Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Lauttasaari, kesäkuu 2013

Perheen ja lasten lomaa suunnitellessa on meidän aikuisten hyvä muistaa, että lapselle tärkeintä eivät ole niinkään matkat ja nähtävyydet, vaan mahdollisuus aikaan ja leikkiin vanhempiensa kanssa. Lapselle iloa tuovat ja loman kruunaavat ne pienet, ihan tavalliset yhdessä tehdyt asiat ja yhdessäolo sekä vanhempien läsnäolo.

Loma, lepo ja läheisten kanssa yhdessä oleminen on tärkeää niin aikuisille kuin lapsillekin. Päiväkoti- ja koulupäivät ovat lapsen työpäiviä. Lasten pitäminen päivähoidossa lomatta lienee harvinaista, mutta se on olemassa oleva ilmiö. Syitä on varmasti monia. Viestin on oltava selvä. Kun vanhemmilla on mahdollisuus lomaan, on myös lasten päästävä lomalle. Keskustelua on käytävä erilaisten perheiden tilanteesta.

Loman pitämisen vaikeus on tuttua ainakin monelle pätkätyötä tekevälle. Myös vuorotyö ja muut työelämän vaateet tuovat haasteita lomajärjestelyihin. Pienyrittäjien haasteet loman pitämisen mahdollisuuksissa voivat olla ja usein ovatkin monin tavoin vieläkin kiperämpiä. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi työelämään tarvitaan joustavuutta. Työelämän joustot kuuluvat kaikille, eikä vain pienten lasten vanhemmille.

Olen onnekas kun perheellämme on mahdollisuus viettää yhteistä kesälomaa. Kaikkein innokkain kesälomasta on kuopukseni, jolla on ekaluokkalaisena ja hänen itsensä mukaan ensimmäinen oikea kesäloma. Tarkoituksena on käydä lomalla myös purjehtimassa Itämeren aalloilla.

Aina merielämykset eivät kuitenkaan ole rentouttavia. Muutaman vuoden takaisen purjehduksemme yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. “Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni.

Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Ponnisteluista huolimatta Itämeri on maailman saastunein merialue. Pahimpana uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Itämeren pelastamiseen tarvitaan kaikki Itämeren valuma-alueen maat, mutta myös meidän on tehtävä omat kotiläksymme. Olen tyytyväinen siitä, että me Itämeren ystävät saimme hallitusneuvotteluissa sovittua Itämeren suojelun tärkeäksi osaksi hallituksen ohjelmaa.

Haastavien taloudellisten aikojen keskellä meidän on tiukasti pidettävä kiinni siitä, ettei Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista tingitä. Velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Toivotan Lauttasaari-lehden lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Sosiaali- ja terveydenhuolto on uudistettava, jotta jokainen ihminen saisi tasa-arvoisesti ja ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen. Mittava uudistustyö on tekeillä ja sen vaikutukset näkyvät ja tuntuvat vasta useiden vuosien päästä. Esimerkiksi uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa viimeistään vuonna 2017. Siksi on välttämätöntä, että isojen kokonaisuudistuksien rinnalla tehdään ripeästi vaikuttavia toimia.

Terveydenhuollon uudistamisessa painopiste on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Kaikkein kiireisintä on löytää keinot saada terveysasemat toimimaan ja perusterveydenhuolto houkuttelevaksi työpaikaksi. Ihmiset tekevät palveluiden laadun.

Terveysasemille on päästävä sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Hallinnolliset sote-linjaukset kaipaavat rinnalleen aidosti uutta, jotta pitkät odotusajat saada purettua ja ihmisten pallottelusta päästään. Vielä avoinna olevat terveydenhuollon rahoitusratkaisut on selvitettävä. Viisasta on, että olemme sopineet, että sote-uudistuksessa metropolialueelle tulee erillisratkaisu.

Pidän välttämättömänä sitä, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhtenäisyyttä ei pilkota. Se olisi kallista ja tyhmää. Kärsijöinä ja maksajina olisivat potilaat. Nykyinen HUS ja sen osana HYKS on osoittanut, että työnjaolla, keskittämisellä ja suurilla volyymeillä saadaan hyvää laatua ja muuta maata maltillisempi kustannuskehitys. Meidän alueen toimijoiden on nyt yhdessä käärittävä hihat. Ensisijaista on löytää alueemme yhteinen sote-ratkaisu.

Erikoissairaanhoidossa tarvitaan vahvaa ohjausta ja koordinaatiota ja sen osana valtakunnallisesti yhtenäiset hoitoonoton kriteerit. Näin edistetään potilasturvallisuutta, hoidon vaikuttavuutta ja laatua sekä toiminnan kustannustehokkuutta. Kiritän uutta peruspalveluministeriä antamaan päivystysasetuksen, jolla varmistetaan sairaanhoidon järkevä työnjako.

