Siirry sisältöön

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että kotihoidontuen uudistamisen esityksen rinnalla tuodaan eduskuntaan myös esitys, joilla tasataan vanhemmuuden kustannuksia. On tosiasia, että pelkästään isiä kannustamalla käyttämään perhevapaata ei poisteta kaikkia äitiydestä aiheutuvia kustannuksia. Niin kauan kun äidistä aiheutuu enemmän kustannuksia kuin isästä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Sarkomaa alleviivaa, että pelkkä vanhemmuuden kustannusten eri mallien selvittäminen ei nyt riitä. Yhtä lailla kun hallitus kannusti työmarkkinakeskusjärjestöjä maltilliseen ja työllisyyttä edistävään palkkaratkaisuun, on sen nyt kannustettava vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen. Sarkomaa haastaa työelämän järjestöt ottamaan vihdoin vanhemmuuden kustannusten tasaamisen työpöydälleen.

Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Myös Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran viime keväänä julkaistussa raportissa ehdotettiin välillisten mm. sijaisen perehdyttämiseen liittyvistä kuluista kertaluontoista 5000 euron korvausta. Reilu ratkaisu olisi rahoittaa korvaus työnantajien maksamista sairausvakuutusmaksuista. Raportissa ehdotettiin myös muiden vanhemmuuden kustannusten tasaamista.

Sarkomaa toteaa, että kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen, kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista.

Olemme eduskunnassa pelastaneet jo neljänä peräkkäisenä vuontena päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Hoitomallin perusajatus on äitiyden ja vanhemmuuden vahvistaminen samanaikaisesti päihdekuntoutuksen kanssa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Päihdeäitien palvelut ovat taas vaarassa, koska ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole vieläkään päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo neljä kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon.

Eduskunta linjasi tämän vuoden budjettimietinnössä: rahoitus on kuitenkin saatava vakaalle pohjalle jo ennen erityisvastuualueiden toiminnan käynnistymistä. On siksi välttämätöntä, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaa rahoitustarpeen huomioon jo valmistellessaan vuoden 2014 talousarvioesitystä.

Valtiovarainvaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta. Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea.

Tottelemattomuus eduskunnan kantaa kohtaan on asia, josta on syytä käydä keskustelut valtiovarainvaliokunnan ja valtiovarainministerin kanssa. Päihdeäitien rahoitukselle on nyt löydettävä yhdessä kestävä ratkaisu.

Valtiovarainvaliokunta käy huolella budjetin läpi. Siellä nostetaan tiukalla seulalla kannanotot, jotka hallituksen on otettava tosissaan. Kyse ei ole budjetin paisuttamisesta vaan asioiden priorisoimisesta sovittujen kehyksien sisällä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on saatavilla.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Verkkouutiset 22.9.2013

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) mielestä on suuri pettymys, että hallituksen ensi vuotta koskevasta budjettiesityksestä puuttuvat taas kerran päihdeäitien hoidon turvaavat rahat.

Tämä siitä huolimatta, että eduskunta lisännyt jo neljä kertaa rahat Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Eduskunta on yhtä monta kertaa edellyttänyt, että hallitus laittaa seuraavassa talousarvioesityksessä asian kuntoon, Sari Sarkomaa muistuttaa.

Hallitusohjelman mukaan raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ja vauvaperheiden hoito ja kuntoutus varmistetaan lainsäädännössä. Vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja keskittäminen viedään erityisvastuualueelle.

- On vakava asia, että eduskunnan kantaa jälleen sivuutettiin. Asian pompottelulle on nyt saatava piste, vaatii Sarkomaa.

Hänen mukaansa päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

- Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea, sanoo Sarkomaa.

- Tottelemattomuus eduskunnan kantaa kohtaan on asia, josta on syytä käydä keskustelut valtiovarainvaliokunnan ja valtiovarainministerin välillä. Päihdeäitien rahat eivät ole ainoa sivuutettu kanta. Valtiovarainvaliokunta käy huolella budjetin läpi. Sen nostetaan tiukalla seulalla kannanotot, jotka hallituksen on otettava tosissaan. Eduskunnan linjauksessa kyse ei ole budjetin paisuttamisesta vaan asioiden priorisoimisesta sovittujen kehyksien sisällä, Sarkomaa huomauttaa.

Arvoisat kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan jäsenet,

Aiemman kutsun mukaisesti palkansaajanvaltuuskunnan tapaaminen järjestetään tiistaina 1.10.2013 klo 16.00 alkaen Kokoomuksen ryhmähuoneessa eduskunnassa. Kulku ryhmähuoneeseen tapahtuu eduskuntatalon vierailijasisäänkäynnistä, Mannerheimintieltä katsottuna oikealta puolelta katutasosta.

Tilaisuudessa on ohjelmassa Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Kataisen ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaan katsaus ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen ja palkansaaja-asioihin sekä vapaata keskustelua ajankohtaisista asioista.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua su 29.9. mennessä palkansaajavaltuuskunnan sihteeri Jenny Nymanille osoitteeseen jenny.nyman@kokoomusnaiset.fi. Aiemmat ilmoittautumiset on huomioitu.

Kutsua saa välittää eteenpäin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki palkansaaja-asioista kiinnostuneet.

***

Liity palkansaajavaltuuskuntaan!

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta kerää yhteen palkansaaja-asioista kiinnostuneita kokoomuslaisia ja kokoomuslaisesti ajattelevia. Palkansaajavaltuuskunnan tavoitteena on, että Suomen suurin puolue on myös suurin palkansaajapuolue. Valtuuskunta järjestää vuosittain tilaisuuksia ja seminaareja valtuuskunnan jäsenille ja ammattiliittojen kokoomuslaisille toimihenkilöille.

Valtuuskunnan toimintaan ovat tervetulleita kaikki palkansaaja-asioissa toimivat ja näistä asioista kiinnostuneet. Valtuuskuntaan voi liittyä laittamalla sähköpostia valtuuskunnan sihteeri Tuomas Viljamaalle tuomas.viljamaa@kokoomus.fi.

***

Lämpimästi tervetuloa!

Sari Sarkomaa
Palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Hallituksen esitys vuoden 2014 talousarvioksi ja vuoden 2013 III lisätalousarvioksi
Ryhmäpuhe täysistunnossa ti 17.9. klo 12 (7 min)
Kansanedustaja Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies,

Suomen taloustilanne on synkkä. Olemme jäljessä kilpailijamaitamme, luottoluokituksemme on uhattuna rajun velkaantumisen vuoksi ja samaan aikaan työikäinen väestö vähenee.

Suomalaiset kyllä kestävät kuulla totuuden, ja he myös odottavat maata johtavilta poliitikoilta vastuullisuutta ja päätöksentekokykyä, jotta tilanne saadaan oikaistua.

Hallituksen esitykset työllistäväksi lisätalousarvioksi sekä kasvua ja kilpailukykyä vahvistavaksi budjetiksi, maltillinen palkkaratkaisu ja kestävyysvajetta umpeen kurova rakennepaketti ovat oikeita ja kipeästi kaivattuja askelia välttämättömään suunnanmuutokseen.

Tässä taloustilanteessa Suomelle ei riitä pieni laihdutuskuuri, vaan on tehtävä kokonainen elämäntaparemontti. Remontti tarvitaan, jotta meillä on jatkossakin varaa kouluttaa lapsemme, hoitaa apua tarvitsevat ja turvata kaikille ihmisarvoinen vanhuus. Meidän on taisteltava suomalaisten työpaikkojen ja yritysten puolesta.

Hyvinvointimme on riippuvainen yritystemme menestyksestä, vaikka joidenkin ideologioiden edustajille tämä on vaikea myöntää. Yritykset työllistävät, maksavat veroja, tuovat vientitulot ja luovat sen arvonlisän, jonka varaan olemme rakentaneet.

Siksi Kokoomuksen mielestä hyviä toimia ovat yhteisöveron mittava kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, rikkidirektiivin kompensaatio, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus. Ne tehdään, jotta suomalaisilla olisi töitä.

Seuraavaksi meidän täytyy karsia tarpeetonta byrokratiaa ja yritysten hallinnollista taakkaa, mikä vapauttaa erityisesti pienyrittäjien aikaa varsinaisen työn tekemiseen.

Uusi, kestävä kasvu perustuu siihen, että yritystemme tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi. Työvoimakustannuksilla emme voi kilpailla, mutta osaamisella ja työn tuottavuudella voimme.

Tässä koulutus on avainasemassa. Kokoomukselle erityisen tärkeitä ovat panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Lisäpanostuksia tulee myös oppisopimukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

Suomen ydinkysymys on se, että jokainen nuori jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja saa työn syrjästä kiinni. Oppivelvollisuuden venyttäminen ei saa tarkoittaa nuorten mekaanista säilömistä koulun seinien sisäpuolelle, vaan meidän on varmistettava jokaiselle nuorelle yksilöllinen polku osaamiseen, jota työmarkkinoilla tarvitaan. Nuorten syrjäytymisen syyt eivät ilmaannu yhtäkkiä yhdeksännellä luokalla ja poistu yhdellä lisävelvoitevuodella. Onkin viisasta vaalia laadukasta varhaiskasvatusta ja maailman parasta perusopetusta.

Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve. Kokoomuksen ikiaikainen tavoite työn kannattavuudesta etenee harppauksella toteuttaessamme työttömyysturvan suojaosuuden. Tervehdimme ilolla osatyökykyisten työllistämisohjelmaa. Seuraava askel voisi olla soviteltu eläke osatyökykyisille, jotta lyhytkin työ kannattaisi ottaa aina vastaan.

Arvoisa puhemies,

Meidän on urakoitava työelämän tasa-arvon ja naisten työmarkkina-aseman edistämiseksi sekä vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi. Yhtä tärkeä tavoite on työvoiman tarjonnan lisääminen ja työurien pidentäminen. Tästä kaikesta on kyse hallituksen päättämässä, paljon parjatussa kotihoidontuen uudistuksessa.

Oppositiopuolueet ovat tässä jumittuneet nykytilaan ja puheenjohtaja Sipiläkin toteaa ”tosiasiana”, että isillä nyt vain on suuremmat palkat eivätkä he tästä syystä voi osallistua lasten kotona hoitamiseen samoin kuin äidit. Me poliitikot olemme kuitenkin täällä muuttamassa maailmaa paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

Tavoitteemme on luoda vanhemmille lisää vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Eivät uudistukset kotihoidontukeen jää, vaan kyse on kokonaisuudesta, johon kuuluvat esimerkiksi joustava hoitoraha osa-aikatyötä tekeville sekä päivähoidon tuntiperusteinen maksu. Ne auttavat räätälöimään lasten hoidon kullekin perheelle sopivaksi. Työelämässä tarvitaan sekä naiset että miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Se on myös kiistatta lasten etu.

Lastemme etu on myös se, ettemme ahnehdi tulevienkin sukupolvien mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomen velkaantuminen on kestämättömällä tiellä. Kokoomus ei anna Suomen joutua hallitsemattomaan velkakierteeseen, ja siksi olemme valmiita vaikeisiinkin päätöksiin, joilla Suomeen luodaan lisää työtä ja toimeentuloa.

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että yhdeksän miljardin euron kestävyysvajetta ei voi kattaa vain leikkaamalla ja veronkorotuksilla. Se söisi talouskasvun ja hyvinvoinnin eväät. Työllisyyttä, kilpailukykyä sekä julkisen sektorin tehokkuutta parantavat rakenteelliset uudistukset ovat pehmeämpi ja fiksumpi tapa. Hyvät perussuomalaiset, tästä syystä vaihtoehtonne pelkiksi menoiksi ja tuloiksi ei riitä, koska siitä puuttuvat isot rakenteelliset ratkaisut.

Opposition taktiikka on pilkkoa hallituksen toimet osiin ja nostaa rähäkkä yksityiskohdista. Hallituksen päätöksiä saa ja pitääkin arvostella, mutta tehtävänne on tuoda esiin oma kokonaisvaihtoehto, miten asiat hoidetaan paremmin.

Budjetissa kunnille on tarjolla keppiä ja porkkanaa: valtionosuuksia leikataan, mutta toisaalta verotuloja tulee lisää. Uudistuksia on nyt rohkeasti vietävä eteenpäin kuntatasolla, koska valtion piikki on menossa kiinni. Se, että järjestämme hallinnon ja työt paremmin, vapauttaa ammatti-ihmisten voimavaroja itse palveluihin.

Kunta- ja sote-uudistukseen on löydettävä yhteistyössä kestävät ratkaisut. Julkisen sektorin tervehdyttäminen on olennaista ennen kaikkea ihmisten hyvän arjen ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee nyt käsittelyssä olevia budjettiesityksiä. Työtä on vielä paljon. Rakenneuudistuspaketti pitää valmistella vaikuttaviksi teoiksi ripeästi mutta huolella perusteellisine vaikutuslaskelmineen. Edellytämme, että hallitus tekee lisäpäätöksiä lupauksensa mukaisesti, mikäli nyt tekeillä olevat uudistukset eivät riitä.

Kestävä kasvu ja Suomen uudistuminen eivät tapahdu hetkessä. Siihen tarvitaan suomalaista sitkeyttä ja sisua, ja niitähän meillä riittää. Vahvuutemme on, että aina vaikeina aikoina kokoamme voimamme. Yhteistyöllä nytkin varmasti onnistumme.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka esittävät uudistusta, jossa työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voisi ansaita palkkaa ilman tuen rajua leikkautumista.

Tällä hetkellä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön on taloudellisesti kannattavaa työllistyä vain alle 730 euron kuukausipalkalla tai sitten hänen on ansaittava yli 1 700 euroa kuukaudessa. Jos palkka jää näiden lukujen väliin, leikkaantuu eläke eikä palkkatyön vastaanottaminen ole taloudellisesti kannattavaa.

"On välttämätöntä ottaa käyttöön sama malli kuin työttömyysturvassa eli 40 prosentin leikkuri tuesta, kun palkka ylittää 733,80 euron rajan. Kun ansaitset euron, eläkettä leikattaisiin vain 40 senttiä”, esittävät kokoomusedustajat.

”Työkyvyttömyyseläkettä saavien kurittava ja kurjistava työttömyysloukku on poistettava. Tämä kannustaisi hakeutumaan ja ottamaan vastaan työtä. Yhteiskunta, jossa kaikki työ ei kannata, ei ole terve. Osatyökykyisten ja vammaisten työllistysmisloukkujen purkaminen on tervehdyttävä uudistus. Ei ole mitään syytä, miksi hallitus ei mahdollisimman pian toisi esitystä eduskuntaan”, edustajat sanovat.

”Suomessa on tällä hetkellä noin 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. On arvioitu, että heistä työhön haluavia ja vähintään kohtalaisen työkykyisiä olisi noin 60 000 henkilöä”, Sarkomaa ja Toivakka muistuttavat.

”Suomessa on noin 70 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain 60 prosentilla on työpaikka. Vammaiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Kyse ennen kaikkea yhdenvertaisuudesta”, korostavat kokoomusedustajat.

VATES:n laskelmien mukaan työllisyysaste nousisi yhden prosenttiyksikön, jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja eläkettä saavasta henkilöstä. VATES:n laskelmien mukaan 1 500 euron kuukausipalkkaiseen työllistyessä työhön käteen jäävä tulo paranisi 4 500 eurolla vuodessa.

Julkisen talouden verotuotot nousisivat 270 miljoonaa. Kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän. Säästöt asumistuissa olisivat 160 miljoonaa ja työkyvyttömyyseläkkeissä lähes 290 miljoonaa. Yhteenlaskettuna julkinen talous kohenisi potentiaalisesti 800 miljoonaa euroa vuositasolla pelkästään suorina vaikutuksina.

”Jokaisen työ on arvokasta ja sen pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa. Kiitämme ministeri Risikkoa Osatyökykyiset työelämään -ohjelmasta, jota kannustamme viemään eteenpäin konkreettisiin päätöksiin. Erityisesti huomiota ja toimenpiteitä olisi nyt saatava esille nostamaamme tuloloukun purkuun, koska tällainen loukku on inhimillisestikin väärin ja vastoin yhdenvertaisuustavoitteitamme”, Sarkomaa ja Toivakka päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Lenita Toivakka, p. 050 512 2928

Helsingin ja sen kaupunginosien ongelma on pienten liikkeiden väheneminen. Ilman pikkuliikkeitä ja kahviloita kaupunkikulttuurimme kuihtuu, ja alueista tulee tylsiä ja kasvottomia. Pienet putiikit ja kahvilat sekä lähipalvelut tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää.

Helsingin Yrittäjät järjestävät tänään alkaneen Poikkea Putiikissa -kampanjaviikon 9.–14.9.

Kampanja on kivijalkayritysten tempaus, jolla kaupunkilaisia ja matkailijoita herätellään löytämään kivijalassa olevat erinomaista palvelua ja yksilöllisiä tuotteita tarjoavat kaupat ja palveluyritykset. Kun minua pyydettiin mukaan, lähdin ilomielin Poikkea Putiikissa -kampanjan yhdeksi suojelijaksi.

Kampanjaviikon aikana järjestetään tapahtumia ympäri kaupunkia, joka päivä eri kaupunginosassa. Käy kurkkaamassa sivuilta www.poikkeaputiikissa.fi lisää tietoa tempauksesta!Klikkaa ja katso mitä kaikkea on tulossa. Ja mitä omalla alueellasi on. Viikko on hyvä mahdollisuus tutustua kotikaupunkiin ja sen eri alueisiin. Lisätietoa kampanjan tapahtumista löytyy osoitteesta http://www.poikkeaputiikissa.fi/tapahtumat/

Yrittäjien organisoima Poikkea Putiikissa -kampanjan avaustilaisuudessa muutama vuosi sitten oli yrittäjiä tapaamassa meidän muutaman kansanedustajan lisäksi kaupungin virkamies. Jo ensitapaamisella löytyi monta asiaa, jotka muuttamalla – siis ilman lainmuutosta tai lisärahaa vain toisin tekemällä – helpottivat yrittäjän työtä ja arkea. Tässä on monella Helsingin virastolla ja virkamiehelläkin mietittävää.

Normitalkoot on aloitettu myös pääministeri Kataisen hallituksen voimin. Haluamme perata vuosien saatossa säädettyjen lakien ja säädösten kokonaisuuden. Ja kitkeä pois turhat ja epätarkoituksenmukaiset säädökset. Kutsumme eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla lähiviikkoina yrittäjiä kertomaan ryhmällemme käytännön kokemuksia ja ehdotuksia siitä, miten yritysten byrokratiataakkaa voitaisiin raivata yrittäjyyden ja kasvumahdollisuuksien tieltä. Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita.

Monet meistä arvostavat lähellä olevia palveluja. Pelkkä myönteinen asenne ei auta vaan tarvitaan tekoja. Jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Putiikkiin voi pistäytyä ja vain katsella. On myös tärkeä tiedostaa, että pienikin ostos on yrittäjän päivän työssä tärkeä. Jos haluamaasi tuotetta ei löydy, usein sen saa pyynnöstä tilattua. Hyvin pohdittu, sopiva ja laadukas tuote on kestävää kehitystä ja fiksua kulutusta.

Kotikulmillani Munkkiniemessä on upeita pieniä kahviloita ja kauppoja. Yksi lempikaupoistani on kukkakauppa Laurent, joka sijaitsee kotikorttelissani. Pelkästään kauppaan pistäytymällä saa hyvän mielen.

Lempikauppoihini kuuluu myös Munkkiniemen herkku- ja ruokakauppa Mumu, jossa myydään lähi- ja luomuruokaa. Lähinurkillani oleva Kemikalio Helmi ja lähikahvilat ovat myös ehdottomia suosikkejani. Karkkipäivän sijaan lapseni valitsevat mieluiten herkuttelun lähikahvilan itseleivotulla pullalla. Ilman lähisuutaria en tulisi toimeen ja Raikan Raudasta saa kaiken minkä tarvitsee. Munkkiniemen lukuisiin kauppoihin ja palveluihin kannattaa tulla tutustumaan vähän kauempaakin, varsinkin, kun paikalle pääsee mukavasti nelosen ratikalla.

Kampanja on myös hyvä muistutus yrittäjyyden merkityksestä meille kaikille suomalaisille. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja kaikenkokoisia yrityksiä. Menestyvät yrittäjät työllistävät, ja verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta ja terveysjaoston puheenjohtaja

On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan käyttämään kohtuuttomasti erilaisten normien ja byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Turhien, turhauttavien normien ja käytäntöjen purkamistalkoot käynnistyivät eduskuntaryhmämme voimin elokuussa Lappeenrannassa kesäkokouksessa.

Haluamme perata vuosien saatossa säädettyjen lakien ja säädösten kokonaisuuden. Ja kitkeä pois turhat ja epätarkoituksenmukaiset säädökset. Kutsumme eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla lähiviikkoina yrittäjiä kertomaan ryhmällemme käytännön kokemuksia ja ehdotuksia siitä, miten yritysten byrokratiataakkaa voitaisiin raivata yrittäjyyden ja kasvumahdollisuuksien tieltä.

Haastan ylipormestari Jussi Pajusen ja oman kotikaupunkini mukaan talkoisiin tekemään Helsingistä entistäkin yrittäjäystävällisempää ja kannustavampaa paikkaa yrittää. Ja kitkemään pois turhaa byrokratiaa sekä tekemään toiminnoista yrittäjyyttä edistävää. Ettei turhilla ja tarpeettomilla kielloilla tai käytännöillä kampiteta ja lannisteta yrittäjyyttä. Toivotan kaupungin yrittäjät lämpimästi tervetulleeksi tuomaan ehdotuksiaan eduskuntaryhmämme talkoisiin.

Yrittäjien organisoima Poikkea putiikissa- kampanjan avaustilaisuudessa muutama vuosi sitten oli yrittäjiä tapaamassa meidän muutaman kansanedustajan lisäksi kaupungin virkamies. Jo ensitapaamisella löytyi monta asiaa, jotka muuttamalla - siis ilman lainmuutosta tai lisärahaa vain toisin tekemällä - helpottivat yrittäjän työtä ja arkea. Se on tietenkin koko Helsingin ja Suomen etu. Normitalkoot on aloitettu myös pääministeri Kataisen hallituksen voimin. Eilen pääministerin eduskunnalle esittelemässä rakennepaketissa tavoitellaan säätelyn vähentämistä eri hallinnonaloilla. Tätäkin Työtä tehdään yhdessä kuntien, yrittäjien ja eri toimijatahojen kanssa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä 120 000 uudesta työpaikasta 110 000 on syntynyt pk-sektorille. Pk-yrittäjien ääntä on kuunneltava tarkemmin, sillä uudet työpaikat syntyvät pääasiassa maamme pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näiden yritysten rooli Suomelle ja suomalaisten hyvinvoinnille on aivan keskeinen.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Lenita Toivakka ja Outi Mäkelä sekä kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelevät Soinin syyttelyä kotihoidontukiasiassa. ”Soini keskittyy sormella osoitteluun ja ministerien nimittelyyn sen sijaan, että hän itse esittäisi rakentavia vaihtoehtoja ”, kolmikko kummeksuu.

Naiset muistuttavat, että Soinilta sopisi odottaa suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajana keskittymistä rakennepaketin kokonaisuuteen. ”Kotihoidontuki on tärkeä yksityiskohta ja tässä työssä on vielä paljon avoimia kysymyksiä, jotka pitää selvittää. Tavoitteena tulee olla, että voimme jatkossakin tarjota näitä hyvinvointipalveluita ja etuisuuksia lapsiperheille. Tämä edellyttää kestävyysvajeen taklaamista”, Toivakka, Mäkelä ja Sarkomaa muistuttavat.

Kolmikko muistuttaa, että perheiden palveluiden kokonaisuudesta on tärkeä pitää huolta. ”Hallitus on jo lisännyt joustomahdollisuuksia päivähoitoon ja isyysrahan kestoa on pidennetty - tämä on hyvä suunta. Lisäksi perhevastuuta tarvitaan työnantajilta työelämän joustojen myötä”, naiset painottavat. Kotihoidon tuki on yksi osa perheille tarjottavaa palvelukokonaisuutta. ”Tämä kokonaisuus ei saa unohtua”, kolmikko muistuttaa.

Soinin käymä debatti siitä kuuluuko äidin olla kotona – vai voitaisiinko isääkin kannustaa siihen, ei naisten mukaan edistä tätä tavoitetta laisinkaan. Tasa-arvo on ennen kaikkea asenne. ”Meidän on tehtävä töitä työelämän tasa-arvon eteen, nuorten naisten työmarkkina-aseman paranemiseksi ja vanhemmuuden taakan ja kustannusten tasapuolisemmaksi jakamiseksi”, kolmikko sanoo ja toivottaa Soininkin mukaan talkoisiin.

”Vastaamme samalla Soinin meille esittämään kysymykseen siitä, miten pienyritystä pyörittävä pariskunta jakaa kotihoidontuen ja mitä järkeä siinä on: Ensin toinen kotona ja sitten toinen. Miten tilanne olisi eri, jos vain äitiyrittäjät olisivat kotona? Jos valtion tuen haluaa, on siinä aina ehtoja ja tämän jos minkä yrittäjät kyllä ymmärtävät”, kolmikko vastaa.

Lisätietoja:

Lenita Toivakka p. 050 512 2928
Outi Mäkelä p. 050 512 2877
Sari Sarkomaa p. 050 511 3033

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.
Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset                         elokuu 2013

Arvoisa vastaanottaja,

Hallitus teki eilen esityksensä budjetti- ja rakenneriihessä. Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä hyväksyimme neuvottelutuloksen. Sen sisältö on kokonaisuus, jolla tavoitellaan talouden kestävää uraa. Kyseessä on iso hyvinvointiyhteiskunnan pelastamispaketti, joka vaatii mittavan jatkovalmistelun. Päälinja on täysin oikea. Yksittäisissä esityksissä riittää pohdittavaa ja työstettävää. Selvää on, että kokonaisuus olisi erilainen, jos sen olisi Kokoomus yksin päättänyt. Ratkaisun koko sisällön hyväksyminen ei ole aivan helppoa. Olennaista on, että Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät päätökset saadaan ripeästi tehtyä. Hallitus on tehnyt ison työn ja nyt on työmarkkinajärjestöjen vuoro tehdä työllisyyttä edistävä työmarkkinaratkaisu. http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=392871

Olen tyytyväinen, että ehdotukseni sote-rahoituksen ”raha seuraa potilasta”-mallista etenee. Rakenneriihen lupaus selvittää sote-rahoitusta on tehtävä ripeästi, jotta tämä eduskunta voi tehdä päätökset. Valinnanvapaudella on mahdollista saavuttaa parempaa laatua ja kustannustehokkuutta. Hoitojonot tulevat kalliiksi ja siksi on kustannustehokasta turvata oikea-aikainen hoitoonpääsy. Hyvä esimerkki löytyy Ruotsista.
http://sarisarkomaa.blogit.kauppalehti.fi/blog/29925/mita-jos-raha-seuraisi-potilasta-

Olennaista on, ettei poliittista tarkastelua käydä vain ääripäiden, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja huippuoptiotuloa saavien välillä. Välttämätöntä on katsoa, että tavallisen palkansaajan ja yrittäjän työ kannattaa. Tämä tuntuu liian usein unohtuvan. Asumiskustannuksia lisääviä päätöksiä on etenkin meidän helsinkiläisten kansanedustajien tarkkaan vahdittava.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

-Kotitalousvähennys myös asunto-osakeyhtiöiden remonteista
-Terveysasematalkoot
-Puolisoiden on halutessaan saatava asua yhdessä iästä riippumatta
-Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä
-Syyskuun alussa avustajanani aloittaa Antti Pynttäri

Tervetuloa tapaamaan!

Lauantaina 31.8.2013:
- klo 11 – 12 Haagamarkkinoille, Haagan torille Kauppalantielle.
- klo 12.30 Meilahti-päivän tapahtumaan Valpurinpuistoon, Kuusitie 12, Meilahden ylä- ja ala-asteen koulujen välissä.
- klo 19 Helsingin venetsialaiset -tapahtumaan Vuosaareen, Uutelantie 1 läheisyyteen. Nyt on mahdollisuus tulla juhlimaan syksyn saapumista koko perheen tapahtumaan, joka järjestetään klo 19 – 22 yhteistyössä Helsingin Kokoomuksen ja Kahvila Kampelan toimesta. Kyseessä on uusi helsinkiläinen versio rannikkopohjanmaalla pitkät perinteet omaavasta venetsialaistapahtumasta. Illan ohjelmassa yhdistyvät valo, tuli ja vesi sekä mukava yhdessäolo elävän musiikin luodessa tunnelmaa. Ohjelma alkaa kahvilan ympäristössä jo kello 17 alkaen. Tarjolla on muun muassa poniratsastusta, peikkoja ja muuta eläinaiheista perheen pienimmille sopivaa ohjelmaa. Musiikin siivittämä iltaohjelma alkaa kello 19.
http://www.helsinginkokoomus.fi/sitenews/news/-/ids/1/nid/65231

Lauantaina 7.9.2013:
- klo 10 – 11 Lauttasaari-päivänä Kasinonrantaan Kokoomusteltalle, Kuikkarinne 1 lähistölle.
- klo 12 – 13 SiSu-päivänä Siltamäen ostarille Kokoomusteltalle, Jousimiehentie 3.

Avoimien ovien päivänä maanantaina 16.9. eduskuntaan:

Eduskuntatalossa vietetään avoimia ovia maanantaina 16.9. kello 14-19. Valtiosalissa järjestetään edellisten vuosien tapaan Politiikan toria. Tervetuloa tapaamaan klo 15.30-16.30.

Hyvää alkusyksyä toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033