Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei lämpene tartuntalain 58 d pykälän poistamiselle.

Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta sunnuntaina.

– Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi eduskunnan lähetekeskustelussa tänään tiistaina.

Voimassa olevassa laissa lähikontakti on määritelty ihmisten oleskeluksi sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli viidentoista minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Esityksellä poistettaisiin tämä määritelmä laista.

– Kategorinen määritelmä ei ole mahdollistanut lähikontaktin tilannesidonnaista määrittelyä vaan on pakottanut viranomaiset pysymään laissa säädetyssä lähikontaktin määritelmässä, eikä laki ole mahdollistanut alle kahden metrin lähietäisyyttä, Kiuru sanoi.

Hän totesi, että vaikka koronaviruksen leviämistavassa ei ole kahden metrin lähikontaktin määritelmän säätämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, rokotekattavuuden nousun myötä väestön alttius tartunnoille ja vakavalle tautimuodolle on muuttunut, kuten myös tartuntojen aiheuttama kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle.

– Jatkossa lähikontaktilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä fyysisen kosketuksen lisäksi ainoastaan hyvin lähekkäistä oleskelua vieri vieressä ja kylki kyljessä, Kiuru sanoi.

Esitys johtaa entistä sekavampaan tilanteeseen

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa totesi, että hallituksen esitys tartuntatautilain muuttamisesta on tervetullut, mutta ratkaisu olla kumoamatta ja vaan muokata 58 d §:ää on valtava pettymys.

– Useat asiantuntijat ovat arvioineet tämän hallituksen esityksen johtavan vain entistä sekavampaan tilanteeseen. Pykälä on aiheuttanut kohtuuttomasti vahinkoa, eikä se ole enää perusteltu nykyisessä epidemiatilanteessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mielestä pykälä pitäisi kumota, kuten kokoomus on lakialoitteessaan esittänyt. Erityisesti tapahtuma- ja kulttuuriala on kritisoinut pykälää.

– Olemme kaikki nähneet kuvia, kuinka valtavissa konserttisaleissa istuu kourallinen ihmisiä maski päässä hyvin turvallisesti, hiljaa, ja toisaalta paljon isompi joukko on saattanut olla pienessä tilassa ilman maskeja, kunhan on ollut olutlasi huulilla. On todella hyvä, että vihdoin tämä kahden metrin turvavälivaatimus poistuu, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi.

Lakiesityksestä mietinnön laativan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnasta merkittävä osa olisi halunnut puuttua pykälään jo kesäkuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin vastusti sitä.

– Minusta on kyllä tärkeää, että jokainen valiokunta, joka tästä nyt lausuu, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta, miettii nyt tarkkaan myös sitä näkökulmaa, että kun tämä voimaantulo menee kuitenkin muutaman viikon tästä hetkestä eteenpäin, niin onko tälle koko 58 d §:lle tarvetta, kuten täällä on esitetty, Lohi sanoi.

Hänen mielestään pykälän kumoamista pitää arvioida avoimesti ja kriittisesti eduskunnassa.

Onko Krista Kiuru valmis muuttamaan esitystä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri sanoi kannattavansa lämpimästi Lohen esitystä.

– Jospa me lähdettäisiin siitä, oletteko valmiit muuttamaan esitystänne, ministeri Kiuru, Meri kysyi.

Myös kristillisdemokraattien Sari Tanus kysyi, voisiko koko 58 d §:n poistamista harkita.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu totesi, että esitys on toki varovainen, mutta toisaalta se jättää terveydenhoidonviranomaisille varaa toimia, jos takapakkia tulee.

– Mutta valiokunta voi varmasti arvioida myös tätä koko pykälän poistamista, Hopsu sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi ymmärtävänsä ahdistuksen siitä, että voitaisiin poistaa kokonaan 58 d §.

– Mutta siinä lähtökohta on se, että sen jälkeen tulee vielä 58 g eli Gabriel, jossa tilat laitettaisiin kokonaan kiinni. Nyt kannattaa keskittyä siihen 58 §:n koko rakenteeseen, siinä on koko pandemian ajaksi erityyppiset keinot käytettävissä, koska perustuslakivaliokunnan näkökulmasta on edellytetty, että meillä olisi normaalilainsäädäntöön laitettu nämä kyseiset terveysturvallisuustoimet, Kiuru vastasi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoitteena on saada lakiesitystä koskeva mietintö valmiiksi tämän viikon perjantaihin mennessä.

Valtiosääntöoikeuden dosentin mielestä vaikuttaa siltä, ettei hallitus ole ymmärtänyt, mistä ongelmat johtuvat.

Valtioneuvosto hyväksyi eilen sunnuntaina tartuntatautilain muutoksen, jolla kahden metrin turvavälivaatimus poistetaan.

– Samalla nostetaan lain soveltamiskynnystä poistamalla vanha ilmaantuvuusraja. Eduskunta saa tämän esityksen käsiteltäväksi heti kun palaa istuntotauolta ensi viikolla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi Twitterissä.

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mielestä hallituksen esitys vain pahentaa tilannetta.

– Nyt tehty hallituksen esitys tekee sääntelystä vain sekavampaa. Ongelmat tartuntatautilain 58 §:n ja 58d §:n suhteessa vain jyrkkenevät, Pauli Rautiainen vastaa Anderssonille.

Rautiaisen mukaan ikään kuin hallitus ei olisi ymmärtänyt, mistä nyt esiintyvät ongelmat johtuvat.

– Hallituksen olisi pitänyt esittää 58d § kumoamista. Nyt pykälää muutetaan, Rautiainen ohjeistaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että kokoomus on tehnyt lakialoitteen tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseksi.

– Näin eduskunta voi valita aloitteemme hallituksen sekavaksi jääneen säätelyn sijaan. Olennaisinta on vapauttaa kulttuuri- ja tapahtuma-ala perusteettomista rajoituksista, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.

Tiedote 2.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho vaativat tartuntatautilain 58d §:n kumoamista. Siihen sisältyvä ongelmallinen kahden metrin vähimmäisetäisyyskriteeri on kohtuuttomasti aiheuttanut vahinkoa kulttuuri- ja tapahtuma-alalle eikä ole enää perusteltu nykyisen epidemiantilanteen ja parantuneen rokotuskattavuuden huomioiden.

”Olemme pettyneitä, ettei hallituksen keskeisten ministereiden vaateista huolimatta päivän valtioneuvoston istunto sisältänyt esitettyä pykälämuutosta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää tänään lakialoitteen tartuntatautilain 58d §:n kumoamisesta varmistaaksemme, että lakiesitys etenee ilman viiveitä. Tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeä varmistaa kuitenkin myös lakipykälän kumoamisen jälkeen”, sanovat edustajat.

”Epäselväksi jää milloin hallitus tuo lupaamansa lakiesityksen. Hallitus on lupaillut turvavälien poistumista jo elokuun puolivälistä asti, mutta vasta nyt lakimuutosta alettiin valmistella. On kohtuutonta, ettei hallitus ota huomioon muuttunutta tautitilannetta ja päästä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa rajoituksista”, jatkaa edustajat.

Eduskunnassa päätettiin toukokuussa tartuntatautilakien väliaikaisten koronaan liittyvien rajoitusmahdollisuuksien jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Kokoomus jätti tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön vastalauseen ja useita lausumaehdotuksia liittyen muun muassa turvaetäisyyksiin, koronatodistukseen ja voimassaolon pituuteen. Hallituspuolueet kuitenkin enemmistöllään tyrmäsivät nämä esitykset.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja voimakkaammin. Alan yhteinen julkilausuma nostaa esille, ettei esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ole kuultu, ja että kulttuurin ja tapahtumien parissa työskentelevät on ajettu ahtaalle työn tekemisen edellytykset estämällä.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-ala tarvitsee varmuuden, että esitetty muutos tehdään tartuntatautilakiin. On tärkeää mahdollistaa tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä ihmisille taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on myös odottanut koko kesän ajan koronapassia, joka on ollut muualla Euroopassa jo laajasti käytössä. Sen käyttöönotolla on Suomessa jo kiire, jos siitä halutaan apua rajoitusten purkamiseen”, sanoo Sarkomaa.

Kansanedustajista on myös kohtuutonta elinkeinotoiminnalle, yrittäjille sekä työntekijöille, ettei mitään suunnitelmia voida tehdä, kun hallituksen päivitetty exit-strategia puuttuu ja tieto rajoituksista tulee vasta viime tipassa.

”Hallituksen toimintasuunnitelma on vanhentunut, ja se olisi pitänyt jo päivittää. Hallituksen tuleekin viipymättä päivittää hybridistrategiansa, päättää suunnitelmasta yhteiskunnan avaamisesta sekä linjauksista ja painopisteistä koronatoimenpiteissä”, sanoo Laiho.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033 Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat laatineet lausunnon koskien ulkosuomalaisten passien hinnan korotusesitystä (Ulkoministeriön asetus ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020—2022; ehdotus asetuksen muuttamiseksi). Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti vaativat lausunnossaan, että Suomen kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.

Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020–2022 annetun ulkoministeriön asetuksen liiteosaa henkilökorttien maksujen osalta säädösmuutoksista johtuen ja passien maksuja hinnantarkistusten johdosta.

Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat huolestuneita siitä, että ulkomailla myönnetyn passin hintaa esitetään nostettavan 140 eurosta 195 euroon. Ulkosuomalaisia koskettava passien hinnan korotus miltei 40 prosentilla on mittava. Ulkomailla haetun Suomen passin hinta on jo nykyisellään korkea.

Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu pysyvästi noin 300 000 Suomen kansalaista. Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Ulkosuomalainen tarvitsee palatakseen matkustusasiakirjan joko Suomen passin tai henkilökortin. Henkilökortti ei käy matkustamiseen kaikista maista.

Ulkosuomalaisille on tärkeää, että he voivat uusia matkustusasiakirjan ulkomailla matkustaakseen Suomeen. Vireillä oleva hintamuutos on herättänyt huolta ulkosuomalaisten parissa. Passin uusiminen ulkomailla on jo nyt kallista ja monille ulkosuomalaisille passinhakumatkat ovat pitkiä. Korona-pandemia matkustusrajoituksineen on hankaloittanut tilannetta entisestään ja ikääntyneille passinhakumatkat ovat olleet jopa mahdottomia. Erityisen korkeiksi passikulut nousevat ulkomailla oleville suomalaisille lapsiperheille.

Passi on voimassa korkeintaan viisi vuotta, mutta maahantulorajoitusten takia monet joutuvat uusimaan sen 4–4,5 vuoden välein. Monet ulkosuomalaiset hankkivat ulkomailla syntyneelle Suomen kansalaiselle lapselleen passin heti tämän syntymän jälkeen, jotta vauvan kanssa voidaan matkustaa Suomeen. Näin passiin tulee vastasyntyneen lapsen vauvakuva. Lapsikaappausten estämiseksi Suomen rajavartiolaitos suosittelee vauvana hankitun passin uusimista lapsen ollessa taapero, 2–3-vuotias, sillä vauvakuvasta lasta on hyvin vaikea tunnistaa.

Ulkosuomalaiset ovat viimeksi 11. – 12.6.2021 pidetyssä ulkosuomalaisparlamentin istunnossa esittäneet ulkomailla myönnetyn passin hinnan alentamista, sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi sekä passien hakupaikkojen lisäämistä ja hakuprosessin helpottamista ulkosuomalaisille. Kiinnitämme huomiota siihen, että kymmenen vuoden passi on käytössä monessa muussa maassa kuten Alankomaissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa. Ulkoministeriön maksuasetuksen muutosesitys, jossa ulkomailla myönnettävien passin hintaa korotetaan miltei 40 prosentilla on ristiriidassa ulkosuomalaisten odotusten kanssa.

Suomessa haettavan passin hinta on 58 euroa ja sähköisesti haettuna sen hinta on 52 euroa. Tämä asettaa ulkosuomalaiset ja Suomessa olevat eriarvoiseen asemaan. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä todetaan, että erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti vetoavat lausunnossaan Suomen kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, jossa Suomen kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.

Parhaillaan laaditaan uutta hallituksen ulkosuomalaisstrategiaa vuosille 2022–2026. Strategian tarkoituksena on, että myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian tarkoitus on myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan Suomen kansalaisten sujuvaa paluuta Suomeen. Ulkosuomalaisille asetettu passin hinta voi suuruudesta riippuen toimia joko vetävänä tai työntävänä tekijänä. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee paluumuuttajia riittävän työvoiman takaamiseksi, mutta Suomi hyötyy myös kulttuurisesti ja muilla tavoin ulkosuomalaisten aktiivisista Suomi-suhteista ja Suomen käynneistä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti pitävät tärkeänä, että valtionhallinto kehittää rajoista riippumattomia kaikille kansalaisille yhtäläisesti saavutettavia palveluja niin, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kuluja suomalaisille asuinpaikkaan ja aikavyöhykkeeseen katsomatta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy helpottaakseen ulkosuomalaisten matkustusasiakirjojen uusimista ulkomailta Suomeen matkustamiseksi?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy ulkomailla myönnetyn passin hinnan kohtuullistamiseksi ja sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi, edistämiseksi?

Helsingissä 24.8.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Eduskunnan puhemiehelle

Useissa maissa apteekit ovat mukana koronarokotuksissa ja koronapikatestien testauspisteenä. Esimerkiksi Ranskassa apteekit osallistuvat koronapassia varten tarvittaviin pikatesteihin. Testaamisen lisäksi apteekeissa myös rokotetaan asiakkaita. Myös Suomessa on syytä pikaisesti selvittää koronatestauskapasiteetin lisääminen hyödyntämällä apteekkiverkostoamme koronapikatestien testauspisteinä. 

Apteekki on käytetyin terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin tehdään noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti apteekkien aukioloaikoina, myös virka-aikojen ulkopuolella. Suomalaiset luottavat tutkitusti apteekkien henkilökuntaan ja ovat yleisesti tyytyväisiä apteekkeihin.

Apteekkeja hyödyntäminen koronapikatestien testauspisteinä on mahdollisuus alentaa testauksen hintoja ja sujuvoittaa testaukseen pääsyä. Se on myös tärkeä keino vauhdittaa koronapassin käyttöönottoa ja avata Suomea terveysturvallisesti. Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa.

Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle.

Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä. Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit. On myös varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on koronarokotus kunnossa.

Testaustoiminta tulisi katsoa osaksi apteekin toimialaan lääkelain mukaan sisältyvää terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaa, eikä vaatia erillistä osakeyhtiötä ja yksityisen terveydenhuollon lupaa.

Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille vapaaehtoista. Testaustoiminta järjestettäisiin apteekin tiloissa tai apteekin välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa apteekkarin hallinnassa olevissa tiloissa ja apteekkari vastaisi toiminnasta.

Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan. 

Apteekkariliiton apteekkareille teettämän koronarokotuspisteenä toimimista koskevan kyselyn (09/2020) tulosten perusteella Suomeen olisi voitu saada jopa 400 apteekkirokotuspistettä. Maailmalla lisäkoulutuksen saaneet farmasian ammattilaiset antavat rokotuksia jo yli 20 maassa ja ne maat, joissa apteekit rokottavat, ovat lähimpänä WHO:n ja EU:n rokotuskattavuuden tavoitetta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen, millä ehdoilla apteekkiverkostoa voitaisiin hyödyntääkoronapikatestien testauspisteinä?

Mitä toimia hallitus tekee koronapassin edellyttämän testauskapasiteetin varmistamiseksi ja koronan testauskustannusten kohtuullistamiseksi huolehtien laadusta?

Helsingissä 18.8.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa (kok.)

Sairaanhoitaja on yksi maamme arvostetuimmista ammateista. Silti suomalaisen terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä on kasvava pula ammattitaitoisista hoitajista. Työvoimapula on ennenkin johtanut supistuksiin terveyspalveluissa, mutta tämä kesä on ollut ennenkokematon. Henkilöstöön liittyvät vakavat haasteet tulevat jatkumaan syksyn aikana. Yli vuoden kestänyt koronaepidemia on pakottanut hoitajat venymään jaksamisen äärirajoilla. Poikkeuksellisen moni hoitaja pohtii alanvaihtoa. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan työvoimaennusteen mukaan Suomeen tarvittaisiin jo yli 8 000 sairaanhoitajaa nykyistä enemmän. Maan hallitus ei voi enää sulkea silmiään tilanteelta. Hoitoalan houkuttelevuuden, pito- ja vetovoiman lisäämiseksi on hallituksen tehtävä toimia ripeästi jo budjettiriihessä.

Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen ja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Konkreettinen ja vaikuttava keino on kohentaa sairaanhoitajien koulutusmahdollisuuksia. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Työnantajat tukevat vaihtelevasti työntekijöitään täydennys- tai lisäkoulutuksiin. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta.

Sairaanhoitajaliitto ja useat muut tahot ovat pitkään esittäneet valtakunnallisesti yhtenäistä ja kattavaa kliinisen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja sen rahoituksen turvaamista. Ehdotan, että hallitus päättää budjettiriihessäkäynnistääsairaanhoitajien kattavat kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäisen erikoistumiskoulutuksen sekä valtion rahoituksesta erikoistumiskoulutukseen. On korjattava nykyinen tilanne, jossa sairaanhoitaja joutuu usein itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet.

Erikoistumiskoulutuksen järjestämisessä on syytä katsoa myös Ruotsin mallia. Siihen kuuluu 11 pysyvää erikoistumiskoulutusalaa ja niiden lisäksi yksi avoin malli, jossa yksittäinen yliopisto voi tarpeen mukaan tarjota edellisten lisäksi jonkin muun suppean erikoistumiskoulutuksen.

Hoitotyön erikoisosaajat, kuten esimerkiksi diabeteshoitajat, anestesiasairaanhoitajat, tehosairaanhoitajat, geriatriset sairaanhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja erikoisosaaminen tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa tutkintonimikkeen puuttumisen myötä puuttuvat myös tunnustettu pätevyys sekä työn vaativuutta ja koulutustasoa vastaava palkkaus, ja usein myös koulutusta vastaava toimi tai työnkuva.

Hoitotyön vaativuus on lisääntynyt merkittävästi lääketieteen ja hoitomenetelmien kehittyessä sekä hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Osa sairaanhoitajista toimii hoitajavastaanotoilla ja hoidon tarpeen arvioinnissa, joissa työ on itsenäistä.

Sairaanhoitajien valtakunnallisesti yhtenäiset urapolut sekä hoitotyön erikoisosaajien jatkokoulutusmahdollisuudet sekä niiden virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät työssä jaksamista, työhön sitoutumista sekä hoitotyön ammatin veto- ja pitovoimaisuutta, kun sairaanhoitaja kokee saavansa lisävalmiuksia vaativan työnsä hoitamiseen. Kyse on yhtä lailla hoitotyön laadusta, toiminnan yhdenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, sekä ennen kaikkea potilasturvallisuudesta.

On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee taas vain lisärajoitukset kaikille, toteaa Sari Sarkomaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä keinoja, jotka mahdollistavat maamme auki pitämistä terveysturvallisesti.

– Viivyttelyä koronapassin kanssa on mahdoton ymmärtää. Koronapassi on otettava keinovalikkoon viipymättä neljännen aallon velloessa maahamme, estämään yhteiskunnan rajut sulkutoimet, edistämään ihmisten hyvinvointia ja perusoikeutta tehdä työtä, harjoittaa elinkeinoaan, liikkua ja terveysturvallisuutta, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaan mukaan kyse on myös inhimillisyydestä. Esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden lähes erityksissä pitäminen epidemian alusta lähtien on ollut poikkeuksellisen raju toimi.

– Koronapassi vapauttaisi ihmisiä tapaamaan ihmisiä ja elämään normaalimpaa elämää. On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee taas vain lisärajoitukset kaikille.

Sarkomaa huomauttaa, että epidemian pitkittyessä rajoitusten haittavaikutukset kasvavat ja monimutkaistuvat.

– Pitkittyneestä epidemiasta selviämiseksi on hallituksen otettava kaikki keinot käyttöön ja tehtävä nykyistä laajempaa yhteistyötä. Tasavallan presidentin taannoin esille nostama koronanyrkki olisi nyt paikallaan perustaa vihdoin ja viimein.

Sarkomaan mukaan koronakriisin hoitamiseen omistautuvan ryhmän tehtävänä olisi kartoittaa ongelmat, hankkia tiedot, kerätä julkinen ja yksityinen osaaminen ja esittää sitten hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä.

– Tämä varmasti nopeuttaisi oikea-aikaisten päätösten syntymistä, tehostaisi epidemian hallintaa ja vapauttaisi voimavaroja myös työllisyyspäätösten tekoon. Niitä ei voi enää lykätä. Korona ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu työn tekemiseen ja yrittäjyyteen.Mitä mieltä olit artikkelista?48 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syksy-alkamassa-viime-vuotta-vaikeammassa-pandemiatilanteessa-rajoitusten-hollaaminen-epatodennakoista-olemme-jaamassa-muiden-pohjoismaiden-rokotustahdista-jalkeen/8204442#gs.85mtin

Suomen koronatilanne vaikeutui jälleen heinäkuussa, eikä tilanne ole hellittänyt syksyn lähestyessä. Helsingissä peruskoulujen syyslukukausi alkaa useimmissa kouluissa jo 10. elokuuta eikä edelleenkään ole selvää, voidaanko uusi kouluvuosi aloittaa lähiopetuksessa. h

Tiistaina Uutisaamussa vierailleen kansanedustaja Matias Mäkysen (SDP) mukaan opetusjärjestelyistä pyritään päättämään kuntakohtaisesti. 

– Lähtökohtana on, että koulut alkavat lähiopetuksessa. On kuitenkin edelleen aivan asiallista vaatia, että opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa torjuntatoimenpiteiden kehittämistä, Mäkynen sanoo. 

SDP:n ja Kokoomuksen riveissä ollaan yksimielisiä siitä, että koulujen tulisi pystyä toimimaan lähiopetuksessa. 

– Olemme huolissamme kasvavista tartuntamääristä ja virusvarianteista. On aivan välttämätöntä, että hallitus kokoontuisi pikaisesti ja linjaisi miten tässä uudessa tilanteessa toimitaan, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa. 

– Olen erittäin huolissani myös siitä, että koulut ovat alkamassa vaikka 12–15-vuotiaiden rokottamisen mahdollistavaa asetusta vielä ole, hän jatkaa. 

Sarkomaa korostaa, että nuorten rokotukset tulisi saada ripeästi käyntiin. Terveysturvallisen opetuksen järjestämistä vastaan puhuu Sarkomaan mukaan myös se, että peruskoulujen opettajista yli 10 000 on vielä ilman tehosterokotetta. 

– Rokotukset pitää saada käyntiin, jotta voimme pitää Suomen avoimena. 

Uutisaamussa keskustelua käytiin myös koronarajoitusten tarpeellisuudesta. Mäkysen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että rajoituksia vaikeutuneen koronatilanteen myötä lievennettäisiin. 

– Sairaalahoidon tarve on taas kasvamassa, ja koulujen alkamisen myötä on myös odotettavissa, että tartuntamäärät edelleen nousevat. 

Sarkomaa puolestaan korostaa, että rokotukset ovat ainoa keino epidemian taltuttamiseen. 

– Olemme jäämässä muiden pohjoismaiden rokotustahdista jälkeen. Vasta 35 prosenttia on saanut tehosteannoksen ja rokotuksia on vauhditettava. 

HS kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien kannat neljään eri koronatoimeen.

Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat siirtyneet koronavirus­epidemian pahimpaan eli leviämisvaiheeseen, alueiden terveys­viranomaiset päättivät tiistaina.

Vaikka tartuntojen määrä on lisääntynyt Suomessa viime päivinä, sairaalahoitoon joutuneiden määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti. Ainakin ensimmäisen koronarokotuksen on saanut jo yli 66 prosenttia suomalaisista.

Muuttuneen tilanteen takia hallituksen odotetaan päivittävän Suomen koronatoimia ohjaavaa strategiaa. Hallitus kokoontuu torstaina neuvottelemaan tilanteesta. Varsinaisia päätöksiä uudesta koronastrategiasta on määrä tehdä elokuun puolivälissä.

HS selvitti eduskuntapuolueiden kannat neljään korona­epidemian torjuntaan liittyvään kysymykseen. HS kysyi näkemykset eduskunta­ryhmien puheen­johtajilta.

Rajoitusten kiristämiseen heistä iso osa suhtautui kielteisesti.

Koronapassin käyttöönottoa ainakin varauksin kannatti puolueiden enemmistö. Sen avulla taudin sairastaneet, rokotetut tai testatut voisivat päästä esimerkiksi tapahtumiin.

Koulujen siirtymisen etäopetukseen eduskunta­ryhmien johtajat torjuivat.

HS kysyi myös, pitäisikö laajasta tartuntojen jäljityksestä luopua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen ennakoi Ilta-Sanomien haastattelussa tiistaina, että tartunnan­jäljityksen tarpeellisuutta on syytä pohtia parin kuukauden kuluttua kun rokotekattavuus on riittävän hyvä. Tartunnanjäljitykseen kohdistuu nyt iso osa terveydenhuollon resursseista, ja jäljitys on ruuhkautunut.

Usea eduskuntaryhmän johtaja pitää jäljitystä kuitenkin yhä tarpeellisena.

Pitäisikö nyt kiristää rajoituksia ja jos, niin mitä?

Sdp, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman:

Ei. ”Nyt on tärkeintä, että jokainen hakee rokotteen omalla vuorollaan ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaistaa varattua rokotus­aikaa. Mikäli tautitilanne entisestään heikkenee ja terveyden­huollon kantokyky uhkaa kuormittua, ei esimerkiksi alueellisia rajoituksia voi sulkea pois.”

Ps, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio:

Ei. ”Mikäli rokote on tehokas, eivät rajoitukset ole tarpeen, kun riski­ryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.”

Kokoomus, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa:

En osaa sanoa. ”Hallituksen pitäisi nyt tehdä päivitetty tilannekuva. Ensisijaisesti pitäisi kuitenkin toimia niin, ettei rajoituksia tarvitse kiristää. On vakavaa, että tartuntojen lisääntyessä edelleen odotamme hallituksen arviota tilanteesta ja sen mukaisia toimia. Hallituksella on vastuu johtaa maata. Oppositiolla ei ole edellytyksiä ottaa kantaa epidemian hallinnan yksityis­kohtiin, koska meillä ei ole hallussa hallituksen omaamaa tietoa kokonaisuudesta.”

Keskusta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs:

Ei. ”Rokotekattavuus on kaiken a ja o ja sitä pitäisi saada nostettua. Rajoitus­toimenpiteistä pitäisi päästä pikkuhiljaa irti ja saada yhteiskuntaa auki. Tällä hetkellä leviävät tautitapaukset ovat enemmän yökerhojen suunnalta, joten jos jotain rajoituksia halutaan, kohde on enemmän siellä suunnalla.”

Vihreät, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari:

En osaa sanoa. ”Rajoitukset pitää arvioida parhaan asiantuntija­tiedon pohjalta ottaen huomioon paitsi lääketieteelliset myös muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Hallituksen on arvioitava tilannetta ja mahdollisten rajoitusten tarvetta pian.”

Vasemmistoliitto, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki:

Ei. ”Oleellisinta on nyt nostaa rokote­kattavuutta ja huolehtia perus­ohjeista eli käsihygieniasta, maskinkäytöstä ja turvaväleistä. Vaikka tartuntaluvut ovat aivan liian korkeita, samaan aikaan ne eivät vaikuta samalla lailla sairaala­kapasiteettiin kuin aiemmin.”

Kristillisdemokraatit, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen:

Mahdollisesti. ”Tartunnat näyttävät leviävän suurissa tapahtumissa, joissa myös käytetään päihteitä, jolloin terveys­turvallisuudesta on vaikeampaa huolehtia. Mikäli rajoituksia joudutaan lisäämään, ne tulisi aloittaa tästä päästä.”

Rkp, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz:

En osaa sanoa. ”Rajoitusten osalta ollaan menty parhaan saatavilla olevan terveys­tiedon mukaan, niin varmasti tulevaisuudessakin. Näistä päätetään pääsääntöisesti alueellisesti.”

Liike Nyt, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Harry Harkimo:

Ei. ”Vasta, jos sairaalahoidon tarve lähtee tästä nousemaan, pitää tehdä jonkinlaisia päätöksiä. Mittarit, kuten leviämisvaihe, ovat täysin aikansa elänyt tapa mitata koronakriisiä, koska silloin kun nämä asetettiin, ei ollut rokotuksia ja niin edelleen. Rajoituksia ei voi vanhojen mittarien mukaan tehdä.”

Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön koronapassi?

Sdp:

Kyllä. ”Kyllä jos ja kun oikeudelliset, kuten perus­oikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät, kysymykset sekä muut asiaan liittyvät seikat saadaan ensin selvitettyä ja ratkaistua. Julkisia peruspalveluja tai välttämättömiä palveluja, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiä, ei kuitenkaan pidä laittaa passin taakse."

Ps:

Ei. ”En kannata maan sisäistä koronapassia eli vain rokotettujen sisäänpääsyä johonkin valittuun paikkaan. Koronan vaarallisuutta vähättelemättä katson tällaisen kansalaisten luokittelun aloittamisesta aiheutuvaa potentiaalista haittaa suurempana, kuin koronapassin käytöstä nähtävissä olevia hyötyjä.”

Kokoomus:

Kyllä. ”Passin avulla voimme samaan aikaan taltuttaa epidemian, mutta pitää yhteiskuntaa avoinna. On myös tärkeää, että suojelemme oikeutta ammatin­harjoittamiseen ja työn tekemiseen.”

Keskusta:

Kyllä, varauksin. ”Kantamme on ollut varovaisen myönteinen. Passi on todiste siitä, että on ottanut kaksi rokotetta, ei sen isompi asia. Pitäisi myös tarkastella negatiivisen testituloksen lisäämistä passiin, mutta samalla huolehtia, ettei yksilön oikeuksia tai perustuslaillisia oikeuksia rikota.”

Vihreät:

Kyllä. ”Sillä voidaan välttää rajoituksia ja taata, että esimerkiksi tapahtumiin voi osallistua turvallisesti. Samalla pidetään kulttuuri- ja tapahtuma-alaa yllä.”

Vasemmistoliitto:

Kyllä, varauksin. ”Passiin liittyvät perus­oikeudelliset ja yhden­vertaisuuteen liittyvät kysymykset pitää selvittää pikaisesti. Passi myös edellyttää toisentyyppisen testauslähtö­kohdan, jossa testejä on maksuttomasti saatavilla ilman ajanvarausta helposti ja nopeasti.”

Kristillisdemokraatit:

Ei. ”Koronapassi merkitsisi kajoamista yksilön­oikeuksiin, joten sen käytölle tulisi pitää kynnys korkeana. Tämän hetken sairaala- ja tehohoito­kuormituksen valossa olisin hankkeeseen pidättyväinen.”

Rkp:

Kyllä, varauksin. ”Suhtaudumme positiivisesti passin tutkimiseen ja valmisteluun, mutta eri keskustelu on, mitä passi rajoittaa tai mahdollistaa. Siinä se vaikea keskustelu käydään.”

Liike Nyt:

Kyllä. ”Koronapassin pitäisi ehdottomasti olla jo käytössä. En voi ymmärtää, miksei sitä ole valmisteltu niin, että se voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön.”

Pitäisikö kouluja siirtää etäopetukseen?

Sdp:

Ei. ”Korona-aika on ollut monille lapsille ja nuorille raskasta sekä vaikuttanut hyvinvointiin ja oppimiseen negatiivisesti. On tärkeää, että oikeus opetukseen ja oppilashuoltoon turvataan ensisijaisesti lähiopetuksena huolehtien terveys­turvallisuudesta. Mikäli tautitilanne entisestään heikkenee, koulujen etäopetukseen siirtymisen tulee olla viimesijainen keino.”

Ps:

Ei. ”Mikäli rokote on tehokas, rajoitukset eivät ole tarpeen, kun riski­ryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.”

Kokoomus:

Ei. ”Lähiopetuksen on oltava korkea prioriteetti. Lisäksi esimerkiksi 12–15-vuotiaiden rokotukset olisi ollut mahdollista aloittaa siten, että ennen koulujen alkua olisi suuri osa rokotettu.”

Keskusta:

Ei. ”Se on vihoviimeinen vaihtoehto. Oppimis­tulokset edellisistä etäpätkistä ovat olleet huolestuttavia, joten pitää lähteä siitä, että lähi­opetuksessa ollaan viimeiseen asti ja kokeillaan kaikkia muita toimen­piteitä ennen etäopetusta.”

Vihreät:

Ei. ”Lapset ovat jo maksaneet todella kovaa hintaa pandemian torjunnasta. Sivistys­valtiossa on lähdettävä siitä, että koulut suljetaan viimeisinä.”

Vasemmistoliitto:

Ei. ”Olen samaa mieltä THL:n ylilääkärin [Otto Helven] kanssa, joka totesi ettei hän näe syytä koulujen alkamiseen etäopetuksena.”

Kristillisdemokraatit:

Ei pienten lasten osalta. ”Pienten lasten koulun, varsinkaan alakoulun siirtämistä etä­opetukseen tulee välttää. Toisen asteen sekä korkeakoulujen ja leviämisalueilla myös yläkoulujen osalta etäopetusta kannattaa suosia soveltuvin osin, silloin kun se on pedagogisesti tarkoituksen­mukaista.”

Rkp:

Ei.”Etäopetuksen pitää olla ihan viimesijaisia keinoja. Nyt pitää pohtia ja koordinoida parhaita käytäntöjä, että kouluun voi palata terveys­turvallisesti.”

Liike Nyt:

Ei. ”Terveysturvallisuutta voidaan lisätä vaikka olemalla joka toinen viikko koulussa ja joka toinen kotona. Nyt pitäisi panna vauhtia nuorten rokotuksiin, ja kouluterveyden­huolto voisi ne antaa.”

Pitäisikö laajasta tartuntojen jäljityksestä luopua?

Sdp:

Ei. ”Koronavirus muuntuu jatkuvasti ja vakavampia muunnoksia voi vielä tulla.”

Ps:

En osaa sanoa. ”Asiantuntijat osaavat varmasti kertoa, onko siitä enää nähtävää hyötyä.”

Kokoomus:

Ei. ”Kyllä jäljitys on tärkeä osa strategiaa. Toimiva jäljitys mahdollistaa esimerkiksi lähiopetuksen ja harrastukset.”

Keskusta:

Ei.”Edelleen jäljitettävyys on yksi keino, jolla tautia voidaan hillitä rokote­kattavuuden ohella.”

Vihreät:

Ei. ”Jäljityksen ylläpitäminen on ollut oleellinen osa tämän pandemian hallintaa, mutta toki huomio pitää siirtää entistä enemmän vakavien tautitapausten seuraamiseen.”

Vasemmistoliitto:

En osaa sanoa. ”Oleellista koko pandemian aikana on ollut kuunnella asian­tuntijoiden näkemyksiä. Minulla ei ole näkemystä tartuntojen jäljittämisestä, eli missä määrin sitä olisi kannattavaa ja järkevää tehdä.”

Kristillisdemokraatit:

Ei. ”Tällä hetkellä en jäljityksestä luopuisi, kun korona­tilanne on herkässä vaiheessa. Tilanteen rauhoittuessa voitaisiin siirtyä tarkkailemaan terveyden­huollon kuormituksen mittareita.”

Rkp

En osaa sanoa. ”Jäljitys on ollut tärkeä keino taistelussa koronavirusta vastaan, toisaalta myös resurssipula on ilmeinen. Tautitapausten muuttunut luonne on myös otettava mukaan harkintaan. Tämä on terveys­viranomaisten, ei poliitikkojen pöydällä.”

Liike Nyt

Ei. ”Jäljitys alkaa kuitenkin olemaan vaikeaa, ja kun tauti leviää nuorten keskuudessa niin en usko, että jäljitys on se tärkein asia tällä hetkellä.”

IS kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta puolueiden näkemystä tämän hetken keskeisimpiin koronatoimiin. Koronapassilla on kannatusta sekä hallituksessa että oppositiossa.

KORONA-ASIANTUNTIJAT arvioivat Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina, että jos nykyistä tartuntamäärien kasvua ei saada hillittyä, voi luvassa olla lisää rajoituksia syksylle. Koronarokotukset ovat edenneet, mutta rokotekattavuus ei ole etenkään nuorten aikuisten keskuudessa vielä toivotulla tasolla.

– Pahin skenaario olisi, että joutuisimme ottamaan rajoituksia laajasti uudelleen käyttöön. Yhteiskuntaa suljettaisiin, korkeakoulut ja toisen asteen opetus siirrettäisiin etäopetukseen. Lisäksi tulisi muita rajoituksia. On hyvä muistaa, että keväällä meillä oli 800 päiväkohtaista tartuntaa, ja silloin mietittiin liikkumisrajoituksia. Toki rokotteiden osalta on nyt paljon parempi tilanne, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi IS:lle.

Lue lisää: Tältä näyttää korona­syksy 2021 – korona-asian­tuntijat kertovat, mitä on odotettavissa

Koronaviruksen kahden viikon ilmaantuvuusluku on noin 120, kun sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla se oli noin 64. Suomessa raportoitiin sunnuntaina 519 uutta koronavirustartuntaa.

Viime viikon ajan julkisuudessa on puhuttu kansallisesta koronapassista, jonka avulla voitaisiin välttää tilanne, jossa yhteiskuntaa jouduttaisiin jälleen sulkemaan laajalti. Koronapassiin merkittäisi tieto saaduista rokoteannoksista, sairastetusta taudista tai negatiivisesta testituloksesta. Samankaltainen passi on jo käytössä esimerkiksi Tanskassa.

Koronapassi on saanut varovaista kannatusta poliitikoilta. Hallituksesta esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ovat kertoneet julkisuudessa kannattavansa koronapassin selvittämistä. Kokoomus taas esitti jo huhtikuussa, että Suomi valmistelisi koronapassia.

Oikeusministeriö teki asiasta alustavan arvionsa, mutta arvio hautautui ministeriöön, eikä sitä koskaan esitelty edes kansanedustajille. IS esitteli hautautuneen muistion koronapassista viime viikolla.

Elinkeinoministeri Lintilä kertoi MTV Uutisille torstaina, että myös työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiasta pohjamuistion ja odottaa hallitukselta selkeää toimeksiantoa asiasta.

Pitäisikö hallituksen lähteä valmistelemaan kansallista koronapassia? Vai pitäisikö tämänhetkistä tilannetta korjata paluulla tiukempiin rajoituksiin?

Suuressa osassa maata palataan koulutyöhön viikolla 32, eli noin viikon kuluttua. Koululaisia ei ole rokotettu ja opiskelijoistakin vasta osa on saanut rokotteen. Pitäisikö perus- ja korkeakouluihin palata etäopetuksessa, ainakin pahimmilla tautialueilla?

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kertoi MTV Uutisille lauantaina, että hallitus on torstaina kokoontumassa keskustelemaan koronatilanteesta.

Ilta-Sanomat kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta heidän näkemyksensä näihin kysymyksiin. IS tavoitteli yhdeksää eduskuntaryhmää, joista kuusi vastasi. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät vastanneet yhteydenottopyyntöön.

Ilmari Nurminen, Sdp

Sdp:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen sanoo, että koronapassin käyttö tulisi selvittää. Hän näkee, että passia voitaisiin harkita ravintoloihin, tapahtumiin tai muihin yksityisiin palveluihin käyttöön otettavaksi.

– Julkisia peruspalveluja tai välttämättömiä palveluja, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiä, passin taakse ei voi laittaa, Nurminen kirjoittaa IS:lle.

Hän lisää vielä, että passiin liittyy kuitenkin lukuisia perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka on selvitettävä tarkkaan.

Rajoitusten osalta Nurminen muistuttaa, että iso osa niistä on alueellisten viranomaisten toimivallan alla. Valtioneuvoston päätettävissä olevista rajoituksista ravintolarajoituksia tiukennettiin menneen viikon aikana. Tilanteessa toimitaan tartuntatautilain ja valitun hybridistrategian mukaisesti.

– Hallitus valmistelee hybridistrategian päivitystä, jota on tarkoitus käsitellä elokuun aikana. Siinä linjataan syksyn koronatoimien periaatteista, Nurminen sanoo.

Hän korostaa rokotekattavuuden nostamisen merkitystä. Nurminen tuo esiin, että nykyisellä rokotustahdilla 70 prosentin rokotekattavuus saavutetaan vasta lokakuussa.

– Toisia rokoteannoksia on nyt tärkeä kiirehtiä. Jokaisen on syytä hakea rokote omalla vuorollaan ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaistaa jo varattua aikaa, hän kannustaa.

12–15 -vuotiaiden rokottamisesta on tarkoitus tehdä päätös elokuun aikana, Nurminen sanoo. Sillä olisi vaikutusta myös syksyn koulutyöhön.

– Jos tautitilanne sitä edellyttää, voidaan joutua turvautumaan myös poikkeuksellisiin järjestelyihin, esimerkiksi osittaiseen etäopetukseen. Niihin tulee kuitenkin turvautua vain, jos se on aivan välttämätöntä, hän linjaa.

Ville Tavio, perussuomalaiset

Perussuomalaisten ryhmyri Ville Tavio ei kannata kansallista koronapassia. Hän näkee, että sen haitat olisivat hyötyjä suuremmat.

– En kannata maan sisäistä koronapassia, eli vain rokotettujen sisäänpääsyä johonkin valittuun paikkaan. Koronan vaarallisuutta vähättelemättä, katson tällaisen kansalaisten luokittelun aloittamisesta aiheutuvaa potentiaalista haittaa suurempana, kuin koronapassin käytöstä nähtävissä olevia hyötyjä, Tavio kirjoittaa.

Koulunkäyntiin ja ravintolarajoituksiin Tavion näkemys on seuraava: rokotteiden avulla niitä ei tarvitsisi hänen mielestään rajoittaa.

– Mikäli rokote on niin tehokas kuin mainostettu, ei rajoitusten ylläpito tietenkään ole tarpeen kun riskiryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.

Sari Sarkomaa, kokoomus

– Laajennetun koronapassin käyttämättä jättäminen olisi sydämetöntä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjoittaa IS:lle.

Kokoomus on ajanut koronapassia jo keväästä asti. Sitä voitaisi Sarkomaan mukaan käyttää matkailu-, kulttuuri-, tapahtuma-, liikunta- ja ravintola-alan terveysturvallisessa avaamisessa. Sarkomaa väläyttää, että koronapassista voisi olla hyötyä myös perhepiirien juhlissa ja hoivayksiköiden omaisvierailujen perusteena.

– Kyse on myös inhimillisyydestä. Esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden lähes erityksissä pitäminen epidemian alusta lähtien on ollut poikkeuksellisen raju toimi. Koronapassi vapauttaisi seniorit tapaamaan ihmisiä ja elämään normaalimpaa elämää.

Sarkomaa näkee, että koronapassi myös kannustaisi ottamaan rokotteen, mutta ei kuitenkaan pakottaisi ihmisiä ottamaan sitä.

– Tanskassa kaikki puolueet ovat yhdessä sopineet, miten maa avataan koronatodistuksen avulla. Koronapassille on Suomessa laaja tuki. Myös hallituksen ministerit sitä kannattavat julkisuudessa. On pakko kysyä, miksi hallitus viivyttelee?

Sarkomaa sanoo, että hallituksen tulisi aktiivisesti ja vaikuttavasti toimia siten, että uusia rajoitustoimenpiteitä ei tarvitsisi Suomessa asettaa. Päätöksenteon on perustuttava asiantuntijoiden näkemyksiin ja tutkittuun tietoon pohjautuen, hän lisää.

Kokoomuksessa lähtökohta on se, että koulut tulisi voida aloittaa lähiopetuksessa. Sarkomaa haluaisi myös saada 12-15 -vuotiaiden rokotukset käyntiin nopeasti.

– Kouluterveydenhuolto on otettava avuksi. Korkeakouluopiskelijoille on syytä rakentaa pop-up rokotuspisteet kampuksille ja ottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS avuksi, hän sanoo.

Juha Pylväs, keskusta

Keskustan tuore ryhmäpuheenjohtaja Juha Pylväs totesi sunnuntaina IS:lle, että puolue suhtautuu varovaisen myönteisesti koronapassin käyttöönottoon. Puolueen ministereistä Kurvinen ja Lintilä ovat julkisuudessa kertoneet kannattavansa passin mahdollisuuksien selvittämistä.

Pylväs näkee, että koronapassi voisi olla toimiva työkalu matkailun lisäksi myös tapahtuma-alalla.

Yhteiskunnan rajoittamiseen suhtaudutaan keskustassa sen sijaan kriittisesti. Pylväs sanoo, että ensisijaisesti pitäisi keskittyä rokotekattavuuden nostamiseen.

– Mitä kattavampi rokotusohjelma on, sitä vähemmän täytyy turvautua rajoitustoimenpiteisiin.

Viesti rokotekattavuuden tärkeydestä on tavoittanut hyvin vanhemmat ikäluokat, mutta nuoria viesti ei tunnu tavoittaneen vielä yhtä hyvin, Pylväs harmittelee. Hänestä tärkeää olisi pyrkiä tavoittamaan myös nuoret ikäluokat, joiden parissa deltavariantti nyt leviää.

– Viestinnän pitäisi nyt painottua ehkä tuonne sosiaalisen median puolelle printtimedioiden sijasta, Pylväs arvioi.

Etäopetuksesta keskustan näkemys on se, että siihen tulisi turvautua vain äärimmäisenä vaihtoehtona.

– Saadun palautteen perusteella on voitu huomata, että opiskelutulokset ovat heikentyneet etäopetuksen takia huomattavasti. Jos tilanne sitä kuitenkin vaatii, tulisi etäopetusta järjestää mahdollisimman lyhyissä putkissa, Pylväs sanoo.

Opettajien siirtämistä rokotusjonon kärkeen Pylväs pitää teoriassa kannatettavana ideana, mutta käytännössä se ei hänen tietojensa mukaan tulisi toimimaan. Jonojen muuttaminen vaatisi lisätyövoimaa, jota ei tällä hetkellä ole, hän sanoo.

Anders Adlercreutz, Rkp

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee, että koronapassin käyttöönotto voisi tarjota apua haastavaan koronatilanteeseen.

Koronakriisin alussa jouduttiin kansanedustajan mukaan käyttämään ”karkeita työkaluja”, ja koronapassi voisi olla hyvä keino toimien kohdentamiseen. Haasteena on määritellä, mitä toimintoja rajoitetaan.

– Näen, että julkisia palveluita, kuten esimerkiksi julkista liikennettä on vaikea rajoittaa. Passista voisi sen sijaan olla apua, kun pyritään mahdollistamaan terveysturvallisesti tiettyjä yksityisiä palveluita, kuten esimerkiksi konsertteja tai muita kulttuuritapahtumia, Adlercreutz kirjoittaa IS:lle.

Adlercreutz ei sulje pois uusien rajoitustoimien käyttöönottoa, mutta korostaa, että rokotesuojan kasvaessa vakavien koronatapausten osuus on pienenemässä.

– Vaikka tartuntalukemat jo hetken ovat olleet nousujohteiset, niin se ei ainakaan vielä näytä näkyvän sairaalakuormituksessa. Se tulee ottaa huomioon tilannetta arvioitaessa. Varuillaan ja valmiudessa pitää toki olla.

Valmius on kansanedustajan mielestä hyvä pitää korkealla tasolla varsinkin mahdollisten uusien virusmuunnosten vuoksi. Lisäksi Adlercreutz painottaa tartunnanjäljityksen riittävää kapasiteettia ja käyttäytymisohjeistusten noudattamista.

Etäopetukseen siirtymiseen suhtautuminen on nihkeää. Adlercreutzin mukaan koulujen etäopetus on ”viimesijaisia keinoja”, sillä tiedossa on, että lapset tarvitsevat lähiopetusta.

– Monet, esimerkiksi lukiolaiset, ovat jo käyneet varsin ison osan koulustaan etänä. Kouluissa on ollut käytössä monenlaisia järjestelyjä, millä terveysturvallisuutta on saatu parannettua.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kirjoittaa IS:lle sähköpostitse, että hänen näkemyksensä mukaan kynnys koronapassille on korkea. Hän näkee, että sen käyttöönotto tarkoittaisi yksilönoikeuksiin kajoamista.

– Tämän hetken sairaala- ja tehohoitokuormituksen valossa olisin hankkeeseen pidättyväinen. Korkea rokotekattavuus on tärkeä tavoite, mutta siihen tulisi pyrkiä ensisijaisesti aidon vapaaehtoisuuden pohjalta, terveystietojen yksityisyyttä kunnioittaen ja vahvoja suosituksia sekä asiallista rokotetietoa antaen. Suomessa on päästy korkeisiin rokotekattavuuksiin muidenkin rokotteiden osalta näitä periaatteita kunnioittaen.

Räsänen pelkää, että jos koronapassin avulla yritettäisi nostaa rokotekattavuutta käytännössä pakottamalla ihmiset rokotteelle, se saattaisi lietsoa entisestään epäluuloja ja vastarintaa koronatoimia kohtaa.

– Koronapassin käyttö soveltuu tällä hetkellä mielestäni lähinnä rajat ylittävään matkailuun.

Räsänen olisi valmis rajoittamaan suurten tapahtumien järjestämistä, jos terveydenhuollon kuormitus heikkenisi nykyisestä. Päihteet ja väentungos lisäävät tartuntariskiä suurissa tapahtumissa, Räsänen sanoo.

– Hygieniaohjeistus ja etätyön käyttö soveltuvin osin olisi viisasta edelleen pitää korkealla tasolla.

Räsänen sanoo, että etäopetuksen osalta on katsottava sitä, palvelisiko se opetuksellisia tavoitteita. Hän ei kuitenkaan asettaisi ainakaan alakouluikäisiä etäopetukseen.

Harry Harkimo, Liike Nyt

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo puhuu koronapassin puolesta. Harkimo kommentoi asiaa IS:lle jo aikaisemmin tällä viikolla todeten, että passin pitäisi oikeastaan olla jo käytössä. Hän ei näe syytä, miksei passia voitaisi ottaa Suomessakin käyttöön, kun se on viety läpi niin monessa muussakin Euroopan maassa.

– Hallitus on nukkunut tässäkin asiassa, Harkimo totesi.

Hän ei näe tällä hetkellä tarvetta uusille rajoituksille, vaan toivoo panostuksia rokotekattavuuden nostamiseen. Tartuntamäärien sijasta tulisi hänen mukaansa katsoa sairaalapotilaiden määrää. Jos se lähtee kasvamaan ”räjähdysmäisesti”, on asiaa pohdittava uudelleen, Harkimo arvioi.

Hän ei pidä tiukempia ravintolarajoituksia sateentekijänä tässä tilanteessa. Nuoret kokoontuvat sitten muualla, vaikkapa puistoissa, hän sanoo.

Hänestä myös nuorempia ikäluokkia tulisi alkaa rokottaa, kuten monessa muussa Euroopan maassa.

– Kyllä koululaisten pitää päästä kouluihin. Ei voida ratkaista enää sillä, että kaikki jäävät kotiin ja yhteiskunta suljetaan.

Jos joltain opettajalta on vielä toinen rokotusannos saamatta, tulisi sitä nopeuttaa, Harkimo sanoo. Samaa mieltä on Opetusalan ammattijärjestö OAJ, joka on keväästä asti ajanut opettajien pikaista rokottamista.