fbpx Siirry sisältöön

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2016

Ainoa kestävä keino nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä on korkeampi työllisyysaste. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta.

Osana työllisyyspakettia hallituksen on peruttava päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen.

Päivähoitomaksujen korotukset ovat myös kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Helsingissä asumiskustannukset ovat jopa 60 prosenttia perheiden tuloista. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

Budjettiriihessä on tehtävä myös päätös perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittamisesta. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää työelämän tasa-arvoa ja vanhemmuuden jakamista. Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Uudistus voidaan tehdä kustannusneutraalisti, kuten muun muassa SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on katsottava kokonaisuutena, mukaan lukien kotihoidontuki. Varhaiskasvatus on lasten ja perheiden palvelua, jolla edistetään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä̈ sekä oppimista ja kouluvalmiuksia.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa alle OECD-maiden keskitason. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on otettava maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus 3–5-vuotiaille. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi ovat tehokkaita tapoja edistää koulutuksen tasa-arvoa ja pienentää lasten oppimistulosten erojen kasvua. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tervetuloa mukaan nauttimaan elokuisesta illasta mukavassa seurassa. Kesän perinteistä juhlaa Venetsialaisia vietetään Aurinkolahdessa la 27. elokuuta klo 17 alkaenToimin tilaisuuden virallisena avaajana.

Venetsialaiset tehdään laajassa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingin Venetsialaiset on maksuton kaiken ikäisten kesätapahtuma, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyden ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Lisätietoja tapahtumasta www.facebook.com/helsinginvenetsialaiset/.

Tiedote 15.5.2014

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka kannustavat työministeri Ihalaista laittamaan hihat heilumaan työelämän tasa-arvoasioissa. Työ- ja elinkeinoministeriön Perhevapaalta työhönpaluuta -työryhmä ei esittänyt perhevapaalta palaavien asemaan parannuksia. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät työryhmän muistioon eriävän mielipiteen.

”Perhevapaalta paluuseen liittyvä epävarmuus tuo turvattomuuden tunnetta ja taloudellista epävarmuutta lapsiperheisiin ja lasten hankintaa suunnitteleville. Ministeri Ihalaisen on otettava asiassa aktiivinen ote.”

Perhevapailta työhön palaavien ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet. Moni palaa perhevapaalta eri työtehtävään. Kun pienen lapsen vanhempi palaa töihin, on työ saattanut loppua tai mahdollisesti palkkaa tai työtehtäviä heikennetty.

”Suomalaisessa työelämässä tarvitaan kaikki osaajat, tasavertaisesti naiset ja miehet. Hallitus on erityisesti kannustanut juuri perhevapailla olevia naisia. Meidän on myös omalta osaltamme kannettava vastuu heidän työurakehityksestään. Äitiys tai vanhemmuus ei saa olla syy sysätä sivuun uraa”, toteavat Sarkomaa ja Toivakka yhteen ääneen.

”Käyttöön on otettu joustava hoitoraha ja myös osa-aikainen päivähoito on mahdollista monessa kunnassa. Kun osa-aikaisia mahdollisuuksia on tarjolla myös työelämässä, helpottuu siirtyminen työn ja perhevapaiden välillä. Pienten lasten vanhemmille on luotu joustavia mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe. Työelämään on saatava tasa-arvoinen johtaminen, jolla huolehditaan, ettei perhevapaista, käyttää niitä isä tai äiti, aiheudu turhaa haittaa urakehitykselle. Työtä on jatkettava työelämän joustojen sekä perheystävällisen työelämän rakentamiseksi.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

Lenita Toivakka

0505122928

Ti 25.3. klo 18.00-19.30 Munkinseudun päivähoitokeskustelutilaisuus Munkkiniemen Yhteiskoululla, pienessä auditoriossa, (os. Laajalahdentie 21, Helsinki)

Tapahtuma on avoin kaikille ja sen järjestää Munkinseudun Kokoomus. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Ohjelma:

18.00 Tilaisuuden avaus

18.05 Munkinseudun ja Helsingin varhaiskasvatuksen tilanne ja tulossa olevat asiat - johtaja Satu Järvenkallas, varhaiskasvatuslautakunta

18.30 Varhaiskasvatuslain valmistelu ja sen tuomat muutokset - kansanedustaja Sari Sarkomaa

19.00 Alueelliset kehittämistarpeet - keskustelu - moderaattorina Laura Simik, varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja Munkinseudun Kokoomuksen puheenjohtaja

19.30 Tilaisuus päättyy

Tiedote
3.10.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen kiittävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) aloitteesta perusterveydenhuollon kehittämiseen ja vaativat, että THL:n kannattamaa valinnanvapautta lisätään perusterveydenhuollossa Ruotsin mallin tapaan.

”Ruotsin terveydenhoitomalli on otettava pian parlamentaarisen terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän agendalle. Uudesta terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen mallista on saatava kansallinen yhteisymmärrys, jotta malli voidaan viedä yhdessä eteenpäin osana sote-uudistusta. Meidän on siis rakennettava ’Suomen malli’”, edustajat vaativat.

”Jo monesti ehdottamamme periaatteet saavat nyt kannatusta myös THL:lta. Tänään julkistetun THL:n aloitteen keskeiset periaatteet kuten perusterveydenhuollon tuottajakunnan laajentaminen, valinnanvapaus, palveluiden vahvemmat hartiat, laadun läpinäkyvyys ja sen seuraaminen kansallisesti ovat kannatettavia ja niiden pitää toimia rahoitustyöryhmän työn pohjana ja sisältyä sote-uudistukseen”, Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen katsovat.

Perusterveydenhuollon tuottajakunnan laajeneminen ja valinnanvapaus tarkoittavat raha seuraa potilasta -mallia, jossa laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

”THL:n aloite vie keskustelua asian ytimeen eli perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Tällä hetkellä terveyskeskusten kehittäminen on jumissa ja potilaat odottavat jonoissa”, edustajat näkevät.

”Sote-uudistus alkaa vaikuttaa vasta 2017 ja se ei yksin riitä potkuksi perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Siksi tarvitsemme rahoitusratkaisun, jossa raha seuraa potilasta ja palveluntuottajat ovat samalla viivalla”, edustajat muistuttavat.

”Rakennepaketissa päätetyssä rahoitustyöryhmässä on tehtävä malli THL:n periaatteiden pohjalta ja tavoitteeksi on otettava Ruotsin mallin kokeileminen Suomessa paikallisesti. Meidän on poimittava parhaat palat päältä ja rakennettava oma Suomen malli, jossa perusterveydenhuolto ja ehkäisivät palvelut paranevat sekä hoitojonot lyhenevät. Toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa vahingoittaa uudistuksessa. ”

Ruotsissa saadut kokemukset ovat hyviä, meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä”, edustajat painottavat. Edustajat ehdottavat, että mallia pilotoitaisiin perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

“Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin”, Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033
Lenita Toivakka p. 050 512 2928
Anne-Mari Virolainen p. 050 512 1941

Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmä kutsuu keskustelemaan päivähoitolain uudistamisesta varhaiskasvatuslaiksi

Varhaiskasvatuksen uudistamista on odotettu pitkään. Nykyinen päivähoitolaki on vuodelta 1973. Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön on kirjattuna nykyisen hallituksen ohjelmaan.

Varhaiskasvatuksesta alkava pedagoginen jatkumo koulun maailmaan luo perustan lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ennen kaikkea lapsen ja perheiden etu.

Aika: ti 20.11.2012 klo 16.00 - 17.30
Paikka: Eduskunnan kokoustilat: Laki-Pykälä
Käynti vierasovesta, joka sijaitsee Mannerheimintieltä katsottuna eduskuntatalon oikealla puolella katutasossa

Tilaisuudessa alustavat Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, varhaiskasvatuksen koulutuksen johtaja Lasse Lipponen. Puheenvuorojen jälkeen keskustelua johtavat kansanedustajat Sari Palm ja Sari Sarkomaa, eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän puheenjohtajat.

Tilassa on paikkoja rajoitetusti, ilmoittautumiset pyydetään pe 16.11 mennessä Lapsen puolesta -ryhmän sihteerille, Eevamaija Paljakka-Sippolalle, eevamaija.paljakka-sippola@eduskunta.fi tai puh 09 432 4031 / 050 574 2145.

Lämpimästi tervetuloa!

Kansanedustajat
Sari Palm (kd)
050 512 1981
sari.palm@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa (kok)
050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Lämpimästi tervetuloa eduskunnan lähiruokakerhomme järjestämään avoimeen ”Ruuan valinnoilla voit vaikuttaa” –seminaariin 14.11.2012 klo 14.30–16.00 Eduskunnan pikkuparlamentin Kansalaisinfoon. Os. Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puoleiselta aukiolta.

Seminaariohjelma

14.30             avaus, eduskunnan lähiruokakerhon varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, kok.
14.35             Miten lainsäädäntö vaikuttaa suomalaiseen ruokaan? lähiruokakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari, kesk.
14.40             Puhtaiden makujen puolesta. ruokakirjailija, -toimittaja Christer Lindgren.
14.45             Ruokakulttuuriperinteitä kannattaa vaalia. keittiömestari Ulla Liukkonen.
14.50             Ruoan eri merkitykset - maatalouspolitiikasta ruoan politiikkaan. Eeropekka Rislakki, Eat & Joy Maatilatori.
Paneelikeskustelu, puheenvuoroja jakaa Katja Taimela, sd
15.55             yhteenveto, kansanedustaja Ritva Elomaa, ps
______________________________________________________________________________
Meidän kannattaa valita ostoskoriin Ruokaa omasta maasta joutsenlipulla merkittyä ruokaa. Suomalainen ruokaketju työllistää lähes 300 000 ihmistä. Jos toisimme kaiken käyttämämme ruuan ulkomailta, vaihtotaseemme olisi 11 miljardia enemmän pakkasella.

Ostaessasi oman seudun elintarvikkeita voit vähentää 80 % haitallisista päästöistä ilmakehään. Säästö syntyy kuljetusmatkojen pienentymisestä ja pakkausmateriaalien käytön vähentämisestä. Ostamalla lähiruokaa, annat töitä ja toimeentuloa lähiseudun ihmisille. Vaikutat siihen, että seutusi, maakuntasi ja koko Suomen maaseutu pysyy kauniina katsella. Tuoreessa ruuassa maku ja tuoksu säilyvät ilman lisäaineita. Tuotevastuukin toimii sitä paremmin, mitä lähempää tuote on ostettu.

Suomalaisen tuotteen tunnistamisen varmistat vain joutsenlipusta. Kuluttajaa johdetaan surutta harhaan käyttämällä nimikkeitä, jotka antavat mielikuvan kotimaisuudesta. Pakkausmerkinnöissä todetaan jatkuvasti virheitä vuodesta toiseen. Suomenkielisiä merkintöjä puuttuu, ainesosaluettelo puuttuu tai on virheellinen, sisältäen jopa harhaanjohtavia luomumerkintöjä.  EU:n sisään päässeitä lihatuotteita tutkitaan vasta satunnaisesti kauppojen hyllyiltä.

MMM lähiruokaselvityksen mukaan lähiruokasektorin suuri pullonkaula on kuluttajien kysynnän ja eri toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus. Lähiruoan lisääntyvä tarve on nähty päivittäistavarakaupassa, ravintolasektorilla ja julkisen sektorin ruokapalvelujen käyttäjien puheissa. Kaupan ja ammattikeittiöiden haasteena on lähiruoan saatavuus. Julkisella sektorilla esteenä on yhtäältä päättäjien arvot ja asenteet sekä toisaalta hankintalaki tulkintoineen.

On tärkeää voimaannuttaa tuottajia ja yrittäjiä, jotta he hyödyntävät mahdollisuuden, joka piilee tiedossa, jonka mukaan 67 % kuluttajista sanoo olevansa kiinnostunut tulevaisuudessa asioimaan myös suoraan tuottajan kanssa. Suuri osa heistä on valmis maksamaan kasvollisen yrittäjän hyvistä tuotteista. Eri puolilla Suomea on pioneereja, jotka ovat onnistuneesti tehneet työtä uudenlaisen liiketoiminnan synnyttämiseksi. He ovat tukien sijaan nostaneet puheenaiheeksi herkullisuuden, tuoreuden ja elämykset, joita monipuolinen ruokakulttuuri tuottaa. He ovat puheen sijaan ryhtyneet toimiin ja luomaan lähiruoalle uusia kohtaamispaikkoja. Niin ovat toimineet myös talkoohengellä kuluttajien keskuudessa syntyneet ruokapiirit ja ammattikeittiöiden sopimusviljelijät.

28.9.2011 Verkkouutisten blogi

Kataisen hallituksen vauhdittama kunta- ja palvelurakenneuudistus ei tule pyytämättä ja yllätyksenä vaikka Keskusta niin väittää. Työ on suoraa jatkumoa edellisten hallitusten ja etenkin keskustalaisten kuntaministereiden työlle, joissa tavoitteena on ollut ja on lähipalveluiden turvaaminen ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Onkin perin kummallista, että keskusta on nyt oppositioon siirryttyään yhtäkkiä omaa työtään vastaan.

Uusi hallitus on tietenkin pyrkinyt ottamaan oppia tehdyistä virheistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on oltava joka suhteessa parempi kuin se mitä tähän asti on tehty. Uudistuksen onnistuminen on aivan välttämätöntä ihmisten arjen sujuvuuden, ikääntyvän Suomen voimavarojen riittävyyden sekä velkaantumiskierteemme katkaisemisen kannalta. Keskustankin pitäisi myöntää, että ilman uutta vauhtia ja Paras - hanketta parempaa otetta emme onnistu peruspalveluiden turvaamisessa.

Paras-hanke ei ollut paras vaan paremminkin kehnohko. Sen tulokset olivat aivan liian laihoja. Kuntakenttä on edelleen pirstaleinen sekä pienkuntavaltainen ja palvelutarjonta on eriarvoistumassa. Syynä on osin se, että kaikki kuntapäättäjät eivät halunneet ryhtyä välttämättömiin toimiin kuntarakenteiden tervehdyttämiseksi. Osin myös siksi, että valtiovalta ei riittävän laadukkaasti ohjannut uudistusta.

Palveluiden järjestämisvastuu ei ole missään Euroopan maassa niin pirstaloitunut kuin Suomessa. Jos kunnat keksittäisiin ja perustettaisiin tänä päivänä, niin en usko, että kukaan keksisi esittää nykyistä kuntarakennetta erilaisine yhteistyömuotoineen. Jos joku esittäisi, niin esittäjää pidettäisiin vähintäänkin ”seinähulluna”.

Tuoreimmassa valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa todetaankin, että Paras -lain yleisluonteisuus ja ohjauksen ongelmat ovat johtaneet hajanaisiin käytäntöihin ja eriarvoisuuteen palveluiden saatavuudessa.

Hallitus ei ole vielä päättänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vauhdituskeinoista mutta pakollisia ja välttämättömiä ne ovat. Ilman lisäkeppiä ja -porkkanaa ei uudistus onnistu. Välttämätöntä on myös se, että uudistusta valmistellaan aidossa yhteistyössä kuntakentän ja kuntalaisten kanssa, aivan kuten Kataisen hallitus on linjannutkin.

Paras-hankkeen tavoitteiden täyttämättömyyden syynä on tarkastusvirastonkin mukaan se, että palveluita ohjaavat lainsäädäntöratkaisut ovat osin avoinna. Keskusta kampitti harmillisesti edellisen hallituksen yrityksen sopia terveydenhuollon rakenteista. Tämän hallituksen on linjattava ripeästi ja selkeästi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista. Yhtä tärkeää on, että kunnat tekevät saumatonta yhteistyötä yksityisten sektorin ja järjestöjen kanssa.

On pakko ihmetellä sitä, miksi keskusta kaivaa lähipalvelulaki-idean esille vasta oppositiossa. Keskustan puheenjohtaja Kiviniemi on ollut kuntaministerinä ja pääministerinä eikä silloin lähipalvelulaki ole ollut edes asialistalla. Jos yhdellä lailla saisi taattua kaikille laadukkaat palvelut, olisi laki varmasti jo säädetty. Keskustan heitto lähipalvelulaista onkin vain silmänkääntötemppu.

Keskustan hellimälle ajatukselle kunnollisen kuntaremontin sijaan luoda uutta väliportaan hallintoa on sanottava ehdoton ei. Suomalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa eivätkä veroja, vaan parempia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin tuotettuna. Kuntien vaakunoita ja kunnantaloja tärkeämpi asia on ihmisten peruspalvelut. On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee vaan se, että palvelun saa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

5.8.2013 Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä. Ohessa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu asiaan liittyvään kanteluun. Sekä linkki seurakuntalainen.fi – sivuston juttuun.

26.4.2013 Haastattelu Opettaja-lehdessä (17/2013, s.6) luettavissa tästä linkistä

20.11.2012 Olen mukana tiistaina Yle Radio Ykkösaamussa keskustelemassa taloustilanteesta klo 8.15. Voit kuunnella lähetystä (Helsingissä 87.9 MHz) suorana tai jälkikäteen osoitteessa http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamu/

20.9.2012 RAWR Magazine -verkkolehden MAMMA-projektin eduskunnassa tehty haastattelu http://www.rawr.fi/2012/09/saris-interview/

24.8.2012 Roosa nauha -lähettiläänä osallistun Syöpäsäätiön kampanjan avaustilaisuuteen. MTV3:n uutisointi tästä linkistä. Tilaisuudesta kirjoitettiin myös Apu-lehden verkkosivuilla.

- Haastattelu Alkon asiakaslehti Etiketissä 2/2012

17.4.2012 Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtajana allekirjoitin kirjallisen kysymyksen vanhempien tukemisesta surussa

8.2.2012 klo 14.30 olen mukana keskustelemassa kuntauudistuksesta YLE Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa. Ohjelman voi kuunnella radiosta, taajuus Helsingissä 94.0 MHz, netin kauttahttp://www.yle.fi/radiosuomi/ tai jälkikäteen osoitteesta http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/04/ajantasa_1584940.html

02.11.2011: Ylen Ykkösaamussa keskustelemassa keskustan Puumalan kanssa, aiheena talous: http://areena.yle.fi/audio/1320218602033

14.10.2011: Osallistun poliitikkojen kyselytunnille Journalismin Päivänä Helsingin Messukeskuksessa. Suora lähetys Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa klo 10 - 11. Jälkikäteen keskustelun löytää tästä linkistä.

10.9.2011: Käy kurkkaamassa minun tarinani osoitteesta www.kunkoululoppuu.fi. Yläkoululaisille ja lukiolaisille suunnatusta verkkosivustosta löytyy tietoa mm. työelämästä, eri ammateista, kesätöistä ja opiskelusta.

5.9.2011: On ilo olla Poikkea Putiikissa -kampanjan tukija. Pienet putiikit tekevät kaupungistamme viihtyisän paikan asua ja elää.Jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää ja yksi uuden eduskuntakauden päätavoite. Yrittäjyys tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

16.8.2011: Verkkouutisten haastattelu: Palkat jäihin? “Kesäpuheita”

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram