fbpx Siirry sisältöön

Kirjallinen kysymys Työterveyshuollon järjestelmällisestä mukaan ottamisesta koronarokottamiseen ja siihen liittyvästä valtakunnallisesta koordinaatiosta

Eduskunnan puhemiehelle

Työterveyshuolto vastaa Suomessa n. 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta.

Tällä hetkellä työterveyshuollon piirissä on arviolta 360 000 kokonaan rokottamatonta sekä noin 160 000, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon kautta voitaisiin varmistaa myös kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu: työterveyshuolto pystyy tavoittamaan yli 300 000 niistä, joille THL suosittaa kolmatta rokotetta.

Työterveyshuollolla on vuosien kokemus työikäisten rokottamisesta influenssaa vastaan.

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on ollut toivomisen varaa – tämä ryhmä pystyttäisiin tavoittamaan hyvin työterveyshuollon kautta.

Osalle rokottamattomista kyse on yksinkertaisesti siitä, että asia ei tunnu niin merkittävältä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up -rokotepisteet ovat menneet kiinni jo klo 15.30. Työterveyshuollolla olisi monia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä ja tuoda rokotukset, vaikka fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaisi monen työssäkäyvän rokotteen ottamista.

Rokotusten järjestämisen vastuu on kunnilla, ja kukin kunta tai kuntayhtymä päättävät itse, miten nämä rokottamisen hoitavat. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että osa kunnista hyödyntää työterveyshuollon palveluntuottajia ja organisaatioita hyvinkin tehokkaasti, osa ei ollenkaan.

Osa työterveyshuollon palveluntuottajista on valtakunnallisia, ja näillä on tehokas ja kattava organisaatio, joilla myös rokotteiden jakelua voitaisiin tehdä sujuvasti. Lisäksi näillä on valmiit digitaaliset ajanvarausjärjestelmät ja muu tarvittava infrastruktuuri.

Työterveyshuollon mukaan ottamiseksi koronarokottamiseen luotiin väliaikainen kela-korvaus, jolla osan rokottamistyön kustannuksista maksaa Kela, ja loppuosan hoitaa työnantaja.

Korvausta ei olla kuitenkaan päästy hyödyntämään ajatellulla tavalla, sillä työterveyshuollon osuus rokottamisesta on edellä mainituista syistä pieni. Mikäli työterveyshuolto otettaisiin rokottamiseen mukaan, kunnilta säästyisi paitsi kustannuksia, mutta ennen kaikkea vapautuisi hoitohenkilökuntaa rokottamisesta muuhun tärkeään työhön – mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen.

Jotta työterveyshuolto saataisiin rokottamiseen mukaan nykyistä tehokkaammin ja järjestelmällisemmin, tähän tarvittaisiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n koordinointia.

Rokotteita voitaisiin näin halutessa luovuttaa suoraan työterveyshuollon palveluntuottajille ja hyödyntää näiden tehokkaita logistiikkaketjuja. Mikäli tähän tarvitaan kuntien hyväksyntä, prosessia voisi helpottaa esimerkiksi yhtenäisellä suostumuslomakkeella. Käytännön ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa, mikäli tahtotilaa tähän löytyy. Tämä edellyttää kuitenkin vahvempaa ohjausta hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta vastaava taho, työterveyshuolto, otettaisiin järjestelmällisesti mukaan nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä?

Helsingissä 28.10.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram