Siirry sisältöön

Valinnanvapausuudistus on mittava ja se on ymmärrettävästi herättänyt kysymyksiä ja huolta. Lakiluonnos on lausuntokierroksella tämän kuun loppuun asti. Koska valmistelu on kesken, on selvää, että tarkennusta vaativia kohtia on useita. Siksi laki lausuntokierrokselle on laitettu. Se, että muutoksia tehdään ei tietenkään tarkoita sitä, että lain tarkoitus olisi huono. Kyse on siitä, että laista halutaan tehdä yhteisvoimin paras mahdollinen.

Toivon lausuntokierrokselta rakentavia ja ratkaisukeskeisiä kehitysideoita. Nyt on vaikuttamisen paikka. Asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla tarkkaan puitava ja hyödynnettävä. Olen toistuvasti sanonut, että eduskuntaan emme huonoa laki käsiteltäväksi huoli. Hallituksen tulee istua avokonttorissaan niin pitkään, että vielä auki olevat kysymykset on ratkottu. Viimeisteltynä on oltava myös vedenpitävät vaikutusarviot ja kunnollinen tietopohja koko lainsäädäntökokonaisuuden vaikutuksista.

Valinnanvapauslaki on aivan olennainen osa sote-lakipakettia, joka on eduskunnan arvioitava kokonaisuutena.  Kaupunkilaisjärkikin sanoo, ettei yksi osa voi eduskunnassa edetä ilman muita. Tämä on aikataulutuksessa huomioon otettava. Valinnanvapaus on opposition sote-ehdotuksista puuttuva osa, jonka tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja ja yhdenvertainen pääsy hoitoon ja tietenkin nostaa ihminen keskiöön järjestelmälähtöisyyden sijaan. Ilman valinnanvapautta uudistus olisi torso. Se, että peruspalvelun tuottamiseen varattu julkinen raha seuraa ihmisen valintaa, on keino varmistaa, että ihminen saa palvelun eikä häntä jätetä jonoon. Valinnanvapaus on palveluja tarvitsevan ihmisen puolella.

Peruspalveluiden vahvistamiseen on yritetty etsiä keinoja vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista. Työssäkäyvillä on mahdollisuus käyttää työterveyshuoltoa ja jonoista pääsee ostamalla yksityisiä palveluja tai ottamalla terveysvakuutus. Kelan ja THL:n tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia on Helsingissä enää 36 %. On hyvinvointipolitiikkamme irvikuva, että oikea-aikainen pääsy peruspalveluihin on kiinni kukkaron paksuudesta. Tähän haluemme muutoksen.

Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin verorahat käytetään valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Valinnanvapaus on myös mahdollisuus turvata lähipalveluja. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että valinnanvapauden laajentamisella on onnistuttu vahvistamaan hoitoon pääsyä ja perusterveydenhuollon laatua. Oikea-aikainen hoito lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja.

Valinnanvapautta on tarkoitus laajentaa ensisijaisesti peruspalveluissa niin, että myös yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voisivat tarjota sote-keskuspalveluja julkisen vallan määrittelemin tiukin ehdoin. Näin saadaan vaihtoehtoja. Julkinen valta määrittelee valinnan vapauden piirissä olevat palvelut, korvauksen palvelun tuottajille ja laatukriteerit. Ihmiselle asiakasmaksut ovat samat riippumatta palveluntuottajasta. Valinta on mahdollisuus ei pakko. Jos valintaa ei halua tehdä, osoitetaan jokaiselle läheltä sopiva sote-keskus. Palvelun tuottajat eivät voi valita asiakkaitaan. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla.

