Sote-vastuuministeri Saarikon johdolla on syytä selkeyttää asiakassetelipykälää perusteluineen ennen valinnanvapauslain lausuntokierrosta. Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta. Lausuntokierrokselle ei pidä laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ole hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä eteenpäin yhteisvoimin.
On päivän selvää, että kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä päivystystä ole kenenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta.
Hallitus on selvästi sopinut, että valinnanvapaus on pääsääntö peruspalveluissa, mutta erityistason palveluissa valinnanvapautta laajennetaan vain soveltuvin osin. Asiakassetelipykälissä on oltava sopivassa suhteessa joustoa mutta myös velvoittavuutta, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen saadaan riittävät välineet. Säädöksien on edistettävä laadukasta päivystyksen ja koko erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavaa toimintaa sekä maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta. Valinnanvapauden laajentaminen on keino edistää uudistumista palvelunkäyttäjän näkökulmasta. On ymmärrettävä, että sen tarkoitus on muuttaa toimintatapoja ihmisen parhaaksi.
Asiakasseteli on yksi väline turvata ihmiselle sopivat palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttava hoitoketju. Asiakassetelien hallinnointiprosessi on hiottava mahdollisimman ketteräksi, jotta tavoitellut hyödyt voidaan saavuttaa. Kaikissa tapauksissa asiakassetelin myöntää maakunta ammattihenkilön tekemän arvion perusteella.
Valmistelussa edetään normaalin lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. On vakiintunut käytäntö, ettö lausuntokierroksen jälkeen tehdään tarpeellisiksi katsotut muutokset. Eri toimijatahojen, etenkin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kuuleminen on uudistuksessa oltava jatkossakin mukana tiiviisti.
Valinnanvapauslain perusperiaatteet läpäisivät viime toukokuussa perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Perustuslakivaliokunta piti tervetulleena ihmisen itsemääräämisoikeuden lisäämistä mutta antoi myös tiukat muutosvaateet, jotka on nyt valmisteltu. Merkittävämpiä muutoksia ovat yhtiöittämisvelvollisuuuden muuttaminen mahdollisuudeksi. Yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden tasapuoliseen kohteluun markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuuteen ja läpinäkyvyyteen on etsitty vaihtoehtoiset keinot. Mittavan uudistuksen voimaantuloa on porrastettu uudella tavalla. Säätelyä on muokattu tarkkarajaisemmaksi erityisesti asiakasseteleiden kohdalla.
On tärkeää, että muutosten perustuslailliset arviot on tehty huolella samoin vaikutusarviot suhteessa uudistuksen tavoitteisiin. On myös syytä nostaa esiin tietoa kansainvälisistä verrokeista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Isossa Britanniassa valinnanvapautta on toteutettu jo vuosikymmenen ajan mahdollistamalla asiakkaan palveluntarjoajan valinta. Suomessa palvelusetelin tuomat vaikutukset ovat olleet tähän mennessä myönteisiä. Palveluiden saatavuus, laatu ja kustannusvaikuttavuus ovat parantuneet siellä, missä palveluseteleitä on otettu käyttöön.
Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti mahdollistavat uudessa lakiluonnoksessa paremmin myös pienten ja keskisuurten toimijoiden tulon palveluiden tuottajiksi. Tätä nykyä yksityisiä markkinoita dominoivat suuryritykset, valinnanvapauden myötä haastava tavoite on kääntää tilanne monituottajamalliin. Tämä tuo ihmiselle lisää aitoja vaihtoehtoja ja toivottavasti tervehdyttää nykyistä kilpailutilannetta.
Huolellisesti toteutettuna asiakassetelijärjestelmän käyttöönotto turvaa palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja laatua kaikkialla maassa. Nyt palvelusetelin käyttö vaihtelee suuresti ja ihmisten mahdollisuudet ovat eri kunnissa erilaisia. Ihmisen kannalta asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat inhimillinen tapa järjestää palvelut verrattuna nykyisen kilpailutukseen. Kun valinnan tekee ihminen ei kilpailutusta eikä hankintalakia sovelleta.
Perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia myös maakunta-ja järjestämislakiin. Myös muita muutoksia on meidän valiokunnassa arvioitava ja tehtävä.
Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa johtaa uudistuksen tavoitteita heikentäviin ratkaisuihin. Kannan huolta pienten maakuntien kantokyvystä palveluiden tuottajina sekä maakuntien suuren määrän vaikutuksista uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallituksenkin on syytä vielä arvioida, miten maakunta-ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin luotaisiin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yliopistollisten sairaaloiden alueet ovat toimivia yhteistyöalueita. Myös sote-tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaistava. Eduskunta on tämän vuoden budjettia käsittelevässä mietinnössä asiasta tehnyt velvoittavan lausuman.
On tärkeää, että maakuntauudistuksen yksityiskohdista käydään julkista keskustelua. Nyt on vaara, että massiivinen maakuntauudistus livahtaa huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa.
Eduskuntaan on tuotava laadukas lakiesitys, joka täyttää uudistukselle asetetut tavoitteet. Lopullisen päätöksen sote-maakuntauudistuksen sisällöstä tekee eduskunta kuultuaan asiantuntijoita.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja