Kategoria: Blogi

SDP:n eduskuntaryhmän enemmistön ja puoluejohdon piiristä uudelleen lämmitetty aie  lunastaa  vaalilupaus ”vappusatasesta” leikkaamalla työeläkkeitä on umpivastuuton. Sairaanhoitajien, opettajien ja muiden työllään ansaitsemien ihmisten eläkkeiden leikkausvaateet on tyrmättävä. Suomalaisten on voitava luottaa, ettei heidän työeläkkeitä käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

SDP:n aie ajaa omia vaalilupauksiaan piittaamatta eläkejärjestelmän kestävyydestä, on jatkoa pääministeri Marinin hallituksen poikkeuksellisen vastuuttomalle talouspolitiikalle. Piittaamattomuus tulevista sukupolvista ja hallituksen toimien vahingollisista vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaamme on valunut aikaa sitten yli äyräiden.

23 sosiaalidemokraattien kansanedustajaa on allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, milloin hallitus aloittaa hallitusohjelman mukaisen selvityksen pienimpiä työeläkkeitä saavien aseman parantamisesta. Kysymyksessä todetaan, että alle 1 400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa nettomääräisesti sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja.

Kirjallinen kysymys pitää sisällään  asiantuntijoiden näkemyksien vastaisia väitteitä eläkejärjestelmästä ja sen kestävyydestä. SDP:n edustajat luovat virheellistä mielikuvaa siitä, että osaa työeläkkeistä voisi ”tuosta vain” helposti korottaa käyttämällä eläkerahastojen varoja.  Tosiasiassa tilanne on täysin toinen. Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä.

 Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on tietysti se, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole. SDP:n esitys tarkoittaisi, jos se oikeasti toteutettaisiin, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin työeläkejärjestelmän toimivuuden kustannuksella.

SDP:n kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille.

 SDP:n aikeet rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Työeläkejärjestelmää ei ole myöskään rakennettu tuloerojen tasaamiseen.

 Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava asia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeimpiä toimia ovat mm. hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, kotitalousvähennyksen kehittäminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki ja lääkekorvaukset.

 Työeläkejärjestelmää ei saa uhrata SDP:n vaalilupausten alttarilla. Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava umpivastuuttomasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme.

Missä hallitusohjelmaankin kirjattu laki eläinten hyvinvoinnista viipyy? Viime kaudella uudistusesitys kaatui keskustan maakuntahaaveiden mukana. Lain valmistelutyötä on tehty jo 10 vuotta ja muutoksille on ollut suuri tarve jo pitkään.

Nykyiset hallituspuolueet vaativat viime eduskuntakaudella kunnianhimoista eläinsuojelulainuudistusta mutta hallitusvastuussa on asiasta ollut lähes radiohiljaisuus.

 Pitääkö tämän viikon päätteeksi enää edes kysyä, onko lain viivästymisessä kyse jälleen siitä, että hallitus ei kykene tekemään päätöstä? Kokoomus ei hyväksy viivyttelyä eläintein hyvinvoinnin kustannuksella.

Lain tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi, kunnioitus ja hyvä kohtelu. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tarvitaan, jotta eläinten käyttäytymistarpeet saadaan turvattua parhaimpaan tutkimustietoon perustuen pitkälle tulevaisuuteen.

 Saamme jatkuvasti lisää uutta tutkimustietoa eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Laissa pitää turvata jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa, tehostaa eläinsuojeluvalvontaa, määriteltävä eläinsuojeluvalvontaviranomaisen pätevyysvaatimukset, kieltää koirien sähköpannat sekä saada laintasolla vaatimus kivunlievityksestä kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä.

Eläinten pitää voida käyttäytyä tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden mukaisesti

Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Kokoomus ajoi viime hallituskaudella valmisteilla olevaan lakiehdotukseen muutoksia, joilla oltaisiin lisätty esimerkiksi lehmien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia kytkettynä pidosta luopumalla ja laidunnusta lisäämällä.

 Lakiin pitää selkeästi kirjata parsinavettakielto. Uusien parsinavettojen rakentamisesta ollaan jo luopumassa, joten muutos riittävällä siirtymäajalla ei lisäisi tuottajien kustannuksia. Parressa kiinnipitämisen kielto olisi selkeä tapa osoittaa vientimarkkinoidenkin asiakkaille eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ Suomessa.

 Eläinten hyvinvoinnin lisäksi on myös tuottajan etu, että laki saadaan viimein lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn. Näin tuottajat voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.

 Myös tiineytyshäkeistä luopumista on lykätty liian pitkään, sillä jonkinlainen siirtymäaikakin on vielä edessä. Emme voi odottaa 2030-loppupuolelle niiden käytöstä luopumisen kanssa. Hallituksen lisätessä ensi vuodelle määrärahoja myös eläinten hyvinvointikorvauksiin, on ne vaikuttavasti ohjattava eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin kuten porsitushäkeistä luopumiseen.

Vasemmistovihreän hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelut vaarantavat toimet tekevät mukaan rumaa jälkeä. Ensin eduskunnassa runnottiin läpi aluehallintouudistus valuvikoineen ja nyt ovat Kela-korvaukset liipaisimella. Hallitus on asettanut pikatoimeksiannolla parlamentaarisen ryhmän käsittelemään yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon korvauksia, lääke- ja matkakorvauksia sekä Kelan järjestämää kuntoutusta.

Julkisuudessa kuultujen puheenvuorojen pohjalta näyttää siltä, että ideologisella vimmalla halutaan ensimmäiseksi lakkauttaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus. Perusteluja eikä tutkittua tietoa tahtotilan perusteluksi ole nimeksikään. Vaikutusten saatikka vaihtoehtojen pohtimiseen työryhmässä ei aikaa näytä olevan. Työ on juuri aloitettu ja valmista pitäisi olla jo marraskuun puolessa välissä.

Hallituksen kiirettä ajaa alas Kela-korvaus lisää se, että runsaasta rahanjaosta huolimatta vanhuspalveluiden hoitajamitoitus jäi ilman riittäviä määrärahoja. Puuttuvat eurot leikataan terveydenhuollosta ja erityisesti Kela-korvauksesta. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on umpikujassa, kun puuttuvia rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Saramo perusteli hallituksen tylyä linjaa Kela-korvauksiin toteamalla, ettei ole mitään järkeä tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten pääsyä hoitoon. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta, edistänyt kansanterveyttä ja helpottanut julkisen sektorin painetta.

Tavoite poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta on kylmää politiikkaa, jossa on unohdettu palveluja tarvitsevat ihmiset. Unohdettu on myös asiantuntijoiden hyvin yhtenäiset varoitukset. SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi on vakavasti (Iltalehti 11.10.2021) varoittanut Kela-korvauksen poiston katastrofaalisista seurauksista ja lausunut, ettei korvausta tulisi missään nimessä poistaa sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä.

Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa. Oli vastaus kumpi tahansa, niin yhtä järkyttävää. Silmät on suljettu ihmisten huolelta ja palveluiden heikentymiseltä. Ja siltä, että merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatuvilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Vuonna 2019 tehtiin Kela-korvatussa terveydenhuollossa pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa, joiden lisäksi on muut käynnit ja tutkimukset.

Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat. On selvää, että korvauksen poiston johdosta ihmisiä siirtyisi yksityiseltä julkiselle sektorille. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen sektorin kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Toive siitä, että Kela-korvauksen alasajo ja rahan ripottelu hyvinvointialueille parantaisi palveluja ei perustu mihinkään tutkimuksiin ja vaarantaa koko terveydenhuoltomme toimivuuden. Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen poistamisella.

Julkisen vallan vastuulla on turvata yhdenvertainen ja oikea-aikainen pääsy terveyspalveluihin. Onnistuakseen on pienen maan otettava käyttöön kaikki voimavarat. Hallituksen on syytä etsiä hoitajamitoitukseen rahoitus muualta kuin romuttamalla Kela-korvaus.

Kansanterveydellisesti- ja taloudellisesti on päinvastoin järkevää kehittää sekä korottaa Kela-korvausta, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon ja voisimme hyödyntää paremmin yksityisen sektorin voimavaroja. Samalla voimme keventää ylikuormittuneen julkisen sektorin henkilöstön taakkaa. Hallituksen ihmisten palveluja heikentävään menoon on välttämätöntä tehdä täyskäännös.

Kotikaupunkimme kehittämistä seuraavat neljä vuotta linjaavasta kaupunkistrategiasta on tänään julkaistu pormestari Vartiaisen johdolla tehty mainio esitys.

Strategian lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Helsingin on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Kaupunkistrategian johtavana ajatuksena on, että Helsinki on kasvun paikka. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsinki on hyvä paikka kasvaa lapsesta aikuiseksi, kasvattaa osaamistaan sekä kasvattaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä on. Helsingin tulee olla kaupunki, jossa voi toteuttaa itseään, luoda mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Tämä edellyttää myös pitkäjänteistä ja kestävää taloudellista kasvua.

Kun lähdin pitkän tauon jälkeen ehdolle kuntavaaleihin asetin tavoitteet työlleni:

💚 Elinvoimainen ja osaava Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden veturi.

💚 Vauhditetaan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä.

💚 Kotikaupunkimme on oltava esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja, joka huolehtii työoloista, perheystävällisyydestä ja vetovoimasta.

💚 Tärkeä investointimme ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.

💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.

💚 Ehdoton ei veronkorotuksille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.

💚 Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.

💚 Ihmisten valinnat ja kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.

💚 Helsingin palveluiden ja toiminnan rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta, siksi yrittäjyyden ja työnteon vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Mielestäni työlleni valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä asettamani tavoitteet näkyvät mainiosti strategialuonnoksessa, johon oli ilo saada vaikuttaa. Ison työn on tehnyt mainio valtuustoryhmämme, jossa on vahvaa osaamista. Oli mainiota, että strategiaa tehtiin yhteistyössä pormestari Vartiaisen johdolla hyvässä hengessä eri valtuustoryhmien kanssa. Kaupunkia rakennetaan kestävästi yhteistyössä.

Strategiaesityksessä on yhteensä 13 painopistettä:

• Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia
• Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua
• Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki
• Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan
• Toimiva ja kaunis kaupunki
• Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan kaupungin perusta
• Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat
• Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana
• Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki
• Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen
• Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille
• Kansallista edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kehittämisessä

Kommentit ja palaute kaupunkistrategiasta ovat tervetulleita. Esitys etenee ensin kaupunginhallitukseen käsiteltäväksemme ja lopullisen päätöksen asiasta teemme kaupunginvaltuustossa. Päätös on tehtävä ennen kuin valtuusto päättää kaupungin ensi vuoden budjetista.

Tutustu strategiaan: https://bit.ly/2Y8Hei6

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle. Hoitajapulaa on kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Varsinkin äkillisiä poissaoloja paikkaamaan on monin paikoin mahdotonta löytää sijaisia. Myös pitempien pestien tekijät ovat kiven alla. Superin puheenjohtaja Silja Paavola  on kuvannut tilannetta katastrofaaliseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/ay-johtaja-ylella-kotihoito-jopa-katastrofaalisessa-tilassa/?fbclid=IwAR23FmmoTlqPpAzo8rIjhG9nD1KwaZkJI2ackZJDlMOdpDb1eizilZanZHM#f0ba44f2

Virkkeellä ja hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhusten huollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet nykyisen vastuuministeri Krista Kiurun johdolla. Hallitusvastuussa on toimittu pöyristyttävästi päin vastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

Ennen koronaa alkaneesta ja koko hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahanjaosta  ja vastuuttomasta velanotosta huolimatta luvattuja euroja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan.

Hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

On järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri  lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään?

Vasemmistovihreän hallitus on tehnyt ruman arvovalinnan rikkoessaan jo ennen vaaleja ja hallitusohjelmassaan antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat.

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään.

Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

On myös järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

On vakava virhe, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. Hoitajamitoitus tulee voimaan täysimääräisesti vasta hallituskauden lopussa, koska hallitus jätti rahanjaossaan ikäihmiset monin osin ulkopuolelle.

Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle.

Valopilkku budjetissa on hallituksen suunnanmuutos suhtautumisessa kotitalousvähennykseen. Vasemmistovihreä hallitus leikkasi ensitöikseen kotitalousvähennystä. Ensi vuoden budjettiin esitetään aloitettavaksi kaksivuotista kokeilua, jossa vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 40:stä 60:een silloin, kun kyse on kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen, jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Olen tehnyt asiasta eli senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa heränneet pääministeri Sanna Marinin (sdp)  hallituksen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Moni vasemmistovihreä poliitikko on vaatinut puoluettaan hallituksessa pitämään lupauksen korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Virinnyt kapinahenki on tervetullutta!

Hallituksen kaupunkivastainen esitys on täysin välttämätöntä korjata. Korjausliike on kokonaisuudessaan tarpeen historiallisen kaupunkivastaisen hallituksen politiikassa. Koronakorvausesitys tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista. Helsingin kassa ryöstettiin jo sote- uudistuksessa.  Samalla velka vuori kasvaa. On pakko kysyä, minne ne rahat menevät?

Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta vähintään noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Hallituksen torso esitys lisäisi myös vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.

Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Toivottavasti hallitusryhmien vaateet muuttaa omaa esitystään johtavat myös toimiin. Vasemmistovihreän hallituksen tavaramerkiksi on piintynyt omien huonojen päätöksiin korjausten vaatiminen ilman aiettakaan toimia.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Hallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoin. Kalsea kaupunkivastaisuus on kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille.

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet.

Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.

Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa.

Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta.

Helsingin uuden kaupunginvaltuuston on löydettävä vakavassa tilanteessa uusia keinoja  laittaa helsinkiläisten peruspalvelut kuntoon. Tehtävä on vaikea, kun myös helsinkiläiset ministerit Maria Ohisalo, Tuula Haatainen ja Timo Harakka vievät ministereinä  toistuvasti eteenpäin erityisesti kotikaupunkinsa ihmisten palveluja vakavasti vaarantavia esityksiä. Hallituksen on tehtävä korjausliike, lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu ja ymmärrettävä, että reilu kaupunkipolitiikka on koko maan etu.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen

sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi  tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen tarvitaan lisää testikapasiteettia. Pikatestaus apteekeissa on mahdollisuus sujuvoittaa testiin pääsyä ja pitää testaushinnat kurissa. Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa. Useissa maissa kuten esimerkiksi Ranskassa apteekit toimivat koronan pikatestipisteinä. Miksi ei Suomessakin?

Ehdotamme, että hallitus pikaisesti selvittäisi millä ehdoin tämä saataisiin Suomessakin käyntiin. Tämä on tärkeää maamme terveysturvallisen avaamisen mahdollistamiseksi, koronapassin vauhdittamiseksi ja tapahtuma-alan, harrastusten, urheilun ja yritysten terveysturvallisen toiminnan takaamiseksi. Puheenjohtajamme Petteri Orpo nosti asian hyvin esille päivän puheessaan kokoomuksen puolue- ja ryhmänjohdon kokouksessa Seinäjoella: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008201222.html

Lue kannanotostamme lisää: https://bit.ly/3maFnTp

Apteekki on käytetyin terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin tehdään noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti apteekkien aukioloaikoina.

Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle.

Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä. Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit. On myös varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on koronarokotus kunnossa.

Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille vapaaehtoista. Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan. Vauhdittaakseni asian selvittämistä jätän asiasta kirjallisen kysymyksen: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10536

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Koulujen alkaessa ja tuhansien koululaisten palatessa koulutielle on meidän aikuisten terävöitettävä liikennekäyttäytymistämme.

Liikenneturva kysyi keväällä koululaisten kuulumisista koulutieltä. Lasten viesti aikuisille oli selvä: antakaa tietä suojatiellä ja lopettakaa kännykän käyttö. Kyselyssä nousi esille, että ratissa kännykkään tuijottavat aikuiset pelottavat lapsia. Lisäksi lapset toivoivat, että autoilijat hiljentäisivät vauhtia ja olisivat selkeitä vuorovaikutustilanteissa. Lapset harjoittelevat liikenteessä liikkumista ja tarvitsevat aikuisilta selkeitä signaaleja suojatiellä.

Meidän aikuisten on olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen.

Hyvin usein liikenteessä näkee vähältä piti–tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa.

Vaikka jalankulkijoiden liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ovat luvut suojatietä ylittävien jalankulkijoiden onnettomuuksista edelleen korkeita. Liikenneonnettomuuksien uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Jalankulkijoiden loukkaantumisista jopa 60 prosenttia tapahtui suojatiellä.

Aikuisilla on vastuu siitä, että lasten koulutie on turvallinen. Suojatiekäyttäytyminen ja ajonopeuden madaltaminen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Erityisen tärkeitä nämä ovat autoilijoiden muistaa koulujen läheisyydessä ajaessa.

Syytä on myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä. Moni vanhempi on laittanut viestiä siitä, kuinka sähköpotkulaudat ovat lisänneet huolta pikkukoululaisten turvallisuudesta ja tietenkin myös aikuisten. Toimia on tehtävä ripeästi holtittoman sähköpotkulautojen käytön kitkemiseksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on asiassa kirittänyt myös maan hallitusta. Esimerkiksi sähköpotkulaudan ajoon ei ole säädetty promillerajaa. Valtaosaan sähköpotkulaudalla tapahtuviin onnettomuuksiin liittyy humalainen kuljettaja. Tämä kuormittaa entisestään terveydenhuoltoa ja vaarantaa muiden ihmisen turvallisuuden. Olemme jättäneet asiasta lakialoitteen.

Turvallisesta kulkemisesta ja yhteisistä pelisäännöistä liikenteessä kannattaa keskustella lapsen kanssa. Yhdessä voidaan vaikkapa sopia, että puhelin pysyy repussa koulumatkan ajan.

Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun aloittamiseen liittyvän ilon lisäksi myös liikenteeseen liittyvät huolet. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voivat toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä.

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja