Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi.

Lääkejätettä syntyy sekä kotitalouksissa että terveydenhuollossa. Lääkejätettä ovat kaikki käyttämättä jääneet ja vanhentuneet sekä käyttökiellossa olevat lääkkeet. Lääkejäte on aina vaarallista jätettä, joka on hävitettävä oikein. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaisten lääkejätteistä joutuu kuitenkin sekajätteisiin tai viemäriin. Luonnossa ne voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja. Lääkkeiden käyttö lisääntyy Suomessa jatkuvasti ja siten on myös oletettavaa, että lääkejätteen määrä nousee.

Viemäriin joutuneet lääkkeet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoihin, joita ei ole suunniteltu niitä poistamaan. Suureen vesimassaan laimenevat lääkejäämät pääsevät kulkemaan puhdistamon läpi vesistöihin ja lietteeseen. Lääkejäte päätyy lopulta Itämereen ja muihin vesistöihin, jossa ne pikkuhiljaa vaikuttavat eliöihin. Eläviin organismeihin vaikuttavina aineina lääkkeet ovat luonnossa ongelmajätettä. Ihmiset, eläimet ja kasvit altistuvat niille elinympäristön kautta. Lääkejäämien on todettu vaikuttavan erityisesti kalojen terveyteen ja käyttäytymiseen. Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty vasta 20 viime vuoden aikana. On päivän selvää, että tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää.

Ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen on oltava olennainen osa koko yhteiskuntaamme. Apteekkien on tärkeää olla siinä vahvasti mukana, neuvomassa ja kannustamassa lääkejätteen oikeaoppiseen hävittämiseen, ja myös ehkäisemässä sen syntymistä. Suomessa asia on organisoitu varsin hyvin verrattuna Itämeren valuma-alueella oleviin muihin maihin. Silti meillä on hyvin paljon parannettavaa.

Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren tilan kohentamisessa. Jokainen yksilö voi arjen valinnoillaan osallistua Itämeren suojeluun.

Lääkejätteen määrää voi vähentää hankkimalla lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen.

Käyttämättömäksi jääneet, vanhentuneet lääkkeet on hävitettävä palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkiin tuodut lääkejätteet toimitetaan Ekokemille, Riihimäelle, jossa ne poltetaan. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Omaa tai läheisten lääkejätettä voi vähentää myös ottamalla annosjakelukäyttöön, silloin kun lääkkeitä on käytössä paljon.

Apteekkien ja päättäjien on osaltaan tärkeä aktiivisesti innovoida tapoja vähentää lääkejätteen syntymistä. Itämeren pelastamiseen tarvitaan tietenkin kaikki Itämeren valuma-alueen maat. Vesiensuojelun tiimoilta tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä on oltava aina mukana myös tavoite edistää lääkejätteen vähentämistä ja oikeaa käsittelyä. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

Julkaistu

Tiedote

8.5.2018

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on valittu kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Neuvottelukunnan edunvalvonta kohdistuu tällä hetkellä erityisesti ajankohtaiseen sote- ja maakuntauudistukseen.

– Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on uudistuksen etenemisen edellytys, sanoo Sarkomaa.

Uusi puheenjohtaja toivoo, että maan hallitus hyväksyy metropolialueen kuntien yhteisen hakemuksen valinnanvapauspilottiin. Se olisi hänen mukaansa mahdollisuus kehittää sopivia toimintatapoja, hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta Uudellamaalla.

– Uudistuksen myötä esille on noussut monia kaupunkeihin liittyviä kysymyksiä, joihin maan hallituksen on yhdessä uusmaalaisten kaupunkien kanssa etsittävä kestäviä ratkaisuja, Sarkomaa toteaa.

Siksi hän kirittäisi myös kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimista.

– Avainasia on kuitenkin turvata tulevan maakunnan rahoitus. Tämä tarkoittaa hallitukselle sekä muutoskustannusten että aloitusvuoden 2020 rahoituksen varmistamista erityisesti kasvavalla Uudellamaalla.

Uudenmaan maakuntajohtajan mukaan on hienoa saada joukkoon kokenut ja motivoitunut puheenjohtaja.

–  Muutoksen pyörteissä tarvitaan paitsi vankkaa kokemusta myös lujaa yhteishenkeä, Ossi Savolainen kommentoi.

Sarkomaa seuraa tehtävässä kansanedustajan tehtävät jättänyttä Outi Mäkelää aina vaalikauden 2015–2019 loppuun asti. Kansanedustajien neuvottelukunnan, tutummin KENK:in varapuheenjohtajina toimivat SDP:n Tuula Haatainen ja perussuomalaisten Mika Niikko.

Kansanedustajien neuvottelukunta ajaa maakunnan etua

Kaikki Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan. Yhteensä edustajia on 57 eli yli neljännes koko eduskunnasta.

Kansanedustajien neuvottelukunta ottaa kokouksissaan kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa. Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.

Neuvottelukunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa, ja järjestäytyy vaalikausittain. Puheenjohtajistoon valitaan Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kolmen suurimman puolueen edustajat.

Lisätietoja:

Kenkin puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedusta Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 5.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kommentoi puheita sote-uudistuksen eduskuntakäsittelystä. Mittavan lakikokonaisuuden käsittelyn suuri työ ja vaativa aikataulu on ollut koko ajan tiedossa.

”Nyt on maltti valttia. Vielä on liian aikaista arvioida valiokuntien tarkkoja aikatauluja. Sosiaali-ja terveysvaliokunta tekee vaativaa työtään, kuten eduskunnassa on aina tapana; huolella mutta ripeästi. On tärkeää, että työssä on työrauha”, Sarkomaa kommentoi.

Sarkomaan mukaan on tiedossa, että perustuslakivaliokunnan lausunto on yksi ratkaiseva tekijä sille, miten eduskuntakäsittely aikataulutetaan ja etenee. Sarkomaa painottaa, että sosiaali-ja terveysvaliokunta odottaa vielä lausuntoja myös useilta muilta valiokunnilta. Sosiaali-ja terveysvaliokunta on lisännyt merkittävästi kokousaikojaan.

”Työtä on tehty ja teemme siitä lähtökohdasta, että hallituksen esityksen aikataulu pitää”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa painottaa myös, että ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite, jonka toteutumiseksi kokoomus tekee sitoutuneesta työtä. Siksi sote-uudistus tehdään.

”Pidän tärkeänä, että hallitus tuplasi kehysriihessä valinnanvapauslain pilotointiin tarkoitetut määrärahat. Nyt tälle on varattu yhteensä 200 miljoonaa. Ihmisille tärkeän ja yhdenvertaisia peruspalveluja vahvistavan valinnanvapauden kokeilu Helsingissä ja metropolialueella on välttämätöntä.”

Sarkomaan mukaan on päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Kokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.

Sarkomaan mukaan Helsingin sote-huoliin vastasi myös se, että hallitus lupasi arvioida tarkemmin yhdessä kaupunkien kanssa muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisoinnin todellista tasoa.

”Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Myös aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on välttämätöntä ja luvattu arvioida ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018.”

”On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevän näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä”, Sarkomaa sanoo.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 505113033

Julkaistu

Mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomen koulutuksen kehittämisen kivijalka. Jokaisen lapsen on varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa löydettävä oppimisen ilo ja opittava riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen opintoihin. Ja koulutuksen kautta myöhemmin työpaikkaan tai yrittäjyyteen. Yhdenkään lapsen tai nuoren perhetausta, asuinpaikka tai varallisuus ei saa yksin määrittää sitä mitä hänestä voi tulla tai mitä voi opiskella.

Iloitsen siitä, että valtion talouden linjoista päätettäessä onnistuimme luomaan uusia keinoja lasten ja nuorten opintien turvaamiseksi. Uusien toimien positiiviset vaikutukset ulottuvat heti lasten arkeen. Uudella 10 miljoonan euron varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla turvataan eri alueilta ja erilaisista lähtötilanteista tulevien lasten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden koulutiellä.

Tasa-arvorahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisää henkilöstöä päiväkoteihin alueilla, joissa tilanne on kaikkein haastavin esimerkiksi korkeamman työttömyysasteen vuoksi. Jo aiemmin tasa-arvorahoitusta on käytetty esi- ja perusopetuksessa. Tutkijoiden mukaan kyseessä on tehokas ja toimiva tapa torjua eriarvoisuutta. Aloitin opetusministerinä perusopetuksen kehittämisen erillisrahalla ja olen todella tyytyväinen, että tämä sama toimintatapa ulotetaan nyt varhaiskasvatukseen.

Eriarvoistuminen ja nuorten kokemus osattomuudesta ovat vakavia ongelmia, joihin on löydettävä vaikuttavia ratkaisuja. Toinen merkittävä parannus koulutuksen tasa-arvoon on toisen asteen opiskelijoiden opintotuen oppimateriaalilisä. Jatkossa pienituloisille alle 20-vuotiaille opiskelijoille maksetaan opintotuen yhteydessä noin 46 euroa kuukaudessa oppimateriaalilisää. Tämä on tervetullut uutinen perheille ja nuorille, jotka kamppailevat koulutuksen kulujen kanssa.

Oppimateriaalilisän tavoite on turvata se, ettei kenenkään koulutuspolku katkea varattomuuden tai liian korkeiden materiaalimaksujen vuoksi. Pidän oppimateriaalilisää järkevänä keinona torjua pudokkuutta toisella asteella. Se kohdentuu juuri niille nuorille, joiden tilanne on haastavin. Apua saavat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Pidemmän aikavälin tavoitteena pitää olla myös se, että oppimateriaalien hintaa saataisiin laskettu eri toimin alaspäin. Jos kustantaisimme nykyisellä hintatasolla ilmaiset materiaalit kaikille toisen asteen opiskelijoille, olisi hintalappu valtiontaloudelle jopa 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Ja tämän rahoittamiseen ei ole yhdelläkään puolueella ollut esittää kestävää ratkaisua. Oli hyvä, että asiaan löydettiin ripeästi tepsivät keino. Ongelma ollut pitkään tiedossa, nyt siihen tartuttiin.

On paljon vaikuttavampaa tarjota nuorelle räätälöityä tukea ja ohjausta sekä mielekkäitä tapoja oppia aina varhaisista vuosista asti, kuin mekaanisesti pidentää oppivelvollisuutta. Oppivelvollisuuden venytys on tehoton keino, joka kohdentuu huonosti ja liian myöhään, eikä auta niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Keskeiset syyt siihen, että nuori ei suorita toisen asteen koulutusta on peruskoulun heikot oppimistulokset ja opintojen keskeytyminen toisella asteella. Tämä on erityisesti poikien ongelma. Siksi toimia on jatkuvasti tehtävä ja tehdään varhaiskasvatuksen laadun ja osallistumisasteen sekä peruskoulun oppimistulosten nostamiseksi. On myönteinen uutinen, että keskeyttämisprosentit ovat pienentyneet. Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusmalli edellyttää, että jokaisesta nuoresta on huolehdittava. Myös riittävistä aloituspaikoista huolehdittava.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

On hyvä uutinen, että Suomen talous on kasvussa. Ennusteen mukaan julkinen talous tasapainottuu ja kääntyy hieman ylijäämäiseksi vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Siitä huolimatta hallituskauden tavoitteiden saavuttamiseksi tulee vielä urakoida. Uusia työpaikkoja on syntynyt 90 000, mutta tavoitteemme 72 % työllisyysasteesta ja 110 O00 uudesta työpaikasta vaatii vielä lisätoimia. Samoin valtion velkaantumisen taittaminen. Suomen talouden pitkän aikavälin haasteet eivät ole kadonneet minnekään. Eduskuntaryhmässä jatkamme täysillä työtä eduskuntakauden loppuun.

Kevät eduskunnassa on poikkeuksellisen vaativa, kun asioita on vielä paljon käsiteltävänä. Hallituksen pitää kirittää tahtiansa, jotta saamme yhdessä sovitut uudistukset eduskuntaan ajoissa. Valiokunnilla tulee olla aikaa käsitellä lait huolella.

Tässä kirjeessä:

  • Uusia talouslinjauksia kestävän kasvun vauhdittamiseen ja osaamiseen
  • Helsingin ja Uudenmaan sote-huoliin vastattiin kehysriihessä
  • Vahvempi kaupunkipolitiikka laskisi asumiskustannuksia
  • Muoviveron mahdollisuutta selvitetään
  • Varhaiskasvatus ja lukiolaki uudistuvat
  • Liikkuvan elämäntavan edistämisen on oltava kuntien ja maakuntien ydintehtävä
  • Tervetuloa Diabeteskävelylle la 28.4 klo 12.00
  • Tervetuloa eduskunnan avoimiin oviin la 5.5 klo 11-16
  • Tervetuloa vieraakseni eduskuntaan ke 23.5 klo 16.45

Uusia talouslinjauksia kestävän kasvun vauhdittamiseen ja osaamiseen  

Saimme huhtikuussa puitua kehysriihen. Hyvä valmistautuminen tuotti tulosta. Kehysriihessä vastuullinen kokoomuslainen linja voitti. Kohentuneen taloustilanteen tuoma pieni liikkumavara käytettiin täsmäpanostuksina työllistymistä edistäviin toimiin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Kasvun pullonkauloja kitketään. Talouden kasvu ei korjaa yhteiskuntamme rakenteita vaan se on meidän poliitikkojen tehtävä.