Terveydenhuollossa on varauduttava lisääntyvään valinnanvapauteen. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Jotta valinnanvapaus toteutuu, tarvitsemme selkeää vertailutietoa vaihtoehdoista, palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Myös ensi vuonna voimaan astuva EU:n potilasdirektiivi edellyttää, että tätä tietoa on tarjolla EU-kansalaisille. Direktiivin lähtökohta on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta.

Olen ehdottanut, että Suomeen luotaisiin ajantasaiset laatu- ja vaikuttavuusrekisterit, joiden avulla terveydenhuollon palveluntuottajien vertailu palvelun saatavuuden, laadun ja kustannusten osalta on mahdollista. Laaturekistereistä hyötyvät kaikki - niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen yhdessä kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa. (KK 519/2013)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä nimesi minut ja kansanedustaja Lenita Toivakan valmistelemaan ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden edistämiseksi. Työmme keskiössä on perusterveydenhuolto ja terveysasemat. Tavoitteemme on tehdä ehdotuksia Kataisen hallituksen ja nykyisen eduskunnan toteutettavaksi.

Olen vieraillut useilla Helsingin terveysasemilla ja kulkenut muutoinkin kuulemassa eri kaupunginosien tilanteista ja terveydenhuoltohenkilöstön näkemyksiä uudistustarpeista. Samalla olen vienyt helsinkiläisiltä saamiani palautteita eteenpäin terveydenhuoltomme uudistamiseen.

Vastaanotan mielelläni ideoita ja ajatuksia, jotta saamme kehitettyä terveydenhuoltoamme entistä toimivammaksi ja laadukkaammaksi. Ja palautteet  – niin ruusut kuin risut – Helsingin palveluista ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 19.6.2013

Kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok) nykyinen avustaja, vuonna 2009 työssään aloittanut Helen Josefsson valmistui viime kesänä luonnontieteiden kandidaatiksi, ja suuntaa syksyllä takaisin genetiikan opintojen pariin. Helen jatkaa kokoomusaktiivina sekä Vantaan kunnallispolitiikassa. Hän toimii mm. Vantaan Työterveys Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana.

Avustajan työt aloittava 27-vuotias Antti Pynttäri toimii Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtajana sekä kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittohallituksen jäsenenä. Vahvasti opiskelijapolitiikassa mukana oleva Pynttäri on toiminut aktiivisesti niin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa, kuin kunta- ja eduskuntavaaleissa. Hän opiskelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, ja valmistui kandidaatiksi viime vuonna.

Antti Pynttäri aloittaa työnsä Sarkomaan eduskunta-avustajana 2.9.2013. Samalla hän aloittaa myös Sarkomaan puheenjohtaman kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan sihteerinä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Helen Josefsson
050 345 9880

Antti Pynttäri
050 351 5079

Julkaistu

SLAL lehti 13.6.2013

Kesän lähestyessä on hyvä nostaa esille se tosiasia, että loma, lepo ja läheisten kanssa yhdessä oleminen on yhtä tärkeää niin aikuisille kuin lapsillekin. Päiväkoti- ja koulupäivät ovat lapsen työpäiviä. Tähän keskusteluun tervetullut puheenvuoro on lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan esitys lapsen oikeudesta vuosittaiseen lomaan päivähoidosta.

Lasten pitäminen päivähoidossa lomatta lienee harvinaista, mutta se on olemassa oleva ilmiö. Syitä on varmasti monia. Viestin on oltava selvä. Kun vanhemmilla on mahdollisuus lomaan, on myös lasten päästävä lomalle. Keskustelua on käytävä erilaisten perheiden tilanteesta.

Loman pitämisen vaikeus on tuttua monelle pätkätyötä tekevälle. Pätkätyösuhteen jälkeen on oikeus saada käyttämättä jääneiden lomapäivien mukainen lomakorvaus, mutta todellista mahdollisuutta lomavapaan pitämiseen ei välttämättä ole. Tämä epäkohta on saatava korjattua. Hyvä keino olisi toteuttaa vuosilomapankki, joka mahdollistaisi oikeuden kerätä erilaisista pätkätöistä lomia säästöön.

Pidän hyvänä, että olemme saaneet käyttöön ns. lomarauhamallin. Työtön työnhakija, joka ei ole voinut lyhyen työ- tai virkasuhteensa aikana pitää lomaa, voi jäädä lomalle työn päätyttyä. Loma-aikana voidaan tarjota työtä, mutta sitä ei ole velvoitettu ottamaan vastaan. Lomarauhamalli on hyvä askel eteenpäin, mutta työtä on jatkettava. Tavoitteena on oltava lomapankkijärjestelmä.

Myös vuorotyö ja muut työelämän vaateet tuovat haasteita lomajärjestelyihin. Viisas työnantaja tekee perheystävällisyydestä kilpailuvaltin. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi työelämään tarvitaan joustavuutta.

Perheen ja lasten lomaa suunnitellessa on meidän aikuisten hyvä muistaa, että lapselle tärkeintä eivät ole niinkään matkat ja nähtävyydet, vaan mahdollisuus aikaan ja leikkiin vanhempiensa kanssa. Lapselle iloa tuovat ja loman kruunaavat ne pienet, ihan tavalliset yhdessä tehdyt asiat ja yhdessäolo sekä vanhempien läsnäolo.

Eduskunnan kevät on vauhdikkaimmillaan. Sote-uudistuskeskustelu käy kuumimmillaan. Lasten arjen ja Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä saada lasten ja perheiden palvelut kuntoon. Päivähoidon, neuvolan, koulun ja kouluterveyshuollon merkitys on suuri.

Eduskuntakauden yksi tärkeimmistä lakihankkeista on yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä lapsen näkökulmasta. Keskeinen kysymys on, miten laissa säädetään aikuisten ajasta ja turvataan jatkuvat aikuissuhteet. Lapsille varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatu on ennen kaikkea tuttu ja turvallinen ihminen. Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä niin, että löydetään uusia tapoja rakentaa kasvatuskumppanuutta ja vanhemmuuden tukea.

Olen onnekas kun perheellämme on mahdollisuus koko perheen yhteiseen lomaan. Tänä kesänä purjehdimme yhdessä heinäkuun ajan Itämerellä isovanhempien purjeveneellä. Elokuu on taas jo täynnä kokouksia ja valmistautumista syksyn asioihin. Kaikkein innokkain kesälomasta on kuopukseni, jolla on ekaluokkalaisena ja hänen itsensä mukaan ensimmäinen oikea kesäloma.

Ajatukset yhteisten asioidemme eteenpäin viemiseksi ovat tervetulleita. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen voi tilata kotisivujeni kautta tai ottamalla minuun yhteyttä.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti
Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi050 511 3033

Julkaistu

HS Mielipide 13.6.2013

Pirjo Koivukankaan kirjoituksesta (HS Mielipide 12. 6.) toteamme, että vauvalle ei ole tarkoitus panna hintalappua, vaan kyse on yrittäjyyden jarrun sekä työelämän häpeätahran poistamisesta. Raskaus ei ole työperäinen sairaus tai työstä aiheutuva kustannus. Ei ole järkevää syytä sille, miksi juuri naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset.

Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen työnantajien kesken on räikeä este nuorten naisten työllistymiselle ja eheille työurille. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, naisten syrjintä jatkuu työmarkkinoilla. Tämä näkyy niin naisten palkassa ja pätkätyösuhteissa kuin esteinä edetä työurallaan.

Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän Suomella ei ole varaa – ei inhimillisestä tai kansantaloudellisesta näkökulmasta. Tarvitsemme jokaisen työpaikan ja yrityksen. Siksi tuemme Yrittäjänaisten tekemää aloitetta asian korjaamiseksi.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok), Helsinki

Lenita Toivakka
kansanedustaja (kok), Mikkeli

Elsi Katainen
kansanedustaja (kesk), Pielavesi

Julkaistu

Haagalainen, kesäkuu 2013

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.
Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Lain keskeinen tavoite on tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämänlaadun kannalta.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Parhaillaan viimeistellään vanhuspalvelulain seurantakriteereitä. Olennaista on varmistaa, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa lisäävät elämänlaatua ja ovat kustannustehokkaita toimia.

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu “lonkkaliukumäki” on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Helsinki on viisaasti uudessa koko kaupungin päätöksentekoa ohjaavassa strategiassaan painottanut liikunnan lisäämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa ja elämän iloa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 12.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa nosti eilen eduskuntakeskustelussa "koulukurilakipaketista" esille esityksensä koulurauhasopimuksesta. Sopimuksessa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt.

Sarkomaa ilahtui ex-opetusministeri Jukka Gustafssonin puheenvuorosta, jossa hän antoi tuen Sarkomaan ehdotukselle koulurauhasopimuksesta.

”Pidän tärkeänä, että lain eduskuntakäsittelyssä voitaisiin vielä vahvistaa ja kirkastaa koulussa yhdessä tehtävien järjestyssääntöjen merkitystä. Niiden suunnittelussa tulee olla mukana koko koulun henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat.”, Gustafsson sanoi. ”Ajattelen niin, että edustaja Sarkomaankin peräämä koulurauhajulistus ja muu voisi olla osa tätä koulujen järjestyssääntöä”, hän jatkoi.

”Hyvin linjattu”, sanoo Sarkomaa, ja kannustaa lakiesitystä työstävää sivistysvaliokuntaa viilaamaan ehdotusta Sarkomaan-Gustafssonin linjan mukaiseksi.

”Yhdessä tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle”, sanoo Sarkomaa. “Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva ja se ei vaadi lisäbudjetteja”, muistuttaa Sarkomaa.

Koulurauhasopimukselle luo perustan se, että eduskunnan käsittelyyn tulleissa koulujen työrauhaa turvaavissa säädöksissä on säännösehdotus, jonka mukaan opetussuunnitelman yhteydessä koulujen olisi laadittava oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön ohjeistamisesta. Sarkomaa on ehdottanut, että säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli suunnitelman tekemisessä yhteistyössä koulun väen kanssa. Sarkomaan mukaan koulutasolla mutta myös kodeissa tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista.

”On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt ja huolehtivat sekä kasvattavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Myös kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain. Nykyistä yhtenäisemmän kasvatuksen kaarisillan rakentaminen kodista kouluun on aivan välttämätöntä,” päättää Sarkomaa.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulukurisopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä. Sarkomaa iloitsi myös eduskunnan käsittelyynsä saamasta lakiesityksestä oppilas- ja opiskelijahuollosta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 8.6.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen pitävät välttämättömänä, että Suomeen luodaan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla voi vertailla terveydenhuollon palveluntuottajien palvelun saatavuutta,  laatua ja kustannuksia. Kansanedustajat jättivät perjantaina asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

- Laaturekistereistä hyötyvät kaikki - niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Perusteltua on, että tietoa löytyy avoimesti ja valtakunnantasolla niin, että eri toimijoiden vertailu on mahdollista, sanovat edustajat.

Perjantaina julkistetussa valtiovarainvaliokunnan kehysmietinnössä valiokunta painotti, että kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva uudistus ei saa olla pelkkä hallinnollinen uudistus, vaan sillä tulee aidosti kehittää kunnallisten palveluiden tuotantoa ja parantaa niiden tuottavuutta.

- Ilman ajankohtaista seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan terveydenhuoltoa haluttuun suuntaan. Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssimme suunnataan oikein. Tavoitteena on saada paras terveyshyöty. Seurantatieto on tärkeä pohja myös lääketieteelliselle ja terveydenhuollon tutkimukselle.

Myös terveydenhuoltolain myötä lisääntyvän valinnanvapauden, sekä ensi vuonna voimaan astuva EU:n potilasdirektiivin vuoksi ajankohtaista tietoa on oltava saatuvilla.

- Jotta valinnanvapaus toteutuu, tarvitsemme selkeää vertailutietoa palveluiden laadusta ja saatavuudesta, kansanedustajat sanovat.

Kokonaisuutena katsottuna terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuuden ajantasainen seuranta on varsin puutteellista etenkin hoidon lääketieteellisen ja muun laadun sekä potilasturvallisuuden suhteen. Suomesta puuttuu myös kansallisesti yhtenäinen asiakastyytyväisyyden seuranta.

Naapurimaassamme Ruotsissa on käytössä laaja laaturekistereistä muodostuva kokonaisuus. Siellä julkaistaan vuosittain eri alueiden onnistuminen valittujen noin 170 kriteerin mukaan. Näin jaetaan avoimesti tietoa hoidon laadusta. Järjestelmä kannustaa myös palveluiden jatkuvaan kehittämiseen.

- Laaturekisterien kehittäminen on mittava tehtävä, mutta terveydenhuoltomme kehittämisen, päätöksenteon ja hyvien käytäntöjen levittämisen sekä valinnanvapauden toteutumisen kannalta aivan välttämätöntä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
Kansanedustaja
050 512 1941

Julkaistu

Tiedote 7.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa piti tärkeänä, että juuri hyväksytyssä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 annettiin lausuma koskien sosiaali- ja terveysministeriön alaisia sektoritutkimuslaitoksia. Hallituksen kehyspäätökseen sisältyy STM:n hallinnonalan neljään tutkimuslaitokseen (THL, TTL, STUK ja Kelan tutkimusosasto) kohdistuva 30 miljoonan euron supistus.

Lausumassa esitetään, että eduskunta edellyttäisi, että STM:n hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä arvioidaan uudelleen, ja etsitään mm. menoja uudelleen kohdentamalla tavat, joilla toiminta voi jatkua vaurioitta ja tutkimuslaitokset pystyvät säilyttämään osaavan henkilökuntansa.

”Lausuma antaa uudelle peruspalveluministerille selkänojan valmistella asiaa uudestaan. Hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä on tarkasteltava kokonaisuutena ja huomioon on otettava jo toteutetut säästöt. Sovituista sopeuttamistoimien tasosta peruspalveluministerin vastuualueella eikä valtiontalouden tasapainottamisvaateista voi tinkiä”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa korostaa, että säästötoimet on tehtävä hyvän valmistelun pohjalta ja niin, että euromääristä päätettäessä on käsitys mihin päätös johtaa ja millaisia vaikutuksia se aiheuttaa.

”On rehellisesti myönnettävä, että tämän asian valmistelu ei ole ollut kympin arvoista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että valtiovarainvaliokunta totesi myös, että sektoritutkimuksen uudistamisessa on perusteltua poistaa tutkimuksen rakenteellisia päällekkäisyyksiä.

Valtiovarainvaliokunta pitää mietinnössään välttämättömänä, että STM:n hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä arvioidaan uudelleen ja että mm. menojen uudelleenkohdentamisen kautta turvataan alan tutkimuksen jatkuvuus. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon laitosten jo aikaisemmin toteuttamat säästöt sekä organisaatiomuutokset seurannaisvaikutuksineen. Valtiovarainvaliokunta pitää myös tavoiteltavana, että laitokset pyrkivät vahvistamaan toimintaansa myymällä asiantuntemustaan myös maan rajojen ulkopuolelle.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että asiantuntijalaitokset voivat tuottaa pitkäjänteisesti ajantasaista tietoa. Tiukassa taloustilanteessa ja suurten uudistusten myllerryksessä on erityisen tärkeää, että päätöksenteko perustuu asiantuntevaan ja tutkimuspohjaiseen tietoon. Myös kansalaisten terveyden ja turvallisuuden takaavien tehtävien hoitaminen on turvattava.

”Tiedän, että asiantuntijalaitosten henkilöstö on valmiina reiluihin taloustalkoisiin ja on jo ollut puristamassa säästöjä ja kustannustehokkuutta. Jatkossakin tutkimuslaitosten toimintojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on kehitettävä ja etsittävä synergiaetuja esimerkiksi tutkimusohjelmia yhteensovittamalla”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 5.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki lapset osallistuisivat esiopetukseen. Säännöllinen ja laadukas esiopetus takaa hyvän alun lapsen oppimiselle ja kehittymiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilöt luovuttivat esiopetusta koskevan raportin tänään opetusministeri Kiurulle. Selvityshenkilöt esittävät, että 6-vuotiaiden esiopetus muutetaan velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi.

”Selvitys on todella tervetullut. Varhaiskasvatuksesta alkava pedagoginen jatkumo koulun maailmaan luo perustan lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Esiopetuksen velvoittavuus on hyvä keino varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Esiopetusvaiheessa opittavat asiat ovat perustaitoja, joita ei voi nopeasti kiriä kiinni myöhemmin”, toteaa Sarkomaa.

”Esiopetuksessa on kyse myös koulutuksellisesta tasa-arvosta, syrjäytymisen ehkäisystä ja lasten varhaisesta tukemisesta. Tukemalla lasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan kitkeä eroja oppimistuloksissa. Esiopetus tuo vanhemmille tukea kasvatukseen.”

Vaikka esiopetuksen osallistumisaste on jo nyt korkea, tällä hetkellä joka ikäluokasta arviolta 2-3 % jää siitä paitsi. Joustava opinpolku ja lapsilähtöinen pedagogiikka varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun kytköskohdassa on kaikkien lasten etu. Esiopetuksen velvoittavuus on viisasta säätää samalla kun yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi.

Sarkomaa painottaa, että esiopetuksen kehittämisessä on ensisijaista varmistaa laatu. Laadukkaan esiopetuksen paras tae on opettajakunnan pedagoginen osaaminen. Laadukas esiopetus perustuu joustaviin ja toiminnallisiin työtapoihin joiden keskiössä on lasten leikkiminen.

”Lastentarhanopettajia on oltava riittävästi. Eduskunta on eri yhteyksissä tuonut esille huolensa lastentarhanopettajakoulutuksen riittävyydestä. Erityisen suuri pula lastentarhanopettajista on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Oli välttämätöntä, että olemme eduskunnassa jo kahtena vuonna lisänneet budjettiin voimavaroja yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033