Blogi 8.4.2025

Lasten ja nuorten elämän ovat vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista. Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen.

Helsingissä olemme asiassa aloittaneet käänteen oikeaan suuntaan. Tämän vuoden kaupungin budjettiin lisäsimme puoli miljoonaa euroa painettuihin oppimateriaaleihin. Työtä on paljon edessä. Uuden valtuustoon työtä ohjaavaan kaupunkistrategiaan on kirjattava vahva linjaus koulukirjoista ja painetuista oppimateriaaleista.  Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.

Rehtorien ja opettajien on  tärkeä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.

Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.

Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä.  

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille kansainvälisesti verrattuna hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingin peruskouluissa on asetettu tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Kirjoja ei lueta, sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.

Helsingissä on peruskoulujen järjestyssäännöissä on uutena toimena kielletty häiritsevä kännykän käyttö oppituntien aikana. Kännyköitä ei käytetä, ellei opettaja erikseen niin ohjeista. Peruskouluissamme on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta. Se tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa, eli oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois oppitunnin ajaksi. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan digilaitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Peruskoulujemme kehittämisen kannalta on merkittävää, että olemme saaneet  eduskuntaan hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesityksen, joka antaa opettajille ja rehtoreille kipeästi kaivatun selkeän toimivallan rajoittaa digilaitteiden käyttöä. Tavoitteena on taata oppitunneille työrauha, parantaa oppimistuloksia ja edistää oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia.

Lakiesityksen mukaan mobiililaitteiden käyttö olisi sallittu vain opettajan tai rehtorin luvalla joko oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. Lakiesitys antaa kouluille myös mahdollisuuden säädellä kännyköiden käyttöä välitunneilla järjestyssääntöjen avulla.

Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea ja mittavaksi paisunutta ruutuaika. Tarve on laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.  Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, lapset ja nuoret.

Lasten ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilo, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä eteenpäin tavoittelemaan omia unelmiaan. Tämä oli yksi iso tavoite, jonka takia palasin viime kuntavaaleissa pitkän tauon jälkeen kaupunginvaltuustoon. Työtä on yhteistyössä tehty Helsingissä kuluvalla valtuustokaudella.

Opinpolku alkaa päiväkodeista. Siksi vahvistamme varhaiskasvatuksen työpaikkojen veto- ja pitovoimaa mm. palkkakehitysohjelmalla. Päiväkotien pedagoginen ja muutoinkin laadukkaan johtamisen turvaaminen on olennaista.

Lisäsimme  kuluvalla valtuustokaudella kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja 365 miljoonalla eurolla. Torjuimme  painotetun opetuksen luokkien alasajokaavailut. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kuunteli vihdoin opettajia ja oppilaita tehden vihdoin virkapäätöksellä täyskäännöksen asettaen tavoitteeksi siirtymisen avokonttorikouluista kunnollisiin kouluihin, joissa on riittävästi seiniä ja mahdollisuus työrauhaan. Koulu on oppimisen paikka.

Helsingin on oltava kaikenikäisille monien mahdollisuuksien kaupunki. Minun Helsinkini on turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja elää omannäköistä elämää.

PÄÄTTÄJIEN ON TUNNETTAVA TOSIASIAT, PÄÄTÖSTEN ON OLTAVA OIKEUDENMUKAISIA JA NIIDEN ON MYÖS TUNNUTTAVA OIKEILTA.

Elinvoimainen Helsinki on koko maan veturi. Vauhditan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä sekä kaupunkilaisjärjen käyttöä. Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa ja oltava työnantajana edelläkävijä.

Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Ehdoton ei veronkorotuksille ja kyllä asumisen vaihtoehdoille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Helsinkiin mahtuvat eri kulkumuodot, parkkipaikat ja lyhyen matkan kertalippu. Kestävä talous, puhdas Itämeri ja lähiluonto ovat paras perintö lapsillemme. Myös eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava.

Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveyspalveluihin on päästävä oikea-aikaisesti. Senioreiden ja omaishoitajien arkeen tarvitaan inhimillisiä ratkaisuja. Yksinäisyyttä on torjuttava. Tärkeä investointi ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä kulttuuri kuuluvat kaikille.

”Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.”

SARI SARKOMAA

Sosiaalisssa mediassa leviää väärää tietoa. Ei-lääketieteellisin syin annettavaa hedelmöityshoitoa ei olla rajaamassa pois julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimasta. Tämä on oikea fakta.

Lue lisää: https://palveluvalikoima.fi/-/ei-laaketieteellisin-syin-annettavaa-hedelmoityshoitoa-ei-olla-rajaamassa-pois-palveluvalikoimasta

Sen sijaan nyt palautetaan hedelmöityshoidon Kela-korvaus samassa laajuudessaan, kun Marinin hallitus sen poisti mutta korotetuilla korvausprosentilla.

Lue lisää: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/kela-korvaukset-harppasivat-eteenpain-hoitoon-paasy-paranee-valinnanvapaus-kasvaa/

Hedelmöityshoitojen saatavuutta on lisättävä eikä vähennettävä. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.

#faktantarkistus #hedelmöityshoito

Kaupunkilaisjärjen  käyttöä on niin moni toivonut, kun olen helsinkiläisiä tavannut. Kiertäessäni taas eilen  kuntavaalikampanjan tiimoilta kotikaupunkiani tapasin keväisessä säässä monia ulkoilevia helsinkiläisiä. Keskusteluissa esille nousi mm Humallahden kallioiden eteen merenlahden päälle suunnittelussa oleva betoninen rakennelma. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle valmistellaan  rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Laitan toivoni siihen, että seuraavassa valtuustossa on riittävästi kaupunkilaisjärkeä pysäyttää tolkuton hanke. Tällä kaudella ei siihen löytynyt enemmistöä vaikka hankkeen torppaamiseksi tein urakalla työtä.

Pyöräilybaanojen rakentamiseen tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä

Esitettyä luontoa pilaavaa, kallista ja täysin turhaa rakennelmaa ei tule toteuttaa. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas. Järkevä ratkaisu on pitää pyöräilyreiti jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä.

Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.

On tärkeää, että pyöräilyn edellytyksiä ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle mukava liikkumis- ja liikuntamuoto.  Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät ja turvallisemmat pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, turvallisuuteen, asuinalueiden omaleimaisuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön. Sen sanoo jo kaupunkilaisjärkikin.

Blogi Kokoomus.fi

Me kokoomuksessa haluamme, että ihminen pääsee lääkäriin nopeasti ja voi valita itse, kuka häntä hoitaa. Siksi Orpon hallitus tuo nyt käyttöön uuden kokeilun, jossa syyskuusta 2025 lähtien 65 vuotta täyttäneet voivat halutessaan mennä yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla – noin 28 eurolla.

Miksi tämä kokeilu tehdään ja mitä hyötyä siitä on?

Hoitoon pääsyssä on edelleen pitkiä jonoja, henkilöstöstä on pulaa ja moni 65 vuotta täyttänyt ei ole enää työterveydenhuollon piirissä.

Tällä kokeilulla haluamme helpottaa hoitoon pääsyä juuri siellä, missä tarve on suurin. Kokeilu antaa 65 vuotta täyttäneille mahdollisuuden käyttää yksityistä lääkäriä kohtuuhintaan – samalla keventäen julkisen terveydenhuollon kuormaa. Tämä nopeuttaa hoitoa ja parantaa hoidon jatkuvuutta.

Lisäksi lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista korvataan 50 prosenttia. Valinnanvapauskokeiluksi sitä kutsutaan siksi, että kokeilun myötä 65 vuotta täyttäneet voivat valita lääkärin itse ja käydä halutessaan samalla, tutulla lääkärillä vaikka koko kokeilun ajan. Myös etävastaanotto on mahdollinen – olit sitten kaupungissa tai maaseudulla.

Hinnat eivät nouse – hyöty veronmaksajille

Palvelun hinta ei karkaa käsistä, sillä kokeiluun asetetaan hintakatto. Näin pidämme huolen, että syntyvä säästö jää asiakkaalle. Kokeilu ei myöskään ole pois julkisista terveydenhuoltopalveluista. Päinvastoin se vähentää ruuhkaa ja auttaa siten heitä, jotka käyttävät julkisia terveydenhuoltopalveluita.

Kokeilu ei vie pois oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon. 65 vuotta täyttäneet voivat yhä edelleen käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluita, aivan kuten ennenkin. Kokeilulla parannamme hoitoon pääsyä ja ihmisen vapautta valita omiin tarpeisiin parhaiten sopivin hoitopaikka.

Emme halua toistaa edellisen hallituksen virheitä, vaan kehittää sote-palveluita vastaamaan ihmisten tarpeita. Edellinen hallitus leikkasi Kela-korvauksia ja kasvatti vuokralääkäribisnestä ennätyslukemiin – me parannamme ihmisten hoitoon pääsy ja kehitämme omalääkärimallia ja omahoitajamallia sekä moniammatillista tiimimallia.

Terveys on liian tärkeä asia jonottamiseen. Varmistamme, että jokaisella yli 65-vuotiaalla on mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon, tutun lääkärin luo, kohtuuhintaan.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittava merkitys lasten oppimisen edellytyksille, kasvulle, kehitykselle. On tärkeää, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilon opin polun alussa.

Päiväkoti lähellä kotia on olennainen osa lapsen ja perheen sujuvaa arkea. Sen olen monella tapaa kokenut kolmen lapsen äitinä. Se on kaupungin  päätöksenteossa oltava selvä kaikille. Muistan vieläkin sen valtavan helpotuksen tunteen, kun vihdoin muuton jälkeen saimme paikat lähipäiväkodista melkoisen kuljetusrumban ja odotusajan jälkeen.

Helsingin tärkeitä investointi  ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat päiväkodit ja koulut lähellä kotia. Ja toimet, joilla varmistamme sen, että kaupunkimme on  varhaiskasvatuksen henkilöstölle hyvä paikka tehdä työtä ja asua.

Valtakunnallisella Varhaiskasvatuspäivällä on pitkät perinteet varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työn näkyväksi tekemisessä. Päiväkodeissa tehdään moniammatillista työtä ja kiitos kuuluu koko henkilöstölle.

Tänä vuonna varhaiskasvatuspäivän teemana  on  päiväkodin johtajien merkitys. He ovat tärkeässä  roolissa siinä, millaiseksi päiväkotien toiminta muotoutuu ja että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu arjen toiminnassa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Ehdotin tänään, että hallitus käynnistäisi selvityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin. Omakotitalossa asuva voi saada verovähennyksen teettämänsä remontin palkkakustannuksista, mutta asunto-osakeyhtiössä asuva ei saa vastaavaa vähennystä taloyhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista, vaikka niistä osuutensa joutuu yhtä lailla maksamaan.

Olen asiaa pitkään ajanut ja nyt olisi oikea aika selvittää asiaa myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvitystyöhön olisi perusteltua ottaa mukaan valtiovarainministeriön lisäksi ympäristöministeriö.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme tavoitteen kehittää ja laajentaa kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa.

Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit tehdään asunto-osakeyhtiön päätöksellä, mutta osakkaat sen maksavat. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Lisäksi se auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimukset, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.

Verotuksen pitää kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti. Kun omakotitalon korjaaminen oikeuttaa verovähennykseen, olisi perusteltua, että vastaava etu ulotettaisiin myös asunto-osakeyhtiöissä asuville. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä.

Taloyhtiöt voisivat antaa osakkaille vuosittain laskelman remonttien työkustannuksista. Osakas voisi ilmoittaa tiedot verottajalle ja hyödyntää kotitalousvähennystä, mikä keventäisi merkittävästi taloudellista taakkaa erityisesti pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten alueilla sekä vauhdittaisi energiatehokkuutta edistäviä remontteja.

Suomessa asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla taloyhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa.

Kirjallinen kysymys HUS-yhtymään valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen sekä tutkimuksen ja opetuksen voimavarojen turvaamisesta, HUSin alijäämän kattamisesta erityistilanteessa ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymän (HUS) toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistus ja sen rahoitusmalli. Rahoitusmallissa ei riittävästi huomioida yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä valtakunnallisia vastuita. 

HUS-yhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella mutta myös valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoidosta. HUSille on keskitetty muun muassa elinsiirrot, erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito, aivoverisuonten ohitusleikkaukset ja vaativa lasten sydänkirurgia. HUS kantaa keskitetyistä tehtävistä suurimman vastuun. HUS-yhtymällä on myös laajat opetuksen ja tutkimuksen vastuut. 

Parhaillaan valmistellaan hyvinvointialueiden keskeneräiseksi jääneeseen rahoitusmalliin muutoksia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään valtakunnallisten erityistehtävien rahoitusta (mukaan lukien HUS), arvioidaan yliopistosairaalalisän rahoittamiseen kanavoidun rahoituksen kohdistumista tutkimukseen ja opetukseen sekä selvitetään mahdollisuus kohdentaa rahoitus suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen. 

Valtiovarainvaliokunnan kuluvan vuoden budjettimietinnössämme pidimme tärkeänä, että valtakunnallisina erityisvastuina tuotettujen terveyspalveluiden saatavuus turvataan ja että rahoitus kohdentuu oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi alueille, joille kustannukset syntyvät. 

Osana hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamista on perusteltua tehdä muutos, jonka myötä valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta. Samalla on varmistettava, että yliopistosairaalalisä mahdollistaa korkeatasoisen erikoissairaanhoidon edellytykset, kuten koulutuksen ja tutkimuksen. Tämä on välttämätöntä HUSin sekä muiden yliopistollisten sairaaloiden henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon turvaamiseksi.  

HUS-yhtymällä on poikkeuksellinen tilanne alijäämän kattamisvelvollisuuden osalta, josta HUS on lausunut kevään 2024 (VN/1082/2024) ja syksyn (HE 78/2024 vp) hyvinvointialuelakia (611/2021) koskevissa lausunnoissa. Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti hyvinvointiyhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. HUS-yhtymän tilikauden 2023 lopullinen tulos päätyi 111,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. HUS-yhtymällä oli kuitenkin ennestään vuodelta 2022 alijäämää 93 000 euroa, koska valtiovarainministeriön myöntämä rahoitus sote-muutoksen valmistelua varten ei kattanut kaikkia siitä aiheutuneita kuluja. Tämän seurauksena HUS-yhtymän tulee kattaa vuosilta 2022 ja 2023 kertynyt alijäämä 111,2 miljoonaa euroa (mukaan luettuna vuodelta 2024 kertyvä alijäämä) vuoden 2025 loppuun mennessä, mitä voidaan pitää erittäin haasteellisena huomioiden muun muassa koronavuosista kertynyt hoitovelka ja erittäin voimakkaana jatkuva erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä. 

HUS-yhtymä ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue, jolla on vastaava tilanne alijäämien kattamisen aikataulun suhteen, ovat yhdessä toimittaneet 15.8.2024 valtiovarainministeriölle kirjeen hyvinvointialuelain 115 §:n vaihtoehtoisesta tulkinnasta. Kirjeessä esitetään mainittua lainkohtaa tulkittavaksi siten, että alijäämän kattamisvelvollisuuden laskenta alkaisi vasta järjestämisvastuun siirtymisestä eli 1.1.2023. 

Kirjeessä ne toteavat, että kummankin osalta vuodelta 2022 syntynyttä alijäämää voidaan pitää eräänlaisena hallinnollisena virheenä, jonka ei tulisi vaikuttaa järjestäjien palvelutuotantoon. Lisäksi sote-uudistuksen valmisteluvaiheen eli vuoden 2022 kustannukset olisi tullut täysimääräisesti kattaa valtionavustuksilla.  

Eduskunnan asiantuntijalausunnoissa saadun tiedon mukaan HUS on tuonut tarveperusteista mallia käsitelleissä kehitystyöryhmissä esille, että malli jättää huomioimatta HUSin useita kalliita diagnooseja. On välttämätöntä, että mallin toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti ja avoimesti. Hyvinvointialueet ovat päivittäneet diagnoosien tietotoimituksia runsaasti kevään ennakkotarvekertoimien laskennassa käytetyn aineiston poiminnan jälkeen. THL on päivittänyt tarvekertoimet syksyllä, minkä myötä kevään ennakollisissa rahoituslaskelmissa esitetyt hyvinvointialuekohtaiset rahoitussummat muuttuivat muutamien hyvinvointialueiden osalta merkittävästi. Jotta tietoa voidaan käyttää päätöksenteon ja rahoituksen jaon perustana, tulee taustalla olevan datan olla laadukasta ja sen oikeellisuuteen sekä eheyteen erityisesti panostaa. 

HUS toteaa lausunnossaan myös, että väärät ja puutteelliset tiedot pitää pystyä oikaisemaan, mutta jälkikäteisten korjausten vaikutusta rahoituksen jakautumisen muuttumiseen lyhyellä varoitusajalla tulee välttää. HUS on lausunnossaan nostanut huolen myös siitä, että jälkikäteisiin korjauksiin perustuvat äkilliset muutokset rahoituksen jakautumisessa eri hyvinvointialueille ovat omiaan herättämään kysymyksen rahoitusmallin taustalla olevan datapohjan laadusta ja koko rahoitusmallin toimivuudesta. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään HUS-yhtymälle ja muille tahoille valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen kohdentamiseksi suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen,

mihin toimiin ryhdytään hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi niin, että se vastaa yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta ja että tutkimuksen ja opetuksen rahoitus ja sen kohdentuminen yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen turvataan,

miten varmistetaan, että rahoitusmalli huomioi kalliit diagnoosit asianmukaisesti, ja miten rahoituksen taustalla olevan laskennallisen mallin luotettavuus sekä tietopohjan laatu varmistetaan ja

miten vastataan HUSin esille nostamaan huoleen siitä, että valtiovalta ei kattanut sote-uudistuksen valmistelukustannuksia, jotka jäivät HUS-yhtymän alijäämäksi ja siten lisäävät valtakunnallista vastuuta kantavan sairaalan sopeutustoimien tasoa merkittävästi? 

Helsingissä

4.2.2025 

Sari Sarkomaa kok  

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 4/2025 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen HUS-yhtymään valtakunnallisesti

keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen sekä tutkimuksen ja opetuksen voimavarojen turvaamisesta, HUSin alijäämän kattamisesta erityistilanteessa ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 4/2025 vp:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään HUS-yhtymälle ja muille tahoille valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen kohdentamiseksi suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen,

mihin toimiin ryhdytään hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi niin, että se vastaa yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta ja että tutkimuksen ja opetuksen rahoitus ja sen kohdentuminen yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen turvataan,

miten varmistetaan, että rahoitusmalli huomioi kalliit diagnoosit asianmukaisesti, ja miten
rahoituksen taustalla olevan laskennallisen mallin luotettavuus sekä tietopohjan laatu varmistetaan ja

miten vastataan HUSin esille nostamaan huoleen siitä, että valtiovalta ei kattanut sote-uudistuksen valmistelukustannuksia, jotka jäivät HUS-yhtymän alijäämäksi ja siten lisäävät
valtakunnallista vastuuta kantavan sairaalan sopeutustoimien tasoa merkittävästi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukaan osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman hyvinvointialueen järjestettäväksi. Näin toimitaan, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden, laadun tai asiakkaiden oikeuksien varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä
aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi. Erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien
keskittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (582/2017) säädetään tarkemmin erikoissairaanhoidon keskittämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä suunnittelu- ja yhteen sovittamisvastuista. Kukin hyvinvointialue vastaa asukkaidensa alueellisesti tai valtakunnallisesti keskitettyjen terveyspalvelujen kustannuksista. Hyvinvointialueen on korvattava palvelun antamisesta aiheutuneet kustannukset HUS-yhtymälle tai muulle hoidon antaneelle hyvinvointialueelle.
Kustannuksilla tarkoitetaan toteutuneita kuluja, jotka ovat aiheutuneet palvelun antamisesta.

Tämän hyvinvointialueiden välisen laskutuksen lisäksi vuodesta 2024 alkaen yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille kohdennetaan rahoitukseen niin
kutsuttua yliopistosairaalalisää niiden asukasluvun perusteella. Lisä on kaikille tasasuuruinen (41
euroa/asukas v. 2025) ja se kohdentuu alueille niiden asukasluvun perusteella. Lisällä katetaan
yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia. Yliopistosairaaloilla on keskeinen tehtävä koulutuksen, tutkimuksen ja vaikuttavien hoitojen kehittämisessä.

Hallitusohjelman mukaisesti valtakunnallisten erityistehtävien rahoitusta (mukaan lukien HUSyhtymä) selvitetään sekä otetaan huomioon verkostomaisten osaamiskeskittymien kehittämismahdollisuudet muun muassa kielellisten, harvoin tarvittavien tai erityisen vaativien sosiaali- ja
terveyspalvelujen kehittämisen ja tuottamisen tueksi. Lisäksi arvioidaan yliopistosairaalalisän rahoittamiseen kanavoidun rahoituksen kohdistumista tutkimukseen ja opetukseen sekä selvitetään
mahdollisuus kohdentaa rahoitus suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesti keskistettyjä tehtäviä ja toimintaa sekä näiden
kehittämistarpeita arvioidaan myös jatkuvaluonteisesti osana hyvinvointialueiden sekä sosiaalija terveydenhuollon kansallista ohjausta.

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta noin 80 prosenttia jaetaan alueiden terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Rahoituksen ennakoitavuuden ja aluekohtaisen kohdentumisen kannalta on tärkeää, että alueilla diagnoosikirjaukset on tehty huolellisesti ja toimitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) määräajassa sen ohjeistuksen mukaisesti. Valtiovarainministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kanssa kehittänyt tietojen toimittamisen menettelyjä sekä käynyt läpi vuosittaisia tietojen toimittamisen määräaikoja rahoituksen ennakoitavuuden lisäämiseksi. THL on
marraskuussa 2024 ohjeistanut alueet toimittamaan vuoden 2023 diagnoositiedot helmikuuhun
2025 mennessä. Tällöin huhtikuussa 2025 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä julkaistavissa vuoden 2026 ennakollisissa rahoituslaskelmissa käytetyt tarvekertoimien diagnoositiedot
olisivat lopullisia ja alueet voisivat niiden perusteella ennakoida rahoitustaan nykyistä paremmin.
THL:n kullekin vuodelle asettaman määräajan jälkeen tietoja on mahdollista vielä korjata, mutta
määräajan jälkeen toimitettuja korjauksia tietoihin ei oteta huomioon rahoituksen perusteena.

Parhaillaan on lausuntokierroksella hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025. Esityksessä ehdotettaisiin muun ohella sitä, että vuodesta 2026 lukien aluekohtaiset tarvetekijöiden tiedot otettaisiin huomioon kahden vuoden tietojen perusteella laskettujen palvelutarvekertoimien
keskiarvon perusteella. Esimerkiksi vuoden 2026 rahoituksen pohjana olisivat vuosien 2022 ja
2023 aluekohtaiset tiedot. Tarkoituksena olisi tasoittaa suuria vuosikohtaisia muutoksia, jotka
tässä vaiheessa ovat vielä johtuneet osin tietopohjaan liittyvistä ongelmista.

Hallitusohjelman mukaan tarveperusteisen rahoituksen kohdentamista kehitetään siten, että se nykyistä paremmin vastaa alueiden asukkaiden palvelutarvetta ja huomioi aluekohtaiset erot palvelutarpeessa. Valtiovarainministeriön asettama rahoitusmallin kehittämisen valmisteluryhmä valmistelee parhaillaan tähän liittyen terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetekijöiden päivittämistä THL:n tutkimukseen perustuen. THL:n tutkimus on tarkoitus julkaista keväällä 2025.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa siten, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta.
Uusina tekijöinä otettaisiin huomioon nykyistä laajempi sairausluokitus. Sairausluokkien määrä
kasvaisi nykyisestä 120 sairausluokasta noin 190 luokkaan johtuen sekä sairausluokituksen laajennuksesta koskemaan uusia sairausluokkia että nykyisten luokkien jakamisesta. Lisäksi sairausluokitukseen poimitun diagnoositiedon laajuus laajenisi kattamaan esimerkiksi etävastaanotolla
kirjatut diagnoosit. Sairausluokituksen laajennus parantaa kalliiden diagnoosien huomioimista
tarvekertoimien mallinnuksessa.

Valtio osoitti hyvinvointialueiden toiminnan ja perustamisen valmistelukustannuksiin vuosina
2021 ja 2022 valtionavustuksia yhteensä noin 583 milj. euroa., joista maksettiin valmisteluvaiheen viranhaltijoiden sekä keväällä 2022 toimintansa aloittaneiden aluevaltuustojen kustannukset. HUS-yhtymän toiminnan valmisteluun osoitettiin valtiovarainministeriöstä rahoitusta seuraavasti: HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle vuonna 2021 yhteensä 75 000 euroa ja vuonna
2022 yhteensä 272 000 euroa sekä HUS-yhtymälle vuonna 2022 yhteensä 1 878 000 euroa.
Vuonna 2023 valtio osoitti HUS-yhtymälle erillismäärärahaa toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2025 yhteensä 25 milj. euroa. Valtio osoitti uudistuksesta aiheutuviin
välttämättömiin kertaluonteisiin ICT-muutoskustannuksiin erillismäärärahaa myös sosiaali- ja
terveysministeriön toimesta.

Uudenmaan erillisratkaisussa keskeistä oli turvata HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan toiminta. Uudenmaan hyvinvointialueiden on tiukemmalla omistajaohjauksella mahdollisuus aiempaa paremmin vaikuttaa HUS-yhtymän, ja siten erikoissairaanhoidon, kustannusten hallintaan.
Tämä on keskeistä, jotta painopistettä palvelujärjestelmässä voidaan koko maan tasolla siirtää
perustason palveluihin. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaan rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon vuosittain jälkikäteen hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamien tilinpäätöstietojen mukaiset toteutuneet kustannukset. Valtiovarainministeriö seuraa ja arvioi jatkuvaluonteisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin lakisääteisten järjestämistehtävien toteutumista ja talouden kehitystä.

Helsingissä 3.3.2025
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen

Verkkouutiset 25.2.2025

Hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on tukea hyvinvointialueiden onnistumista haastavassa tehtävässä. Kyseessä ovat ihmisten tärkeät palvelut, jotka on kyettävä yhdenvertaisesti turvaamaan ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua.

Tilanteeseen ei ole yhtä lääkettä, ja siksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on yli 30 sivun verran ratkaisuja. Hyvinvointialueiden rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion budjetista. Alueita ja sote-palveluita koskevia lakeja on tuotu eduskuntaan jo toistakymmentä, ja lisää on tulossa.Learn more

Helsinkiä tulisi palkita hyvästä taloudenpidosta, ei rangaista

Lausuntokierroksella on tervetullut lakiesitys, jonka tavoite on kannustaa hyvinvointialueita asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on monin tavoin keskeneräinen, ja sen kannusteet hyvinvointialueille tehdä asioita paremmin ovat heikot.

Yllätys ja hämmennys oli valtava, kun odotettuun lakiesitykseen sisältyi myös ehdotus leikata Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ensi vuonna 15 miljoonalla ja seuraavana 20 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää viime- ja edellisvuonna. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin hallituksen asettaman talouden tasapainottamistavoitteen saavuttamisesta.

Helsingissä olemme pitäneet menokasvun maltillisena huolimatta alati moninaistuvista metropoli-ilmiöistä. Samalla asukaskohtainen rahoituksemme on maan alimpia. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä pääkaupunki kasvaa vauhdilla ja väestö ikääntyy.

Leikkausesitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti ja kamppaisi sote-uudistuksen onnistumista. Jos talouden tasapainottamisesta seuraa leikkauksia, niin se on omiaan jarruttamaan välttämätöntä kustannusten hillintää hyvinvointialueilla. Ministeriössä on ilmeisesti tapahtunut asiassa työtapaturma.

Lakiesitys on onneksi vasta lausuntokierroksella, eikä hallituksen kantaa ole vielä lyöty lukkoon. Hallituksen riveistä onkin jo Helsingistä antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan, että lakiluonnosta ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina, ja siitä ennemmin palkitaan kuin rangaistaan.

Yliopistollisten sairaaloiden ja suurten kaupunkien erityispiirteet  on otettava paremmin huomioon

Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta, eikä valtakunnallisesti keskitettyjä vastuita. Hallitusohjelmassa asia on luvattu nostaa pöydälle.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme budjettimietinnössä esille tältä osin valtion rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisille sairaaloille. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta, kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista. Lain korjaus on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle.

Rahoitusmallin ongelma on myös se, että suurien kaupunkien kassasta vuosittain kahmaistavat verotulontuotot vaikeuttavat asukasmäärän kasvun edellyttämiä investointeja muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Tätäkin kaupunkien kestävää kasvua jarruttavaa epäkohtaa on syytä yhdessä tarkastella.