Kehysriihessä sovittujen toimien positiiviset vaikutukset ulottuvat heti lasten arkeen. Uudella 10 miljoonan euron varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla turvataan eri alueilta ja erilaisista lähtötilanteista tulevien lasten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden koulutiellä.

Helsingin ja Uudenmaan sote-huoliin vastattiin kehysriihessä

Olen tehnyt kovasti työtä, että kaupunkien huolet soten rahoituksessa ratkaistaan. Kehysriihessä sain kyllä työvoiton. Merkittävä edistysaskel on se, että kehysriihessä tehtiin päätös sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien määrärahan tuplaamista 200 miljoonalla eurolla. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen työvoitto kaupunkipolitiikan saralla.

Vahvempi kaupunkipolitiikka laskisi asumiskustannuksia

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen arjen kipeimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme ripeitä toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Jo nyt on nähtävissä, että pieniin ja osin keskipalkkaisiinkaan palvelualojen ammatteihin ei tahdo saada työntekijöitä metropolialueella.

Myönteistä on, että kehysriihessä sovittiin panostuksista kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, joka mahdollistaa rakentamisen lisäämisen Helsingin seudulla. Lisätoimia tarvitaan ja kaupunkipoliittinen selonteko olisi tähän oiva lääke.

Muoviveron mahdollisuutta selvitetään

Itämeren suojelussa on pidettävä kiirettä. Näkyvän muoviraaka-aineita lisäksi mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Eduskunnan kyselytunnilla nostin esiin ajatuksen muoviverosta muoviroskan vähentämiseksi. Ilokseni valtiovarainministeri Petteri Orpo vastauksessaan näytti vihreää valoa muoviverolle osana keinovalikoimaa muovisaasteen vähentämiseksi.

Varhaiskasvatus ja lukiolaki uudistuvat

Uusi varhaiskasvatuslaki ja lukiolaki ovat saapuneet eduskuntaan. Olemme sivistysvaliokunnassa aloittaneet asiantuntijakuulemisen.

Varhaiskasvatuslaki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa. Lakiluonnoksessa on myös nykyistä selkeämmin säädetty, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lukiolakiesityksellä vahvistetaan lukioiden vetovoimaa yleissivistävän, korkeakouluopintoihin tähtäävän koulutuksen tarjoajana. Uudessa lukiossa korostuvat yksilölliset opintopolut, oppiainerajat ylittävä yhteistyö, kansainvälisyys ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa.

Liikkuvan elämäntavan edistämisen on oltava kuntien ja maakuntien ydintehtävä 

Tuoreen UKK.n tutkimuksen mukaan liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa käyvät Suomelle kalliiksi. Liikunnan edistäminen on otettava keskeiseksi tavoitteeksi myös sote-uudistuksessa, kun kuntien, maakuntien ja järjestöjen uusia toimintatapoja rakennetaan.

Tervetuloa Diabeteskävelylle la 28.4 klo 12.00!

Diabetes on kansansairautemme. Suomessa noin 10 % ihmisistä sairastaa diabetesta. Johdan eduskunnassa diabetesverkostoa, jossa teemme työtä diabeteksen paremman hoidon ja kuntoutuksen eteen. Liikunta on hyvä lääke pitää verensokeri tasapainossa ja muutoinkin ylläpitää terveyttä.

Avaan Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen ja Lionsin järjestämän kävelyn lauantaina 28.4 kello 12.10. Noin kello 12.40 lähdemme liikkeelle kohti keväistä Töölönlahtea.

Tervetuloa eduskunnan avoimiin oviin la 5.5 klo 11-16

Uudistuneessa eduskuntatalossa järjestetään keväällä avoimien ovien lauantaina 5.5 kello 11-16. Eduskuntaryhmät esittäytyvät avoimien ovien aikana Valtiosalissa. Olen tavattavissa kello 11-13. Tilaisuus on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Tervetuloa keskustelemaan ja ihastelemaan uutta eduskuntataloa!

Tervetuloa vieraakseni eduskuntaan ke 23.5 klo 16.45

Tervetuloa vieraakseni tutustumaan uudistettuun eduskuntaan sekä kuulemaan ja keskustelemaan Suomen ja Helsingin politiikan ajankohtaisista aiheista ke 23.5 klo 16.45. Tilaisuuteen voit ilmoittautua 18.5 mennessä tästä linkistä. Sisääntulo eduskuntaan on eduskunnan B-ovesta (Töölön puoleinen yleisösisäänkäynti). Tulethan turvatarkastuksen takia ajoissa paikalle.

Aurinkoisin kevätterveisin

Sari Sarkomaa

 

 

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 20.4.2018

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki uudistuu osana sote-uudistusta. Uusi laki lähtee lausuntokierrokselle tänä keväänä ja tulee eduskunnan käsiteltäväksi tulevana syksynä. Lähtökohta ja kivijalka on, että asiakasmaksuilla kerättävä summa ei uudistuksen myötä nouse. Tarkoitus on yksityiskohtaisesti säätää, mistä asioista saa periä maksun. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen suuntaan, johon uudistuksella ollaan menossa.

”Olen todella iloinen, että alaikäisten terveyspalveluista tehdään hallituspuolueiden voimin kokonaan maksuttomia. Tämä tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoidon palveluistakaan ei jatkossa peritä lapsilta poliklinikka- tai laitoshoitomaksuja. Tämä on lasten etu. Maksuttomuudella tavoitellaan lasten terveyserojen kaventamista ja vahvistetaan tasa-arvoa”, Sarkomaa toteaa.

Uusi laki tuo mukanaan muitakin hyviä muutoksia. Toisin kuin nykyään maksukattoon laskettaisiin tulevaisuudessa myös hammashoidon asiakasmaksut. Tämä on Sarkomaan mukaan kansanterveysteko. Heikko suunterveys on iso terveyserojen kasvattaja. Suun terveys tärkeä osa kokonaisterveyttä.

Tarkoitus on myös poistaa vanhusten asumis- ja hoivapalvelujen asiakasmaksuissa nykyään vallitseva epätasa-arvo ja sekavuus. Nykyisin saman tyyppisen hoivan maksut voivat vaihdella huomattavasti sen mukaan, katsotaanko kyseessä olevan laitoshoito vai tehostettu palveluasuminen. Maksujen viidakkoa on tarkoitus selkeyttää ja löytää keinoja helpottaa kaikkein heikommassa asemassa olevien tilannetta.

Myöskään oppositio ei voi nyt väittää, että sote-uudistus rahoitettaisiin asiakasamaksujen osuutta kasvattamalla. Suomessa asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat, eikä niitä ole varaa korottaa.”

”Tulevaisuudessa asiakasmaksut perimättä, jos maksut vaarantavat asiakkaan toimeentulon. Mielestäni maksut pitäisi aina jättää perimättä, jos asiakas joutuisi hakemaan toimeentulotukea niiden maksamista varten. Yhdenvertainen pääsy palveluihin on koko sote-uudistuksen ydin.”

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa

+358 505113033

Julkaistu

Lauantaina 28.4.2018 Töölönlahden läheisyydessä järjestetään Diabeteskävely!

Kokoonnumme kello 11.30 lähtien Narikkatorille, jossa ohjelma alkaa kello 12.00. Kansanedustaja Sari Sarkomaa avaa kävelyn virallisesti kello 12.10. Ja noin kello 12.40 lähdemme liikkeelle.

Kävely toteutetaan kahden juhlivan järjestön yhteistyönä kansainvälisen Lions-järjestön täytettyä 100 vuotta viime vuonna ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen täyttäessä 70 vuotta tänä kesänä. Mukana on Lions-järjestön N ja B piirit.

Tarkoituksena on tehdä diabetes näkyväksi, olla yhdessä, jakaa tietoa diabeteksesta, yhdistystemme toiminnasta ja mitata verensokereita. Diabetes on kansansairautemme. Suomessa noin 10 % ihmisistä sairastaa diabetesta. Liikunta on hyvä lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoidossa ja prediabeetikoilla, eli ei vielä sairastuneilla, mahdollisesti myös estää sairauden puhkeamisen.

Kävelyreitti: Kampin Narinkkatori – Oopperatalo – Narinkkatori eli noin 4 km.

Mahdollista on myös kävellä lyhyempi reitti (n 2 km) tai pieni kierros (alle 1 km).

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

300 ensimmäistä ilmoittautunutta saavat Diabeteskävelyliivin! Liivin saat paikan päältä.
Ilmoittaudu mukaan oheisesta linkistä:

https://goo.gl/forms/Vc6DVVSSd33qMS4D3

Julkaistu

Julkaistu Diabetesliiton jäsenlehdessä 16.4.2018

Eduskunnan diabetesryhmä tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi.

Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitetyt glukoosisensoreiden saatavuus on tavoitteemme. Sote-uudistuksessa on luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttämät laitteet ja tarvikkeet ovat niitä tarvitsevien saatavilla.

Sote-uudistuksen ydintavoite on turvata yhdenvertainen hoitoon pääsy ja terveyden edistäminen. Valinnanvapauden lisäämisellä mahdollistetaan palveluja käyttävien ihmisten osallisuus ja edistetään hoitomyöntyvyyttä, mikä on edellytys hyvään diabeteksen hoitoon. Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien hoitoon, eikä vastaa riittävästi pitkäaikaissairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen.

Uudistuksen osana on tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito keskitettävä osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin. Yhtä oleellista on järjestää valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadun seuranta. Tieto terveydenhuollon laadusta on oltava avointa ja kaikkien saatavilla. Tämä vauhdittaa diabeteksen hoidon eroavuuksien ja epäkohtien korjaamista sekä yhdenvertaisen hoidon turvaamista.

Kansanväliset kokemukset osoittavat, että laaturekistereiden avulla on mahdollisuus kehittää diabeteksen hoitoa. Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa diabeteksen hoidon laaturekisterien myötä diabeteksen hoitotasapaino on parantunut ja vakavien hypoglykemioiden määrä on vähentynyt merkittävästi.

Huoli laaturekistereiden puutteesta Suomessa on ollut suuri. Ehdotuksestani kuulimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa asiantuntijoita rekisteriasian tiimoilta. Myös Diabetesliiton edustaja oli kuultavana. Esityksestäni tämän vuoden valtion budjettiin lisättiin määräraha valtakunnallisten laaturekistereiden pilottihankkeen vauhdittamiseen.

Pilotoinnin kohteiden valinnassa otetaan erityisesti huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.

Eduskunnan diabetesryhmä on Diabetesliiton eduskuntaan muodostama ryhmä, joka on toiminut 1980-luvulta lähtien. Toimin ryhmän puheenjohtajana. Diabetesliitto tuo ryhmän jäsenille kansanedustajien työn kannalta välttämätöntä diabetestietoa ja diabetekseen liittyviä lainsäädännöllisiä tarpeita. Otan mielelläni vastaan palautetta ja ajatuksia diabetesta sairastaville tärkeiden asioiden kehittämiseksi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Diabetesliiton hallituksen jäsen ja eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

 

Eduskunnan diabetesryhmän jäsenet

Diabetesryhmän puheenjohtaja on Sari Sarkomaa (Kokoomus), varapuheenjohtaja Katja Hänninen (Vasemmistoliitto) ja sihteeri Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo. Muut jäsenet ovat Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät), Mira Hirvonen (Sininen tulevaisuus), Sanna Lauslahti (Kokoomus), Anneli Kiljunen (SDP), Mikaela Nylander (RKP), Pekka Puska (Keskusta), Pentti Oinonen (Sininen tulevaisuus) ja Sari Tanus (KD).

 

Julkaistu

TIEDOTE 14.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee uusista keinoista  lasten ja nuorten opintien tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi. Kehysriihessä sovittujen toimien positiiviset vaikutukset ulottuvat heti lasten arkeen. Uudella 10 miljoonan euron varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla turvataan eri alueilta ja erilaisista lähtötilanteista tulevien lasten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden koulutiellä.

”Tasa-arvorahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisää henkilöstöä päiväkoteihin alueilla, joissa tilanne on kaikkein haastavin esimerkiksi korkeamman työttömyysasteen vuoksi. Jo aiemmin tasa-arvorahoitusta on käytetty esi- ja perusopetuksessa. Tutkijoiden mukaan kyseessä on tehokas ja toimiva tapa torjua eriarvoisuutta”, Sarkomaa toteaa.

”Suomi tarvitsee tekoja, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan turvata mahdollisuuksien tasa-arvo sekä koulutuksessa ja sitä kautta myöhemmin mahdollisuutena päästä mukaan työelämään. Jokaisen lapsen on varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa löydettävä oppimisen ilo ja saatava oppien edellytykset jatkaa vähintään toisen asteen opintoihin. Yhdenkään lapsen tai nuoren perhetausta, asuinpaikka tai varallisuus ei saa yksin määrittää sitä mitä hänestä voi tulla.”

Kehysriihen koulutusta-, osaamista ja perheitä koskevat päätökset ovat Sarkomaan mukaan askelia juuri oikeaan suuntaan.

”Eriarvoistuminen ja nuorten kokemus osattomuudesta ovat vakavia ongelmia, joihin me kokoomuksessa haluamme löytää ja tehdä ratkaisut.”

Toinen merkittävä parannus koulutuksen tasa-arvoon saatiin riihestä toisen asteen opiskelijoiden opintotuen oppimateriaalilisän muodossa. Jatkossa pienituloisille alle 20-vuotiaille opiskelijoille maksetaan opintotuen yhteydessä noin 46 euroa kuukaudessa oppimateriaalilisää.

”Tällä turvataan se, ettei kenenkään koulutuspolku katkea varattomuuden tai liian korkeiden materiaalimaksujen vuoksi. Pidän oppimateriaalilisää järkevänä keinona torjua pudokkuutta toisella asteella. Se kohdentuu juuri niille nuorille, joiden tilanne on haastavin. Apua saavat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat”, Sarkomaa tiivistää.

Pidemmän aikavälin tavoitteena pitää Sarkomaan mukaan olla myös se, että oppimateriaalien hintaa saataisiin hilattua alaspäin. Jos kustantaisimme nykyisellä hintatasolla ilmaiset materiaalit kaikille toisen asteen opiskelijoille, olisi hintalappu valtiontaloudelle jopa 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Sarkomaan mukaan oli hyvä, että asiaan löydettiin ripeästi tepsivät keino. Ongelma ollut pitkään tiedossa, nyt siihen tartuttiin.

”Nämä ovat konkreettisia ja tuntuvia toimenpiteitä. Opposition ainoa vastaus tasa-arvo- ja osaamisongelmiin sen sijaan tuntuu olevan pelkkä mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen. On paljon vaikuttavampaa tarjota nuorelle räätälöityä tukea ja  ohjausta sekä mielekkäitä tapoja oppia aina varhaisista vuosista asti, kuin pidentää oppivelvollisuutta”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050 5113033

Julkaistu

Liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa käyvät Suomelle kalliiksi. Tuoreen UKK-instituutin selvityksen mukaan pelkästä ihmisten liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat joka vuosi jopa kolme miljardia euroa. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen liikunta heikentää lasten oppimistuloksia, lyhentää työuria, ja kasvattaa väestön terveyseroja.

Tutkimus osoittaa taas kerran, että meidän jokaisen kannattaa huolehtia omasta ja läheisten liikunnasta. On hyvä, että liikunnan merkityksestä kaiken ikäisten terveydelle puhutaan. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa.

Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on olennainen keino, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa. Julkisella vallalla on liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä edistävien palveluiden hoidossa iso vastuu.

Opetusministerinä aloitin liikunnan lisäämisen lasten koulupäivässä. Tällä eduskuntakaudella tavoitteeksi asetimme liikkuvan koulun. Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi. Helsingin seuraava iso ponnistus on koulupihojen kuntoon laittaminen leikkiin ja liikuntaan innostavaksi. Varsinkin kantakaupungin ja vanhimpien koulujemme pihat vaativat uudistamista. Toinen iso urakka on saada kaikki päiväkodit mahdollistamaan lasten riittävä liikunta. Päiväkodeissamme on isot erot, miten lapsilla on mahdollista leikkiä ja liikkua terveyttä edistävästi.  Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Helsingin on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistus on mittava mahdollisuus myös luoda uusia tapoja edistää liikuntaa ja terveyttä.  Järjestöt tekevät liikunnan edistämisessä kiitettävää työtä. Diabetes on esimerkki sairaudesta, jossa liikunta on tärkeä osa hoidon tasapainoa. Olen mukana Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen Diabeteskävelyssä lauantaina 28.4. Lähtö Narinkkatorilta kello 12.00. Tervetuloa mukaan liikkumaan ja keskustelemaan!

Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedustaja