Helsinki olisi aivan erilainen kaupunki asua ja elää ilman järjestöjen tuomaa toimintaa, palveluita, vertaistukea ja moninaisia osallistumismahdollisuuksia. Onneksi kaupungissamme toimii runsaasti erilaisia järjestöjä.
Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Helsingin on viisasta tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa.
Ei ollut ihme, että virkamiesesitys Helsingin ensi vuoden järjestöavustuksista herätti valtavaa huolta helsinkiläisten keskuudessa. Esityksessä avustusmäärät olivat merkittävästi pienempiä ja täysin ilman rahoitusta oli jäämässä moni keskeinen toimija, kuten esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen lastenhoitoapu. Esityksen valuvikoihin vaikutti ilmeisemmin ainakin aluehallintouudistukseen valmistumisen tuoma byrokratia ja uudet käytännöt.
Kiitos saamastani valtavasta ja tärkeästä palautteesta. Palaute on välitetty ja välittynyt eteenpäin. Asiasta päättävä sosiaali- ja terveys- ja pelastusjaosto palautti yhteistuumin esityksen uudelleenvalmisteluun.
Tavoitteena on avustussummien uudelleen arviointi sekä keinojen etsiminen avustusrahojen tason saamiseksi lähemmäksi viime vuotta. Jaosto käsittelee asiaa vasta saatuaan uuden virkamiesesityksen. Uudelleen valmisteltu esitys on joulukuun alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusjaoston käsittelyssä.
Helsingin kaupungin avustusehdotuksessa esitettiin, että MLL tilapäinen lastenhoitoapu lopetetaan Helsingistä kokonaan. MLL:n järjestämä tilapäinen hoitoapu on ollut monelle perheelle pelastus arjessa selviytymiseen ja siksi hoitoavun tarjoamista pitäisi vahvasti edistää eikä missään nimessä lopettaa sen tukemista.
Tilapäistä lastenhoitoapua on tänäkin koronavuonna 2022 käyttänyt yli 600 helsinkiläistä perhettä yhteensä yli 11 000 tuntia. Lastenhoitoapu auttaa helsinkiläisiä perheitä jaksamaan tavallisessa arjessa. Lastenhoitoavun välitysjärjestelmään on rekisteröitynyt yli 4 000 helsinkiläistä perhettä. Lisää tulee toista sataa joka kuukausi.
MLL:n palvelu on useille perheille korvaamaton apu arjessa jaksamiseen ja asioiden sujumiseen kotona. On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa lapsiperheiden hyvää arkea ja vanhemmuutta pitäisi kaikin tavoin edistää, romutettaisiin lukuisille perheille olennainen arjen selviytymisapu.
Toiminta myös tarjoaa hoitajina toimiville nuorille väylän työelämään. MLL:n hoitoapua ei pidä missään nimessä lopettaa. Päin vastoin, jos matalalla kynnyksellä saavutettavaa hoitoapua ei olisi, pitäisi se keksiä.
Suomessa lähes 40% väestöstä tekee vapaaehtoistyötä ja usein juuri järjestöissä. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti ja siksi sitä on vahvasti vaalittava. Kolmannella sektorilla on vahva rooli esimerkiksi nuorten, perheiden ja senioreiden asioissa.
Järjestöjä tarvitaan terveyden ja liikunnan edistämiseen, yksinäisyyden kitkemiseen ja perheiden tukemiseen. Helsingin on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen toiminnan tukemiseksi ja vauhdittamiseksi.
Keskustelen mielelläni ideoista ja ehdotuksista. On olennaista saada järjestöjen avustusasiat ripeästi kuntoon ja päästää toimijat epävarmuudesta vielä ennen joulua.
Toivon tulevalta vuodelta rauhaa koko mailmaan ja Venäjän brutaalin hyökkäyssodan loppumista. Euroopan on yhtenäisenä tuettava urheaa Ukrainaa niin kauan kun sota jatkuu ja kunnes Venäjä vetäytyy kunnioittaen Ukrainan itsenäisyyttä.
Toivon Nato-jäsenyytemme toteutumista ripeässä tahdissa. Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava.
Toivon loppua maamme vastuuttomaan velkaantumiseen ja kädet tulevien sukupolvien taskussa elämiseen.
Toivon, että me ihmiset olisimme yhdessä rakkaan Itämeremme ja kotikaupunkimme lähiluonnon puolella. Kestävä talous ja puhdas ympäristö ovat paras perintö lapsillemme.
Kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppaileville helsinkiläisille on välttämätöntä, että sähkön hinta saadaan kuriin ja veroja ei koroteta. Päinvastoin työstä, yrittämisestä ja eläkkeestä pitäisi jäädä enemmän käteen. Toivon, että kaikki työ kannattaisi, se on hyvinvointiyhteiskuntamme elinehto.
Helsingissä on aivan olennaista onnistua toimissa, joilla turvataan kaupunkimme houkuttelevuus hyvänä työnantajana ja työpaikkana. Osaavat ihmiset tekevät helsinkiläisten arjelle välttämättömät palvelut. Suuri kiitos kotikaupunkini henkilöstölle. Ja Helsingissä yrittäville ihmisille.
Uuden eduskunnan keskeinen tehtävä on palauttaa nykyhallituksen kadottama metropolipolitiikkaa. Ensimmäisenä on korjattava Helsinkiä, HUSia ja koko Uuttamaata kaltoin kohteleva alueuudistuksen rahoitusmalli, joka murentaa voimavarojamme tuottaa laadukkaita sote- palveluja. Pääkaupungin elinvoiman ja investointikyvyn turvaaminen on koko maan kasvun ja hyvinvoinnin edellytys.
Toivon, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot sekä opppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä työelämään tai jatko-opintoihin sekä tavoittelemaan omia unelmiaan.
Toivon Helsingin ja Suomen, jossa yhä useampi saa toimeentulonsa työstä ja yrittäjyydestä. Maan, jossa kaikista pidetään huolta ja apua saa kun on sen tarve. Helsingin, jossa saa tehdä ja joka on monien mahdollisuuksien paikka kaiken ikäisille ja ihan jokaiselle.
Asiat tapahtuvat tekemällä. Olen innostuneena ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Edessä on historiallisen haastava eduskuntakausi. Vahva osaaminen, yhteistyötaito ja sitkeys ratkaista asioita helsinkiläisten ja Suomen parhaaksi ovat vahvuuteni. Helsingin ja koko Suomen eteen on paljon työtä tehtävänä, jotta maamme saadaan oikeille raiteille.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan vaalityötäni, vaalit tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Luvassa on mukavia tapahtumia ja jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Jos haluat mukaan, laita viestiä sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!
Lämmin kiitos ystävät ja työkaverit sekä kaikki yhteistyökumppanit kuluneesta vuodesta. Tehdään yhdessä alkaneesta vuodesta yhdessä hyvä.
Onnea ja iloa uuteen vuoteen 2023 sinulle ja rakkaillesi.
Tehohoidon vajaus on johtanut epäinhimillisiin lasten sydänkirurgian leikkausjonoihin. Maassamme on jo 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Ratkaisuja asiaan selvittäneen työryhmän toimenpide-ehdotukset ovat uunituoreena julkaistu. Vastuuministeri Kiurun ja koko maan hallituksen on viipymättä tartuttava toimeen kriittisessä tilassa olevan lasten tehohoidon turvaamiseksi. Lasten tehohoidon kapasiteettia on lisättävä ja lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot on purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja ja turvallisuutta.
Sydänleikkauksen odottelu ja toistuvat peruutukset aiheuttavat valtavaa huolta ja vaikeuttavat perheiden elämää. Jonotus aiheuttaa erityisen suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa entisestään Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä sekä heikentää toimialan pito- ja vetovoimaa.
Paine näkyy myös Uudenmaan synnytyssairaaloissa. Suomessa syntyvistä lapsista joka kolmas syntyy Uudellamaalla. Huolta herättää työryhmän ehdotus siirtää riskisynnyttäjiä pois HUSin alueelta. Asiaan pitää löytää myös kestävämpiä ratkaisuja. Synnyttäjien ja lasten palveluiden laadun sekä turvallisuuden takaaminen pitää olla prioriteettilistan kärjessä. Ensimmäiseksi on korjattava hallituksen aluehallintouudistuksen torso rahoitusmalli, joka kurittaa kovalla kädellä HUSin ja Helsingin sote-palveluiden rahoitusta murentanut mahdollisuuksia järjestää korkeatasoista hoitoa.
Lisäkoulutuksen tarpeeseen vastaamiseksi on luotava uusi koulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille. Lisämäärärahaa tarvitaan myös hoitajien rekrytointiin ja vaativan työn kannustuslisiin. Uusia korkeakoulujen aloituspaikkoja on suunnattava vahvasti painottaen työvoimapulasta kärsivää Uuttamaata.
Suomessa on lasten tehohoitopaikkoja kaikkiaan 150 mutta lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. Tehohoitopaikkoja on suljettuina erityisesti hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.
Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki viime lokakuussa omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. Tämän johdosta perustettiin asiantuntijaryhmä etsimään kriittiseen tilanteeseen ratkaisuja. Asiantuntijatyöryhmä on tällä viikolla julkaisut esityksensä niin nopeasti kuin pidemmällä tähtäimellä vaikuttavista toimenpiteistä.
Jätin hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen lasten tehohoidon korjaustoimien vauhdittamiseksi. Kysymyksessä edellytetään vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten kriittisen tehohoidon tilanteen ratkaisemiseksi.
Ensikoti on toiminut Helsingissä vuodesta 1936 alkaen. Helsingin Ensikoti on tärkeä osa kaupunkimme historiaa ja nykypäivän palveluja.
Ensikodissa autetaan raskaana olevia, vastasyntyneitä vauvoja ja heidän perheitään. Tehtävänä on tuoda toivoa ja työkaluja, tarjota ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä vauvaperheille ja heidän läheisilleen. Asiakkaat painivat päihde- ja mielenterveysongelmien tai haasteellisten elämäntilanteiden kanssa. Nykyisin Ensikodin palveluita käyttää vuosittain noin 500 vanhempaa ja vauvaa, sekä pientä lasta.
Kun vauvaperheen arki ja vuorovaikutus ovat vauvan näkökulmasta turvattomia, ensikoti auttaa. Ensikoti tukee vanhemmuutta niin, että vauva saa tarvitsemansa huolenpidon, hoivan ja turvan. On vaikea löytää sen tärkeämpää asiaa kuin se, että jokainen lapsi saa hyvän alun elämälleen riippumatta olosuhteista, joihin syntyy.
Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa ja myös isä voi asua ensikodissa. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on yksi osa ensikodin toimintaa, jossa toivutaan vaikeasta päihdeongelmasta ympärivuorokautisella tuella sekä turvataan vauvan kasvu ja kehitys. Samalla opetellaan olemaan riittävän hyvä äiti tai isä omalle vauvalle. Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vauvoille mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa.
Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä vuosien kuluessa kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Usein taustalla on lapsena koettu kaltoinkohtelu ja omien vanhempien päihdeongelma. Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin vanhemman kykyyn kiintyä vauvaan ja vastata vauvan tarpeisiin. Riski sikiövaurioon, joka on pahimmillaan vakava kehitysvamma, ja vauvan kaltoinkohteluun on suuri.
Vuosittain Suomessa 4000–6000 syntymättömän lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Noin 6 prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia. Pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuodessa noin 600.
Pidä kiinni -kuntoutus on vaikuttavaa: suurin osa äideistä elää päihteetöntä elämää yhdessä lastensa kanssa. 2/3 ensikodissa olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Jokainen päivä, kun äiti on päihteettömänä suojaa lapsen kehitystä. Jokainen päivä, kun lapsi saa olla äidin kanssa on kallisarvoinen. Vaikka osalle huostaanotto tehdään ja lapsi joutuu eroamaan äidistään, on lapselle kallisarvoinen myös asia tieto ja muisto siitä, että äiti välitti, äiti yritti. Se kantaa monen nuoren pitkälle.
Riittävän pitkä kuntoutusjakso tuottaa tuloksia ja sillä voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen. Ymmärrystä tähän on oltava, kun kaupunkimme palveluita järjestetään.
Helsingissä on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät vaikuttavaan ja asiantuntevana kuntoutukseen. Kun puhutaan vauvan elämästä ei ensimmäiseksi tule mieleen raha, mutta rahastakin on puhuttava. Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 vuoteen asti tarkoittaa 1–1,6 miljoonaa euroa. Avun antaminen ajoissa äidille ja vaivalle on aina edullisempi ratkaisu taloudellisesti ja inhimillisesti. Kyse ei ole tietenkään vain rahasta, vaan vauvan koko elämästä.
Kaupungilla on päävastuu sote-palveluista mutta ilman järjestöjä tai yrityksiä sosiaali- ja terveydenhuoltomme toimisi. Helsingin on syytä tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa.
Ensikodin asiakkaat ovat kaikki erilaisia. Ensi- ja turvakoteihin hakeudutaan hyvin monista lähtökohdista. Syyt avun tarpeelle ovat hyvin moninaisia. Jokainen lapsi, jokainen äiti ja isä ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Jokainen lapsi ansaitsee hyvä alun elämälleen.
Hyvää Joulun odotusta ja lämmintä joulumieltä toivottaen
Helsingin poliisin mukaan katujengien toiminta Suomessa on muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan. Poliisiylitarkastaja Markku Heinikarin mukaan jengirikollisuudessa on samoja piirteitä Suomessa kuin Ruotsissa. Vielä ei maassamme olla Ruotsin tasolla, mutta kehityskaari on alkanut. Kynnys väkivallan tekoihin on madaltunut. Poliisi on seurannut huolestuneena nuorten teräaseiden käytön yleistymistä. Viime vuonna huomattiin katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnyksen käyttää myös ampua-aseita madaltuneen. Helsingin poliisin mukaan viime vuoden aikana on ollut useampia ampumistapauksia, joista on ollut sivullisillekin konkreettista vaaraa. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan pääkaupunkiseudulla ja Turussa toimii 11 katujengiä.
Jengiytymisen keskeisenä syynä on kasautuneet ongelmat ja syrjäytymisen tunne yhteiskunnasta, jotka saavat nuoria hakemaan jengeistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Syrjäytymisen ja jengiytymisen juurisyitä on kitkettävä varhaisessa vaiheessa. On panostettava ennaltaehkäisevään työhön ja monialaiseen yhteistyöhön viranomaisten kesken, jotta nuoret saavat ajoissa apua. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa lisääntynyt erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia.
Tilanteen korjaamiseksi on Helsingissä nostettu esiin koulupiirirajojen tarkastelu. On hyvä, että toimenpiteitä pohditaan ennakkoluulottomasti, mutta en usko ratkaisun löytyvän uusista koulupiirijaoista. Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun ja perheillä mahdollisuuteen ennakoida lapsen koulupolkua. Erilaista tuen tarvetta on kaikilla alueilla ja kaikissa luokissa. Eivätkä ongelmat lopu siirtämällä oppilaita koulusta toiseen. Sen sijaan kouluja on tuettava pitkäjänteisesti ja myös tarveperusteisesti.
Iloitsen siitä, että Helsingin budjettineuvotteluissa sovimme kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme henkilöstön saatavuuden parantamiseen etenkin varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen. On välttämätöntä, että jatkamme kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä tehostetusti ja tukioppilastoiminnan vahvistamista. Tulossa on toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä radikalisaatiota ja jengiytymistä.
Kun puhutaan lapsista ja nuorista, on aivan olennaista vanhemmuuden ja perheiden tukeminen. Useat Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksen toimenpiteet edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä syrjäytymistä, vahvistamalla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä osallisuutta ja siirtämällä palveluiden painopistettä lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta varhaisempaan tukeen ja hoitoon. Palvelujen kehittämisellä tähdätään myös siihen, että tarjotaan riittävä tuki niille, jotka tarvitsevat raskaampia palveluja.
Poliisin mukaan rikosten taustalla on usein ollut pitkään jatkunutta syrjäytymistä ja kasautuneita tekijöitä, kuten päihteiden käyttöä, mielenterveyden ongelmia, rikkinäisiä koteja ja laitoshoitojaksoja. Olennaista on, että tilannekuva ymmärretään ja toimia tehdään määrätietoisesti ja ennakoivasti eikä anneta tilanteen karata käsistä.
Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan myös korjaavia toimenpiteitä. Suomessa kasvava katujengirikollisuus on ongelma, jota on kitkettävä myös kovemmilla keinoilla. Kaupunkien rinnalla on valtakunnan tasolla tehtävä konkreettisia toimia jengirikollisuuden torjumiseksi. Poliisin riittävät voimavarat toimia ovat aivan olennaisia. Poliisin yhteistyö esimerkiksi ankkuritoiminnan avulla koulujen ja viranomaisten kanssa on tärkeää. Moniammatillisessa tiimissä toteutettavan ankkuritoiminnan tarkoituksena on varhaisen vaiheen nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennalta ehkäiseminen. Kun huoli nuoresta syntyy, tapaa moniammatillinen tiimi nuoren ja hänen huoltajansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin pois rikoksen poluilta.
Helsingin jengirikollisuuden kitkemisessä on olennaista, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa koventamisperustetta muutetaan siten, että sen soveltamiskynnys laskee kattamaan myös jengirikollisuustapaukset. Vuonna 2018 alkanut exit-toiminta on keskusrikospoliisin koordinoimaa toimintaa, jolla mahdollistetaan turvallinen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristä. Exit-toiminta on laajennettava koskemaan myös katujengien jäseniä.
Suomi on maailman turvallisimpia maita. Toimimalla ennakoivasti ja katkaisemalla huolestuttavan kehityksen voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän. Kaikki Helsingin asuinalueet ja kadut on pidettävä turvallisina. Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kaupunki jokaiselle kasvaa, asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella.
Helsingin kaupungin ensi vuoden talousarviosta tehdään päätös keskiviikkona 23.11. Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta oppimisen ilon sekä sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys ja suomalaisten hyvinvointi on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on varmasti myös tulevaisuudessakin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Sarkomaa jättää eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen, jossa esitetään lainsäädännön valmistelun aloittamista. Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 maaliskuusta lähtien. Ruotsin Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas, sillä 75 prosenttia kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista.
Suomessa Kaupan liitto ajaa yrityslähestymiskieltoa koskevaa lainsäädäntöä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vaadetta perusteltuna. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.
”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa olisi aika ottaa saman tyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.
Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.
”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa.
Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Ruotsissa yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia.
”On perusteltua ryhtyä valmistelemaan yrityslähestymiskieltoa Suomeenkin. Ruotsista saadut hyvät tulokset puhuvat puolestaan. Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa sekä se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.
Kotitalousvähennys tulee laajentaa koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaiken ikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistämisen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.
Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen.
Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Liikkumattomuus tulee Suomelle monin tavoin kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ- ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.
Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikaisen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa.
Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.
Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoa ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta.
Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun. Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.
Vauhdittaakseni asiaa olen tehnyt tämän vuoden helmikuussa lakialoitteen aiheesta. Lakialoitteessani esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.
Olen mukana Eduskunnan Kuntoutusverkoston, Eduskunnan Tules-ryhmä ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n paneelissa tiistaina 22.11. klo 15–16.30. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa tai etäyhteyksin.
Keskustelemme tilaisuudessa siitä, miten vauhdilla ikääntyvässä Suomessa voimme taata riittävää hoitoa ja kuntoutusta kaikille sitä tarvitseville. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat noin 2,14 miljoonaa avoterveydenhuollon käyntiä vuosittain.
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, mutta vaatii etukäteisilmoittautumisen.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa lakialoitteessaan tekemänsä esityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaikenikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistäminen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.
”Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen”, Sarkomaa kysyy.
Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Sarkomaa muistuttaa liikkumattomuuden käyvän Suomelle kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ-ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.
”Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa”, Sarkomaa jatkaa.
Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.
”Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta”, Sarkomaa alleviivaa.
Sarkomaa muistuttaa, että kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.
Sarkomaan lakialoitteessa esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on Sarkomaan mukaan luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.
Dramaattisesti muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne varjostaa kaikkea eduskunnan työtä. Venäjän brutaali hyökkäyssota vaikuttaa vahvasti myös talouteemme ja huoli tilanteesta on meidän kaikkien ajatuksissa. Korkea energian hinta ja inflaatio ovat kiperä kysymys niin eduskunnassa kuin kotitalouksissa. Meidän on huolehdittava, että suomalaiset pärjäävät talven yli kasvavan sähkön hinnan ja muiden arjen kustannusten kanssa. Samalla on varauduttava energiakriisin pitkittymiseen. Suomen on rakennettava lisää ydinvoimaa ja muuta puhdasta energiaa. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi liikaa korostaa.
Valtion massiivinen velkaantuminen on kyselyissä kansalaisten suuria huolia. Valtava velkaantuminen on yritetty naamioida kriisien hoitamiseksi. Karu totuus on se, että kyse on arvovalinnasta. Nykyhallitus otti ensitöikseen, ennen tietoakaan koronasta, miljardin lisävelan menolisäyksiinsä. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi otetun velkataakan päälle on otettu yli 10 miljardia velkaa kattamaan hallituksen rahanjakoa. Ja velkaantuminen ja korkomenojen kasvu senkun jatkuu. Korkomenoissa huidellaan jo reilussa kahdessa miljardissa. Kauden lopussa valtion velka tulee olemaan 150 miljardia.
On vastuutonta, ettei hallituksella ole mitään suunnitelmaa tai edes elettä velkaantumisen taittamiseksi. Velka maksetaan työllä, mutta hallitus on laiminlyönyt vaikuttavat työllisyystoimet. Työllisten määrä on kasvanut, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei juurikaan. Valtava velkaantuminen yhdistettynä talouskasvun hitauteen on vakava ja vaarallinen yhtälö. Suomi tarvitsee nopeasti suunnan muutoksen.
Kun hallituksen viimeinen budjettiesitys oli tuotu eduskuntaan SDP:n ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman toivoi julkisesti seuraavan hallituksen olevan säästäväinen ja vastuullisempi. Ilmeisesti omatunto kolkuttaa, mutta ei niin paljon, että ryhdyttäisiin toimiin. Lindtmanin puheenvuoro osoittaa, ettei kaikkien demareidenkaan pää enää kestä Marinin velkarallia.
Hallituksen harjoittama tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on katkaistava. Syrjään sysätyt julkista taloutta tasapainottavat rakenteelliset uudistukset ja toimet työn ja yrittäjyyden vauhdittamiseksi on tehtävä. Kaiken työn ja yrittäjyyden on aina kannatettava. On panostettava koulutukseen ja tutkimukseen ja rakennettava tulevaisuutta.
Eduskuntaryhmämme on vuosittain tehnyt vaihtoehtobudjetin, joka perustuu työhön, yrittämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Vaihtoehtomme tarkoittaa vahvempaa työllisyyttä ja ihmisille parempaa ostovoimaa. Ottaisimme velkaa merkittävästi vähemmän kuin hallitus. Valmistelemme parhaillaan meidän kokoomuslaisten Valtiovarainvaliokunnan jäsenten vedolla vaihtoehtobudjettia ja se on eduskunnan istunnossa käsittelyssä 30.11.2022.
Some-kohut näyttävät kiihtyvän loppuvaalikaudesta. Viime viikon Kela-korvausleikkauksesta eduskunnassa pitämäni puheenvuoron yksi virke karkasi sosiaalisessa mediassa asiayhteydestä. Eduskuntakeskustelussa kerroin saamastani eläkkeellä olevan henkilön viestistä liittyen Kela-korvausleikkaukseen. Hän kertoi, että 20 euroa on iso raha, kun hän ostaa parin viikon ruokia. Hän toivoi, ettei leikkausta tehdä. Referoin siis saamaani palautetta eikä kyseessä ollut oma mielipiteeni. Syntynyt mediakeskustelu on varsin harmillinen.
Eduskuntaryhmästämme otettiin yhteiskuva vaalikauden 2019-2023 lähestyessä päätöstään. On suuri ilo olla osa aikaansaavaa ja osaavaa kokoomusjoukkuetta. Edessä on vielä loppukiri ennen eduskuntavaaleja.
Lokakuun terveisissä:
• Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana • Sähkömarkkinoita on uudistettava, jotta suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää sähköä talvellakin • Helsingin budjettisovussa toteutui Helsingin kokoomuksen tavoite panostaa kasvatukseen ja koulutukseen • Hyväksyimme eduskunnassa Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteeseen pohjautuneen aborttilain uudistuksen • Eduskunnan on pysäytettävä palveluun pääsyä vaikeuttava Kela-korvausleikkaus • Esityksemme saimaannorpan suojelun vauhdittamiseksi kaatui eduskunnan äänestyksessä • Laadukasta saattohoitoa vauhdittamassa kansainvälisenä saattohoidon päivänä • Hoiva-alan ammattilaisten tilaisuudesta terveisiä eduskuntaan
Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
Varhaiskasvatusseminaariin maanantaina 7.11. klo 17.00 Eduskunnan Kansalaisinfoon. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/iyEEokNNb3dnoJwn6
Facebook-liveen tiistaina 15.11. klo 17.15
Seniorifoorumin tilaisuuteen, Senioreiden tulevaisuuden näkymät. 24.11. klo 17.00 Finanssialan tiloihin, Itämerenkatu 11-13. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/MU9qMJPgJYXu2tnC
Lauttasaaren metroasemalle maanantaina 28.11. klo 8.00
Haagan asemalle, Eliel Saarisen tien portaat, tiistaina 29.11. klo 8.30
Munkkiniemeen, Max Cafe, lauantaina 3.12. klo 11.00
Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana
Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033
Arvostan suuresti tukeasi.
Sähkömarkkinoita uudistettava, jotta suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää sähköä talvellakin
Esitimme eduskuntaryhmässämme ohjelman sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Ohjelman nopeilla kriisitoimilla saataisiin helpotusta kotitalouksien ja yritysten sähkölaskuihin jo ensi talveksi. Asettaisimme sähkölle eurooppalaisen kattohinnan ja irrottaisimme sähkön sekä kaasun hinnan toisistaan. Ohjelmassamme koko Suomen sähköntuotannon kapasiteetti pidetään käytössä tehotuen avulla ja kotitalouksille sekä yrityksille esitetään kannustimia sähkönkulutuksen siirtämiseen huipputuntien ulkopuolelle ja energiaremonttien toteuttamiseen.
Haluamme tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan, jota varten tarvitsemme Suomeen mekanismin, joka palkitsee säästä riippumattomaan sähkötuotantoon investoimisesta.
Helsingin budjettisovussa toteutui Helsingin kokoomuksen tavoite panostaa kasvatukseen ja koulutukseen
Iloitsen Helsingin budjettisovusta, jossa toteutui Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti.
Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana.
Budjetti siirtyy seuraavaksi Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Lue kannanottoni budjettisopuun täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11684
Hyväksyimme eduskunnassa Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteeseen pohjautuneen aborttilain uudistuksen
Aborttilakia päivitetään ja raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeutta vahvistetaan.
Olin tietenkin aloitteen puolella äänestyksessä. Uuden lain myötä raskaana olevalla on oikeus raskaudenkeskeytykseen omaan tahtoon ja ilmoitukseen perustuen. Enintään viikolle 12 edenneen raskauden osalta luovutaan kahden lääkärin lausunnon vaatimuksesta. Raskausviikon 12 jälkeen keskeytykselle vaaditaan aina perustelu. Lisäksi varmistetaan raskaana olevan sekä toisen vanhemman oikeus psykososiaaliseen tukeen. Abortti on raskas kokemus ja mahdollisuus saada tukea on tärkeää. Uusi laki on naisten oikeuksien tärkeä vahvistus.
Eduskunnan on pysäytettävä palveluun pääsyä vaikeuttava Kela-korvausleikkaus
Hallitus esittää leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kriisiytymässä ja edessä on valtava hallintouudistus, on jääkylmää politiikkaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvauksia pitäisi nyt päinvastoin nostaa ja ottaa palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenvertaisesti ja ajoissa.
Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kela-korvatuista palveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista.
Esityksemme saimaannorpan suojelun vauhdittamiseksi kaatui eduskunnan äänestyksessä
Eduskunta ei hyväksynyt kokoomuksen ehdottamaa verkkokalastuskiellon jatkoa heinäkuun loppuun. Tämä on valtava pettymys. Nyt kielto on huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Pienet kuutit tarvitsisivat lisäaikaa kasvaakseen välttämään tuskallisen tukehtumiskuoleman verkkoihin.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jonka eloa ja pesimistä maapallolla uhkaa verkkojen lisäksi ilmastomuutos vähävähälumisine talvineen. Ihmisen on oltava saimaannorpan puolella. Työmme jatkuu. Periksi ei anneta.
Laadukasta saattohoitoa vauhdittamassa kansainvälisenä saattohoidon päivänä
Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin. Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietettiin 8.10.2022. Päivän tarkoitus on nostaa esille toimet yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Jätin tärkeän asian edistämiseksi kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisesta oikeudesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon.
Nykyisellään saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on eriarvoinen tilanne eri puolilla Suomea. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan.
Hoiva-alan ammattilaisten tilaisuudesta terveisiä eduskuntaan
Valtava asiantuntemus oli koolla etsimässä ratkaisuja hoitotyön kehittämiseksi sekä hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi. Keskustelua alusti kanssani Tehyn kunniapuheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Kolmen nuoren äiti
Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat hallitukselta välittömiä päätöksiä, joilla varhaiskasvatuksen opettajien pulaan vastataan. On vakava virhe, että istuva hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti.
”Hallitus antaa vielä täydentävän talousarvioesityksensä, jossa se voi korjata virheensä. Nyt katsotaan hallituksen poliittista tahtotilaa osoittaa riittävä rahoitus varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamiseksi ja vakinaistamiseksi sekä sitoutuminen uuteen varhaiskasvatuslakiin”, edustajat aloittavat.
Pula varhaiskasvatuksen opettajista on huutava. Tilanne on johtanut pahimmillaan siihen, että kunnat ovat joutuneet sulkemaan päiväkoteja. Pätevän henkilöstön ja jopa sijaisten löytäminen on erittäin vaikeaa. Tämä on omiaan murentamaan alan pito- ja vetovoimaa heikentäen samalla varhaiskasvatuksen laatua.
On vakava laiminlyönti, ettei korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta vastaava ministeri Petri Honkonen (kesk.) ole esittänyt ministeriönsä johdolla lisäystä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin ensi vuoden talousarvioon. Helsingin yliopiston järjestämä pätevöittämiskoulutus jo alalla oleville lastenhoitajille on myös jätetty ilman rahoitusta tulevina vuosina. Ministeri on tunnistanut ongelman kutsumalla kriisikokouksen kokoon, mutta ei ole edistänyt kaikkein ilmeisintä ratkaisua. Herää vahva epäilys onko tiedeministeri ja muu hallitus ylipäätään sitoutunut uuden varhaiskasvatuslain toteuttamiseen.
”Ministeriltä odotettiin vastuunkantoa tässä haastavassa tilanteessa. Esimerkiksi OAJ on laskenut, että aloituspaikkojen kasvattaminen 1400:aan olisi kustantanut ensi vuonna 2,3 miljoonaa euroa. Kaikista hallituksen menolisäyksistä huolimatta ei tähän lapsille ja perheille tärkeään asiaa ole rahaa riittänyt", hämmästelevät edustajat.
Edustajat muistuttavat, että varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä hallitukselta.
”Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia ja muita ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Nyt on viimeinen aika toimia!” edustajat päättävät.
