Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 26.11.2016
Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapaus on inhimillinen vaihtoehto uudistaa sote

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa muistuttaa, että työn alla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohta on ihmisten palvelutarpeet. Asiakas- ja potilaslähtöisyys ja valinnanvapaus ovat keino päästä nykyisestä asiakasta pompottelevasta järjestelmästä sujuviin hoito- ja palveluketjuihin. Valinnanvapaus parantaa ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta.

- Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja. Nykytila, jossa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät on irvikuva tasavertaisesti terveyspolitiikasta. Tämä on korjattava, Sarkomaa kertoo.

Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta. Keskustelu valinnanvapaudesta on kuitenkin saanut käsittämättömiä muotoja. Opposition vastenmielisyys ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen käyttämiinsä sosiaali- ja terveyspalveluihin on lähes käsin kosketeltavaa.

- On mahdotonta käsittää, että valinnanvapauden laajentaminen on syy, jonka takia oppositio uhkaa jopa kaataa koko uudistuksen. Usean vaalikauden viipyneet uudistuksen kamppaaminen on kylmää ja vastuutonta politiikkaa, jossa on täysin unohtunut ihminen ja inhimillisyys, Sarkomaa suitsii oppositiota.

Hallituksen sote-uudistukseen sisältyvä valinnanvapaulain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee valittavissa olevat palvelut, ehdot ja laatukriteerit, joita noudattavat julkiset, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat voivat toimia yhdenvertaisesti palveluntuottajana. Korvausten taso ja sitä kautta kustannusten kokonaismäärä ovat maksajan eli julkisen vallan, päätettävissä ja säädettävissä.

Valinnan palveluntuottajista tekee palveluja käyttävä ihminen ja julkinen veroraha seuraa ihmisen mukana. Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja siten ihmiselle palvelun hinta ovat sama riippumatta palveluntuottajasta. Näin kilpailutekijäksi muodostuu hinnan sijaan hoidon laatu ja hoitoon pääsy.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Puh. 050 5113033

Julkaistu

Päivän ilouutinen on, että hoitajamitoitus pidetään ennallaan. Tämä oli viisas päätös, jonka teimme hyvällä yhteistyöllä. Tuore päätös tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään. Päätös liittyy hallitusohjelman esitykseen vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamisesta osana meneillään olevaa vanhuspalveluiden laatusuosituksen päivittämistä.

Hallituspuolueiden sote-vastaavien joukolla teimme osaltamme työtä, että hallitus löysi ratkaisun asiassa. Päätös on arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Hallitus sopi, että hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta yhdenmukaistetaan siten, että mitoitus on jatkossa sama yksityisillä ja julkisilla palvelutuottajilla. Henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta. Muutokset kohdistuvat mitoitusperusteisiin kaikilla tasoilla. Tämä vaatii vielä työstämistä eikä ole yksinkertainen asia.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) uudistaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta pohjalta. Edessä on vielä iso työ, joka on tehtävä huolella. Hoitohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon.

Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Tämä on myös tärkeää.

Johtamani Kokoomuksen sosiaali-ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun. Palaute, ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 18.11.2016

Julkaistavissa heti

Hallituspuolueiden soster-vastaavat iloitsevat hoitajamitoituksen säilymisestä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat, kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) iloitsevat, että vanhustenhuollon hoitajamitoitus on päätetty säilyttää ennallaan.

Päätös on arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen p. 050 5122886

Arja Juvonen p. 050 5311108

Sari Sarkomaa p. 050 5113033

Julkaistu

Tiedote 17.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustajat Sarkomaa, Saarikko ja Elomaa kiirehtivät apteekkitoiminnan kehittämisehdotuksia

Kaikissa hallituspuolueissa on parhaillaan käynnissä laajempi valmistelu apteekkitoimintaa tai lääkehuoltoa kehittävistä toimenpiteistä.

Hallituspuolueiden kansanedustajien ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten Sari Sarkomaan (kok.), Annika Saarikon (kesk.) ja Ritva Elomaan (ps.) mielestä suomalaista ammattiapteekkia tulee kehittää osana terveydenhuoltoa. Kiireellisempänä on toimeenpantava vuonna 2015 julkaistu Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän ehdotukset. Työryhmä luovutti mietintönsä edellisen vaalikauden lopussa, tammikuussa 2015, ja se oli yksimielinen.

- Kyseisten uudistusten toimeenpanon tulee ehdottomasti kuulua hallituksen rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman työhön, johon on tärkeä saada vauhtia. Työryhmä on tehnyt merkittävän työn pohtiessaan lääkehuollon uudistamistarpeita, eikä tehtyä työtä kannata heittää roskakoriin, sanovat edustajat.

Kansanedustajat painottavat, että lääkehuollon keskeisenä tavoitteena pitää olla tarkoituksenmukainen lääkkeenkäyttö. Työryhmän tekemät kehittämisehdotukset antavat hyvän pohjan lääkehuollon uudistamistoimille.

- Erityisesti kausi-influenssarokotusten antamista apteekissa kannattaa lähteä edistämään nopealla aikataululla, toteavat edustajat.

Apteekkeja kannattaa integroida syvemmälle terveydenhuoltoon, ja lisätä apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kanta- järjestelmä toimii tässä hyvänä pohjana. Eräs lääkehoidon onnistumisen kulmakivistä ja haastekohdista liittyy sairaalasta kotiutuvan potilaan lääkehoidon jatkuvuuteen. Edustajat esittävät, että sivuapteekkilupa pitäisi voida myöntää nykyistä joustavammin, esimerkiksi sairaalan yhteyteen.

- Apteekkien lukumäärää kannattaa muutenkin lisätä, mutta varmistaen apteekkiverkoston alueellinen kattavuus jatkossakin. Fimean tulee kiirehtiä uusien apteekkilupien myöntämistä. Myös apteekkilupien myöntämisperusteiden tulee olla nykyistä läpinäkyvämpiä, sanovat edustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033

Annika Saarikko puh. 040 744 6770

Ritva Elomaa puh. 0400 824 774

Julkaistu

Tiedote 13.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: SDP:n uhkaus kaataa sote-uudistus on vastuutonta puhetta

SDP:n puheenjohtaja Rinne on tänään kertonut demareiden laittavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen uusiksi, jos demarit ovat seuraava pääministeripuolue.

- On vastuutonta, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutuun ilman, että on esittää todellista vaihtoehtoa, paheksuu kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa.

SDP:n tähän asti esittämistä linjauksista puuttuu vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois peruspalvelujonoista. Vastausta ei ole kuulunut siihenkään, miten sote-järjestelmän uudistumista kannustettaisiin ja tuottavuutta lisättäisiin tai miten kestävyysvajeen umpeen kuromiseen vastattaisiin.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen saisi yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut. Usean vaalikauden viipyneet uudistuksen kamppaaminen olisi kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille.

- Olisi todella tylyä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vieläkään tule, vaan asian valmistelu aloitetaan taas kerran uudestaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei kestä sitä, että seuraavakin vaalikausi jatkettaisiin sote-uudistuksen vatvomista ja loputonta valmistelua. Sote-uudistus on nyt saatava maaliin, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapaus on hallituksen mallissa yksi keskeinen ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää täysin avoimeksi. SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena.

Sarkomaa kannustaa SDP:tä irrottautumaan valinnanvapauden vastustamisesta ja vastenmielisyyden tunteista sitä kohtaan, että ihmiset saisivat yhdenvertaisesti vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. Esimerkiksi vammaisille tarkoitettu sote-uudistukseen sisältyvä henkilökohtainen budjetointi on saanut laajan tuen. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalakia ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.

- Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lakiesitykseen, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 5113033

 

 

Julkaistu

Tiedote 12.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Hoitajamitoituksen alentamisesta luovuttava

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti muistuttavat hallitusta, että hoitajamitoituksen pienentämisestä on luovuttava ja tilalle on etsittävä vaihtoehtoisia säästöjä. Hallituksen on löydettävä ratkaisu, joka varmistaa hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. On tärkeää, että ratkaisu löydetään nopeasti.

Kokoomuskaksikko alleviivaa Valviran lausuntoa, jossa todetaan vähimmäismitoituksen laskemisen tarkoittavan, että oikeus hyvään hoitoon ei toteudu. Valviran lausunto perustuu siihen, että ikääntyneet ihmiset asuvat kotona entistä pitempään ja tehostettuun palveluasumiseen siirtyvien asukkaiden hoivan tarve on suuri. Suurimmalla osalla asukkaista on vähintään keskivaikea muistisairaus ja näin ollen tehostetun palveluasumisen asukkaat tarvitsevat nykyisin runsaasti hoitoa ja hoivaa. Valviran kantaa ei voi sivuuttaa, painottavat edustajat.

Kaksikko muistuttaa, että hoitajamitoituksen nykyisellään pitämisen puolesta ovat ottaneet vahvasti kantaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmävastaavat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.).

Kokoomusedustajat vauhdittavat valtakunnallisen hoitoisuusmittarin käyttöönottoa. Ikäihmisten hoidon ja hoitajien tarvetta ei voida määrittää yhdellä annetulla luvulla, sillä jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen.

- Meidän tulisi kehittää ja ottaa käyttöön osana meneillään olevaa laatusuositusten päivitystä valtakunnallinen vanhusten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllinen mittarointi. Siinä henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan, ehdottavat kokoomusedustajat.

Esimerkiksi Tehy on esittänyt, että hoitotyön johtamisen välineeksi tulisi ottaa valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jonka perusteella henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa reaaliaikaisesti.

- Ikääntyneet ansaitsevat hyvän hoidon ja hoitohenkilöstö mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin, muistuttavat edustajat.

Kokoomusedustajat jättivät 10.11. kirjallisen kysymyksen hoitajamitoituksesta vanhustenhoidossa. Kirjallisessa kysymyksessä viitattiin Valviran lausuntoon sosiaali- ja terveysministeriölle.

Hallitusohjelmassa esitetään vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi tasolla 0,60–0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Nykyinen laatusuositus vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,50 ja terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60–0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Julkaistu

Tiedote 11.11.16

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Vihreä kupla puhkesi – yliopistoindeksi unohtui varjobudjetista

Oppositiopuolueet esittelivät tällä viikolla varjobudjettejaan eduskunnassa. Varsinkin vihreiden kansanedustajat ovat käyttäneet hyväkseen kaikki tilaisuudet hallituksen haukkumiseen koulutusleikkausten mittaluokkaa suurennellen. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kummastelevat, miksi vihreiden koulutuslupaukset jäävät kattamatta puolueen varjobudjetissa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on väittänyt, että "hallitus on leikkaamassa korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusta vuoteen 2019 mennessä puolella miljardilla eurolla joka vuosi" (YLE 16.10.). Tosiasiassa korkeakoulujen ja tutkimuksen määrärahat OKM:n budjetissa laskevat 3,2 miljardista 3,1 miljardiin vuositasolla.

- Väitteet puolesta miljardista ovat vastuutonta pelottelua, joka saa aikaan koulutuskielteistä mielialaa yhteiskunnassamme. Koulutukseen kohdistetut säästöt ovat valitettavia, mutta ne on asetettava oikeaan mittakaavaan. Suomi rahoittaa ja tukee jatkossakin merkittävästi korkeakouluja ja tutkimusta, kun huomioidaan hallituksen kärkihankkeiden lisäkohdennukset ja korkeakoulujen toiminnan tehostamiseksi tehtävä työ, Sarkomaa ja Lauslahti tähdentävät.

Kansanedustajien yllätys oli suuri, kun vihreiden varjobudjetista selvisikin, että suurista korkeakoulupuheista huolimatta vihreät eivät olisikaan kohdentamassa riittäviä määrärahoja yliopisto- ja ammattikorkeakoulusäästöjen perumiseen. Korkeakoulujen indeksikorotukset loistavat poissaolollaan vihreiden "vaihtoehdossa".

– Hallitus on jäädyttänyt kaikki määrärahojen indeksikorotukset, tämä koskee myös korkeakouluja. Vihreät ovat puolitoista vuotta esittäneet yliopistojen korotusten puuttumisen hirveänä leikkauksena – mutta eivät itse esitä vastaavaa määrärahaa valtion budjettiin, kansanedustajat kommentoivat.

– Politiikassa keskeinen arvo on vastuullisuus. Jos esitetään kritiikkiä, on oltava itse valmis toimimaan toisin. Vihreiden varjobudjetista käy ilmi, että puheet ovat pelkkiä puheita. Koulutuksen sisältöpuoleen vihreillä ei ole ollut koko aikana mitään sanottavaa, ja nyt paljastuu, että rahojenkin osalta puolue harrastaa tyhjän puhumista, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

 

Julkaistu

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on todennäköisemmin nykymuodossaan EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä. Makeisveron poisto vähentää reilu 100 me valtion verotuloja.

Annoimme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa verojaostolle lausunnon makeisveron poistosta. Pidimme valitettavana, että veron tavoitteen muuttamisen ja veropohjan laajentamisen sijaan makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan nyt kokonaan eikä välittömästi kehitetä veroa terveyttä edistävään suuntaan. Kiritimme hallitusta valmistelemaan terveysperusteista valmisteveroa.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopuminen todennäköisesti lisää näiden tuotteiden kulutusta ja lisää niiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja. On myös huomattava, että hintajouston vuoksi näiden tuotteiden lisääntyvä kulutus kohdistuu ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin. Lapsilla ja nuorilla on useimmiten vähän rahaa käytettävissään, jolloin hinnanmuutokset vaikuttavat tehokkaimmin kulutuksen määrään.

Terveysperusteinen valmistevero olisi täsmätoimi vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin. Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin. Tupakan ja alkoholin verotus ovatkin jo tuttuja haittaveroja. Haittaverot tuovat valtion kassaan kipeästi kaivattuja veroeuroja.

Esimerkiksi sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina ovat mm. kansanterveyden edistäminen kannustamalla terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin. Yksi keinoista on myös valistus, mutta se ei pelkästään riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita. Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle.

Tämän vuoden joulukuussa tulee voimaan pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus. Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa tuotteen sisältämän ravintoainepitoisuuden mukaan siten, että vero nousee haitallisen ravintoaineen määrän kasvaessa. Terveysperusteinen valmistevero vaikuttaisi paitsi hinnan kautta kuluttajien ostopäätöksiin, myös toivottavasti teollisuuden tuotekehitykseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Hallituksen puolivälitarkastuksessa pitää tehdä päätös aloittaa perhevapaauudistuksen valmistelu ja linjata sen keskeiset päätavoitteet. Oli ilouutinen, että pääministeri Juha Sipilä laittoi pääministerin haastattelutunnilla 23.10. perhevapaauudistuskeskustelun virallisesti vauhtiin. Pääministeri totesi, että ”perhevapaauudistusta kannattaa lähteä valmistelemaan huolella. Valmistelu seuraavaa hallituskautta varten voidaan mielestäni käynnistää.” Perhevapaauudistus on kaikkien perheiden ja koko Suomen etu. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit. Uudistuksen tavoitteena on oltava erilaisten perheiden tasa-arvoinen kohtelu, joustavuus, vanhemmuuden jakaminen sekä työelämän tasa-arvo.

Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Korkeampi työllisyysaste on ainoa kestävä keinomme nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta. Pitkät perhevapaat vähentää myös naisten työelämäkokemuksen kertymistä ja mahdollisuutta edetä urallaan sekä saavuttaa miesten ansiotaso. Tukemalla naisten uratavoitteita oikeudenmukaisella palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla sekä yhteen sovittamalla työ ja perhe-elämä nykyistä joustavammaksi voidaan palkkaeroja tehokkaasti kaventaa.

Kokoomus on aktiivisesti ajanut, että perhevapaat uudistettaisi kokonaisuudessaan. Kokoomuksen piiristä esitettiin jo viime keväänä, että kotihoidontukea voitaisiin lyhentää, mikäli ansiosidonnaista vanhempainrahaa pidennetään. Keskustakin on kuulunut puheenvuoroja, joissa näytetään vihreää valoa tarkastella kotihoidon tukea. Olisikin kummallista, että Suomea aktiivisesti uudistava hallitus jättäisi perhevapaat työnsä ulkopuolelle. Varsinkin, kun perhevapaajärjestelmän uudistamiselle on huutava tarve ja hallituksessa on perheministeri.

Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa myös Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.

Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo käytössä Ruotsissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 23.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ei voi vaieta

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee niitä äänenpainoja, joiden mukaan perhevapaajärjestelmän uudistamista ei saisi tehdä tällä hallituskaudella. Vanhempainvapaajärjestelmän epäkohdista ei pidä vaieta, vaan keskustelua on käytävä. Sarkomaa toistaa Kokoomuksen ehdotuksen käynnistää vanhempainvapaajärjestelmän uudistus osana hallituksen puolivälitarkistuksen yhteydessä.

Sarkomaan mukaan nykyinen järjestelmä kaipaa kipeästi päivittämistä ja lisää joustoa. Järjestelmän päivittämisessä tulisi käsitellä perhevapaita laajana kokonaisuutena, ei vain yksittäisiin osiin tarttuen.

”Perhevapaajärjestelmä tarvitsee auttamatta päivittämistä. Nykyinen malli ei ole tasavertainen erilaisten perheiden ja tilanteiden osalta. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja”, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Perhevapaajärjestelmän perusteellinen uudistaminen tarkoittaisi jokaisen järjestelmän osan tarkastelua. Kun järjestelmää muutetaan, se ei Sarkomaan mukaan tarkoita vanhemmuuden roolin muuttumista.

”Vaikka maailma muuttuu, yksi asia ei muutu. Lapsen tarve vanhempien ja muiden läheisten aikuisten läsnäololle ei muutu. Hyvä vanhemmuus ei riipu lapsen hoitomuodosta, vaan vanhempien välittämisestä ja aidosta läsnäolosta tilanteissa lapsen kanssa. Sekä perheet, lapset että tilanteet ovat erilaisia, ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja sekä valinnanvapautta”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan surullisen pieni osa vanhempainvapaista jakautuu aidosti tasapuolisesti. Naiset pitävät edelleen pääosan perhevapaista.

”Vanhempainjärjestelmää on uudistettava kohtelemaan tasa-arvoisesti erilaisia perheitä, joustavammaksi tukemaan vanhemmuuden jakamista sekä äitien korkeampaa työllisyysastetta ja tasa-arvoa”, sanoo Sarkomaa.

”Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet”, summaa Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113 033