Kategoria: Ei kategoriaa

Hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä ristiriidassa. Hallituspuolueiden edustajat pitävät mielenterveyden tärkeyttä esillä puheissa, mutta teot terapiatakuun toteuttamiseksi puuttuvat.

Tätä kirjoittaessa on kulunut 724 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta. Eduskunta on äänestänyt Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelystä kaksi kertaa, maaliskuussa 2021 ja toukokuussa 2021. Molemmilla kerroilla kokoomuksen esitys käsitellä kansalaisaloite kaatui hallituspuolueiden äänestäessä vastaan. Kansalaisaloite on sysätty rumasti syrjään. Lisäksi kokoomus on esittänyt lukuisia kertoja terapiatakuun toteuttamista niin vaihtoehtobudjetissa kuin muissakin yhteyksissä. Nämäkin ehdotukset on vasemmistovihreä enemmistö tyrmännyt. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta yhdessä totta.

Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

On vakava tosiasia, että mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja -resursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu –kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä on mahdoton edes laskea. Terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.

Koko maan kattava terapiatakuu varmistaisi sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jäisi yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Terapiatakuun toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Eri puolilta Suomea koostuvan vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden verkoston tuoreen Kuntalehdessä julkaistu kannanoton viesti on hälyttävä: ikääntyneiden ihmisten palvelut ovat ajautumassa kansalliseen kriisiin. Hallituksen henkilöstömitoitus ei ole tuonut työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin jonoja ja palveluiden heikentymistä. Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle.

Hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhustenhuollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet. Hallitusvastuussa on toimittu varmasti hyvää tarkoittaen mutta asiantuntija-arvion mukaan päinvastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Tilannetta vaikeuttaa se, että hallituksen jo ennen koronaa alkaneesta hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahankäytöstä ja velanotosta huolimatta kaikkia luvattuja euroja ei ole vieläkään herunut vanhustenhuollon epäkohtiin. Kun hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, otetaan rahat leikkaamalla terveydenhuollon Kela- korvauksia ja muualta terveydenhuollosta. Tämä on virhe, joka vaikeuttaa hoitoon pääsyä.

Asiantuntijoiden ja eduskunnan huolta syventää se, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan luvattu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Lausunnon antaneiden mukaan esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin, varsinkin hoitajapulaan. 

Vaatiessani hallitusta lunastamaan vanhuspalvelulupauksen ei kyse ole lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Vanhuspalvelujen johtavien virkamiesten hätähuutoa ei voi ohittaa. On viimein kuunneltava asiantuntijoiden huoli.

Työtä on tietenkin tehtävä joka taholla. Iloitsen, että tavoitteeni kirjata vahvasti kaupunkimme valtuuston työtä ohjaavaan kaupunkistrategiaan senioreiden palveluiden kehittäminen ja esimerkillinen henkilöstöpolitiikka on toteutumassa. Henkilöstöpolitiikka on nostettu yhdeksi painopisteeksi taltuttamaan tekijäpulaa sekä lisäämään kotikaupunkimme pito- ja vetovoimaa työnantajana.

Painopisteenä on myös vihdoinkin se, että helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien sekä muistisairaiden palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Helsinkiläisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen ihminen saa tarvittaessa hyvän hoivan, hoidon ja inhimillisen kohtelun. 

Strategia hyväksytään lokakuun ensimmäisessä valtuuston kokouksessa. Sen lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Kauniin kotikaupunkimme on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Afterwalk-kävelyt käynnistyvät taas tiistaina 19.10. koronatauon jälkeen. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17:15. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin ja koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Li Anderssonin mukaan kokoomus oli viemässä Suomea Kreikan tielle koulutuksen osalta.

Kokoomuksen kansanedustajat Sofia Vikman ja Sari Sarkomaa peräsivät hallitukselta vastausta siihen, mitä ammatillisen koulutuksen opettajille tapahtuu ensi vuoden lopussa, kun määräaikainen rahoitus päättyy.

– Päättyvätkö työsuhteet vai heittääkö hallitus tämänkin lisäkustannuksen kunnille ja koulutuksen järjestäjille ilman sen kompensoimista, Vikman kysyi eduskunnan käsitellessä opetusministeriön pääluokan budjettia ensi vuodelle.

Sarkomaa sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kantavan vakavaa huolta siitä, että kuusi kymmenestä opettajasta pohtii alan vaihtoa Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) tuoreen kyselyn mukaan. Syynä on työn kuormittavuus.

– Puhuitte koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta se hieman ontuu. Te olette ottaneet valtavasti velkaa, ylittäneet kehykset ja silti kestävästi kehyksiin eivät kaikki koulutuspanokset ole mahtuneet, vaan ne ovat pätkärahoja. Te olette tehneet rujon arvovalinnan, kun koulutusrahat ovat pätkärahoja. Miksi te olette näin tehneet, Sarkomaa kovisteli.

Sarkomaan mukaan ammatillisen koulutuksen opettajilla on suuri huoli siitä, mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat. Hänen mukaansa myöskään oppivelvollisuuden pidentämiseen ei ole varattu riittävästi rahaa.

”Teidän vahtivuorolla 1 600 opettajaa joutui jättämään työnsä”

Opetusministeri Li Andersson (vas.) hermostui Sarkomaan puheenvuorosta.

– Teidän puolueenne vahtivuorolla viime kaudella yli 1 600 ammatillista opettajaa joutui pysyvästi jättämään oman työpaikkansa teidän ministerin (Sanni Grahn-Laasonen) toteuttamien koulutusleikkauksen seurauksena, Andersson sanoi.

Opetusministerin mukaan nykyinen hallitus on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta palauttamalla indeksit, pysyvää rahoitusta tuovan oppivelvollisuuden kautta ja myöntämällä merkittävästi määräaikaista rahoitusta opettajien palkkaamiseen.

– Ne ovat ammatilliset oppilaitokset itse, jotka päättävät sen, kuinka pitkiin työsuhteisiin opettajia palkataan näillä määrärahoilla. Niitä voidaan käyttää jopa viiden vuoden mittaisiin työsuhteisiin, jos koulutuksen järjestäjät näin itse päättävät, Andersson ilmoitti.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi, että valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on ollut alusta lähtien huolissaan siitä, miten käy, kun tulevaisuusinvestointirahat loppuvat.

– Emme ole saaneet tähän muuta vastausta kuin mitä ministeri nyt sanoi. Ilmeisesti kannatatte sitten määräaikaisten työsuhteiden solmimista, kun kehotatte siihen, että hallituksen rahojen loppuminen voisi olla peruste sille, että tehdään määräaikaisia työsopimuksia. Kuulostaa kyllä vähän erikoiselta etenkin teidän puolueenne (vasemmistoliiton) näkökulmasta esitettynä, Essayah sanoi Anderssonille.

– Hallituksen puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta ovat räikeässä ristiriidassa tekojen kanssa esimerkiksi vaikkapa suhtautumisessa opettajien palkkaamiseen määräaikaisiin työsuhteisiin, kokoomuksen Vikman totesi.

”Kunnianpalautus osin kermakuorrutusta”

Sarkomaan mielestä hallituksen kunnianpalautus koulutukselle on osin ”kermakuorrutusta”.

– On tullut pysyviä lisäyksiä, mutta iso osa on määräaikaisia. Te rakennatte hyvin vaikeaa ongelmaa tuleville hallituksille, tuleville vuosille, kun rahaa laitetaan pätkärahana ja yhtäkkiä se sitten leikkaantuukin, Sarkomaa sanoi.

Andersson iski takaisin OECD:n tuoreella tutkimuksella, jonka mukaan Suomi ja Kreikka leikkasivat koulutuksesta vuosina 2012-2018 toisin kuin muut maat.

– Kreikka, joka tämän ajanjakson aikana kävi läpi aivan poikkeuksellista talouskriisiä, ja Suomi, jossa päättäjät – myös kokoomuslaiset pääministerit – halusivat viedä Suomen Kreikan tielle mitä koulutuspolitiikkaan tulee, Andersson sanoi.

Hänen mukaansa suunta on käännetty tällä hallituskaudella ja koulutuksen rahoitusta on lisätty kaikilla koulutustasoilla.

– Minä en opetusministerinä sano ei kiitos määräaikaisille panostuksille, koska minä tiedän, että meidän koulutusjärjestelmässä tarvitaan joka ikinen euro, joka siihen on mahdollista osoittaa.

Andersson sanoi hallituksen tehneen arvovalinnan, että koulutusta kehitetään sekä pysyvillä että määräaikaisilla rahoilla.Mitä mieltä olit artikkelista?31 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

Kireä marginaaliverotus heikentää Suomessa työn kannustavuutta.

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee verottajan kovia otteita.

Kuukaudessa 800 euroa tienaavan 100 euron palkankorotuksesta ”verokarhu” vie keskimäärin 48,2 prosenttia, Sarkomaa huomauttaa.

– Onhan se vaikea uskoa, miten rajusti verokarhu kahmii. 100 euron korotuksesta 48,2 prosenttia. Kuvasta näkyy, tosi on. Veroprosentti 2800 euron kuukausiansioilla on siis eri asia kuin marginaaliveroaste.

– Marginaaliveroasteella kuvataan työn kannustimia. Keventää pitäisi eikä kiristää, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.

Kokoomusedustaja muistuttaa suomalaisten työn, yrittämisen ja eläkkeen verotuksen kuuluvan nykyisin maailman kireimpiin.

Tiedote 26.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee opetusministeri Anderssonin (vas.) viime viikkoista lausuntoa (HS 16.9.2021), jonka mukaan hallitus panostaa yli 300 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen. 

”Opetusministeri antaa kuvan, että kysymys olisi pysyvistä määrärahalisäyksistä. Hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. Hallitus on omalla toiminnallaan lisännyt koulutuksen järjestäjien hankerallia ja byrokratiaa. Suuntaa on muutettava”, Sarkomaa toteaa.  

Andersson nosti haastattelussa muun muassa esille, että ammatillisen koulutuksen opettajia palkataan lisää 250 miljoonalla. 

”Nämäkin ovat määräaikaisia lisärahoja vuosille 2020–2022. Mitä palkatuille opettajille ja ohjaajille tapahtuu ensi vuoden lopussa?” Sarkomaa huolehtii.

Käytännössä hallituksen suurin pysyvä menolisäys kohdistuu oppivelvollisuusiän nostoon, joka ei vahvista koulutuksen laatua. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat useaan otteeseen todenneet, että uudistus on täysin aliresursoitu ja johtaa leikkauksiin muista kasvatus- ja koulutuspalveluista. 

”Hallitus on rahanjaossaan tehnyt rujon arvovalinnan, kun koulutuksen lisämäärärahat ovat isolta osalta pätkärahoja. On mahdoton ymmärtää, miksi hallitus ei halua vahvistaa koulutuksen laatua pysyvillä määrärahalisäyksillä. Kysymys on hallituksen kyvystä priorisoida menoja sulle-mulle-politiikan sijaan,” Sarkomaa ihmettelee.

Lisätietoja:Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Aino Kiven mukaan lupaukset on nyt petetty liian monesti.

Teatteriohjaaja, dramaturgi ja kirjailija Aino Kivi reagoi twitterissä tietoon, jonka mukaan hallituspuolueet ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa estäneet tartuntatautilain kuuluisan 58d -pykälän kumoamisen. Tämä mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden rajoitusten jatkamisen.

– En tule koskaan äänestämään SDP:tä. Ensi vaaleissa äänestän Sari Sarkomaata ja kokoomusta, Aino Kivi kirjoittaa.

– Ennen koronaa äänestin vihervasemmistoa. Lupaukset on nyt petetty liian monesti ja kulttuurilla pyyhitty lattiaa.

Kivi toteaa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton päässeen hallitukseen kulttuuriväen äänillä.

– Tuhoatte alamme perusteet ettekä välitä vaikka teille kuinka siitä huudetaan. Ette enää saa luottamustamme, hän toteaa.

Aino Kivi, 37, on toiminut muun muassa ohjaajana Joensuun kaupunginteatterissa ja nykyisin helsinkiläisen vapaan teatterin Myllyteatterin taiteellisena johtajana. Hänen esikoisromaaninsa oli Into Kustannuksen julkaisema Maailman kaunein tyttö.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei esitä turvavälipykälän kumoamista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta.

Valiokunta puoltaa kahden metrin turvavälistä luopumista, mutta ei esitä pykälän kumoamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mielestä valiokunnan mietintö on ”märkä rätti tapahtuma- ja kulttuuri-alan kasvoille”.

– Oli valtava pettymys, ettei pykälää kumottu vaan hyväksyttiin hallituksen malli, joka tekee tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisemman, Sari Sarkomaa sanoo kannanotossaan.

Kokoomus ja perussuomalaiset jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseen.

Sarkomaa toteaa, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala on yksi eniten korona-rajoituksista kärsineistä aloista, mutta vieläkään ei heidän ääntä ei haluttu hallitusryhmissä kuulla.

– On mahdotonta ymmärtää, miksi näin toimitaan. Suuri osa asiantuntijoista oli pykälän kumoamisen kannalla. Pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymässä kohti normaalia, Sarkomaa näkee.

Kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty, toteaa kansanedustaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että ”vihreät ajaisivat terapiatakuuta eikä huumeiden laillistamista”.

– Ikävä kyllä he ovat äänestämällä yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa estäneet jopa terapiatakuuta ehdottavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Myös kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty. Se on rujo teko jonossa mielenterveyspalveluja odottavia ihmisiä ja heidän omaisiaan kohtaan, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaa huomauttaa, että kannabis vaikuttaa haitallisimmin nuoriin.

– Käyttö voi laukaista masennuksen tai psykoosin. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö tekee psykoosin puhkeamisriskistä 2–4-kertaisen.

Sarkomaa toteaa, ettei hän kannata kannabiksen eikä minkään muunkaan huumeen laillistamista.

– Esitys on valtava riski huumeiden ja samalla niistä johtuvien ongelmien paisumiseen. Suomessa on jo mittava alkoholiongelma ja kasvava sekakäyttö. Kynnyksen madaltaminen huumeiden käyttöön on aivan väärän suunta, joka olisi omiaan taklaamaan muutoinkin lisävoimaa tarvitsevien esimerkiksi päihdehuollon, psykiatrian, poliisin ja lastensuojelun työtä. Toimia tarvitaan päin vastoin päihteiden käytön sekä niiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseen.

Hänen mielestään huumeiden käytön rangaistavuuden poiston sijaan on painopiste laitettava matalan kynnyksen hoitopaikkojen tarjoamiseen.

– Suomessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön rangaistavuus estäisi merkittävästi hoitoon hakeutumista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa rangaistuksen tuomitsematta jättämisen vähäisissä tapauksissa tai hoitoon ohjauksen yhteydessä. Esimerkiksi ensi kertaa nuoren jäädessä kiinni on mahdollista puhutella nuori poliisin toimesta ja käydä vanhempien läsnäollessa läpi tilanteeseen johtaneita seikkoja sekä ohjata nuori tarvittaessa hoitoon.Mitä mieltä olit artikkelista?47 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

Sari Sarkomaa kuvailee nykyistä tartuntatautilakia tilkkutäkiksi.

Kokoomus esittää lakialoitteessaan tartuntatautilain pykälän 58 d kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt, että pykälää muutetaan, muttei kumota. Pykälä 58 d koskee tilojen käytön rajoittamista epidemian leviämisen estämiseksi.

Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Hänen mukaansa hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.

– Tartuntatautilain 58 d pykälän kumoamista on toivonut kulttuuri ja tapahtuma-alan toimijat jo pitkään. Nyt odotettiin, että kumoaminen tulisi, mutta tulikin lakiesitys, jossa oli muokattu pykälää. Muokkaaminen tekee tilanteesta entistäkin epäselvemmän ja epävarmemman, koska on hyvin epäselvää, miten sitä tulkitaan. Se sysää vastuun kuntien ja aluehallintoviranomaisten arvioitavaksi, Sarkomaa sanoo Iltalehdelle.

– Tartuntatautilakiahan on muokattu ja muutettu ja se on kuin tilkkutäkki. Haluamme varmuutta ja selkeyttä siihen, että kahden metrin etäisyysvaatimuksista päästään pois. Jatkossa on tärkeää, että kaiken kaikkiaan tartuntatautilaki uudistetaan.

Väite: Eriarvoisuutta

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

Sarkomaan mielestä pykälä on aiheuttanut vaihtelevaa soveltamista, joka on johtanut kummallisiin ja kohtuuttomiin tilanteisiin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla.

– Se on johtanut myös hyvin eriarvoisin tilanteisiin, miten pykälää on tulkittu. Jos ravintolassa on levyjen soittamisen sijaan elävää musiikkia, on se katsottu tapahtumaksi ja rajoitukset ovat kiristyneet. Teattereissa on esiinnytty lähes tyhjille katsomoille, mutta ruuhkabussissa on voitu istua kylki kyljessä. Tapahtumia on siis kohdeltu hyvin eriarvoisesti.

– Rajoitukset ovat epidemiassa paikallaan ja ne ovat olleet perusteltuja. Mutta niiden pitäisi olla oikeudenmukaisia ja perusteluja. Monta kertaa on katsottu, että bussissa voi istua vierekkäin, mutta teatterissa ei olla voitu istua ollenkaan.

Kansanedustajan mukaan uudistus auttaisi pitämään Suomea auki.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee hallituksen viivyttelyä koronapassin käyttöönotossa.

Aihetta koskeva lakiesitys on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn, vaikka pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi vielä keväällä suhtautuvansa koronapassiin kriittisesti.

– Miksei rokotuksia vauhdittava, Suomea auki pitävä koronapassi ole käytössä? Miksei yksityistä terveydenhuoltoa otettu vahvasti rokottamaan, Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan Suomi ei välttämättä saavuta 80 prosentin rokotuskattavuutta yli 12-vuotiaiden osalta lokakuun puoliväliin mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi Helsingin Sanomille, että tahti voi hidastua kattavuuden noustessa, kun jäljellä on enää vaikeimmin tavoitettavat henkilöt.

– Toisaalta rokotustahti voi myös nopeutua varsinkin, jos koronapassi tulee käyttöön ja erityisesti nuoret aikuiset hakeutuvat joukolla rokotettavaksi, Puumalainen totesi.

Sari Sarkomaan mukaan hallituksen viivyttely on tulossa kalliiksi.

– Rokotuskattavuuden lisääminen pitäisi olla hallituksen prioriteetti, kansanedustaja jatkaa.