fbpx Siirry sisältöön

Uudet rajoitukset torjutaan laajasti, korona­passi saa kannatusta – Näin eduskuntapuolueet ottavat kantaa koronatoimiin (Helsingin Sanomat 3.8.2021)

HS kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien kannat neljään eri koronatoimeen.

Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat siirtyneet koronavirus­epidemian pahimpaan eli leviämisvaiheeseen, alueiden terveys­viranomaiset päättivät tiistaina.

Vaikka tartuntojen määrä on lisääntynyt Suomessa viime päivinä, sairaalahoitoon joutuneiden määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti. Ainakin ensimmäisen koronarokotuksen on saanut jo yli 66 prosenttia suomalaisista.

Muuttuneen tilanteen takia hallituksen odotetaan päivittävän Suomen koronatoimia ohjaavaa strategiaa. Hallitus kokoontuu torstaina neuvottelemaan tilanteesta. Varsinaisia päätöksiä uudesta koronastrategiasta on määrä tehdä elokuun puolivälissä.

HS selvitti eduskuntapuolueiden kannat neljään korona­epidemian torjuntaan liittyvään kysymykseen. HS kysyi näkemykset eduskunta­ryhmien puheen­johtajilta.

Rajoitusten kiristämiseen heistä iso osa suhtautui kielteisesti.

Koronapassin käyttöönottoa ainakin varauksin kannatti puolueiden enemmistö. Sen avulla taudin sairastaneet, rokotetut tai testatut voisivat päästä esimerkiksi tapahtumiin.

Koulujen siirtymisen etäopetukseen eduskunta­ryhmien johtajat torjuivat.

HS kysyi myös, pitäisikö laajasta tartuntojen jäljityksestä luopua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen ennakoi Ilta-Sanomien haastattelussa tiistaina, että tartunnan­jäljityksen tarpeellisuutta on syytä pohtia parin kuukauden kuluttua kun rokotekattavuus on riittävän hyvä. Tartunnanjäljitykseen kohdistuu nyt iso osa terveydenhuollon resursseista, ja jäljitys on ruuhkautunut.

Usea eduskuntaryhmän johtaja pitää jäljitystä kuitenkin yhä tarpeellisena.

Pitäisikö nyt kiristää rajoituksia ja jos, niin mitä?

Sdp, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman:

Ei. ”Nyt on tärkeintä, että jokainen hakee rokotteen omalla vuorollaan ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaistaa varattua rokotus­aikaa. Mikäli tautitilanne entisestään heikkenee ja terveyden­huollon kantokyky uhkaa kuormittua, ei esimerkiksi alueellisia rajoituksia voi sulkea pois.”

Ps, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio:

Ei. ”Mikäli rokote on tehokas, eivät rajoitukset ole tarpeen, kun riski­ryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.”

Kokoomus, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa:

En osaa sanoa. ”Hallituksen pitäisi nyt tehdä päivitetty tilannekuva. Ensisijaisesti pitäisi kuitenkin toimia niin, ettei rajoituksia tarvitse kiristää. On vakavaa, että tartuntojen lisääntyessä edelleen odotamme hallituksen arviota tilanteesta ja sen mukaisia toimia. Hallituksella on vastuu johtaa maata. Oppositiolla ei ole edellytyksiä ottaa kantaa epidemian hallinnan yksityis­kohtiin, koska meillä ei ole hallussa hallituksen omaamaa tietoa kokonaisuudesta.”

Keskusta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs:

Ei. ”Rokotekattavuus on kaiken a ja o ja sitä pitäisi saada nostettua. Rajoitus­toimenpiteistä pitäisi päästä pikkuhiljaa irti ja saada yhteiskuntaa auki. Tällä hetkellä leviävät tautitapaukset ovat enemmän yökerhojen suunnalta, joten jos jotain rajoituksia halutaan, kohde on enemmän siellä suunnalla.”

Vihreät, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari:

En osaa sanoa. ”Rajoitukset pitää arvioida parhaan asiantuntija­tiedon pohjalta ottaen huomioon paitsi lääketieteelliset myös muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Hallituksen on arvioitava tilannetta ja mahdollisten rajoitusten tarvetta pian.”

Vasemmistoliitto, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki:

Ei. ”Oleellisinta on nyt nostaa rokote­kattavuutta ja huolehtia perus­ohjeista eli käsihygieniasta, maskinkäytöstä ja turvaväleistä. Vaikka tartuntaluvut ovat aivan liian korkeita, samaan aikaan ne eivät vaikuta samalla lailla sairaala­kapasiteettiin kuin aiemmin.”

Kristillisdemokraatit, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen:

Mahdollisesti. ”Tartunnat näyttävät leviävän suurissa tapahtumissa, joissa myös käytetään päihteitä, jolloin terveys­turvallisuudesta on vaikeampaa huolehtia. Mikäli rajoituksia joudutaan lisäämään, ne tulisi aloittaa tästä päästä.”

Rkp, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz:

En osaa sanoa. ”Rajoitusten osalta ollaan menty parhaan saatavilla olevan terveys­tiedon mukaan, niin varmasti tulevaisuudessakin. Näistä päätetään pääsääntöisesti alueellisesti.”

Liike Nyt, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Harry Harkimo:

Ei. ”Vasta, jos sairaalahoidon tarve lähtee tästä nousemaan, pitää tehdä jonkinlaisia päätöksiä. Mittarit, kuten leviämisvaihe, ovat täysin aikansa elänyt tapa mitata koronakriisiä, koska silloin kun nämä asetettiin, ei ollut rokotuksia ja niin edelleen. Rajoituksia ei voi vanhojen mittarien mukaan tehdä.”

Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön koronapassi?

Sdp:

Kyllä. ”Kyllä jos ja kun oikeudelliset, kuten perus­oikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät, kysymykset sekä muut asiaan liittyvät seikat saadaan ensin selvitettyä ja ratkaistua. Julkisia peruspalveluja tai välttämättömiä palveluja, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiä, ei kuitenkaan pidä laittaa passin taakse."

Ps:

Ei. ”En kannata maan sisäistä koronapassia eli vain rokotettujen sisäänpääsyä johonkin valittuun paikkaan. Koronan vaarallisuutta vähättelemättä katson tällaisen kansalaisten luokittelun aloittamisesta aiheutuvaa potentiaalista haittaa suurempana, kuin koronapassin käytöstä nähtävissä olevia hyötyjä.”

Kokoomus:

Kyllä. ”Passin avulla voimme samaan aikaan taltuttaa epidemian, mutta pitää yhteiskuntaa avoinna. On myös tärkeää, että suojelemme oikeutta ammatin­harjoittamiseen ja työn tekemiseen.”

Keskusta:

Kyllä, varauksin. ”Kantamme on ollut varovaisen myönteinen. Passi on todiste siitä, että on ottanut kaksi rokotetta, ei sen isompi asia. Pitäisi myös tarkastella negatiivisen testituloksen lisäämistä passiin, mutta samalla huolehtia, ettei yksilön oikeuksia tai perustuslaillisia oikeuksia rikota.”

Vihreät:

Kyllä. ”Sillä voidaan välttää rajoituksia ja taata, että esimerkiksi tapahtumiin voi osallistua turvallisesti. Samalla pidetään kulttuuri- ja tapahtuma-alaa yllä.”

Vasemmistoliitto:

Kyllä, varauksin. ”Passiin liittyvät perus­oikeudelliset ja yhden­vertaisuuteen liittyvät kysymykset pitää selvittää pikaisesti. Passi myös edellyttää toisentyyppisen testauslähtö­kohdan, jossa testejä on maksuttomasti saatavilla ilman ajanvarausta helposti ja nopeasti.”

Kristillisdemokraatit:

Ei. ”Koronapassi merkitsisi kajoamista yksilön­oikeuksiin, joten sen käytölle tulisi pitää kynnys korkeana. Tämän hetken sairaala- ja tehohoito­kuormituksen valossa olisin hankkeeseen pidättyväinen.”

Rkp:

Kyllä, varauksin. ”Suhtaudumme positiivisesti passin tutkimiseen ja valmisteluun, mutta eri keskustelu on, mitä passi rajoittaa tai mahdollistaa. Siinä se vaikea keskustelu käydään.”

Liike Nyt:

Kyllä. ”Koronapassin pitäisi ehdottomasti olla jo käytössä. En voi ymmärtää, miksei sitä ole valmisteltu niin, että se voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön.”

Pitäisikö kouluja siirtää etäopetukseen?

Sdp:

Ei. ”Korona-aika on ollut monille lapsille ja nuorille raskasta sekä vaikuttanut hyvinvointiin ja oppimiseen negatiivisesti. On tärkeää, että oikeus opetukseen ja oppilashuoltoon turvataan ensisijaisesti lähiopetuksena huolehtien terveys­turvallisuudesta. Mikäli tautitilanne entisestään heikkenee, koulujen etäopetukseen siirtymisen tulee olla viimesijainen keino.”

Ps:

Ei. ”Mikäli rokote on tehokas, rajoitukset eivät ole tarpeen, kun riski­ryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.”

Kokoomus:

Ei. ”Lähiopetuksen on oltava korkea prioriteetti. Lisäksi esimerkiksi 12–15-vuotiaiden rokotukset olisi ollut mahdollista aloittaa siten, että ennen koulujen alkua olisi suuri osa rokotettu.”

Keskusta:

Ei. ”Se on vihoviimeinen vaihtoehto. Oppimis­tulokset edellisistä etäpätkistä ovat olleet huolestuttavia, joten pitää lähteä siitä, että lähi­opetuksessa ollaan viimeiseen asti ja kokeillaan kaikkia muita toimen­piteitä ennen etäopetusta.”

Vihreät:

Ei. ”Lapset ovat jo maksaneet todella kovaa hintaa pandemian torjunnasta. Sivistys­valtiossa on lähdettävä siitä, että koulut suljetaan viimeisinä.”

Vasemmistoliitto:

Ei. ”Olen samaa mieltä THL:n ylilääkärin [Otto Helven] kanssa, joka totesi ettei hän näe syytä koulujen alkamiseen etäopetuksena.”

Kristillisdemokraatit:

Ei pienten lasten osalta. ”Pienten lasten koulun, varsinkaan alakoulun siirtämistä etä­opetukseen tulee välttää. Toisen asteen sekä korkeakoulujen ja leviämisalueilla myös yläkoulujen osalta etäopetusta kannattaa suosia soveltuvin osin, silloin kun se on pedagogisesti tarkoituksen­mukaista.”

Rkp:

Ei.”Etäopetuksen pitää olla ihan viimesijaisia keinoja. Nyt pitää pohtia ja koordinoida parhaita käytäntöjä, että kouluun voi palata terveys­turvallisesti.”

Liike Nyt:

Ei. ”Terveysturvallisuutta voidaan lisätä vaikka olemalla joka toinen viikko koulussa ja joka toinen kotona. Nyt pitäisi panna vauhtia nuorten rokotuksiin, ja kouluterveyden­huolto voisi ne antaa.”

Pitäisikö laajasta tartuntojen jäljityksestä luopua?

Sdp:

Ei. ”Koronavirus muuntuu jatkuvasti ja vakavampia muunnoksia voi vielä tulla.”

Ps:

En osaa sanoa. ”Asiantuntijat osaavat varmasti kertoa, onko siitä enää nähtävää hyötyä.”

Kokoomus:

Ei. ”Kyllä jäljitys on tärkeä osa strategiaa. Toimiva jäljitys mahdollistaa esimerkiksi lähiopetuksen ja harrastukset.”

Keskusta:

Ei.”Edelleen jäljitettävyys on yksi keino, jolla tautia voidaan hillitä rokote­kattavuuden ohella.”

Vihreät:

Ei. ”Jäljityksen ylläpitäminen on ollut oleellinen osa tämän pandemian hallintaa, mutta toki huomio pitää siirtää entistä enemmän vakavien tautitapausten seuraamiseen.”

Vasemmistoliitto:

En osaa sanoa. ”Oleellista koko pandemian aikana on ollut kuunnella asian­tuntijoiden näkemyksiä. Minulla ei ole näkemystä tartuntojen jäljittämisestä, eli missä määrin sitä olisi kannattavaa ja järkevää tehdä.”

Kristillisdemokraatit:

Ei. ”Tällä hetkellä en jäljityksestä luopuisi, kun korona­tilanne on herkässä vaiheessa. Tilanteen rauhoittuessa voitaisiin siirtyä tarkkailemaan terveyden­huollon kuormituksen mittareita.”

Rkp

En osaa sanoa. ”Jäljitys on ollut tärkeä keino taistelussa koronavirusta vastaan, toisaalta myös resurssipula on ilmeinen. Tautitapausten muuttunut luonne on myös otettava mukaan harkintaan. Tämä on terveys­viranomaisten, ei poliitikkojen pöydällä.”

Liike Nyt

Ei. ”Jäljitys alkaa kuitenkin olemaan vaikeaa, ja kun tauti leviää nuorten keskuudessa niin en usko, että jäljitys on se tärkein asia tällä hetkellä.”

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram