Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttavat koronarokotteiden tehosteannosten ja neljänsien rokotteiden laajempaa käyttöönottoa.

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat työterveyshuollon ja yksityisen sektorin mukaan ottamista rokotteiden jakeluun jo nyt hyvin kuormittuneen julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottamiseksi ja rokotusten vauhdittamiseksi.

Laihon ja Sarkomaan mukaan koronatilanne on edelleen hankala kuormittaen sairaaloiden vuodeosastoja. Vahvistettuja tartuntoja on edellisen 14 vuorokauden aikana 37 610 henkilöllä. Neljännen koronarokoteannoksen on saanut vai 17% väestöstä ja kolmannenkin vain 55%.

”Neljännen koronarokotuksen antamista pitäisi laajentaa kaikille yli 18-vuotiaille halukkaille ja mahdollistaa sen antaminen myös työterveyshuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Työterveyshuolto ja yksityisen terveydenhuollon ammattilaiset voisivat antaa koronarokotteita siinä kuin influenssarokotteitakin. Jos asiakas haluaisi ne molemmat, niin tämä hoituisi samalla käyntikerralla. Yksityisen sektorin mukaanotto olisi järkevää myös julkisen puolen työkuorman helpottamiseksi”, Laiho sanoo.

”Moni seniori odottaa myös koronarokotteen lisäannosta. Varastossa olevat rokotteet eivät auta ketään. Jos asia tehdään liian vaikeaksi, moni tarvitseva jää ilman. Moni seniori käy tänä syksynä ottamassa influenssarokotteen yksityisellä ja olisi järkevää mahdollistaa heille koronarokoteen lisäannos samalla kertaa. Tiedottamista koronarokotuksista on tarpeen myös lisätä”, Sarkomaa huomauttaa.

”Myös sote-henkilöstölle pitäisi mahdollistaa tehosterokotus. Heidän viimeisimmistä koronarokoteannoksistaan alkaa olla jo pitkä aika ja tehosteannos olisi reilua antaa myös terveydenhuollon ammattilaisille. Heidän työpanoksensa on keskeinen palvelujen turvaamisessa. Suurin osa heistä työskentelee myös riskiryhmien parissa”, Sarkomaa sanoo.

”Tehosterokotus tulisi tarjota pikaisesti myös suomalaiselle työikäiselle aikuisväestölle. Se olisi keino vähentää sairauspoissaoloja. Työvoimapula on huutava. Lisäksi työikäisten tehosterokotukset vähentäisivät sairauspoissaoloja, haittoja ja kustannuksia kaikilla työpaikoilla”, Sarkomaa jatkaa.

”Laajalle koronaepidemialle ei saa antaa jalansijaa. Kuormittunut terveydenhuoltomme ei kestä lisäkuormitusta ja ammattitaitoisella ja osaavalla sote-henkilöstöllä on kädet jo muutenkin täynnä työtä. Rokotteiden neljännen annoksen ehtoja on lievennettävä, tiedotusta on lisättävä ja yksityinen sektori otettava mukaan rokotteiden antamiseen”, Laiho päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingin budjettisovusta, jossa kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että Helsingin Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen toteutui.

Helsingissä koulut ja päiväkodit saavat lähes 70 miljoonaa lisäeuroa verrattuna kuluvaan vuoteen, eli kasvu on 5,1 prosenttia. Rahaa on määrä suunnata opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun sekä inkluusion toteutukseen. Lisäksi on päätetty ohjata rahaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen, erityisesti ruotsinkielisissä päiväkodeissa.

Sarkomaan mukaan huoli kouluista ei ole ohi, koska Marinin hallituksen ensi vuoden budjetissa on valtava leikkaus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitukseen.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Laskennallisesti tämä tarkoittaa Helsingille lähes 7,5 miljoonan euron leikkausta. Sarkomaa vetoaa erityisesti helsinkiläisiin hallituspuolueiden edustajiin pienten lasten koulutusleikkauksen perumiseksi.

”On mahdoton ymmärtää, miksi tilanteessa, jossa työrauha olisi se, mitä eniten tarvitaan, leikataan pienten lasten koulutuksesta. Leikkaus tarkoittaa vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta” Sarkomaa alleviivaa.

Sarkomaa vaatii, että hallitus toisi täydentävässä budjetissaan lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Helsinki on jo nyt tilanteessa, jossa se joutuu sulkemaan päiväkoteja työvoimapulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen työvoimapula helpottuu Sarkomaan mukaan panostamalla koulutusmäärien kasvattamiseen, ei tinkimällä varhaiskasvatuksen laadusta.

”Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on täysin varmasti myös tulevaisuudessakin” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta ryhdyttäisiin lakimuutoksiin yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Nykyiset toimet edetä asiassa hankkeilla ja laatusuosituksilla eivät Sarkomaan mukaan ole riittäviä. Sarkomaa vetoaa hallitusta kuulemaan elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän tuoretta yksimielistä näkemystä siitä, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietetään tänään 8.10.2022. Päivän tarkoitus on nostaa esille toimet yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Sarkomaa on jättänyt perjantaina 7.10.2022 kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisesta oikeudesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon vauhdittaakseen tärkeän asian edistämistä.

”Pidän huolestuttavana nykyistä eriarvoista tilannetta saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa arviolta 70 000–75 000 potilasta tarvitsee palliatiivista hoitoa vuosittain. Toivon tukeminen ja psykososiaalinen tuen tulisi olla osana palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamista sekä läheisten saamaa tukea kuoleman jälkeen.

Sarkomaa on tehnyt 08.03.2022 lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.

”Valtavan aluehallintouudistuksen aikakaudella ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa olisi välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa päättää.

Vuosittain vietetään kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat juhlistamaan ja osoittamaan tukensa sille, että palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisi yhdenvertaisesti. Päivän tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa kansalaisten, ammattilaisten ja päättäjien tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Suomessa tapahtuman järjestämisessä on mukana Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys, Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ja Suomen palliatiivisen hoidon ja lääketieteen tutkimusverkosto. Lisätietoja tapahtumasta: https://www.facebook.com/PalliatiivinenPaiva

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Lauantaina 8.10.2022 vietetään maailman palliatiivisen hoidon ja saattohoidon päivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat osoittamaan tukensa sille, että palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisi yhdenvertaisesti. Suomessa yli 50 000 henkilöä kuolee vuosittain ja heistä arviolta noin 30 000 tarvitsee palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Joka kolmas kuoleva tarvitsee erityistason saattohoitoa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n (World Health Organization) määritelmän mukaan palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Sen aika on viimeisinä elinviikkoina tai -päivinä. Palliatiivisessa hoidossa kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Tarkoituksena ei ole pidentää eikä lyhentää elämää, vaan pyrkiä tarjoamaan oireenmukainen hoito siten, että kärsimyksen määrä voidaan vähentää. Hoidossa keskitytään taudin hoidon sijasta elämänlaadun vaalimiseen. Fyysisen hoidon lisäksi on tärkeää tukea potilasta ja läheisiä parantumattoman sairauden ja lähestyvän kuoleman kanssa elämiseen. Kuoleman jälkeen läheiselle tulee tarjota tukea surutyössä ja oman elämän jatkamisessa.

Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmä julkaisi loppuraportin vuonna 2021. Asiantuntijatyöryhmän yksimielisenä näkemyksenä oli, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saatavuutta sekä osaamista lisätä. Pelkät suositukset eivät riitä puutteiden korjaamiseksi, vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Loppuraportissa esitettiin muutoksia mm. terveydenhuoltolakiin palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi, sairausvakuutuslakiin saattohoitovapaan mahdollistamiseksi ja potilaslakiin hoitotahdon selventämiseksi.

Suositusten mukaisen palliatiivisen hoidon järjestäminen valtakunnallisesti edellyttää noin 40 miljoonan euron vuotuista taloudellista panostusta pääasiallisesti henkilöstökuluihin ja saattohoitovapaaseen. Vuosien kuluessa panostus kuitenkin vähentää kustannuksia jopa sata miljoonaa euroa, erityisesti akuuttihoidon ja erikoissairaanhoidon osalta. Turhat päivystyskäynnit ja sairaalajaksot usein lisäävät kärsimystä elämän lopussa, kun tämän elämänvaiheen osaava hoito voidaan tuoda kotiin tai hoivapalveluihin tai toteuttaa ennalta sovitusti saatto-osastolla.

Kyse on merkittävästä potilasryhmästä, jonka hoidon tarvetta ei voida sivuuttaa. Saattohoidon peruspilareita ovat itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus sekä tasa-arvoisuus. Ne eivät saisi olla vain sanoja, vaan niiden tulisi toteutua jokaisen parantumattomasti sairaan kohdalla myös käytännössä. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito on ihmisoikeus.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta hyvä ja osaava palliatiivinen hoito sekä saattohoito turvataan lainsäädännöllä?

Helsingissä 7.10.2022

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Varhaiskasvatuslain (540/2018) uudistamisen tärkeänä tavoitteena oli vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa osana lasten oppimispolkua. On laajasti tiedossa, että panostukset lasten varhaisiin vuosiin ovat vaikuttavimpia lasten kasvun ja kehityksen edistämiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi sekä yhdenvertaisempien koulutuspolkujen varmistamiseksi. Tämä edellyttää osaamisen vahvistamista päiväkodeissa, johon varhaiskasvatuslaki on viitoittanut.

Varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatus siirtyi osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää luoden samalla sille vahvan pedagogisen perustan. Yliopistollisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloitusmäärien vakiinnuttaminen ja aseman vahvistaminen on nyt keskeistä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen sopimuskaudelle 2021–2024 päättämä varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen vuosittainen koulutustavoite on 855 aloituspaikkaa ja 300 lisäaloituspaikkaa, eli yhteensä 1155/vuosi (KKV 620/2021 vp).  Jotta aloituspaikkoja olisi 1400, tarvitaan vuosina 2023–2024 vielä 245 uutta lisäaloituspaikkaa/vuosi. Tämä 245 opiskelijan lisäys aloituspaikoissa tarkoittaa 2,3 miljoonan euron kustannuksia vuodelle 2023. Kustannukset olisivat 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Päiväkotien muuttuva henkilöstörakenne edellyttää varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamista ja uudelleen kohdentamista. Elokuussa voimaan tullut oppimisen tuen lainsäädäntö varhaiskasvatuksessa kasvattaa erityispedagogisen, varhaiskasvatuksen erityisopettajien osaamisen tarvetta. Lisäksi varhaiskasvatuksen maistereita on koulutettava päiväkodin johtajiksi.

Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että päiväkodeissa on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia ja varhaiskasvatukseen suuntautuneita maistereita, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Koulutusmäärien nostaminen on myös olennaista, jotta kaksivuotinen esiopetus voidaan toteuttaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen (kasvatustieteen kandidaatti), varhaiskasvatuksen erityisopettajan koulutuksen ja varhaiskasvatukseen suuntautuneen maisterikoulutuksen aloituspaikkojen riittävyyden yliopistoissa Varhaiskasvatuslakiin (540/2018) vuoteen 2030 kirjattujen tavoitteiden varmistamiseksi?

Helsingissä 5.10.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Muut allekirjoittajat nimenselvennyksineen:

Julkaistu

Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. 

Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät alkukuusta välikysymyksen, johon hallitus vastaa tänään eduskunnan istunnossa. Oppostitiopuolueiden mukaan erityisesti vanhuspalvelut ovat kriisiytyneet, ja hallitus on laiminlyönyt kriisin ratkaisun. 

– Vanhuspalveluiden ennestään heikko tilanne on romahtanut ja kriisiytynyt tällä hallituskaudella, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa oppostitiopuolue Kokoomuksesta. 

– Hallitus on laiminlyönyt toimet henkilöstöpulan lievittämiseksi. Erityisesti hoitoalan veto- ja pitovoiman toimimenpiteitä ei ole tällä hallituskaudella tehty, Sarkomaa sanoo.

Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta riittääkö se?

Hallituspuolue sosialidemokraattien kansanedustaja Heidi Viljanen sanoo, että välikysymys on tärkeä ja ajankohtainen. 

– En allekirjoita, että mitään ei olisi tehty. Mikään muu hallitus kuin tämä ei ole yhä paljon rahoittanut kuntia ja kunnat ovat vielä tämän vuoden loppuun vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista.  

Hän sanoo myös, hallitus on lisännyt terveydenhuoltoalan koulutuspaikkoja. 

– Vuoteen 2019 verrattuna viime vuonna aloitti 1000 lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijaa enemmän.  

Sarkomaan mukaan koulutuspaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta ei ratkaise ongelmaa 

– Hakijamäärät ovat romahtaneet ja hoitajat lähtevät muille aloille tai ulkomaille töihin. Vakavin virhe on se, että ne toimet, joilla hoitoalan  houkuttelevuutta lisättäisiin, on laiminlyöty, Sarkomaa sanoo.

Hallitus porrastaa hoitajamitoitusta

Työvoimapula uhkaa ensi keväänä voimaan tulevaa 0,7 hoitajamitoitusta. Viljasen mukaan hallitus ei ole valmis tinkimään hoitajamitoituksesta. 

– Tällä hetkellä on tavoite, että 0,7 tulisi voimaan huhtikuun alussa. Tiedämme, että meiltä puuttuu 3400 hoitajaa. Tästä syystä porrastamme mitoituksen voimaantuloa. 

Kokoomus ei usko, että hoitajamitoitus yksistään ratkaisisi terveys- ja vanhuspalveluiden kriisiä. 

– Hoitajia tarvitaan lisää kaikkiin palveluihin, mutta tämä mitoitus ei ole tuonut heitä lisää. Kysyn tässä, onko hallitus edes ollut sitoutunut tähän mitoitukseen?

– Jos mitoitus tulisi nyt voimaan, niin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jouduttaisiin edelleen sulkemaan ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, esimerkiksi Espoossa 150 ja Vantaalla sata. Tämä on entisestään heikentänyt vanhuspalveuiden tilannetta. Siksi tarvitsemme nyt ratkaisuja, Sarkomaa sanoo.

VIljanen toivoo selkeitä neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi. Hänen mukaansa hoiva-avustajien laskeminen 0,7 mitoitukseen helpottaa jo tilannetta. 

– Toimia on jo tullut. Nyt pystymme käyttämään hoiva-avustajia enemmän kuin ennen. Tämä hoitajamitoitus yksistään on viesti hoitajille siitä, että heidän työtään arvostetaan, Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan tilanteesta myös maalataan liian synkkää kuvaa.

– Meillä on jo nyt huomattavan paljon yksiköitä, joissa 0,7 toimii ja 0,6 pystyy suurin osa yksiköistä. TIlanne ei ole aivan niin katastrofaalinen, kuin tässä maalaillaan, Viljanen sanoo. 

Kokoomuksen mukaan hallitus ei ole ottanut oppostion vaihtoehtobudjetissaan tekemiä ehdotuksia huomioon. Näitä olisi esimerkiksi teknologisten ratkaisujen laskeminen hoitajamitoitukseen. 

Eduskunta keskustelee välikysymyksestä tänään kello 14.00 alkaen. 

Julkaistu

Eduskunnalle

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus on kansallisella tasolla toimiva näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjä, jolle on myönnetty valtion talousarviossa avustusta vuodesta 2014 lähtien. Kansallisena toimijana Hotuksella on tärkeä tehtävä tuottaa luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisia tukirakenteita. Toiminnasta hyötyvät paitsi hoitotyöntekijät myös ennen kaikkea sote-palveluiden käyttäjät. Hoitotyön osuus potilaan kokonaishoidosta on merkittävä, ja samoin sen merkitys on keskeinen potilaan omahoidon onnistumisen näkökulmasta.  

Hotuksen rahoitusta on nostettu vuosien aikan mutta ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä määrärahana esitetään leikkausta. Vuoden 2023 valtion talousarviossa Hoitotyön tutkimussäätiölle esitetään 388 000 euron määrärahaa. Kuluvan vuoden valtionavustus Hoitotyön tutkimussäätiölle oli yhteensä 588 000 euroa, eli 200 000 enemmän kuin nyt esitetty määräraha.

On välttämätöntä, että rahoitus vahvistuu ja jatkuu, jotta voimme turvata näyttöön perustuvan toiminnan jatkumisen ja kehittämisen myös hoitotyössä. Hoitotyössä tarvitaan tutkimusnäyttöä, joka kohdistuu nimenomaan hoitotyöhön ja sen kehittämiseen.  

Hoitotyöntekijät tarvitsevat työssään luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näytön käyttöönottoa edistäviä tukirakenteita. Tutkimustietoa on saatavilla, mutta tutkimustiedon laatu vaihtelee ja siten hoitosuosituksiin ja järjestelmällisiin katsauksiin koottu luotettava tutkimusnäyttö on hoidon laadun näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää.  

Hoitotyön käytänteiden kehittäminen kohti tuloksellisia toimintatapoja kansallisiin hoitosuosituksiin perustuen parantaa sekä potilasturvallisuutta että sote-palveluiden kustannustehokkuutta.  

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 33.03.04

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle

Helsingissä 30.9.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho, Heikki Vestman, Sari Multala ja Pihla Keto-Huovinen pelkäävät hallituksen ajaman sote-muutoksen ajavan terveydenhuollon kaaokseen Uudellamaalla.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho, Heikki Vestman, Sari Multala ja Pihla Keto-Huovinen vaativat hallitukselta lisärahoitusta HUSin toiminnan turvaamiseksi.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023 Helsingissä ja Uudellamaalla merkittävässä rahoitusvajeessa. Kokoomus on esittänyt jo lakien käsittelyn aikaan huolen sote-rahoitusmallin vakavista puutteista ja vaikutuksista Uudellamaalla ja vaatinut korjauksia rahoitukseen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS lausui jo vuonna 2021 lain käsittelyn yhteydessä hallituksen rahoitusmallin leikkaavan Uudenmaan palveluita voimakkaasti ja että sen perusteita on muutettava merkittävästi. Rahoitusmalli ei myöskään huomioi kasvavien kaupunkien rahoitustarpeita, mikä tarkoittaa rahoituksen leikkaantumista.

HUS on eilen 28.9.2022 julkistanut leikkauslistansa merkittävän budjettivajauksen takia. Listalla esitetään esimerkiksi Malmin, Lohjan ja Porvoon yhteispäivystysten lopettamista ja Raaseporin sairaalan leikkauksia. Lisäksi HUS on esittänyt merkittäviä leikkauksia tutkimukseen, IT-kustannuksiin ja moniin muihin kohteisiin.

”Olemme todella huolissamme siitä, mihin suuntaan hallitus on ajamassa maamme terveydenhuoltoa. Huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon jo ennestään vaikean tilanteen, näillä leikkaustoiminnoilla olisi romahduttava vaikutus maamme terveydenhuollon mahdollisuuksiin vastata kansalaisten lakisääteisten palveluiden turvaamiseen ja korkeatasoisen lääketieteellisen tason säilymiseen Suomessa”, edustajat kommentoivat.

”Päivystykset ovat jo nyt olleet ruuhkautuneita. Mikäli HUSin ehdottamat leikkaukset toteutuisivat jo pitkään ruuhkautuneet päivystykset eivät mitenkään selviytyisi lisääntyneestä potilaskuormasta, ja tilat eivät riittäisi mitenkään suurempien potilasmäärien vastaanottamiseen, mikä johtaisi väistämättä potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Synnyttäjiä on ohjattu myös toistuvasti Naistenklinikalta ja Jorvista Lohjan sairaalaan, joten synnytyssairaaloiden vähentäminen ei ole realistista”, kansanedustaja Mia Laiho toteaa.

Kansanedustaja Heikki Vestmanin mukaan Marinin hallituksen päättämä Uudenmaan puutteellinen sote-rahoitus uhkaa romuttaa päivystyksen. Esimerkiksi esitys Porvoon sairaalan trauma- ja yhteispäivystyksen lakkauttamisesta ja siirtämisestä ruuhkaiseen Peijakseen on edesvastuuton.

Sote-muutokseen liittyvän Uudenmaan merkittävän rahoitusvajeen takia HUS on pakotettu leikkaamaan tutkimusrahaa 17 miljoonasta 10 miljoonaan. Tällä on vaikutusta terveydenhuollon tasoon välittömästi.
Kokoomusedustajat muistuttavat maan suurimman yliopistosairaalan tekemällä tutkimuksella olevan suora vaikutus lääketieteen ja koko terveydenhuollon kehitykseen sekä laatuun koko Suomessa. Leikkaus uhkaa lisätä aivovuotoa entisestään. Tämä koskettaa erityisesti nuoria tutkijoita ja tuhoaa tutkimustoiminnan tulevaisuutta.

Edustajat muistuttavat tutkimuksissa mukanaolon olevan käytännössä välttämätöntä tehokkaampien, uusien esimerkiksi syöpälääkkeiden ja -hoitojen käyttöönotolle Suomessa.

”Näin valtava leikkaus uhkaa vaarantaa vakavasti HUSin kliinisen tutkimuksen ja potilaiden korkealaatuisen hoidon. Tutkimus on välttämätöntä yliopistosairaalan korkeatasoiselle toiminnalle ja hoidolle. Leikkaus on täysin kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Päinvastoin tutkimusmäärärahojen taso on saatava kasvu uralle, jotta Suomi pysyy erikoissairaanhoidossa kansainvälisessä kärjessä. Myös hoitotyöntutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi”, kansanedustaja Sari Sarkomaa kommentoi.

”Hallituksen on kannettava vastuunsa, ettei sote-muutos vaaranna Suomen korkeatasoista erikoissairaanhoitoa ja valtakunnallisista vastuista huolehtivan HUS toimintaedellytyksiä. HUSin toimintaedellytykset on turvattava! Se on kaikkien suomalaisten etu”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Mia Laiho, p. 050 433 6461

Pihla Keto-Huovinen, p. 09 432 3083

Sari Multala, p. 040 531 7104

Heikki Vestman, p. 09 432 3051

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei kyennyt välikysymysvastauksessaan vakuuttamaan, että hallitus kykenee varmistamaan hoitajien määrän riittävyyden. Sarkomaa on vanhus- ja terveyspalvelujen kriisiä koskevan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa käytti eduskunnan vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiä koskevassa välikysymyskeskustelussa kysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoron. Sarkomaa esitti puheen päätteeksi hallitukselle epäluottamusta.

”Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi kehittää henkilöstön työnjakoa, tukipalveluita ja hoiva-avustajien käyttöä. Sarkomaan mukaan hallitus on poistattanut vanhuspalvelulaista teknologian käyttöä edistävät pykälät. Sarkomaa vaatii lakia korjattuna eduskuntaan. Sarkomaan mukaan teknologian hyödyntäminen vapauttaisi hoitajien työaikaa ihmisten kohtaamiseen.

”Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta. Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa”, Sarkomaa listasi.

Sarkomaa ei ollut tyytyväinen hallituksen päätöksiin hoitajapulan ratkaisemiseksi.

”Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä”, Sarkomaa sanoi.

”Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua”, Sarkomaa sanoi.

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puhe 28.9.2022 (Sari Sarkomaa)
Muutokset mahdollisia puhuttaessa

Voit kuunnella puheen täältä.

Arvoisa puhemies,

Ihmisten huoli vanhuuden päivien hoivasta ja yksin jäämisestä on hallituksen vihdoin kuultava.

Nuorena hoitajana tein yövuoroja vanhusten hoivaosastolla. Yöt olivat usein repivää riittämättömyyden tunnetta, tarve oli olla kipujen kanssa kamppailevan, läheisiään ikävöivän ihmisen rinnalla, mutta hoivaa tarvitsevia oli paljon ja osaston muut työt painoivat päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut inhimillisen vanhusten hoidon puolustaja. Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe. Seuraukset ovat rujolla tavalla nähtävillä. Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet. Vaikka toisin luvattiin.

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Hoitajat ovat yhä kuormittuneempia. Omaishoitajien tilanne on huolestuttava.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkaantumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla.

Hallitus on vastuuttomalla politiikallaan vauhdittamassa palveluiden kriisiytymistä. Huolen ovat esittäneet monet asiantuntijat. Hallitus ratkaisi hoitajapulan vain paperilla kirjaamalla sitovan mitoituksen lakiin. Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen hoivan 0,7 mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä. Puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. Valtiovarainministeri Saarikkokin moitti rankasti hallituksen toimintaa julkistaessaan viimeisen budjettiesityksensä ja kysyi, miksei hoitajapulan ratkaisuun ollut vieläkään yhtään esitystä.

Rujo arvovalinta oli myös se, että runsaan rahanjaon keskellä hallitus jätti hoitajamitoituksen ilman riittävää rahoitusta. Nyt puuttuvia euroja esitetään leikattavaksi terveydenhuollosta. Holtiton velkaantuminen vaarantaa tulevaisuudenkin palvelut. Hallituksen vastuuton politiikka on tullut tiensä päähän.

Arvoisa puhemies,

Hoitajapula ja hallituksen politiikan tuomat vauriot eivät voi olla yllätys. Asiantuntijoiden varoitus henkilöstön heikon saatavuuden riskeistä oli kirjoitettu hallituksen vanhuspalvelulain muutosesityksen perusteluihin kissan korkuisilla kirjaimilla. Toimien laiminlyönti on kylmää politiikkaa. Hallitus ei välikysymysvastauksessaankaan osoittanut ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta.

Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua.

Kokoomus varoittaa taas kerran hallitusta. On valtava virhe, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille kriisiytymisen syöksykierteessä. Hallituksen on katsottava totuutta silmiin. On viimeinen hetki estää se, ettei vanhustenhuolto ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto ajaudu päin seinää.

Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa tai väärässä. Kyse on hallituksen vastuusta, siitä, että hallituksen on toimittava. Olemme valmiita antamaan kaiken tuen kriisitilanteen korjaamiseksi. Kunhan hallitus tekee kelpo esityksiä. Kokoomus on vahvasti sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin.

Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. Terveyspalveluihin pääsy on varmistettava.

Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja sen myötä myös henkilöstön tarve. THL:n mukaan lähivuosina tarvitaan tuhansia lisähoitajia niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Jo nyt meillä arvioidaan olevan noin 10 000–15 000 hoitajan vaje. Koulutuksen lisääminen ja työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi ovat olennaisia toimia, mutta ne vaikuttavat hitaasti. Kriisi on tässä ja nyt. Tarvitsemme viipymättä ratkaisuja ihmisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Nyt on otettava kaikki voimavarat käyttöön.

Kokoomus vauhdittaisi sote- henkilöstön työnjakoa, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä varmistaen sairaan -ja lääkehoidollinen osaaminen. Hallituksen huonon valmistelun takia vanhuspalvelulaista poistetut teknologian käyttöä edistävät pykälät on tuotava korjattuna eduskuntaan. Monipuolinen henkilöstörakenne ja teknologia on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Toimiva teknologia vapauttaa hoitajia raskaasta työstä ihmisten kohtaamiseen.
Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.

Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa.

Ottaisimme vakavasti vanhusasianvaltuutetun huolen vanhusten kuntouttavien ja terveyttä edistävien palvelujen jäämisestä aluehallintouudistuksen jyrän alle. On ymmärrettävä, että kuntoutus keventää hoitotyön kuormaa.

Ihmisen kivut pitää hoitaa, erityisesti saattohoitoon on tehtävä säädökset, ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin kivuissaan.

Suomessa on yli 200 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu lähes 15 000 ihmistä. Jatkaisimme hallituksen rumasti katkaisemaa Muisti-ohjelmaa, jotta sairastuneet ihmiset voisivat jatkaa mahdollisimman hyvää elämää. Varmistaisimme arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

Hoitotyön pito- ja vetovoimaa lisääviä toimia ei voi enää lykätä. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Toivomme pikaista hoitotyön houkuttelevuutta lisäävää kestävää ratkaisua työmarkkinaneuvotteluihin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan vaan nyt on esitettävä itse ratkaisuja. Ryhdyttävä toimiin. Kokoomus on ratkaisuja esittänyt vastalauseissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan, mutta ne ovat hallituspuolueet aina tylysti äänestäneet kumoon. Kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisuja olisi vaan siitä, että hallitus, jolla on valta ja vastuu, viimekädessä pääministeri, osoittaa johtajuutta ratkaisujen toimeen panemiseksi. Hallitus on istunut kautensa lähes loppuun, on kohtuullista vaatia hallitukselta myös toimia.

Hyvä hallitus, te väistätte täällä monta kysymystä kääntämällä aina katseen oppositioon tai aikaisempien hallitusten toimiin. Muistakaa, että jätätte samalla vastuuttomasti vastaamatta ikääntyneiden ja heidän omaistensa hätään, jonoissa palvelua odottavien ihmisten ja kuormittuneen hoitohenkilöstön huoleen. He odottavat vastausta ja ratkaisuja.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tämän keskeisimmän vaalilupauksenne olette vahtivuorollanne jättäneet lunastamatta.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta me emme hyväksy, että vanhusten asiat jätetään hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
p. 050 511 3033

Julkaistu

Hallituksen tasa-arvorahoituksen leikkaus syventää peruskoulujen haasteita erityisesti pääkaupunkiseudulla.

HELSINGIN SANOMISSA on nostettu esille peruskoulujen inkluusiosta syntyneitä haasteita. Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa lisääntynyt erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia.

Suureksi huoleksemme hallitus vie läpi jo kehysriihessä hyväksymäänsä 140 miljoonan euron leikkausta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoitukseen ensi vuodelle. Leikkaus tarkoittaa lukemattomien opettajien työsuhteiden päättymistä ja oppilaiden oppimisen tuen heikkenemistä entisestään. Erityisesti leikkaus tulee iskemään sosioekonomisesti haasteellisten alueiden kouluihin.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) ehdotti (HS 13.9.) ratkaisuksi Helsingin koulupiirirajojen tarkastelua. Se ei ole ratkaisu ongelmaan, sillä jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun ja perheillä mahdollisuuteen ennakoida lapsen koulupolkua. Tuen tarvetta on kaikilla alueilla, eivätkä ongelmat lopu siirtämällä oppilaita koulusta toiseen. Lähikouluperiaatteesta luopumisen sijaan kouluja on tuettava pitkäjänteisesti.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varattu rahoitus on ollut vuosien ajan määräaikaista hankerahoitusta, mikä aiheuttaa epäjatkuvuutta kunnissa ja opettajissa. Kyseiset varat tulee vakinaistaa budjettiin, jotta koulutuksen laatua voidaan tukea pitkäjänteisesti.

Hankeralli on pysäytettävä. Opettajien ja oppilaiden työrauha on turvattava.

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

kansanedustajia (kok)