Mikään iso uudistus ei ole helppo, heti täydellinen tai tehtävissä ilman muutosvastarintaa. Uudistuksen pysäyttämisestä kärsisi eniten hoitoa tarvitseva ihminen. On jokaisen suomalaisen etu, että uudistus viedään huolella ja yhteistyössä maaliin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

 

 

 

Tiedote 17.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

EU-ministerivaliokunta on tehnyt tänään päätöksen, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa EMA:aa. Lontoossa toimivaa virastoa ollaan siirtämässä brexitin vuoksi muualle. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti iloitsevat siitä, että Suomea on tarttunut tärkeään mahdollisuuteen. Tämän on hyvä tulevaisuuspäätös, jolla rakennetaan tulevaisuuden kasvua suomalaisen huippuosaamisen varaan. ”Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin”, toteavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

EMAn saamista Suomeen edistää se, että hallitus ratkaisee myös viipymättä auki olevan Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa koskevan kysymyksen. Aikoinaan tehty lääkealalle haitalliseksi osoittautunut päätös ei saa jarruttaa Euroopan lääkeviraston saamista Suomeen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Edustajat ovat jättäneet Fimeasta ja Emasta kirjallisen kysymyksen (KK 76/2017 vp).

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Tiedote 16.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys - ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa korostaa riittävän lähiopetuksen tärkeyttä ammatillisen koulutuksen laadun turvaamisessa. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen oheneminen on hänen mukaansa iso riski koulutuksen laadulle.

Eduskunta on edellyttänyt lähiopetuksen määrän seurantaa. Sarkomaan mukaan tässä ei vielä ole edetty.

"Tiedot voitaisiin kerätä esimerkiksi Opetushallituksen toimesta koulutuksen järjestäjiltä. Tehokkainta olisi kerätä tiedot rahoituksen määräytymisen tietopohjaksi. Näinhän kerätään tiedot muun muassa keskeyttämisestä ja työllistymisestä", Sarkomaa sanoo tiedotteessaan.

"Kun lainsäädännössä ei ole eikä ilmeisesti reformin myötä tule säädöksiä opetuksen määrästä, niin on pohdittava, miten voimme päättäjinä varmistaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä panostamaan juuri opetukseen ja päteviin opettajiin", hän lisää.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

"Opetusministeriössä on arvioitava, voisiko rahoituksen yhtenä kriteerinä olla, kuinka paljon opiskelijalle opetusta annetaan per opintopiste. Ammatillisen koulutuksen kustannuksista enää puolet menee opetukseen, ja lähiopetuksen määrä on pudonnut jopa alle ekaluokkalaisen koulutuntimäärän eli 20 tunnin viikossa. Suunta on muutettava", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa pitää toivoa antavana, että eduskunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen ammatillisen koulutuksen uudistavan lainsäädännön.

"Laadukas ammatillinen koulutus on keskeinen avaintekijä maamme kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta", hän sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 16.3.2017

Julkaistavissa heti

Sote-valiokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (Kesk), Arja Juvonen (PS) ja Sari Sarkomaa (Kok) esittävät, että Sipilän hallitus tekisi kokonaisarvion eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta ja sisällyttäisi jatkossa valtion budjettiin arvion sen vaikutuksista eläkkeensaajiin ja lapsiperheisiin.

Sipilän hallitus on vahvistanut sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeella ikääntyneiden hyvinvointia ja parantanut hoivaa. Tämän vuoden alusta eläkeläisten verotusta kevennettiin. Työtä ikääntyneiden hyvän hoivan ja eläkeläisköyhyyden poistamisen eteen on jatkettava määrätietoisesti. Eläkeläisen ostovoimaa on turvattava erilaisin keinoin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen muistuttaa, että Sipilän hallitus on korottanut Matti Vanhasen hallituksen aikana luotua takuueläkettä vuoden 2016 alusta reilulla kahdellakymmenellä eurolla sekä korottanut omais- ja perhehoitajien minimipalkkioita ja parantanut heidän tukipalveluita ja oikeuttaan vapaapäiviin.

Kansanedustajat esittävät, että Sipilän hallitus uudistaisi erityisesti valtion talousarvion vaikutusarviointia. Ensi vuoden budjetin valmistelussa voitaisiin arvioida eläkeläisten ostovoimaa ja sen kehittymistä.

"Yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Tästä syystä olisi tärkeää, että valtion talousarvioon dokumentoitaisiin talouden sopeutustoimien ja uudistusten yhteisvaikutukset eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. Eläkeläiset ovat tässä olennainen ryhmä," alleviivaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sipilän hallitusohjelmassa on luvattu kehittää lapsivaikutusten arviointia. Päätöksenteossa on tärkeää arvioida nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalla sitä, mitä budjettiesitys merkitsee esimerkiksi lapsiperheiden ja ikäihmisten arjessa.

"Tämä tärkeä avaus osaltaan mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin myös eduskunnassa, joka säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Vaikutusten arvioinnit ovat erityisen tärkeitä varsinkin aikana, jolloin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja työn alla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia," kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 10.3.2017

Julkaistavissa heti

Turkulainen kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa he tiedustelevat mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Euroopan lääkeviraston tavoittelussa.

He toteavat panneensa myönteisesti merkille sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) myötämieliset lausunnot asiasta viime vuoden lopulla.

Euroopan lääkevirasto (EMA) on Euroopan unionin Lontoossa sijaitseva erillisvirasto, joka vastaa muun muassa eurooppalaisten lääkevalmisteiden arvioinnista ja valvonnasta. Ison-Britannian aloittaessa eroneuvottelut Euroopan unionin kanssa tulee lääkeviraston sijainti uudelleen arvioitavaksi. Monet EU:n jäsenmaat ovatkin jo ilmoittaneet kiinnostuksensa viraston uudeksi sijainniksi.

"Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa," painottavat Saarikko ja Sarkomaa.

Lääkevirasto on kooltaan huomattava, niin työntekijämäärässä kuin kansainvälisen asiantuntijaverkoston osalta. Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja vahvistaisi kansallista lääkealan kehitystä.

"Viraston tavoittelu vahvistaisi Suomen asemaa ja tunnettuutta lääkekehityksen, lääketeollisuuden ja terveysteknologian vahvana maana. Suomessa on alaan kohdistuvaa suurta osaamista ja potentiaalia," toteavat Saarikko ja Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Annika Saarikko, p. 040 744 6770

kansanedustaja Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

 

 

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi.

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (FIMEA)  osalta.

Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse.

Euroopan lääkevirastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet muun muassa Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja Italia.

Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa.

Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.

Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

Ennen kuin lähdemme vaikuttamaan Euroopan lääkeviraston sijaintiin on meidän kyettävä päättämään oman lääkevirastomme sijainnista siten, että sen toimintakyky ja kehittymismahdollisuudet ovat suotuisimmillaan.

Selvitystyöryhmä ja selvityshenkilö Osmo Soininvaara ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kummatkin esittivät perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Tiedote 9.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Fimean osalta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kirittävät Suomea tarttumaan mahdollisuuteensa.

”Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse”, kannustavat edustajat Sarkomaa ja Lauslahti.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet mm. Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja italia.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Sarkomaa ja Lauslahti pitävät viisaana, että samassa yhteydessä hallitus purkaisi vahingolliseksi osoittautuneen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamisen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sote-lakipaketti on tulos poikkeuksellisen pitkästä valmistelusta. Sote on usean hallituksen ja kaikkien puolueiden vuorovedoin lähes 20 vuotta yrittämä ja urakoima uudistus. Kaikki olemme yhtä mieltä, että uudistus on välttämätön.

Kansankunnan edun nimissä olisi nyt vastuullista yhdistää voimat ja viedä tämä vuosikausien yhteisurakoinnin tulos eduskunnassa yhteistyössä maaliin.

Soten palauttaminen lähtöruutuun ei ole kenenkään etu. Vähiten jonossa ilman palveluita odottavan ihmisen. Mutta ei myöskään yhdenkään puolueen etu. Kyse on koko politiikan uskottavuudesta.

Vaikeissa asioissa me suomessa olemme yhdistäneet voimamme. Nyt on sen paikka. Sote- uudistus tehdään palveluja tarvitseville ihmisille ja heidän etunsa on meidän kyettävä laittamaan etusijalle.

Seisova sote- vesi jäytää koko hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita. Sote-henkilöstökin on lopen uupunut vatvomiseen. Tekemättä ei voi enää jättää.

Malli ei varmastikaan täytä kaikkia 200 edustajan toiveita. Eikä se ole yhdenkään puolueen oma malli. Myönnän avoimesti, että vaikeaa on ollut hyväksyä kantokyvyltään eri mittaisten 18 maakunnan malli. Isompien lihasten viisi sote-aluetta olisi vastannut parhaiten tulevaisuuden haasteisiin.

Mieluiten olisin ottanut valinnanvapauslain eduskuntaan yhtä aikaa maakunta- ja sote-järjestämislain kanssa. Ymmärrän kuitenkin hallituksen aikataulun valmistella valinnanvapauslaki laajan kansalaiskeskustelun kautta kuntoon. Kaupunkilaisjärkikin sanoo, että paketti on kokonaisuus ja kokonaisuutena eduskunnan on se arvioitava.

Pettymys oli myös se, etteivät pääkaupunkiseutu ja hallitus eivät löytäneet Metropolialueen sote- erillisratkaisua. Jokaisella meillä on lakipakettiin liittyviä kipeitä kohtia.

Kaikkiin kysymyksiin pureudumme valiokuntatyössä. Kaikki uudistuksen tavoitteita eteenpäin vievät korjausehdotukset-  oppositiosta yhtälailla- ovat enemmän kuin tervetulleita. Selvä on, että opposition tehtävä on esittää kritiikkiä. Sitä on tehtykin. Silti oppositiolla ei ole yhtenäistä mallia sotesta eikä todellista vaihtoehtoa.

Pelkästään palveluiden integraatiosta oppositio on täysin levällään. Rkp jättäisi vanhustenhuollon ja sosiaalipalvelut kuntiin. Vasemmisto sen sijaan katsoo integraatiota täysin järjestelmäkeskeisesti ajatellen, että integraatio tarkoittaa vain seiniä. Hallituksen sote-mallissa on ihmiselle sote-palveluiden integraatio ydin ja siinä tehdään megaloikka kokoamalla koko sote vahvan järjestäjän sateenvarjon alle. Integraatio on tiedon kulkua ja palveluiden räätälöimistä ihmiselle eikä niinkään seiniä.

Epäselväksi on jäänyt myös oppositiopuolueiden omat sote-mallit ja niiden todellinen toteuttamiskelpoisuus. Kukaan ei tunnut tietävän esimerkiksi mikä on tarkkaan ottaen sdpn aluekuntamalli ei edes keskeiset demarit itse.

Tämä kuvaa sote-uudistuksen vaikeutta.

On hyvä rehellisesti todeta, ettei ole olemassa täydellistä ideaali-sotea. Sellainen ei ehkä ole käsittelyssä olevakaan. Toivon todella, että oppositio myöntää, viimeistään paneuduttuaan sote-lakipakettiin- että hallituksen esitys on historiallinen harppaus eteenpäin ja luo oivat mahdollisuudet turvata yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat hyvinvointipalvelut- Ja että esityksen hyväksyminen on joka suomalaisen etu. Kysyn oppositiolta olettehan mukana yhteisrintamassa tekemässä uudistusta, ja repimisen sijaan rakentamassa.

Sote-järjestelmä ei tule koskaan valmiiksi. Kehittämistyötä on tehtävä jatkuvasti. Sote-uudistuksen seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä päätös. Havaittuja epäkohtia on korjattava aina välittömästi. Soten uudistaminen ei saa enää koskaan olla vuosikymmeniä urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys. Jatkuvaa ihmisen näkökulmasta tapahtuvaa uudistumista vauhdittaa lausunnolla oleva valinnanvapauslaki.

Vetoan oppositioon, että yrittäisitte voittaa vastenmielisyyden ihmisten osallisuuden lisäämiseen. Asiaan, joka on tavallista arkea muissa pohjoismaissa ja Euroopassa.

Suomi oli ensimmäinen maa, joka vahvisti potillaan asemaa säästämällä potilaslain vuonna 1993. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla ja koko sote-uudistuksella on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi. Siinä on hyvä tehdä yhteistyötä koko eduskunnan.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

(Puheenvuoro 7.3.2017 lähetekeskustelussa)

Helsinkiläisten kansanedustajana teen työtä lukuisin tavoin rakkaan kotikaupunkini eteen ja painan kaasua helsinkiläisten parhaaksi tehtävässä asioissa. Kiitän kannustuksesta, kysymyksistä ja positiivisesta palautteesta liittyen lähestyviin kunnallisvaaleihin. Kyllä, olen kunnallisvaaleissa vahvasti mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumisen. Ehdokkaana näissä vaaleissa en ole.

Olen toiminut politiikassa monessa ja myös yhtä aikaa valtuutettuna ja kansanedustajana. Asioita on aina vain enemmän ja eduskuntatyö on entistäkin haastavampaa. Liian usein työssäni on jo nyt tilanne, että pitäisi eduskuntatyön takia olla useassa paikassa yhtä aikaa. Asioihin on ehdittävä paneutua. Politiikka ja Helsinki on täynnä asioita, joissa on innostavaa olla mukana, mutta kaikkea ei ehdi tekemään. Elämän ja politiikan viisaus on osata priorisoida.

Kaiken lisäksi edessä on mitä todennäköisemmin maakuntavaalit 2018. Vaaleissa valitaan päättäjät, jotka käytännössä toteuttavat työn alla olevan sote-uudistuksen. On oma kysymyksensä, mistä saadaan ehdokkaita, joilla asiaan on aikaa ja asiantuntemusta. Oma pohdintansa on myös se, että onko tarkoituksenmukaista, että samat henkilöt ovat ehdolla kunnissa, maakunnissa ja eduskunnassa? Olisiko viisasta, että vaalit olisivat jopa kaikki yhtä aikaa?

Puolivälitarkastuksessa työllisyys ykkösagendalle

On toivoa antavaa, että taloudessa on orastavaa valoa näkyvissä. Tosiasia kuitenkin on, että hallitusohjelman tavoitteita ei saavuteta ilman lisätoimia. Hallituksen on puolivälitarkistuksessa päätettävä tuntuvista lisätoimista yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ja erityisesti me kokoomuslaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet työstämme ministeri Orpolle esityksiä puoliväliriiheen uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamiseksi ja kaiken työn kannattavaksi tekemiseksi. Olennaista on, että hallitus keskittyy olennaiseen ja unohtaa veneveron kaltaiset esitykset, joiden kokonaisvaikutus talouteen olisi ollut selvästi miinuksella.

Hallituksen on puoliväliriihessään saatava liikkeelle perhevapaauudistus, jonka vauhdittamiseksi olemme kokoomuksessa tehneet oman mallimme.

Helsinkiläisille hyvä sote-uudistus

Eduskuntatyössä on poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia, joissa on pidettävä Helsingin puolta ja samalla vietävä ne onnistuneesti maaliin. Tekemättä ei voi jättää, kuten arvostettu tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on sanonut. Maakunta- ja sote-uudistus on yksi eduskuntakauden mittavimmista urakoista. Toimin kokoomuksen edustajana asiaa käsittelevässä sote-parlamentaarisessa työryhmässä, jossa työstämme viikoittain uudistusta eteenpäin. Tapaan aktiivisesti Helsingin kaupungin sote-toimijoita, jotta yhdessä saisimme näkemykset ministeri Rehulan johtamaan valmisteluun. Hallituksen on viisasta ymmärtää pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja asema.

Ammattiapteekin rooli uudessa sotessa?

Koska 100 vuotta täyttävän suomen tilanne on historiallisen haastava, työstämme uudistuksia hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteistyönä. Viime viikolla nimettiin uusin työryhmä, jossa olen kokoomuksen edustaja, käsittelemään apteekkien toimintaa tulevaisuudessa.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat

Mielestäni Helsingin kokoomus on onnistunut ehdokas asetannassa ja meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa kunnallisvaalit ja pormestarivaali. Loistotulos edellyttää tietenkin kovaa työtä, mutta siinä kokoomuksen Helsingin järjestöväki on parhaimmillaan.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat. Kevään aikana vierailen mm. yrityksissä, kouluissa sekä sote-virastomme eri toimipisteissä. Olen mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja tietenkin vaalitapahtumissa eri puolella Helsinkiä. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

Hyvää kevättä toivottaen

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

puh. 050 511 3033

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä, sanovat kokoomuskansanedustajat mielipidekirjoituksessaan.

"Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava 
ympäröivän maailman
mukana."

Lukijalta. Perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuslinjausten tulee elää ajassa. Nykyinen perhevapaamalli ei huomioi riittävästi erilaisten perheiden yksilöllisiä tarpeita. Arkihaasteiden lisäksi nykyinen järjestelmä syrjäyttää naisia työelämästä, mikä näkyy naisten muita Pohjoismaita alempana työllisyytenä, heikompana palkkakehityksenä ja pienempänä eläkkeenä.

Nykymalli on luotu aikana, jolloin varhaiskasvatusta ei ole vielä tunnistettu tärkeäksi osaksi koulutusjärjestelmäämme. Myöhemmin tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatuksen voiman oppimiserojen tasaajana, ja että suurimmat hyötyjät olisivat usein juuri ne lapset, joita hoidetaan yksinomaan kotona. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on huomattavasti muita Pohjoismaita alhaisempi.

Nykyinen perhevapaamalli kaipaa pikaista päivitystä. Kokoomus julkaisi helmikuun lopussa Perheet ja työelämä –asiakirjan, joka tarjoaa ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Ehdotuksissa on huomioitu perheiden arjen sujuvuus kokonaisuutena ja asetettu lasten etu etusijalle. Samalla on haluttu vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä työnteon kannustimia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Kokoomuksen perhevapaamallin keskeiset periaatteet ovat laaja joustavuus ja molemmille vanhemmille kiintiöidyt perhevapaakuukaudet. Laaja joustavuus ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet ja mahdollistaa valinnanvapauden.

Puolueemme mallissa pyritään eroon vapaiden käytön tiukoista raameista sekä tuetaan mahdollisuutta osa-aikaiseen työntekoon.

Kiintiöinnillä puolestaan kannustetaan tasa-arvoisempaan hoitovastuun jakaantumiseen perheissä.

Pähkinänkuoressa malli koostuu äidille maksettavasta viiden viikon odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta.

Lisäksi malli sisältää kuuden kuukauden mittaisen joustavan 800 euron hoitorahan, joka jaetaan tasan vanhempien kesken. Isän vanhempainvapaan ensimmäinen kuukausi olisi korotettu, kuten äideillä nykyisin. Toisen vanhemman ei ole myöskään pakko käyttää omaa osuuttaan.

Perheiden erilaiset tarpeet on huomioitu kokoomuksen mallissa – esimerkiksi vapaasti jaettavan kuuden kuukauden osuuden voi käyttää isovanhempi tai uusperheen aikuinen jäsen.

Perhevapaita voi käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä osa-aikaisen työn ohessa. Täysimääräisenä tuet riittävät siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina 3-vuotiaaksi asti.

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä. Uudistus tarjoaisi ratkaisun moneen ongelmaan. Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava ympäröivän maailman mukana ja tuettava perheiden mahdollisuutta yhdistää työnteko ja lastenhoito joustavasti ja vaihtelevissa tilanteissa.

Kokoomuksen kansanedustajat

Sanna Lauslahti

Espoo

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa