fbpx Siirry sisältöön

Hallituksen sote-esitys pelottaa isoissa kaupungeissa: ”Suuri huoli on siitä riittävätkö jäljelle jäävät resurssit” (IL 7.5.2021)

Sanna Marinin (sd) hallituksen esitys sosiaali- ja terveysuudistukseksi (sote) leikkaa rajusti isojen kasvavien kaupunkien verotuloja, valtionosuuksia ja muita tuloja.

Kuntien keskeiseksi tehtäväksi jää varhaiskasvatus ja koulu, joiden osuus kasvavien suurten kaupunkien menoissa on hallitseva. Lisäksi hallitus on siirtämässä myös työllisyyden hoidon kuntien vastuulle.

Soten rahoitusmallista on vaikea saada pitävää otetta. Laskelmat muuttuvat jatkuvasti ja eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin, että rahoitusmalli on keskeneräinen ja täsmentyy lopulta vasta vuonna 2023. Kuitenkin hallitus on viemässä sote-uudistusta nyt kovalla tohinalla läpi eduskunnasta.

Vantaa maksumiehenä

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) on huolissaan rankoista verotulojen ja valtionosuuksien leikkauksista, joita sote-uudistus merkitsisi Vantaalle.

– Kaupungin keskeinen vastuu koskee varhaiskasvatusta ja koulua. Meillä on Vantaalla paljon lapsia ja nuoria. Suuri huoli on siitä riittävätkö jäljelle jäävät resurssit, Viljanen sanoo.

– Sote veisi käyttötalousmenoista 49 prosenttia ja käyttötaloustuloista 53 prosenttia. Eli siis veisi kaupungin tuloja enemmän kuin sote on Vantaalle aiheuttanut menoja. Tämä aiheuttaa epätasapainon kaupungin budjettiin. Lisäksi laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että kasvavan kaupungin täytyy rakentaa paljon päiväkoteja ja kouluja, pelkkä opetus ei riitä.

Viljanen muistuttaa, että Vantaa on rakentanut vuosina 2014-2022 kaikkiaan 27 uutta päiväkotitilaa, 3 uutta koulua, 4 koulun laajennusta ja ostanut 10 koulupaviljonkia.

– Hallitus keskittyy vain käyttötalouteen, mutta unohtaa sen, että kaupungin täytyy investoida rakennuksiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja moneen muuhun asiaan, Viljanen muistuttaa.

Painetta kunnallisveroon

Nykymalli merkitsisi ainakin painetta kunnallisveron nostoon, jos Vantaan verotuloja ja valtionosuuksia ollaan näin radikaalisti leikkaamassa.

– Vantaan valtionosuusriippuvaisuus lisääntyisi ja kaupungin taloutta määrittäisi huomattavasti nykyistä enemmän hallituksen vuotuiset budjettipäätökset. Valtionosuudet ovat yleensä kasvaneet indeksikorotuksen verran eli noin 1-2 prosenttia vuodessa, kun taas vuotuinen verotulojen kehitys on ollut Vantaalla 6-9 prosenttia. Tämäkin näkymä on siis tulevaisuuden kehityksen kannalta haastava.

Viljanen muistuttaa, että Sipilän hallituksen sote-malli ei merkinnyt niin kovaa leikkausta kaupungin tuloihin, kuin nykyinen esitys sisältää. Siinä kunnat saivat esimerkiksi pitää kiinteistöveron tuotot, nyt niistäkin leikataan.

Ritva Viljasen mielestä välttämättä tulisi korjata jäljelle jäävän kaupungin kykyä suoriutua tehtävistään ja näin varmistaa lasten ja nuorten koulutus sekä perheiden palvelut. Tämä edellyttää kaikkien suunniteltujen verotuloleikkausten olennaista vähentämistä.

– Hallituksen esitys keskittyy vain sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämiseen, mutta ei kanna huolta jäljelle jäävästä kaupungista. Kuitenkin hyvinvoinnin ohella myös sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, korostaa Viljanen.

”Jääkö tarpeeksi resurssia”

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd) on huolissaan liian suurista leikkauksista kuntatalouteen kun uusia hyvinvointialueita luodaan. Lyly korostaa, että kyseessä ei ole vain sote-uudistus, sillä samalla joudutaan rakentamaan myös "uusi kunta".

– Isot kaupungit ovat keskiössä. Jääkö meille tarpeeksi resurssia tehtäviemme hoitoon, Lyly kysyy.

Lyly muistuttaa, että kunnille on tulossa nyt myös työllisyyden hoito. Varhaiskasvatus ja koulutus ovat kasvavalle kaupungille jatkossa suuri perustehtävä. Tampereen nykyinen kahden miljardin euron budjetti laskisi sote-laskelmien mukaan 1,2 miljardiin euroon eli 40 prosenttia.

– Kannan huolta siitä, että Tampere pystyisi jatkossakin huolehtimaan niistä asioista, jotka lisäävät Tampereen elinvoimaa.

Lyly toivoo sote-uudistukseen vielä merkittäviä muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana. Samoin pääsyä mukaan tekemään laskelmia.

– Meitä on valmistelun yhteydessä kyllä kuultu, mutta onko sillä ollut vaikutusta.

Helsinki menettää 65 miljoonaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista hälyttävinä helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille.

Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

Sarkomaan mukaan rahoitusmalli pitäisi tehdä kokonaan uusiksi sen epäselvyyksien vuoksi.

– Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta, katsoo Sarkomaa.

– Soteuudistus ei saa tarkoittaa sitä, että sen varjolla heikennetään merkittävästi helsinkiläisten palveluita. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula räjähtää käsiin, jos voimavaroja nykyisestään leikataan, sanoo Sarkomaa.

JUHA KESKINENjuha.keskinen@iltalehti.fi

@KeskinenIL

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram