Siirry sisältöön

Saan paljon palautetta kotikaupunkini Helsingin terveyspalveluista. Helsingin kaupunginvaltuuston keskeinen tehtävä on tehdä toimia, jotta koronan pidentämät hoitojonot puretaan ja toimintoja uudistetaan niin, että terveyspalveluihin pääsee lain edellyttämällä tavalla. Ikävä kyllä tuore aluehallintouudistus vaikeuttaa tavoitteen toteuttamista. Kevään aikana olen saanut erityisen paljon palautetta terveyspalveluista ja erityisesti diabetesta sairastavilta Helsingin Omahoitotarvikkeiden jakelun toiminnasta. 

Omahoitotarvikkeiden jakelusta esimerkiksi diabetesta sairastavat saavat jokapäiväiseen sairauden hoitoonsa välttämättömät välineet. Huolia tarvikejakelusta on tullut niin suoraan helsinkiläisiltä kuin Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistykseltä. Palautteissa nostetaan esille huoli palvelun jonoutumisesta, ongelmat takaisinsoittopalvelussa ja sähköisessä asioinnissa. Epäselvyyttä on ollut myös siitä voiko hoitotarvikejakelussa asioida paikan päällä. Vaikeudet yhteyden saamisessa Omahoitotarvikkeiden jakeluun ovat aiheuttaneet viivettä hoitotarvikkeiden toimituksessa. Hoitotarvikejakelun ongelmat koskevat myös monia muita ihmisiä kuin diabeetikkoja. 

Palautteiden mukaan asiakas on pahimmillaan voinut joutua odottamaan tarvitsemiaan hoitotarvikkeita useita kuukausia. Olen asiaa selvittänyt ja tilanteeseen on saatu edistystä. Viimeisimpien tietojen mukaan Omahoitotarvikkeiden jakelun viiveet yhteydenotoissa on saatu kurottua umpeen. Takaisinsoittopalvelu toimii taas kohtuullisessa ajassa ja Maisa-viesteihin pyritään vastaamaan kolmen päivän kuluessa.

Saamani tiedon mukaan omahoitotarvikkeiden jakelussa tilannetta on saatu merkittävästi paremmaksi kevään aikana. Toiminnan kehittämistyö on hyvässä vauhdissa.

Omahoitotarvikejakeluun saa lähetteen tarvitsemiinsa hoitotarvikkeisiin omasta hoitopaikasta, esimerkiksi terveysasemalta tai erikoissairaanhoidosta. Lähete toimitetaan hoitopaikasta Omahoitotarvikejakeluun. Tilaus toimitetaan postitse noutopisteeseen tai pakettiautomaattiin. Tuotteiden toimitusaika on noin 2 viikkoa. Suositus on olla aina ensin yhteydessä Omahoitotarvikejakeluun, jotta voidaan varmistua tuotteen saatavuudesta. Tilauksen yhteydessä on mahdollista sopia, että hoitotarvikkeet noudetaan paikan päältä. Jokaisen Omahoitotarvikkeiden jakeluun paikan päälle tulevan asia hoidetaan niin pitkälle kuin mahdollista.

Helsingissä on havaittu erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoitotarvikkeiden saatavuudessa puutteita. Siitäkin huolimatta, että jo vuonna 2018 Oikeusasiamiehen toimisto antoi vastauksessaan (EOAK/268/2018) yksityishenkilön kanteluun moitteet Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Tuolloin katsottiin, että Helsingin kaupunki oli vastoin potilaslakia ja terveydenhuoltolakia rajoittanut diabetespotilaiden hoitotarvikkeita alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen suhteen olivat ristiriidassa lain kanssa ja niitä muutettiin. On olennaista edelleen säännöllisesti arvioida ja varmistaa, että hoitotarvikkeiden saatavuus on lainmukaista. Hoitavan lääkärinmääräämät omahoitotarvikkeet pitää saada ja on tärkeää, että diabeteksen hoidossa käytetään omahoitosuunnitelmaa.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimija on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla niitä tarvitseville. Diabetesliiton tekemän selvityksen mukaan korona-aika on monin tavoin heikentänyt diabeteksen omahoidon tukea. Riittämätön omahoidon tuki voi johtaa hoitoon pääsyn hankaloitumiseen ja sen myötä hoitotasapainon heikentymiseen ja hoitoväsymykseen. Hoidon negatiivinen kierre lisää usein lisäsairauksien ja tarvetta erikoissairaanhoidon palveluihin, joka tulee kalliiksi kaikille.

On vakava tosiasia, että diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on hyvin epätasa-arvoista. Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua ole seurattu systemaattisesti ja valtakunnallisesti vertailukelpoisesti. Aloitteestani eduskunta myönsi määrärahat terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. THL:n kansallinen laaturekisterityö käynnistyi aloitteestani vuonna 2018. Osana laaturekistereitä viime vuonna julkaistiin Diabetesrekisteri. Se antaa tärkeää tietoa diabeteksen hoidon laadusta ja alueellisista eroista. On tärkeää, että jatkossa tietoa hyödynnetään hoidon parantamiseksi, alueellisten erojen kaventamiseksi sekä myös hoitotarvikkeiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 

Helsingissä on löydettävä ratkaisut, joilla varmistetaan sujuva hoitotarvikkeiden jakelu. Yksi syy hoitotarvikejakelun ongelmiin on henkilöstöpula ja vaihtuvuus. On tärkeää, että henkilöstövaje saadaan korjattua ja tärkeää työtä tekevien työntekijöiden perehdytykseen panostetaan. Olennaista on, että palvelun ohjeet ovat selkeät, että sitä tarvitsevat osaavat palvelua käyttää. Esimerkiksi toimivan uuden sensorien saaminen ajoissa on olennaista hoitotasapainon säilyttämiseksi.

Toimin eduskunnan diabetesverkostossa, johon kuuluu kansanedustajia eri eduskuntapuolueista. Teen työtä yhdessä Diabetesliiton ja sen yhdistysten kanssa diabeetikoiden hyvän hoidon edellytysten turvaamiseksi, sekä diabeetikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisen tärkeä yhteistyötahoni on Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys.


Vuosien varrella olemme yhteistyössä tehneet toimia diabeteksen paremman hoidon puolesta. Esimerkiksi helsinkiläisten diabetesta sairastavien sensoreiden saatavuutta on kehitetty vastaamaan Käypä-hoitosuosituksia. On hyvä tavoite, että Helsinki maamme pääkaupunki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä muun muassa diabeteksen hoidon kehittämisessä. Esimerkiksi sensoreiden uusimmat teknologiat on syytä ottaa käyttöön Helsingissä. Otan mielelläni vastaan palautetta helsinkiläisiltä diabeteksen hoitoon, terveydenhuoltoon ja kaupunkimme toimintaan liittyvissä asioissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Julkaistu Töölöläisessä 7.5.2023

Olen saanut kasvavassa määrin kaupunkimme kauppiailta ja muilta kaupan alan toimijoilta huolestuttavia viestejä lisääntyvistä myymälävarkauksista ja häiriökäyttäytymisen aiheuttamista uhkatilanteista kaupoissa. 

Vakavimpia ovat helsinkiläisiä järkyttäneet aseelliset ryöstöt. Kaupan liiton kuluttajakyselyn mukaan asiakaspalvelutilanteissa häiritsevä ja epäasiallinen käytös on lisääntynyt erityisesti kaupoissa. Monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Asiakkaiden kokemukset häiriökäytöksestä ovat nousseet viidessä vuodessa 15 prosentista 23 prosenttiin. On selvää, että lisätoimia on tehtävä turvallisuuden vahvistamiseksi. Yrityslähestymiskielto on yksi tapa kitkeä toistuvia näpistelyitä ja häiriökäytöstä kaupoissa.

Myymälävarkauksista ja näpistyksistä aiheutuvat kustannukset heikentävät yrittäjyyden edellytyksiä ja kasvua sekä kaupan työllistämistä. Tappiota ei synny vain kaupalle, vaan hävikistä ja turvallisuuspalvelusta syntyvät kustannukset siirtyvät hintoihin asiakkaiden maksettavaksi. Kaupanliiton arvion mukaan näpistelystä ja varkauksista aiheutuu vuosittain noin 550 miljoonan euron kustannukset. Näpistelijät jäävät usein kokonaan ilman rangaistusta, sillä lievemmät omaisuusrikokset eivät läheskään aina etene oikeuteen asti. Tämä antaa rikoksentekijöille väärän signaalin. Suomessa pitää löytyä tahtotilaa kierteen katkaisemiseksi.

Ruotsissa kaupan yrityslähestymiskieltolaki, tillträdesförbud till butik, on ollut voimassa maaliskuusta 2021 lähtien. Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas. Kiellon saaneista henkilöistä 75 prosenttia on noudattanut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista. Suomen Kaupan liiton tekemän yrityslähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön oikeudellisen asiantuntijaselvityksensä mukaan Ruotsissa voimassa olevan lain kaltainen yrityslähestymiskielto voisi soveltua myös Suomeen. On selvää, että kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin myös kaupan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. 

Tein viime eduskuntakaudella eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetäänRuotsin kaupan yrityslähestymiskiellon tavoitteita vastaavan lainsäädännön valmistelun aloittamista. Ehdotan yrityslähestymiskieltoa lisäkeinoksi puuttua tilanteisiin, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista. Kaupoissa asioinnin ja työskentelyn pitää olla miellyttävää ja turvallista.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan. On kestämätöntä jättää lähestymiskieltojen hakeminen yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia. Ruotsissa yrityslähestymiskieltoa koskevassa lainsäädännössä on havaittu myös kehittämisen tarpeita. Lainsäädäntöön toivotaan selkeyttä siihen, miten henkilön aiempi rikoshistoria huomioidaan kiellon asettamisessa. On selvää, että uuden lain soveltamisessa tulkinnat ja käytännöt hakevat aikansa muotoaan. Suomessa kannattaa seurata tarkasti, miten naapurissa toimitaan ja löydetään toimivia ratkaisuja. Naapurimaan yrityslähestymiskiellon hyviä tuloksia ja kokemuksia on viisasta hyödyntää lainvalmistelussa. Ruotsista saadut hyvät tulokset puhuvat puolestaan.

Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan. Yrityslähestymiskielto on yksi lisäkeino parantaa asiakaskokemusta ja edistää työvoimapulasta kärsivän kaupanalan työntekijöiden työssä viihtyvyyttä. Yrityslähestymiskielto antaa työnantajalle kipeästi kaivatun lisätyökalun lisätä toimitilojensa turvallisuutta sekä kitkeä kaupalle ja kuluttajalle kalliiksi tulevia myymälävarkauksia.

Kotikaupunkimme turvallisuuden vahvistaminen on tärkeä tavoite kaikessa Helsinkiin liittyvässä päätöksenteossa. Työtä on tehtävä joka saralla sen eteen, että Helsinki on turvallinen ja houkutteleva paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Kolmen nuoren äiti



Arvoisa vastaanottaja,

Sydämelliset kiitokset luottamuksesta ja valtakirjasta jatkaa helsinkiläisten kansanedustajana. 

Suuret kiitokset  avusta ja tuesta ihanalle tukijoukolleni. On valtavan upea tunne, kun saimme yhdessä muun kokoomusjoukkueen kera kokoomuksen Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Valtavan suuri kiitos kokoomusta äänestäneille ja kampanjatyötämme tukeneille.

Vaalien jälkeen tärkeä juhlanaihe ja onnistuminen oli se, että maamme on nyt Naton jäsenmaa. Artikla 5 astui voimaan ja uusi aika Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa alkoi. Siniristilippumme hulmuamaa Naton päämajan salossa.

Eduskuntatyö käynnistyi vauhdilla. Petteri Orpon johdolla aloitimme tällä viikolla hallitusohjelmaneuvottelut. Säätytalolle kutsun saivat Perussuomalaiset, RKP ja Kristillisdemokraatit. Seuraavat viikot vietän tiiviisti Säätytalolla. Olen kokoomuksen toisena neuvottelijana talouspöydässä, jonka vastuulla ovat koko julkinen talous, verotus, omistajapolitiikka ja eläkeasiat. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta.

Perinteisten kiitoskahvien pito siirtyi nopeasti vauhtiin lähteneiden hallitusneuvotteluiden vuoksi hetkeen, jolloin hallitus on valmis. Valmistelut neuvotteluihin alkoivat heti vaalien jälkeen.

Eduskuntaryhmämme puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen. Ilo saada toimia upean uuden eduskuntaryhmämme varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajina kanssani toimivat Jukka Kopra ja Pia Kauma. Uudessa mittavassa eduskuntaryhmässä on valtavasti osaamista ja tahtoa laittaa Suomi oikeille raiteille.

Toimin myös talousvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä ulkoasianvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Työ alkoi mielenkiintoisissa merkeissä. Valiokuntia tarkastelemme uudelleen kun hallitus on koossa.

 
Eduskuntaryhmän järjestäytymiskokouksessa Petteri ja eduskuntaryhmän johto.


Kuvassa hallitusneuvotteluiden talouspöydän kokoomusjoukkueemme: Matias Marttinen, Mikko Martikkala ja Sakari (sekä vauva) Rokkanen.


Talouspöydän neuvotteluissa Säätytalolla.

Toukokuun terveisissä

- Lukutaidon edistäminen on tasa-arvoteko
- Yrityslähestymiskielto kitkemään lisääntyviä myymälä varkauksia 
- Terapiatakuusta on tehtävä totta

Lukutaidon edistäminen on tasa-arvoteko

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus on hiipunut se ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukemisessa ovat tärkeässä asemassa lasten lähellä olevat aikuiset kuten isovanhemmat ja muut sukulaiset sekä kummit. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan ja tehdäänkin paljon.

Yrityslähestymiskielto kitkemään lisääntyviä myymälä varkauksia 

Myymälävarkaudet, väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat kaupoissa ikävää arkipäivää. Monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Suomen on syytä ottaa mallia Ruotsista, jossa yrityslähestymiskieltolaki, tillträdesförbud till butik, on ollut voimassa maaliskuusta 2021 lähtien. Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas. Kiellon saaneista henkilöistä 75 prosenttia on noudattanut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista. 

Asian vauhdittamiseksi olen tehnyt asiasta toimenpidealoitteen eduskunnassa. 

Terapiatakuusta on tehtävä totta

Edellisellä eduskuntakaudella kokoomus oppositiosta toistuvasti esitti vaateet terapiatakuun toteuttamiseksi. Mielenterveysongelmat ovat suuri kansansairautemme. Kun mieli särkyy, joutuu moni jonoon. Vain puolet saa tarvitsemansa avun. Terapiatakuu varmistaisi yhdenvertaisen hoitoon pääsyn. Nyt on viimeinen hetki korjata tilanne ja laittaa mielenterveyspalvelut kuntoon.

Erityinen huoli liittyy lapsiin ja nuoriin. On vakava tosiasia, että useat vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet apua jopa vuosia eivätkä silti ole saaneet sitä. Jokainen päivä ilman apua on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. Onneksi nuorilla on valtava parantumispotentiaali, jos avun saa ajoissa.


Oli ilo olla mielenterveysjärjestöjen kutsumana puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa 20.2.2019. 

Ajatukset ja terveiset liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. 

Pidetään yhteyttä.
 
Aurinkoista kevättä toivottaen, 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ehdokas eduskunnan puhemieheksi on Petteri Orpo. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä piti järjestäytymiskokouksen tiistaiaamuna. Eduskuntaryhmä valitsi puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon ehdokkaakseen eduskunnan puhemieheksi. 

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen (Uusimaa). Mykkänen on hoitanut tehtävää kesäkuusta 2019 alkaen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä sisäministerinä.

"On kunnia johtaa tuntuvasti kasvanutta Kokoomuksen eduskuntaryhmää. Kevään tärkeä tehtävä on muodostaa maahan hallitus, joka kääntää Suomen kestävän kasvun tielle jatkuvan velkaelvytyksen sijaan. Eduskuntaryhmä tukee tässä työssä puolueen puheenjohtaja Orpoa kaikin tavoin", Mykkänen sanoo.

Eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Sari Sarkomaa (Helsinki), toisena varapuheenjohtajana Jukka Kopra (Kaakkois-Suomi) ja kolmantena varapuheenjohtajana Pia Kauman (Uusimaa).

Julkaistu Töölöläisessä 1.4.2023

Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on vakava ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa kaiken ikäisten muihin asioihin käytettyä aikaa. Helsingissä lähivuosien tärkeimpiä toimia on varmistaa, että jokainen kaupunkimme lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, edelleen työelämään tai jatko-opintoihin ja tavoittelemaan omia unelmia. Vakava tosiasia on, että peruskoulun päättää joka kahdeksas poika ilman riittävää lukutaitoa.

Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus on hiipunut se ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukemisessa ovat tärkeässä asemassa lasten lähellä olevat aikuiset kuten isovanhemmat ja muut sukulaiset sekä kummit. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan ja tehdäänkin paljon. Vaikutta työ tehdään jo varhaislapsuudessa, siksi kodin merkitys on valtava.

Maailman laajuisesti tarkasteltuna lukutaito on selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Helsingissä me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Viime eduskuntakaudella käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta lapselle lukemisen hyödyistä kertovasta materiaalista, jota terveydenhoitajat jakoivat vanhemmille pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin. Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Mainio tapa edistää lukemista Helsingissä on huolehtia siitä, että  kouluissamme oppimateriaaleihin on riittävästi rahaa. Lapset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta myös nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on mainio keino nostaa oppimistuloksia. Kaiken ikäisille helsinkiläisille tärkeä asia on huolehtia kirjastojemme laadukkaista toimintamahdollisuuksista. Kirjastot ovat monien mahdollisuuksien paikkoja lukea jokaiselle helsinkiläiselle. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se heti keksiä. Eläköön lukeminen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

terveydenhuollonmaisteri

Kolmen nuoren äiti 

Mielenterveysongelmat ovat suuri kansansairautemme. Kun mieli särkyy, joutuu moni jonoon. Vain puolet saa tarvitsemansa avun. Terapiatakuu varmistaisi yhdenvertaisen hoitoon pääsyn.

Mielenterveysongelmat ovat keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen. Valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruudessa, mutta onneksi nuorilla on valtava parantumispotentiaali, jos avun saa ajoissa. Lasten ja nuorten syrjäytymisen kierre on mahdollista katkaista tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja mielenterveyspalveluita aikaisessa vaiheessa.

On vakava tosiasia, että useat vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet apua jopa vuosia eivätkä silti ole saaneet sitä. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisillaankin. Jokainen päivä ilman apua on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. 

Monen vakavista ongelmista kärsivän lapsen todellisuutta on, että mielenterveyden palveluiden vakavien puutteiden vuoksi avun sijaan edessä on sijoitus pois omasta kodista. Kun nuorille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluja päihdehuollossa ja psykiatriassa, heidät ohjataan lastensuojelun asiakkaaksi.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä matalalla kynnyksellä.

Oli ilo olla mielenterveysjärjestöjen kutsumana puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa 20.2.2019. Puheenvuorossani nostin esille vakavan ongelman eriarvoisesta pääsystä mielenterveyspalveluiden piiriin. Vaikka mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme, vuosittain kuntien terveydenhuollon menoista on ohjautunut yhä pienempi osuus niiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Vauhdittaakseni kansalaisaloitetta jätin eduskunnassa aiheesta toimenpidealoitteen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on kuluneella eduskuntakaudella toistuvasti esittänyt terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina äänestäneet esityksemme nurin. Perusteluna on ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia. Lupauksesta huolimatta hoitotakuulain uudistamisessa mielenterveys sysättiin syrjään. Se oli vakava virhe, joka seuraavan hallituksen ja eduskunnan pitää korjata ja tehdään vihdoin terapiatakuusta totta.

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Omaiset joutuvat kantamaan valtavan takaan. Olin viime viikolla mukana FinFami Uusimaan järjestämässä keskustelutilaisuudessa Tuikku-Kohtaamossa tapaamassa omaisia, joiden perhettä on kohdannut mielenterveyden vaikeat haasteet. Omaiset pitää ottaa palvelujärjestelmässämme paljon paremmin huomioon. FimFamin kaltaiset järjestöt tarjoavat vertaisapua ja tukea sekä tietoa, jota ei muualta saa. Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden on tiivistettävä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyöllä voidaan saavuttaa paljon hyvää ihmisten arjen parantamiseksi.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Koronan aikana sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat monin kertaistuneet. Vakavasta työvoimapulasta kärsivä Suomi tarvitsee terapiatakuun myös työllisyyden ja toimeliaisuuden turvaksi ja ennen kaikkea ihmisten inhimillisen ja hyvän arjen varmistamiseksi.

Työllisyysvaikutus varhain aloitetulla hoidolla voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7 500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä. Mahdollisuus osallistua työelämään itselleen sopivalla tavalla on paras tapa ennalta ehkäistä mielenterveyssyistä johtuvaa syrjäytymistä.

Mielenterveys ei enää odota. Seuraavalla eduskuntakaudella on tehtävä päätökset, joiden myötä ihmiset pääsevät matalalla kynnyksellä jonoista hoitoon ja saavat tarvitsemansa avun ja tuen ajoissa. Ketään ei saa jättää yksin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

terveydenhuollonmaisteri

Kolmen nuoren äiti 

Omaishoitajan on venyttävä monenlaisiin taitoihin, joita ei välttämättä aiemmin ole tarvinnut osata. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä. Toimin Muistiliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Muistiliitossa teemme työtä muistisairaiden ja omaishoitajien tilanteen parantamiseksi. Tavoitteemme on, että jokainen muistisairauteen sairastunut ja hänen läheisensä voisivat sairaudesta huolimatta elää mahdollisimman oman näköistä elämää.

Muistiliitossa olemme pohtineet, että olisi hyvä olla nykyistä paremmin saavutettavissa opastusta ja koulutuspolku omaishoitajan vaativaan tehtävään. Omaishoitaja tarvitsee myös tietoa, millaista ja mistä apua on saatuvilla sekä miten apua oikeasti saa. Liian usein omaistaan hoitavat ihmiset kokevat jäävänsä yksin. Lisää tietoa tarvitaan myös muistisairaudesta ja sen etenemisestä heti sairauden alussa.

Omaishoitajana toimitaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Muistisairauksien kirjo on laaja ja Suomessa on yli 7000 työikäistä muistisairauteen sairastunutta. Muistiliitto järjesti suuren eduskuntavaalikeskustelun muistiasioista. Olin keskustelussa mukana yhdessä eri puolueiden ehdokkaiden kanssa. Voit kuunnella mainion keskustelun oheisen LINKIN kautta.

Omaishoitajaliitto tekee valtavan hyvää työtä. Oli ilo saada osallistua Omaishoitajaliiton Podcastiin, jossa sain kertoa kokemuksiani omaishoitajuudesta ja omia näkemyksiä sekä kokoomuksen tavoitteita omaishoitajien tilanteen helpottamiseksi. Keskustelulla haluamme nostaa omaishoitajien asiaa vahvemmin vaalikeskusteluun ja politiikan agendalle konkreettisiksi teoiksi. Voit kuunnella keskustelun oheisesta LINKISTÄ.

Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. Palaute ja ajatukset ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

 

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskuntavaalikampanjan viimeiset päivät ovat menossa ja työ huipentuu vaalipäivänä sunnuntaina 2.4. Tilanne on äärimmäisen tiukka ja jännittävä. Nyt tarvitaan vahva loppukiri varmistamaan kokoomuksen vaalivoitto. 
 
Hyvä tapa antaa vauhtia loppukiriin on muistuttaa ihmisiä ja suositella äänestämistäni. Vain annettu ääni ratkaisee uudelleen valintani. Olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana numerolla 147. Sunnuntaina on oikea aika äänestää.
 
Olen kansanedustajan työssä saanut aina toimia vastuullisissa tehtävissä. Kuluneen eduskuntakauden ajan toimin eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja valtiovarainvaliokunnassa. Olen ollut tiimissä, joka on tehnyt kokoomuksen vaihtoehtobudjetin, jossa on toimet vastuuttoman velkaantumisen lopettamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

Seuraava eduskuntakausi tulee olemaan historiallisen vaikea. Eduskunnassa tarvitaan tekijöitä, jotka tuntevat ja osaavat talouden, mutta myös hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut ja koulutuspolitiikan. Sopeuttamistoimet on tehtävä niin, että Helsinki ja Suomi on hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille nyt ja tulevaisuudessa. Ketään ei saa jättää yksin.

Loppukiri  tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Voit seurata Helsinki-kierrokseni tulevia tapahtumia LINKIN kautta. Tervetuloa tapaamaan.

Lue lisää työstäni ja tavoitteistani helsinkiläisten kansanedustajana. KOTISIVUILTANI näet myös missä ja milloin olen tavattavissa.

Ajattelen, että parasta vaalityötä on hyvin tehty työ. Vaalikampanjassa keskityn ihmisten tapaamiseen mutta mainostamistakin tarvitaan. Pienikin summa on suuri tuki. Ohessa lahjoituspalvelu, jonka kautta on mahdollista tukea kampanjaani.

Vaikuttavaa työtä on myös tykätä ja jakaa sosiaalisen median postauksiani. Esitteitä jaetaan tuttuun tapaan ja se on hyvää liikuntaa. Jos haluat jakaa esitteitä voit ottaa yhteyttä Leila Saloseen joka koordinoi jakelua leila.salonen123@gmail.com. Nyt on oikea aika jakaa esitteitä, kun ihmiset miettivät sopivaa ehdokasta.

Jos sinulla kysyttävää niin laitathan viestiä tai soitta minulle sari.sarkomaa@eduskunta.fi puh. 050 511 3033.




Nyt on oikea aika suojella Itämerta - Mitä Helsinki voi tehdä ja mitä odotamme valtiolta?

Torstaina 30.3 klo 16-17 järjestän Itämeriaiheisen keskustelutilaisuuden kahvila Roasbergissä osoitteessa Mikonkatu 13. Kanssani alustajana toimii Itämerihaasteen koordinaattori Mari Savela. Keskustelemme siitä, mitä Helsinki voisi tehdä Itämeren parhaaksi ja mitä valtakunnan tasolla pitäisi tehdä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan 💚



Sari tavattavissa perjantaina 31.3 

klo 8 Kolmen Sepän aukiolla
klo 11.30 Messukeskus Pasilan edustalla
klo 16 Lauttasaaren metroasemalla (Lauttiksen sisäänkäynti)
klo 16.30 Lauttasaaren metroasemalla (Gyldenintien sisäänkäynti)

Sari tavattavissa lauantai 1.4

Nyt on oikea aika keskustella sinulle tärkeistä asioista. Lämpimästi tervetuloa tapaamaan lauantaina 1.4.

klo 7-8 Meilahden sairaala-alueelle, Haartmaninkadun risteyksessä Meilahden sairaala-alueen sisääntulotien vieressä
klo 9 Narinkkatorin vaalikontille, mukana menossa myös puheenjohtaja Petteri Orpo
klo 10.30 Laajalahden aukion puukioskille
klo 11.30 Kauppakeskus Lauttikseen
klo 12 Munkkivuoren Ostoskeskukselle
klo 14 Töölöntorille
klo 15 Kolmen Sepän aukiolle
klo 16 Kauppakeskus Lauttis



Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi.

Pienillä teoilla on merkitystä, ja me kaikki voimme tehdä osamme. Lääkejäte ei kuulu viemäriin eikä roskiin. Lääkkeiden ympäristöystävällinen hävittäminen on helppoa; Suomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkkeitä voi palauttaa.

Lääkejätettä syntyy sekä kotitalouksissa että terveydenhuollossa. Lääkejätettä ovat kaikki käyttämättä jääneet ja vanhentuneet sekä käyttökiellossa olevat lääkkeet. Lääkejäte on aina vaarallista jätettä, joka on hävitettävä oikein. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaisten lääkejätteistä joutuu kuitenkin sekajätteisiin tai viemäriin. Luonnossa ne voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja. Lääkkeiden käyttö lisääntyy Suomessa jatkuvasti ja siten on myös oletettavaa, että lääkejätteen määrä nousee.

Viemäriin joutuneet lääkkeet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoihin, joita ei ole suunniteltu niitä poistamaan. Suureen vesimassaan laimenevat lääkejäämät pääsevät kulkemaan puhdistamon läpi vesistöihin ja lietteeseen. Lääkejäte päätyy lopulta Itämereen ja muihin vesistöihin, jossa ne pikkuhiljaa vaikuttavat eliöihin. Eläviin organismeihin vaikuttavina aineina lääkkeet ovat luonnossa ongelmajätettä. Ihmiset, eläimet ja kasvit altistuvat niille elinympäristön kautta. 

Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty vasta 20 viime vuoden aikana. On päivän selvää, että tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää. Ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen on oltava olennainen osa koko yhteiskuntaamme. 

On mainiota, että apteekit ovat Itämeren suojelussa vahvasti mukana, neuvomassa ja kannustamassa lääkejätteen oikeaoppiseen hävittämiseen, ja myös ehkäisemässä sen syntymistä. Suomessa asia on organisoitu varsin hyvin verrattuna Itämeren valuma-alueella oleviin muihin maihin. Silti meillä on hyvin paljon parannettavaa.

Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren tilan kohentamisessa. Jokainen yksilö voi arjen valinnoillaan osallistua Itämeren suojeluun. Lääkejätteen määrää voi vähentää. Käyttämättömäksi jääneet, vanhentuneet lääkkeet on hävitettävä palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkiin tuodut lääkejätteet toimitetaan Ekokemille, Riihimäelle, jossa ne poltetaan. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Omaa tai läheisten lääkejätettä voi vähentää myös ottamalla annosjakelukäyttöön, silloin kun lääkkeitä on käytössä paljon.

Roskaantuminen on valtava ongelma vesistöille ja luonnolle. Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen.

Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Ei tumpata Itämerta. Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme. Tumppi on roska ja se kuuluu roskakoriin.

Lääkkeet ja roskat eivät yksin pilaa Itämerta ja vesistöjä. Niiden huonoon tilaan on todella monta syytä. Pahin ongelma on kotimeremme rehevöityminen. Kaikeksi kamaluudesta ilmastonmuutos vauhdittaa rehevöitymistä. Itämeri on matala, vähävetinen ja suljettu merialue, joten se on erityisen herkkä ympäristöuhille. Itämerta ja muita vesistöjä saastuttaa erityisesti asutus, jätevedet, liikenne ja maatalous – mutta myös jokaisen meidän toimet vaikuttavat. Itämeren pelastamiseen tarvitaan tietenkin kaikki Itämeren valuma-alueen maat. Ihmisen on oltava Itämeren puolella.

Torstaina 30.3 klo 16-17 järjestän Itämeriaiheisen keskustelutilaisuuden kahvila Roasbergissä osoitteessa Mikonkatu 13. Kanssani alustajana toimii Itämerihaasteen koordinaattori Mari Savela. Keskustelemme siitä, mitä Helsinki voisi tehdä Itämeren parhaaksi ja mitä valtakunnan tasolla pitäisi tehdä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan.

Sari Sarkomaa 
helsinkiläisten kansanedustaja 
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskuntavaalien loppukiri on alkanut. Ennakkoäänestys on kotimaassa 22.-28.3 ja ulkomailla 22.-25.3. Ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat ennakkoäänestää myös kirjeitse. 

Vaaleissa ratkaistaan Suomen suunta, se näivettyykö Suomi vai onnistummeko me pelastamaan hyvinvointiyhteiskunnan. Olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana numerolla 147. Huomenna on oikea aika äänestää ennakkoon.
 
Olen saanut kansanedustajan työssä toimia aina vastuullisissa tehtävissä. Kuluneen eduskuntakauden ajan toimin eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja valtiovarainvaliokunnassa. Olen saanut keskeisesti vaikuttaa kokoomuksen politiikkaan.

Seuraava eduskuntakausi tulee olemaan historiallisen vaikea. Eduskunnassa tarvitaan tekijöitä, jotka tuntevat ja osaavat talouden, mutta myös hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut ja koulutuspolitiikan. Sopeuttamistoimet on tehtävä niin, että Helsinki ja Suomi on hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille nyt ja tulevaisuudessa. Ketään ei saa jättää yksin.
 
Monipuolinen osaaminen, yhteistyökyky ja sitkeys ratkaista asioita helsinkiläisten ja Suomen parhaaksi ovat vahvuuksiani. Haluan jättää tuleville sukupolville Suomen ja maapallon, jossa heidän on hyvä elää.
 
Vaalit tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Voit seurata Helsinki-kierrokseni tulevia tapahtumia LINKIN kautta ja halutessasi osallistua tapahtumiin. Tervetuloa tapaamaan.

Mainio tapa tukea uudelleen valintaani on suositella äänestämistäni sopiville tutuille. Vaikuttavaa työtä on myös tykätä ja jakaa sosiaalisen median postauksiani. Esitteitä jaetaan tuttuun tapaan ja se on hyvää liikuntaa. Jos haluat jakaa esitteitä voit ottaa yhteyttä Leila Saloseen joka koordinoi jakelua leila.salonen123@gmail.com.
 
Palaute ja kysymykset ovat tervetulleita. sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soita 050 511 3033.



Maaliskuun terveisissä:

- Sunnuntaikahvit Sarin kanssa Facebook-livessä 26.3 klo 17
- Itämeri-kahvit Roasbergillä to 30.3 klo 16
- Muut Helsinki-kierroksen tapahtumat
- Pieni- ja keskituloisten veronkiristyksiin ei ole varaa
- Helsingin elinvoimaa vahvistetaan osaamisella
- Senioreiden superkotitalousvähennys turvaamaan senioreiden toimintakykyä
- Katujengirikollisuus on kitkettävä vielä kun se on mahdollista 
- Peruskoulu on laitettava kuntoon
- Helsingissä tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen opettajia
- Sari Muistiliiton, Omaishoitajaliiton ja Tehyn vaalipaneeleissa


Sunnuntaikahvit Sarin kanssa Facebook-livessä 

Tervetuloa Facebook-liveeni sunnuntaina 26.3 klo 17 alkaen kuulemaan ajankohtaiset kuulumiset vaalien loppukiristä. Mukaan pääset LINKIN kautta.
 
Kysymyksiä voi lähettää etukäteen: sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Ollaan yhteyksissä.




Itämeri-kahvit Roasbergillä

Torstaina 30.3 klo 16-17 järjestän Itämeriaiheisen keskustelutilaisuuden kahvila Roasbergissä osoitteessa Mikonkatu 13. Kanssani alustajana toimii Itämerihaasteen koordinaattori Mari Savela. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan.

Muut Helsinki-kierroksen tapahtumat

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista. Voit seurata Helsinki-kierrokseni tulevia tapahtumia LINKIN kautta. Tervetuloa tapaamaan.

Pieni- ja keskituloisten veronkiristyksiin ei ole varaa

Nyt on oikea aika pieni- ja keskituloisen palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten olla hereillä. Pääministeri Marin on innostunut Tanskan verotuksesta ja haikailee sitä Suomeen. Veronkiristykset olisivat myrkkyä nousevien arjen kustannusten kanssa kamppaileville suomalaisille. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan työllä ja yrittäjyydellä ei velalla eikä veronkiristyksillä.

SDP:n veronkiristyslinjalle on laitettava stoppi kevään eduskuntavaaleissa. Veropolitiikan on tuettava talouskasvua, työllisyyttä ja julkisentalouden tasapainottamista.

Helsingin elinvoimaa vahvistetaan osaamisella

Osaaminen ratkaisee Helsingin menestymisen, sillä se vetää puoleensa myös investointeja. Aloituspaikkojen määrä Helsingin seudun korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa ikäluokkiin. 

Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja korjaamaan pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Onnistuimme yhteistyössä alueemme kansanedustajien kanssa saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että merkittävä määrä varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikoista osoitetaan Helsingin yliopistoon.

Senioreiden superkotitalousvähennys turvaamaan senioreiden toimintakykyä 

Senioreiden palveluiden kuntoon laittamiseen tarvitaan ripeästi laaja korjaussarja ja se on tehtävä seuraavan eduskuntakauden aikana. Yhtenä osana korjaussarjaa pitää ottaa käyttöön senioreiden oma superkotitalousvähennys.

Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat hyötyä kaikki sen piiriin kuuluvat eläkeläiset, myös pienituloiset eläkeläiset. Senioreiden kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien, sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.


Ystäväni Martti-koiran kanssa kampanjoimassa

Katujengirikollisuus on kitkettävä vielä kun se on mahdollista 

Katujengirikollisuus on kasvava ongelma. Maassamme toimii jo toistakymmentä katujengiä ja kymmeniä järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää. Kokoomus on toistuvasti tehnyt asiassa toimenpide-ehdotuksia, mutta ikävä kyllä niihin ei ole maan hallitus riittävästi tarttunut. Kehityskulku on katkaistava, jotta voimme välttää Ruotsin tien. Suomi on maailman turvallisimpia maita. Toimimalla ennakoivasti ja katkaisemalla huolestuttavan kehityksen voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän. Kaikki Helsingin asuinalueet ja kadut on pidettävä turvallisina.Peruskoulu on laitettava kuntoon

Jokaisen peruskoulun päättävän nuoren on saavutettava riittävät perustiedot ja -taidot suoriutuakseen toisen asteen opinnoista ja päästäkseen työelämään tai jatko-opintoihin sekä tavoittelemaan unelmiaan. Pidän tärkeänä, että seuraavalla eduskuntakaudella panostetaan peruskouluun. Oppimistulosten laskuun on reagoitava.

Helsingissä väläytetyn luokkamuotoisen painotetun opetuksen lakkauttaminen vauhdittaisi segregaatiota, kun asuinpaikan merkitys painottuisi. Painotettua opetusta pitää päinvastoin lisätä eri puolille Helsinkiä. Helsingissä on oltava jatkossakin musiikki-, liikunta-, matikka- ja kieliluokkia. Lisäisin ohjausta ja informaatiota painotettuun opetukseen niin, että se saavuttaa kaikki lapset. Ylipäätään tietoa koulupolusta ja keinoista tukea lapsen oppimista on lisättävä kaikille vanhemmille. Kysytään oppilailta ja opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta kiinnostuneita. On tärkeää, että jokaiselle lapsille ja nuorille luodaan näkymä kasvaa omaan parhaimpaansa. Olennaista on turvata kouluihin työrauha. Koulu on oppimisen paikka.



Helsingissä tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen opettajia

Laadukas varhaiskasvatus on koulutuksen kivijalka, joka luo edellytykset jokaisen lapsen oppia, kasvaa ja kehittyä parhaimpaansa. Varhaiskasvatuksen opettaja on varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä ja on välttämätöntä, että osaajia koulutetaan yliopistossa nykyistä enemmän

Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja korjaamaan pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Tämän vuoden valtion budjetin käsittelyn yhteydessä onnistuimme saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että valtaosa varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikoista osoitetaan Helsingin yliopistoon. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että yliopistoissa voidaan kouluttaa 1 400 varhaiskasvatuksen opettajaa vuosittain ainakin vuoteen 2030 saakka.

Sari Muistiliiton, Omaishoitajaliiton ja Tehyn vaalipaneeleissa

Vaalityössä olen tuonut esiin kokoomuslaisia näkemyksiä eri paneeleissa. 

Ikääntyvässä Suomessa on seuraavalla eduskuntakaudella muistettava muistisairaat, heidän läheisensä ja ennaltaehkäisy. Toimin Muistiliiton varapuheenjohtajana. Voit kuunnella Muistiliiton vaalitentin LINKIN kautta.

Omaishoitajille tärkeistä asioista keskustelimme eri puolueiden ehdokkaiden kanssa Omaishoitajaliiton paneelissa. Voit kuunnella podcastin LINKIN kautta.

Olin kokoomuksen edustajana Tehyn suuressa sote-keskustelussa. Keskustelua herättivät mm. rahoitus, hoitajapula, johtaminen ja työnjako. Voi kuunnella keskustelun tallenteen LINKIN kautta.