IS kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta puolueiden näkemystä tämän hetken keskeisimpiin koronatoimiin. Koronapassilla on kannatusta sekä hallituksessa että oppositiossa.
KORONA-ASIANTUNTIJAT arvioivat Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina, että jos nykyistä tartuntamäärien kasvua ei saada hillittyä, voi luvassa olla lisää rajoituksia syksylle. Koronarokotukset ovat edenneet, mutta rokotekattavuus ei ole etenkään nuorten aikuisten keskuudessa vielä toivotulla tasolla.
– Pahin skenaario olisi, että joutuisimme ottamaan rajoituksia laajasti uudelleen käyttöön. Yhteiskuntaa suljettaisiin, korkeakoulut ja toisen asteen opetus siirrettäisiin etäopetukseen. Lisäksi tulisi muita rajoituksia. On hyvä muistaa, että keväällä meillä oli 800 päiväkohtaista tartuntaa, ja silloin mietittiin liikkumisrajoituksia. Toki rokotteiden osalta on nyt paljon parempi tilanne, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi IS:lle.
Lue lisää: Tältä näyttää koronasyksy 2021 – korona-asiantuntijat kertovat, mitä on odotettavissa
Koronaviruksen kahden viikon ilmaantuvuusluku on noin 120, kun sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla se oli noin 64. Suomessa raportoitiin sunnuntaina 519 uutta koronavirustartuntaa.
Viime viikon ajan julkisuudessa on puhuttu kansallisesta koronapassista, jonka avulla voitaisiin välttää tilanne, jossa yhteiskuntaa jouduttaisiin jälleen sulkemaan laajalti. Koronapassiin merkittäisi tieto saaduista rokoteannoksista, sairastetusta taudista tai negatiivisesta testituloksesta. Samankaltainen passi on jo käytössä esimerkiksi Tanskassa.
Koronapassi on saanut varovaista kannatusta poliitikoilta. Hallituksesta esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ovat kertoneet julkisuudessa kannattavansa koronapassin selvittämistä. Kokoomus taas esitti jo huhtikuussa, että Suomi valmistelisi koronapassia.
Oikeusministeriö teki asiasta alustavan arvionsa, mutta arvio hautautui ministeriöön, eikä sitä koskaan esitelty edes kansanedustajille. IS esitteli hautautuneen muistion koronapassista viime viikolla.
Elinkeinoministeri Lintilä kertoi MTV Uutisille torstaina, että myös työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiasta pohjamuistion ja odottaa hallitukselta selkeää toimeksiantoa asiasta.
Pitäisikö hallituksen lähteä valmistelemaan kansallista koronapassia? Vai pitäisikö tämänhetkistä tilannetta korjata paluulla tiukempiin rajoituksiin?
Suuressa osassa maata palataan koulutyöhön viikolla 32, eli noin viikon kuluttua. Koululaisia ei ole rokotettu ja opiskelijoistakin vasta osa on saanut rokotteen. Pitäisikö perus- ja korkeakouluihin palata etäopetuksessa, ainakin pahimmilla tautialueilla?
THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kertoi MTV Uutisille lauantaina, että hallitus on torstaina kokoontumassa keskustelemaan koronatilanteesta.
Ilta-Sanomat kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta heidän näkemyksensä näihin kysymyksiin. IS tavoitteli yhdeksää eduskuntaryhmää, joista kuusi vastasi. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät vastanneet yhteydenottopyyntöön.
Ilmari Nurminen, Sdp
Sdp:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen sanoo, että koronapassin käyttö tulisi selvittää. Hän näkee, että passia voitaisiin harkita ravintoloihin, tapahtumiin tai muihin yksityisiin palveluihin käyttöön otettavaksi.
– Julkisia peruspalveluja tai välttämättömiä palveluja, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiä, passin taakse ei voi laittaa, Nurminen kirjoittaa IS:lle.
Hän lisää vielä, että passiin liittyy kuitenkin lukuisia perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka on selvitettävä tarkkaan.
Rajoitusten osalta Nurminen muistuttaa, että iso osa niistä on alueellisten viranomaisten toimivallan alla. Valtioneuvoston päätettävissä olevista rajoituksista ravintolarajoituksia tiukennettiin menneen viikon aikana. Tilanteessa toimitaan tartuntatautilain ja valitun hybridistrategian mukaisesti.
– Hallitus valmistelee hybridistrategian päivitystä, jota on tarkoitus käsitellä elokuun aikana. Siinä linjataan syksyn koronatoimien periaatteista, Nurminen sanoo.
Hän korostaa rokotekattavuuden nostamisen merkitystä. Nurminen tuo esiin, että nykyisellä rokotustahdilla 70 prosentin rokotekattavuus saavutetaan vasta lokakuussa.
– Toisia rokoteannoksia on nyt tärkeä kiirehtiä. Jokaisen on syytä hakea rokote omalla vuorollaan ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaistaa jo varattua aikaa, hän kannustaa.
12–15 -vuotiaiden rokottamisesta on tarkoitus tehdä päätös elokuun aikana, Nurminen sanoo. Sillä olisi vaikutusta myös syksyn koulutyöhön.
– Jos tautitilanne sitä edellyttää, voidaan joutua turvautumaan myös poikkeuksellisiin järjestelyihin, esimerkiksi osittaiseen etäopetukseen. Niihin tulee kuitenkin turvautua vain, jos se on aivan välttämätöntä, hän linjaa.
Ville Tavio, perussuomalaiset
Perussuomalaisten ryhmyri Ville Tavio ei kannata kansallista koronapassia. Hän näkee, että sen haitat olisivat hyötyjä suuremmat.
– En kannata maan sisäistä koronapassia, eli vain rokotettujen sisäänpääsyä johonkin valittuun paikkaan. Koronan vaarallisuutta vähättelemättä, katson tällaisen kansalaisten luokittelun aloittamisesta aiheutuvaa potentiaalista haittaa suurempana, kuin koronapassin käytöstä nähtävissä olevia hyötyjä, Tavio kirjoittaa.
Koulunkäyntiin ja ravintolarajoituksiin Tavion näkemys on seuraava: rokotteiden avulla niitä ei tarvitsisi hänen mielestään rajoittaa.
– Mikäli rokote on niin tehokas kuin mainostettu, ei rajoitusten ylläpito tietenkään ole tarpeen kun riskiryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.
Sari Sarkomaa, kokoomus
– Laajennetun koronapassin käyttämättä jättäminen olisi sydämetöntä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjoittaa IS:lle.
Kokoomus on ajanut koronapassia jo keväästä asti. Sitä voitaisi Sarkomaan mukaan käyttää matkailu-, kulttuuri-, tapahtuma-, liikunta- ja ravintola-alan terveysturvallisessa avaamisessa. Sarkomaa väläyttää, että koronapassista voisi olla hyötyä myös perhepiirien juhlissa ja hoivayksiköiden omaisvierailujen perusteena.
– Kyse on myös inhimillisyydestä. Esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden lähes erityksissä pitäminen epidemian alusta lähtien on ollut poikkeuksellisen raju toimi. Koronapassi vapauttaisi seniorit tapaamaan ihmisiä ja elämään normaalimpaa elämää.
Sarkomaa näkee, että koronapassi myös kannustaisi ottamaan rokotteen, mutta ei kuitenkaan pakottaisi ihmisiä ottamaan sitä.
– Tanskassa kaikki puolueet ovat yhdessä sopineet, miten maa avataan koronatodistuksen avulla. Koronapassille on Suomessa laaja tuki. Myös hallituksen ministerit sitä kannattavat julkisuudessa. On pakko kysyä, miksi hallitus viivyttelee?
Sarkomaa sanoo, että hallituksen tulisi aktiivisesti ja vaikuttavasti toimia siten, että uusia rajoitustoimenpiteitä ei tarvitsisi Suomessa asettaa. Päätöksenteon on perustuttava asiantuntijoiden näkemyksiin ja tutkittuun tietoon pohjautuen, hän lisää.
Kokoomuksessa lähtökohta on se, että koulut tulisi voida aloittaa lähiopetuksessa. Sarkomaa haluaisi myös saada 12-15 -vuotiaiden rokotukset käyntiin nopeasti.
– Kouluterveydenhuolto on otettava avuksi. Korkeakouluopiskelijoille on syytä rakentaa pop-up rokotuspisteet kampuksille ja ottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS avuksi, hän sanoo.
Juha Pylväs, keskusta
Keskustan tuore ryhmäpuheenjohtaja Juha Pylväs totesi sunnuntaina IS:lle, että puolue suhtautuu varovaisen myönteisesti koronapassin käyttöönottoon. Puolueen ministereistä Kurvinen ja Lintilä ovat julkisuudessa kertoneet kannattavansa passin mahdollisuuksien selvittämistä.
Pylväs näkee, että koronapassi voisi olla toimiva työkalu matkailun lisäksi myös tapahtuma-alalla.
Yhteiskunnan rajoittamiseen suhtaudutaan keskustassa sen sijaan kriittisesti. Pylväs sanoo, että ensisijaisesti pitäisi keskittyä rokotekattavuuden nostamiseen.
– Mitä kattavampi rokotusohjelma on, sitä vähemmän täytyy turvautua rajoitustoimenpiteisiin.
Viesti rokotekattavuuden tärkeydestä on tavoittanut hyvin vanhemmat ikäluokat, mutta nuoria viesti ei tunnu tavoittaneen vielä yhtä hyvin, Pylväs harmittelee. Hänestä tärkeää olisi pyrkiä tavoittamaan myös nuoret ikäluokat, joiden parissa deltavariantti nyt leviää.
– Viestinnän pitäisi nyt painottua ehkä tuonne sosiaalisen median puolelle printtimedioiden sijasta, Pylväs arvioi.
Etäopetuksesta keskustan näkemys on se, että siihen tulisi turvautua vain äärimmäisenä vaihtoehtona.
– Saadun palautteen perusteella on voitu huomata, että opiskelutulokset ovat heikentyneet etäopetuksen takia huomattavasti. Jos tilanne sitä kuitenkin vaatii, tulisi etäopetusta järjestää mahdollisimman lyhyissä putkissa, Pylväs sanoo.
Opettajien siirtämistä rokotusjonon kärkeen Pylväs pitää teoriassa kannatettavana ideana, mutta käytännössä se ei hänen tietojensa mukaan tulisi toimimaan. Jonojen muuttaminen vaatisi lisätyövoimaa, jota ei tällä hetkellä ole, hän sanoo.
Anders Adlercreutz, Rkp
Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee, että koronapassin käyttöönotto voisi tarjota apua haastavaan koronatilanteeseen.
Koronakriisin alussa jouduttiin kansanedustajan mukaan käyttämään ”karkeita työkaluja”, ja koronapassi voisi olla hyvä keino toimien kohdentamiseen. Haasteena on määritellä, mitä toimintoja rajoitetaan.
– Näen, että julkisia palveluita, kuten esimerkiksi julkista liikennettä on vaikea rajoittaa. Passista voisi sen sijaan olla apua, kun pyritään mahdollistamaan terveysturvallisesti tiettyjä yksityisiä palveluita, kuten esimerkiksi konsertteja tai muita kulttuuritapahtumia, Adlercreutz kirjoittaa IS:lle.
Adlercreutz ei sulje pois uusien rajoitustoimien käyttöönottoa, mutta korostaa, että rokotesuojan kasvaessa vakavien koronatapausten osuus on pienenemässä.
– Vaikka tartuntalukemat jo hetken ovat olleet nousujohteiset, niin se ei ainakaan vielä näytä näkyvän sairaalakuormituksessa. Se tulee ottaa huomioon tilannetta arvioitaessa. Varuillaan ja valmiudessa pitää toki olla.
Valmius on kansanedustajan mielestä hyvä pitää korkealla tasolla varsinkin mahdollisten uusien virusmuunnosten vuoksi. Lisäksi Adlercreutz painottaa tartunnanjäljityksen riittävää kapasiteettia ja käyttäytymisohjeistusten noudattamista.
Etäopetukseen siirtymiseen suhtautuminen on nihkeää. Adlercreutzin mukaan koulujen etäopetus on ”viimesijaisia keinoja”, sillä tiedossa on, että lapset tarvitsevat lähiopetusta.
– Monet, esimerkiksi lukiolaiset, ovat jo käyneet varsin ison osan koulustaan etänä. Kouluissa on ollut käytössä monenlaisia järjestelyjä, millä terveysturvallisuutta on saatu parannettua.
Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kirjoittaa IS:lle sähköpostitse, että hänen näkemyksensä mukaan kynnys koronapassille on korkea. Hän näkee, että sen käyttöönotto tarkoittaisi yksilönoikeuksiin kajoamista.
– Tämän hetken sairaala- ja tehohoitokuormituksen valossa olisin hankkeeseen pidättyväinen. Korkea rokotekattavuus on tärkeä tavoite, mutta siihen tulisi pyrkiä ensisijaisesti aidon vapaaehtoisuuden pohjalta, terveystietojen yksityisyyttä kunnioittaen ja vahvoja suosituksia sekä asiallista rokotetietoa antaen. Suomessa on päästy korkeisiin rokotekattavuuksiin muidenkin rokotteiden osalta näitä periaatteita kunnioittaen.
Räsänen pelkää, että jos koronapassin avulla yritettäisi nostaa rokotekattavuutta käytännössä pakottamalla ihmiset rokotteelle, se saattaisi lietsoa entisestään epäluuloja ja vastarintaa koronatoimia kohtaa.
– Koronapassin käyttö soveltuu tällä hetkellä mielestäni lähinnä rajat ylittävään matkailuun.
Räsänen olisi valmis rajoittamaan suurten tapahtumien järjestämistä, jos terveydenhuollon kuormitus heikkenisi nykyisestä. Päihteet ja väentungos lisäävät tartuntariskiä suurissa tapahtumissa, Räsänen sanoo.
– Hygieniaohjeistus ja etätyön käyttö soveltuvin osin olisi viisasta edelleen pitää korkealla tasolla.
Räsänen sanoo, että etäopetuksen osalta on katsottava sitä, palvelisiko se opetuksellisia tavoitteita. Hän ei kuitenkaan asettaisi ainakaan alakouluikäisiä etäopetukseen.
Harry Harkimo, Liike Nyt
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo puhuu koronapassin puolesta. Harkimo kommentoi asiaa IS:lle jo aikaisemmin tällä viikolla todeten, että passin pitäisi oikeastaan olla jo käytössä. Hän ei näe syytä, miksei passia voitaisi ottaa Suomessakin käyttöön, kun se on viety läpi niin monessa muussakin Euroopan maassa.
– Hallitus on nukkunut tässäkin asiassa, Harkimo totesi.
Hän ei näe tällä hetkellä tarvetta uusille rajoituksille, vaan toivoo panostuksia rokotekattavuuden nostamiseen. Tartuntamäärien sijasta tulisi hänen mukaansa katsoa sairaalapotilaiden määrää. Jos se lähtee kasvamaan ”räjähdysmäisesti”, on asiaa pohdittava uudelleen, Harkimo arvioi.
Hän ei pidä tiukempia ravintolarajoituksia sateentekijänä tässä tilanteessa. Nuoret kokoontuvat sitten muualla, vaikkapa puistoissa, hän sanoo.
Hänestä myös nuorempia ikäluokkia tulisi alkaa rokottaa, kuten monessa muussa Euroopan maassa.
– Kyllä koululaisten pitää päästä kouluihin. Ei voida ratkaista enää sillä, että kaikki jäävät kotiin ja yhteiskunta suljetaan.
Jos joltain opettajalta on vielä toinen rokotusannos saamatta, tulisi sitä nopeuttaa, Harkimo sanoo. Samaa mieltä on Opetusalan ammattijärjestö OAJ, joka on keväästä asti ajanut opettajien pikaista rokottamista.