Siirry sisältöön

Opposition ajatus palata sote-uudistuksen lähtöruutuun ja parlamentaariseen valmisteluun, on tyrmättävä. Olisi todella kylmää kyytiä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vieläkään tule, vaan aloitamme asian valmistelun taas kerran uudestaan. Tämä olisi täysin vastuutonta. Sen sijaan on tärkeää, että oppositiopuolueet kertovat avoimesti ja aktiivisesti parannusehdotuksena lausuntokierroksella oleviin sote-uudistuksen lakiesityksiin.

Sote-uudistuksella on parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa kaikki puolueet ovat edustettuina. Hallitus johtaa lakivalmistelua normaaliin tapaan. Sote-uudistus on tärkeässä vaiheessa, kun iso lakikokonaisuus on parhaillaan lausunnolla. Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen. Esitysluonnosta koskevat kommentit pitää jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 9.11.2016.

SDP on ollut erityisen aktiivinen vaatija uuden valmisteluryhmän perustamisessa. On pakko kysyä, onko tosiaan niin, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutiin? Käsittämätön ajatus, joka ei ole kenenkään etu. Sote-uudistuksen keskeinen pala eli valinnanvapauslain säädäntö on saatava muiden lakiesitysten tavoin aikataulussaan lausunnoille. On hyvä, että lain valmistelu on aikataulussa.

Hallitus linjasi kesäkuussa valinnanvapaudesta ja kokoomus julkaisi tätä ennen omat teesinsä, jotka viitoittivat valinnanvapausvalmistelua. Valinnanvapauslainsäädännöllä halutaan varmistaa, että rahapussin paksuudesta riippumatta jokaisella on yhdenvertainen ja sujuva pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin sekä mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. SDP:n kanta valinnanvapauteen on tullut selväksi ja valitettavasti näyttää siltä, että SDP ei ole valmis lisäämään ihmisten osallisuutta eikä hallituksen tavoin antamaan valinnanvapautta yhdenvertaisesti ja varallisuudesta riippumatta kaikille. Kaiken lisäksi SDP:n omista linjauksista puuttuu vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista.

Me kokoomuksessa urakoimme, että sote-uudistus saadaan maaliin ja sen myötä tehtyä mittava loikka suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvossa. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Valinnanvapauslailla halutaan muutos nykytilaan, jossa merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvostavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin. Työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus.

Valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.  Se on myös viisas toimi purkaa kestävyysvajetta, kun ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot. Sote-uudistuksessa on kyse ihmisille ja koko Suomelle niin tärkeästä parannuksesta, että sen jarruttamiseen ole enää varaa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tiedote 17.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehottaa oppositiopuolueita kertomaan avoimesti ja aktiivisesti parannusehdotuksena lausuntokierroksella oleviin sote-uudistuksen lakiesityksiin. Sarkomaa tyrmää opposition ajatuksen paluusta uudistuksen lähtöruutuun ja parlamentaariseen valmisteluun.

- Olisi todella kylmää kyytiä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vielä tullekaan, vaan aloitamme asian valmistelun taas kerran uudestaan. Tämä olisi täysin vastuutonta, Sarkomaa sanoo.

- Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistuttaa, että oppositiopuolueet ovat toistuvasti vaatineet sote-uudistuksen viemistä parlamentaariseen valmisteluun normaalin hallituksen valmistelun sijasta. Etenkin SDP on vaatinut painokkaasti parlamentaarista valmistelua. Asia nousi esiin viimeksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

- Onko tosiaan niin, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutiin? Käsittämätön ajatus, joka ei ole kenenkään etu, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistuksen keskeinen pala eli valinnanvapauslainsäädäntö on saatava muiden lakiesitysten tavoin aikataulussaan lausunnoille. Sarkomaa pitää hyvänä, että valinnanvapauslainsäädännön valmistelu on aikataulussa. Valinnanvapauslainsäädännöllä halutaan varmistaa, että rahapussin paksuudesta riippumatta jokaisella on yhdenvertainen ja sujuva pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin sekä mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin.

- SDP:n kanta valinnanvapauteen on tullut selväksi ja valitettavasti näyttää siltä, että SDP ei ole valmis lisäämään ihmisten osallisuutta eikä hallituksen tavoin antamaan valinnanvapautta yhdenvertaisesti ja varallisuudesta riippumatta kaikille. Me kokoomuksessa urakoimme, että sote-uudistus saadaan maaliin ja sen myötä tehtyä mittava loikka suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvossa, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Valinnanvapauslailla halutaan muutos nykytilaan, jossa merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvoistavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin. Työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus.

- Valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvo.  Se on myös viisas toimi purkaa kestävyysvajetta, kun ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot.Sote-uudistuksessa on kyse ihmisille ja koko Suomelle niin tärkeästä parannuksesta, että sen jarruttamiseen ole enää varaa, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 16.9.2016                                                                                
Julkaisuvapaa heti
 
ProMama on nyt Tunne rintasi ry
 
Rintasyöpä on yleisin syöpätauti Suomessa. Siihen sairastuu yli 5000 naista ja 20-30 miestä vuosittain. ProMama ry on vuodesta 1992 lähtien opastanut naisia rintojen omatarkkailussa, jotta naiset oppisivat tuntemaan omat rintansa ja havaitsemaan itse niihin tulleet mahdolliset muutokset.Syyskokous päätti kokouksessaan 15.9.2016 muuttaa yhdistyksen nimen paremmin toimintaa kuvaavaksi. Uusi nimi on Tunne rintasi ry. Yhdistys jatkaa työtään kansalais- ja kansanterveysjärjestönä edistääkseen rintasyövän varhaistoteamista Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
 
Nimenmuutos liittyy suurempaan uudistusten kokonaisuuteen, jossa yhdistyksen ilme sekä palvelukonsepti uudistuvat vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Nimenmuutos aloittaa yhdistyksen 25-vuotisjuhlinnan. Vuonna 2017 tulee täyteen 25 vuotta yhdistyksen perustamisesta.
 
Nimenmuutos näkyy vielä syyskuun aikana uusissa yhteystiedoissa. Yhdistyksen verkkosivut ovat tulevaisuudessa osoitteessa www.tunnerintasi.fi ja yhdistyksen henkilökunnan sähköpostiosoitteet vaihtuvat muotoon etunimi.sukunimi@tunnerintasi.fi. Puhelinnumerot ja katuosoite säilyvät ennallaan.
 
Tunne rintasi ry rohkaisee ja kannustaa kaiken ikäisiä rintojen omatarkkailuun opastus- ja tiedotustoiminnalla. Lokakuussa julkaisemme OMAKUU-sovelluksen, joka on kuukautiskalenteri sekä rintojen omatarkkailun muistuttaja. Palvelumme ovat avoimia kaikille.  Toimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys.
 
#tunnerintasi #omatarkkailu #omakuu #juhlavuosi25
 
Lisätiedot:
 
Sari Sarkomaa, puheenjohtaja, puh. 050 5113 033
 
Ritva Passiniemi, toiminnanjohtaja, puh. (09) 5878 873, 050 5924 841

Tiedote 12.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että osana hallituksen työllisyyspakettia tehdään naisten työllisyysastetta lisääviä toimia, muutoin paketista on vaarassa tulla puolinainen.

- On täysin selvää, että hallitusohjelman tavoitteeksi asetettua 72 prosentin työllisyysastetta ei ole mahdollista saavuttaa ilman, että naisten työllisyysastetta nostetaan. Tarvitaan ripeitä ja rohkeita naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa edistäviä toimia, sanoo Sarkomaa.

- Tuleva äitien työnantajille vanhemmuuden kustannuksia korvaava 2500 euron kertakorvaus on osoitus, että nykyisellä hallituksella on kykyä ja tahtoa ratkoa työmarkkinoiden tasa-arvo-ongelmia. Kertakorvaus ja varhaiskasvatusmaksujen korotuksen peruminen ovat hyvä alku, muttei niiden varaa voi jäädä lepäämään, vaan urakkaa on vauhdilla jatkettava, jatkaa Sarkomaa.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa päätöksen tekemisestä aloittaa perhevapaajärjestelmän uudistaminen osana työllisyyspakettia. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, mikä ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta. Sarkomaasta joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti, kuten mm. SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

- Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kirittää työmarkkinakeskusjärjestöjä tekemään naisten työmarkkina-asemaa parantavia ehdotuksia ja siten haastamaan hallitusta tasa-arvotoimiin. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on tänään kirittänyt hallitusta työllisyyspolitiikassaan tekemään toimia naisten työmarkkina-aseman ja työllisyyden edistämiseksi. Sarkomaasta Akavan puheenjohtajan tuore puheenvuoro oli oiva ja kiitettävä tasa-arvoteko.

Sarkomaa toteaa, ettei keksi yhtään järkevää tai kestävää syytä, miksi emme ottaisi kaikkia voimavaroja käyttöön ja miksei hallitus osana työllisyyspakettia valmistelisi toimia, joilla erityisesti pureudutaan Suomen muita Pohjoismaita alempaan naisten työllisyysasteeseen.

- Jos työllisyyspolitiikkaamme ei terävöitetä, on vastassa ikävänä vaihtoehtona lisäleikkaukset. Suomalaisessa työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit. Suomalaiset naiset kuuluvat Euroopan koulutetuimman väestön joukkoon ja siksi on sulaa voimavarojen tuhlausta, että kaikki resurssit eivät ole käytössä, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Tervetuloa kävelemään yhteisen asian puolesta!

Lauantaina 24. syyskuuta klo 12.00-15.00 järjestetään valtakunnallinen Parkinson - kelpo polku kävely Narinkkatorilla Helsingissä.

Kävelytapahtumalla vahvistetaan Parkinsonin tautia sairastavien hoitopolkua lisäämällä tietoutta Parkinsonin taudista ja sen vaikutuksista sairastavien ja heidän perheidensä elämään. Kelpohoitopolku -malli määrittelee suuntaviivat Parkinsonin taudin hyvään hoitoon.

Tilaisuudessa puhujana muun muassa kansanedustaja Sari Sarkomaa aiheesta, missä sote-uudistuksessa luodaan hyvän hoidon polkuja.

Tervehdys eduskunnasta!

Eduskunnan syysistuntokausi alkoi eilen. Heinäkuun purjehdusloma latasi akut ja takana on jo työntäyteinen elokuu.

Tässä viestissä:

  • Syksyn työt käynnissä
  • Valtiovarainministerin toivoa tuova työnäyte
  • Päivähoitomaksut ja perhevapaat uusiksi
  • Itämeren puolesta
  • Helsinki -kierrokset jatkuvat

Syksyn työt käynnissä

Syksyn ja koko eduskuntakauden keskeisin asia on ratkaistava vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelma. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Mitä useampi meistä suomalaisista on töissä, sitä kestävämmin pääsemme pois velan ja leikkausten tieltä.

Oli hyvä, että hallitus sai budjettiriihessä sovittua työllisyyttä ja kasvua edistävästä veroratkaisusta. Reilua oli, että veroratkaisu koskee yhtälailla eläkeläisiä. Budjettiesityksessä on useita tervetulleita uudistuksia, kuten kotitalousvähennyksen laajentaminen ja maksuperusteiseen tilitykseen arvonlisäverotuksessa siirtyminen, joka helpottaa yrittäjien maksuvalmiutta ja korjaa verotuksen epäoikeudenmukaisen valuvian.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme hallituksen budjettiesityksen käsittelyn. Suuria linjoja on arvioida budjettiesityksen vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun sekä tietenkin pääkaupunkiseudun asumis- ja elinkustannusten kehitykseen. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan. Pienempiä, mutta ei vähäisiä, tehtäviä on useita. Eduskunnassa on esimerkiksi ratkaistava hallituksen tekemättä jättämä päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus.

Tietenkin sote-uudistus on iso osa eduskuntatyötäni. Vedän kokoomuksen ryhmää, jossa valmistellaan uudistukseen kokoomusnäkemykset. Lokakuussa käynnistyy kuntoutuksen kokonaisuudistus komiteatyönä, jossa olen kokoomuksen edustajana. Oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kaiken ikäisten liikunnan edistäminen on innostavaa.

Kelan pääjohtajan valintaprosessi on johdollani käynnissä. Nykyinen pääjohtaja Liisa Hyssälä jää eläkkeelle vuoden lopussa.

Valtiovarainministerin toivoa tuova työnäyte

Valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla tehty budjettiesitys on toivoa tuova työnäyte. Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Budjetin toimet ovat alkua, jolle Kiky-sopimus ja valmisteilla oleva työllisyyspaketti ovat jatkoa. Näiden lisäksi lisätoimia on valmisteltava ripeästi. Joka kivi on käännettä työlinjan nimissä.

Budjettiesitykseen sisältyvä äitien työnantajille maksettava kertakorvaus on todellinen työvoitto. Kertakorvauksella tasataan vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Tämä on merkittävä työelämän tasa-arvoa ja yrittäjyyttä edistävä toimi.

Ensi vuoden budjetissa on mittavia talouden tasapainottamistoimia, mutta myös meidän kokoomuslaisten neuvottelijoiden hallitusneuvotteluissa sopimia lisäpanostuksia mm. omaishoitoon ja koulutuksen kehittämiseen. Budjettiesitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Näin etenee meidän sivistyskansanedustajien pitkäaikainen tavoite.

Olen urakoinut myös kansallisen rokoteohjelmamme täydentämiseksi vesirokkorokotteella ja nyt rokoterahat on aloitteestamme valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä.

Päivähoitomaksut ja perhevapaat uusiksi

Työllisyyden, tasa-arvon ja ihmisten arjen kannalta oli välttämätöntä, että hallitus veti pois keskituloisia kurittavan päivähoitomaksujen korotusehdotuksensa. Ehdotuksesta viedään vain eteenpäin yksinhuoltajaperheiden maksuhuojennukset. Hallitus otti kopin meidän kokoomuksen sote-kolmikon vaateista. Peruttu esitys oli ristiriidassa perheellisten työllistymisen edistämisen kanssa. Päätöksellä turvataan työn kannattavuus ja otetaan askel kannustinloukkujen purkutyössä, joka käynnistyy toden teolla syksyllä.

Päivähoitomaksukorotukset olisivat olleet erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Maksukorotuksista olisi aiheutunut Helsingin korkeiden asumiskustannusten kanssa kamppaileville perheille talousvaikeuksia, kun pienten lasten perheiden talous on jo muutenkin tiukoilla mm. suurten asuntolainojen ja korkeiden vuokrien takia.

Päätös on hyvä ennen kaikkea lasten kannalta. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpia ja tasa-arvoa eniten lisääviä osia, minkä vuoksi on tärkeätä tukea lasten mahdollisimman suurta osallistumista varhaiskasvatukseen. Vaikka hallitus ei saanut puristettua ehdottamaani päätöstä aloittaa vanhempainvapaajärjestelmä, on tämä päätös lähiaikoina tärkeä tehdä. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista.

Itämeren puolesta

Olin vastaanottamassa kansalaistorilla lasten protestin Itämeren puolesta. Kovasta työstä huolimatta Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Helsinki on viime vuosina ollut esimerkillinen toimija Itämeren suojelutyössä, mutta parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi rantojamme roskaavat retkeilijät ja erityisesti louhintatyömailta peräisin oleva rakennusjäte. Muovi sisältää runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä meren eliöstön kautta ihmisten ravintoketjuun. Tähän on saatava stoppi.

Intohimoisena Itämeren suojelijana oli ilo viedä lapsille uutinen, että vihdoin Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on saanut sovittua risteilyaluksille kiellon päästää käymäläjätevesiä kotimereemme. Tämä on askel Itämeren pelastamiseksi.

Helsinki-kierrokset jatkuvat

Elokuun juhlista mukavampia olivat Vuosaaren Venetsialaiset, joiden avaajana oli ilo toimia. Juhlimisen lomassa helsinkiläiset kävivät tuomassa toiveita kotikaupungin kehittämiseksi. Yleiskaava herätti erityisesti kysymyksiä. Tarvitsemme kotikaupunkiimme kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista. Sietämättömän korkeiden asuntojen hintojen nousupainetta on saatava padottua. Rakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen ja viheralueitamme vaalien.

Olen tavattavissa lauantaina 10.9. klo 13.00–14.00 kokoomuksen teltalla, ravintola Vltavan edustalla. Tervetuloa tapaamaan.

Sari Helsingin VenetsialaisissaVastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia Helsingin kuin Suomen asioista.

Hyvää alkanutta syksyä!

Sari Sarkomaa

 

 

Avajaispuheenvuoro 27.8.2016

Hyvät helsinkiläiset ja koko juhlaväki,

oikein hyvää elokuista iltaa kaikille. Lämpimästi tervetuloa Venetsialaisiin. Tunnelma on täällä käsin kosketeltavan upea ja hienoa, että sää suosii meitä.

Venetsialaiset on valon, tulen ja vedenjuhla. Itämeremme ja elokuinen ilta antaa juhlallemme upeat puitteet. Venetsialaisten tarkoituksena on koota kaupunkilaisia yhteen. Juhlimaan voi tulla yksin, kaksin tai joukolla. Olen iloinen, että tässä olemme onnistuneet ja saaneet upean joukon koolle. Tavoite on viihtyä ja tehdä yhdessä illasta onnistunut.

Suomeen alun perin Venetsian karnevaaleihin perustuvat venetsialaiset saapuivat merikaupan myötä noin 100 vuotta sitten. Vuosaaren ensimmäiset Venetsialaiset juhlittiin kolme vuotta sitten. Kuten silloin niin myös nyt, tapahtuma toteutetaan yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Mukana järjestämässä on ollut alusta lähtien Helsingin kokoomus. Ja tietenkin iki-ihana kahvila Kampela pihapiireineen on ollut tapahtuman kantava voima. 

Venetsialaisemme on taidonnäyte paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja elävää kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Venetsialaisemme on juhla, jossa voimme nauttia kesän viime hetkistä ennen kuin syksy saapuu. Tämän syksyn isoja teemoja Helsingissä on yleiskaava. Se on Helsingin kehittymisen kannalta aivan olennainen. Tarvitsemmehan kotikaupunkiimme kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista.

Asuntojen kaavoitus ja tuotanto on saatava paremmin vastaamaan erilaisten kaupunkilaisten tarpeita. Sietämättömän korkeiden asuntojen hintojen nousupainetta on saatava padottua. Helsingin on oltava kaupunki, jossa tavallisilla ihmisillä on vara asua. Helsinkiä on rakennettavana niin, että se on kaikille monien mahdollisuuksien kaupunki.

Kaupunkitilaa on käytettävä tehokkaasti. On tiivistettävä mutta rakennettava myös rohkeasti ylöspäin. Kaupunkia on kehitettävä kestävästi niin, että viherkatot, aurinkopaneelit ja yhteisöllinen rakentaminen ovat arkipäivää.

Helsingin lisärakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen. Viheralueitamme on visusti vaalittava. Niiden merkitys kaupunkilaisten elämisen laadulle on iso. Metsien ja puistojen myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat todella mittavia. Kun Helsinki on koko maan kasvun ja elinvoiman veturi, on sen oltava myös esikuva ympäristöpolitiikassa.

Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Harvassa eurooppalaisessa pääkaupungissa voi ydinkeskustan läheisyydessä nauttia näin kauniista luonnosta kuin meillä Helsingissä ja erityisesti täällä Vuosaaressa.

Intohimoisena Itämeren suojelijana voin sanoa, että aina merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia. Yhden kesälomapurjehduksemme kohokohdan piti olla matkalla Gotlantiin Nynänshamnin idylliseen satamaan saapuminen. Toisin kuulkaas kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat.

”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä nauratti. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä. Ja siksi kotimeremme pelastaminenkin on tehtävä yhteistyössä.

Kovasta työstä huolimatta Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Voimme olla ylpeitä, että kotikaupunkimme Helsinki on esimerkillinen toimija Itämeren suojelutyössä mutta kyllä parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi rantojamme roskaavat retkeilijät ja erityisesti louhintatyömailta peräisin oleva rakennusjäte, jota on ajautunut kuutiokaupalla mereen.

Muovi ei katoa merestä koskaan. Se ei ole vain ruma ja muuten harmillinen. Muovi sisältää runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä meren eliöstön kautta ihmisten ravintoketjuun.  Tähän on saatava stoppi.

Me voimme näyttää esimerkkiä juhlassamme ja huolehtia, että eivät kulkeudu maahan eikä mereen vaan roskikseen, jonne kuulut.

Hyvä juhlaväki,

Helsinki tunnetaan merellisyydestään ja puhtaasta ympäristöstään. Kaikki neljä vuodenaikaa ovat erinomaisia matkailusesonkeja – Helsingillä on tarjota eksotiikkaa, jota muualta ei löydy. Merellisyys on nostettu Helsingin kaupungin strategioissa tärkeäksi elementiksi. Meillä onkin vielä mittavia mahdollisuuksia käyttämättä ja sitä kautta työpaikkoja saatuvilla.

Ilman työtä ei ole hyvinvointia ja uudet työpaikat syntyvät juuri pk-yrityksiin, siksi yrittäjyyden edistäminen on kotikaupunkimme elinvoiman edellytys. Yhteistyössä on voimaa ja siksi kaupunkia on  rakennettava yhdessä. Asukkaat, yritykset, järjestöt, seurakunnatkin. Yhteistyössä on rakennettu myös meidän tämän illan juhla.

Helsingin pitää olla houkutteleva paikka kaikenlaiselle yrittämiselle ja yrittäjille. Tässä meillä on vielä tehtävää. Raskas byrokratia lannistaa edelleen yrittäjiä ja nitistää työpaikkoja, siihen ei ole enää varaa. Turhat kiellot ja raskas lupakäytäntö estävät myös kaupunkilaisia viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria.

Helsingin kaupunkikulttuurissa oma piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa, itse tehty ja lähtökohdiltaan avoin. Tuhannet osallistuvat tänäkin kesänä tapahtumiin tai kyläjuhliin, joita syntyy koko ajan vain lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan. Uskon, että yhdessä se on mahdollista. Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Pieni voi olla suurta. Ja palautetta kannattaa antaa. Kaupunkilaisten ajatukset on paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Venetsialaiset lähtivät liikkeelle, kun aktiivinen ideoida nykyisin myös valtuutettu Jarmo Kelo eräänä päivänä pohti, että miksi muualla muttei meillä vietetä venetsialaisia. Asiaan tartuttiin ja tässä ollaan. Venetsialaisista on tullut kaupunkiimme arvokas perinne. Hyvinvoiva Helsinki rakentuu pienistä ja suuremmista teoista.

Illan aikana on halutessaan mahdollista pistäytyä kokoomuksen teltalla ja tavata kotikaupunkimme päättäjiä, ja antaa ideoita ja palautetta. Risut ja ruusut tai vaikkapa ruiskukat ovat tervetulleita. Olen itse myös puheen jälkeen tavattavissa. Tervetuloa tapaaman ja juttelemaan.

Venetsialaiset on kasvanut vuosien saatossa. Tarjolla on monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Kannustan katsomaan ohjelmaa ja nauttimaan juhlakentän monipuolisesta annista. Ja juhlan onnistumisen teemme me kaikki yhdessä. Kuten on ollut perinne myös tänään päätämme juhlan ilotulitukseen, joka on vahva perinne venetsialaisissa ympäri Eurooppaa. Se on varmasti näkemisen ja kokemisen arvoinen.

Hyvä juhlaväki,

Venetsialaiset ovat nyt virallisesti avattu. Toivotan teille kaikille upeaa ja ikimuistettavaa elokuista iltaa!

Kelan valtuutettujen työvaliokunta kutsuu haastatteluun 6 hakijaa.

Kela hakee uutta pääjohtajaa 1.1.2017 alkaen Liisa Hyssälän siirtyessä eläkkeelle. Hakuaika päättyi perjantaina 26.8. ja hakemuksia jätettiin yhteensä 20.

Työvaliokunta kutsuu haastatteluun seuraavat hakijat:

Aaltonen, Elli

s. 1953, yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti 2005

ylijohtaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Antila, Outi

s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari

osastopäällikkö, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Lehtonen, Lasse

s. 1962, lääketieteen tohtori, oikeustieteen tohtori

hallintoylilääkäri, professori, HUS

Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka

s. 1962, valtiotieteen lisensiaatti, hallintotieteiden maisteri

johtaja, Kela

Mäkinen, Hannu

s. 1955, oikeustieteen lisensiaatti, valtiotieteen kandidaatti, varatuomari

osastopäällikkö, budjettipäällikkö, valtiovarainministeriö

Räsänen, Päivi

s. 1959, lääketieteen lisensiaatti

kansanedustaja

 

Lisätietoja medialle:


Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa,

puh. 050 511 3033 tai 09 432 2274

 

Tiedote 1.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa iloitsevat varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksen perumisesta sekä pienituloisia 2–3 hengen perheitä koskevasta maksujen alennuksesta. Kansanedustajien mukaan kyseessä on työlinjan mukainen sivistysteko. Hallitus päätti torstaina budjettiriihessä perua aiemmin suunnitellut varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotukset.

”Päätös olla korottamatta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on tärkeä ja vastuullinen perheellisten työllistymisen edellytyksiä tukeva päätös. Päätöksellä mahdollistetaan yksinhuoltajan osallistuminen työelämään ilman pelkoa, että perheen taloudellinen tilanne heikkenee työnteon takia. Nämä päätökset ovat Kokoomuksen ajama työvoitto perheellisten työnteon kannustavuuden turvaamiseksi”, kansanedustajat linjaavat.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotusta koskevan hallituksen esittelyn aikana tuli ilmi, että esitykselle asetetut tavoitteet eivät todennäköisesti tulisi toteutumaan, koska useat kunnat ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä. Päivähoitomaksukorotukset olisivat olleet erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta.

Tarkemmassa arviossa tulikin ilmi, että esitetyt korotukset olisivat voineet luoda lasten vanhemmille kannusteen jäädä kotiin. Vaikka korotus päätettiin perua, tästä huolimatta esityksessä ollut pienituloisten maksujen alentaminen päätettiin toteuttaa.

”Hallitus kantaa tällä päätöksellään vastuutaan lasten mahdollisimman laajan varhaiskasvatukseen osallistumisen turvaamiseksi. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpia ja tasa-arvoa eniten lisääviä osia, minkä vuoksi on tärkeätä tukea lasten mahdollisimman suurta osallistumista varhaiskasvatukseen”, kansanedustajat toteavat.

”Päätöksellä on myös tärkeä rooli työelämän tasa-arvon edistämisessä. Päivähoitomaksujen korotukset olisivat voineet jättää kotiin monia naisia. Tällä päätöksellä päivähoitomaksut pysyvät yhä kohtuullisina, mikä tukee jokaisen perheellisen parempia mahdollisuuksia työssäkäyntiin”, edustajat jatkavat.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti

puh. 0505122380

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

On tärkeää, että tänään alkavassa budjettiriihessä lyödään lukkoon äitien päihdekuntoutuksen rahoitusratkaisu. Muistutan tuoretta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilaa (ps) ja koko hallitusta, että eduskunta on pelastanut lisämäärärahalla Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kuusi kertaa. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus etsii rahoitukseen pysyvämmän ratkaisun.

Ilman eduskunnan tukea olisi toimiva järjestelmä muuten murentunut. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi on oltava ensisijalla.

Pidä kiinni –hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Yleisesti tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. Nämä luvut varmasti puhuvat puolestaan, kun hallitus istuu riihipöytääni.

Nyt tarvitaan tehdä ratkaisu pidemmälle tähtäimelle. Tilanne, jossa rahoitus ratkaistaan aina vuosittain, ei ole kenenkään etu ja on vahvasti vastoin eduskunnan tahtoa. Pidä kiinni -ensikotien sulkeminen tarkoittaa sitä, että äideiltä katoaa vapaaehtoisen kuntoutumisen mahdollisuus ja vauvat ovat vakavassa vaarassa. Pitkällä aikavälillä sote-ratkaisuun kytkeminen ja päihdekuntoutuksen järjestämisvastuun keskittäminen yhdelle toimijalle on tavoiteltava asia. Sote-uudistuksen toteutumiseen on kuitenkin vielä vuosia ja siksi ajaksi on rahoitus löydettävä.

Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen