vihdoin käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, jonka eteen valtava määrä ihmisiä on tehnyt töitä.

Jos hallitus ei suostu tuomaan lupaamaansa esitystä terapiatakuusta, voi eduskunta kansalaisaloitteen käsittelyn päätteeksi edellyttää terapiatakuuesityksen valmistelua hallitukselta. Nyt on aika tehdä terapiatakuusta yhdessä totta.

Keskustelen kuukausittain Facebook-livessä ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Seuraava Facebook-live järjestetään torstaina 16.6. klo 17.15. Kysymyksiä voi laittaa etukäteen.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Nyt viitisen vuotta alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, etteivät vahvoja tunteita herättäneessä uudistuksessa esille nostetut varoitukset valtavasta alkoholikulutuksen kasvusta ole toteutuneet. Alkoholin kulutuksen laskeva ura on jatkunut, samoin väkevien juomien kulutuksen väheneminen. Nuoret käyttävät yhä vähemmän alkoholia, ja raittiiden nuorten osuus on kasvanut. Samaan aikaan alkoholittomien ja erittäin mietojen juomien suosio jatkaa kasvuaan.

Viime eduskuntakaudella tehdyn uudistuksen myötä ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuus nousi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja ravintola-alalle ja juomien valmistukseen tuli lisää liikkumatilaa. Pienpanimoita ja ravintoloita rajoittavia normeja purettiin. Ravintolat saivat ulosmyyntioikeuden samoin kuin pienpanimot ja muut juomavalmistajat, tietyin ehdoin jopa 12 tai 13 prosentin vahvuisiin juomiin. Tapahtumien yhteydessä ja urheilukatsomoissa anniskelua helpotettiin.

Vahvuusrajan nostoesityksen läpimeno eduskunnassa viime kaudella vaati ison työn, kun hallituspuolueiden edustajien enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kääntyi yllättäen kesken lain käsittelyn vastustamaan esitystä. Emme tietenkään luovuttaneet, vaan tein asiaa puoltavien puolesta pykäläesityksen uudestaan istuntosalissa. Pitkien puheiden jälkeen eduskunta hyväksyi äänin 98–94 pykäläehdotuksen, jonka myötä vuoden 2018 alusta kauppoihin tulivat hieman vahvemmat oluet ja siiderit sekä laimentamalla valmistetut juomasekoitukset ja lonkerot. Lisäksi kauppoihin tuli myyntiin 5,5-prosenttisia viinejä.

Nykyisessä, pääministeri Sanna Marinin hallituksessa on lähes neliraajajarrutus alkoholilain rajoitusten keventämiseen. Koronan kovimmassa kurjuudessakaan ei suotu anniskeluravintoloille edes tilapäisesti viinien ulosmyyntiä eikä pienpanimoille kotiintoimitusoikeutta. Ei siitäkään huolimatta, että pienikin lisä liikevaihtoon olisi sulkujen aikana voinut pelastaa yrityksiä ja työpaikkoja. Eduskuntaryhmämme on tehnyt asiasta toistuvasti esityksiä, mutta hallituspuolueet ovat äänestäneet ne aina kumoon. Mitään toimia edes kaikkein välttämättömimpien alkoholia koskevien säädösten muuttamisesta ei näytä hallituksen piiristä olevan tulossa.

Olikin perin kummallinen keikaus, kun tiukan alkoholipolitiikan takuupuolueena hallituksessa olevat vihreät hiljattain lupasivat viinit päivittäistavarakauppaan ensi vaalikaudella. Äänestihän vihreä eduskuntaryhmä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vastaan, kun 5,5-prosenttisia juomia oltiin vapauttamassa päivittäistavarakauppaan.

Jos alkoholipolitiikan uudistamista halutaan oikeasti jatkaa, ihan ensimmäiseksi ja nopeasti pitäisi selkeyttää etämyynnin säädökset jo nykyhallituksen toimesta. Etämyynti on EU:n sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. Kaupan prosenttirajoja on syytä ilman muuta vaiheittain korottaa sekä jatkaa ravintoloiden sääntelyn keventämistä.

Luontevaksi tavoitteeksi on hyvä asettaa mietojen viinien tuonti ruokakauppojen valikoimaan. Samaan tahtiin on ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti vihdoin vapautettava muiden kuin väkevien juomien osalta. Ulosmyyntioikeus on ulotettava koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistettava kotiinkuljetukset. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. On viisasta tehdä tilaa laatua painottavalle, vastuulliselle alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle. Suomalaisten enemmistö on valmis ottamaan askelia eteenpäin alkoholipolitiikan uudistamisessa.

Julkaistu

Opiskellessani yliopistossa terveydenhuollon maisteriksi tein kahtena kesänä hoitajana yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan eikä kivuissaan tai yksin. Laadukkaalla saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla on mahdollista hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa.

Vaikka saattohoitoamme on Suomessa kehitetty ja maassamme on laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti, eikä hoidon tarvetta aina edes tunnisteta, jolloin hoitoa jää myös kokonaan saamatta.

Hyvän ja arvokkaan saatto- ja palliatiivisen hoidon varmistamisessa avainasemassa ovat ammattilaisten koulutus sekä sitova lainsäädäntö.

Eduskunnassa vuonna 2018 tekemämme tahdonilmaisun johdosta sosiaali- ja terveysministeriö asetti asiantuntijaryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa. Ryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia. Olen huolissani siitä, että saattohoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla. Olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muutoksista pohjautuen asiantuntijoiden esitykseen vauhdittaakseni hallitusta tuomaan lakiesityksen eduskuntaan.

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä laajemmin velvollisuudesta järjestää saatto- ja palliatiivinen hoito.

Lainsäädännön ja riittävien voimavarojen lisäksi maassamme on panostettava henkilökunnan koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Viime kädessä laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa osaava terveydenhuollon henkilökunta.

Viime vuosina on tapahtunut edistystä ja myönteiselle kehitykselle on yhdessä laitettava vauhtia. Tavoitteeksi asetettava, että jokaiseen sairaanhoitajien perusopetusta antavaan ammattikorkeakouluun saataisiin palliatiivisen hoidon opetuksesta vastaava opettaja ja koulutusohjelma kuntoon sekä kokoaikaisten professuurien ja kliinisten opettajien saaminen kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin, jotta myös tutkimus saadaan kunnolla vauhtiin.

Iloitsen siitä, että Terhokodin toiminta on saatu pelastettua yhteisillä ponnisteluilla. HUSista Terhokotiin ohjataan potilaita aiempaa enemmän. Terhokodissa on koko sen olemassaoloajan tehty mittaamattoman arvokasta työtä saattohoidon kehittämiseksi. Terhokoti on ollut tässä työssä edelläkävijä. Pidän tärkeänä, että saattohoitokotien asemaa vahvistetaan osana saattohoidon kehitystyötä. Myös omaisten valmistautuminen lähestymään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa.  Terhokoti on aina toiminnassaan antanut tukea koko perheelle, pieniä lapsia unohtamatta.

Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.