Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Hallitus esittää leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitävät tätä umpivastuuttomana.

Edustajat näkevät valtavana riskinä alasajaa korvauksia tilanteessa, jossa hoitojonot ovat ennätyksellisen pitkät ja terveydenhuolto on jo vahvasti kuormittunut. Vaarana on, että yhuseamman hoito viivästyy.

Myös Kelasta on esitetty epäilyjä, että varautuminen Kela-korvausleikkauksen johdosta julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaan lisäpaineeseen voi olla riittämätöntä.

”Eduskunnan on budjettikäsittelyssä pysäytettävä hallituksen räikeän ideologinen esitys romuttaa Kela-korvaus. Palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kriisiytymässä ja edessä on valtava hallintouudistus , on jääkylmää politiikkaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Hallitus ei näytä piittaavan yritysvastaisen toimintansa vahingollisista vaikutuksista ihmisten palveluihin ja terveydenhuollon toimintaan. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi olisi Kela-korvauksia päin vastoin nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenvertaisesti ja ajoissa", Sarkomaa sanoo.

”Eriarvoisuus hoitoon ja palveluihin pääsyssä on suurimpia haasteitamme. Jotta kansalaisten lakisääteiset palvelut voitaisiin turvata, tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ja järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä. Ilman lisätoimia hoitojonot ja hoitovelka eivät lyhene. Hallitus ei voi sulkea silmiään ihmisten hädältä. Hoitoon pääsyn turvaamiseksi olisi järkevää mieluummin korottaa Kela-korvausta. Korvausten leikkauslinja on kylmää kyytiä hoitoa tarvitseville ihmisille”, Laiho sanoo.

Myös Kelassa on oltu korvausten leikkauksista huolissaan. Kelan asiantuntijan mukaan asiakkaita saattaa siirtyä paljonkin yksityiseltä julkiselle ja on epävarmaa, onko hallitus varautunut tähän riittävästi. Kokoomusedustajien mielestä Kela-korvausten leikkaus on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että hoitoon tulisi päästä nykyistä nopeammin.

”Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kela-korvatuista palveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista. Kela-korvausten alasajo on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttavat koronarokotteiden tehosteannosten ja neljänsien rokotteiden laajempaa käyttöönottoa.

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat työterveyshuollon ja yksityisen sektorin mukaan ottamista rokotteiden jakeluun jo nyt hyvin kuormittuneen julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottamiseksi ja rokotusten vauhdittamiseksi.

Laihon ja Sarkomaan mukaan koronatilanne on edelleen hankala kuormittaen sairaaloiden vuodeosastoja. Vahvistettuja tartuntoja on edellisen 14 vuorokauden aikana 37 610 henkilöllä. Neljännen koronarokoteannoksen on saanut vai 17% väestöstä ja kolmannenkin vain 55%.

”Neljännen koronarokotuksen antamista pitäisi laajentaa kaikille yli 18-vuotiaille halukkaille ja mahdollistaa sen antaminen myös työterveyshuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Työterveyshuolto ja yksityisen terveydenhuollon ammattilaiset voisivat antaa koronarokotteita siinä kuin influenssarokotteitakin. Jos asiakas haluaisi ne molemmat, niin tämä hoituisi samalla käyntikerralla. Yksityisen sektorin mukaanotto olisi järkevää myös julkisen puolen työkuorman helpottamiseksi”, Laiho sanoo.

”Moni seniori odottaa myös koronarokotteen lisäannosta. Varastossa olevat rokotteet eivät auta ketään. Jos asia tehdään liian vaikeaksi, moni tarvitseva jää ilman. Moni seniori käy tänä syksynä ottamassa influenssarokotteen yksityisellä ja olisi järkevää mahdollistaa heille koronarokoteen lisäannos samalla kertaa. Tiedottamista koronarokotuksista on tarpeen myös lisätä”, Sarkomaa huomauttaa.

”Myös sote-henkilöstölle pitäisi mahdollistaa tehosterokotus. Heidän viimeisimmistä koronarokoteannoksistaan alkaa olla jo pitkä aika ja tehosteannos olisi reilua antaa myös terveydenhuollon ammattilaisille. Heidän työpanoksensa on keskeinen palvelujen turvaamisessa. Suurin osa heistä työskentelee myös riskiryhmien parissa”, Sarkomaa sanoo.

”Tehosterokotus tulisi tarjota pikaisesti myös suomalaiselle työikäiselle aikuisväestölle. Se olisi keino vähentää sairauspoissaoloja. Työvoimapula on huutava. Lisäksi työikäisten tehosterokotukset vähentäisivät sairauspoissaoloja, haittoja ja kustannuksia kaikilla työpaikoilla”, Sarkomaa jatkaa.

”Laajalle koronaepidemialle ei saa antaa jalansijaa. Kuormittunut terveydenhuoltomme ei kestä lisäkuormitusta ja ammattitaitoisella ja osaavalla sote-henkilöstöllä on kädet jo muutenkin täynnä työtä. Rokotteiden neljännen annoksen ehtoja on lievennettävä, tiedotusta on lisättävä ja yksityinen sektori otettava mukaan rokotteiden antamiseen”, Laiho päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Syksyn tärkein työni on Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen käsittely. Valtava velkaantuminen ja työllisyystoimien laiminlyönti ovat sen isoja valuvikoja. Vaalikauden lopussa valtion velka on paisunut 150 miljardiin. Toinen iso urakka on työmme valmistella kokoomuksen vaihtoehtobudjettiimme 30.11. Dramaattisesti muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne varjostaa kaikkea eduskunnan työtä. Venäjän brutaali hyökkäyssota saa aina vain huolestuttavampia ja raaempia käänteitä.

EU:n on pysyttävä yhtenäisenä urhean Ukrainan tukena. EU:n yhtenäisyyttä koetellee tuleva talvi ja energiakriisi. Venäjän fossiilisesta energiasta irti päästämistä on vietävä tinkimättömästi eteenpäin. Meidän ei pidä rahoittaa Putinin brutaalia hyökkäyssotaa. Meidän on huolehdittava, että suomalaiset pärjäävät kohoavien sähkö- ja muiden laskujen kanssa talven yli. Samalla on varauduttava energiakriisin pitkittymiseen. Suomen on rakennettava lisää ydinvoimaa ja muuta puhdasta energiaa. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi liikaa korostaa. Nato-hakemuksen ratifiointi on edennyt historiallisen nopeasti. 28:n 30:stä maasta on jäsenyytemme ratifioinut, jäljellä ovat vielä Unkari ja odotetusti Turkki. Teemme työtä sitkeästi niin, että maaliin päästään.

Elämme aikoja, jolloin on oltava varautunut kaikkeen. Ja niin Suomi onkin. On sanottava, että kansakunnallamme on ollut onni, että tasavallan presidenttinä on Sauli Niinistö. Sisukas Suomi selviää.

Lue kommenttini SDP:n leikkauspuheista Uuden Suomen artikkelista täältä:  https://bit.ly/3EEtdeP    Lue Töölöläisen kirjoitukseni täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11634

Syksyn terveisissä:

• Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
• Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana
• Teimme johdollani välikysymyksen kriisiytyneistä vanhus- ja terveyspalveluista
• Valtava velkataakka ja koulutusleikkaus lapsillemme – kiitos ei!
• Helsingissä valmistellaan budjettia
• Hallituksen on turvattava HUSin rahoitus
• Järjestimme muistiviikolla kansanedustajien Muistiverkoston ja Muistiliiton webinaarin
• Ensi- ja turvakotien Suojelija-kampanja lanseerattiin syyskuussa
• Uusi Roosa nauha julkistettiin 22.9

Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle


Facebook-liveen tiistaina 25.10. klo 18.15

Varhaiskasvatusseminaariin maanantaina 7.11. klo 17.00 Eduskunnan Kansalaisinfoon. Ennakkoilmoittautuminen: 
https://forms.gle/iyEEokNNb3dnoJwn6

Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 

Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Arvostan suuresti tukeasi. Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033

Teimme johdollani välikysymyksen kriisiytyneistä vanhus- ja terveyspalveluista

Äänestimme 30.9. välikysymyksestä ja hallituksen luottamuksesta esityksestäni. En ollut, eikä ryhmämme ollut tyytyväinen vastaukseen. Ministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe.

Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta ei ole hyväsyttävää me jättää vanhusten asia hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.

Oheisesta linkistä luettavissa välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajan ensimmäisenä pitämäni puhe: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11650

Valtava velkataakka ja koulutusleikkaus lapsillemme – kiitos ei!

Valtavan rahanjaon keskellä hallitus teki myös ensi vuoden budjettiesityksessään lasten arkeen kohdistuvan rujon arvovalinnan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan.

Kehittämisrahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden raju leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Hallituksen esittämä leikkaus lohkaisee esimerkiksi Helsingissä perusopetuksesta noin kahdeksan miljoonaa euroa.  Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Nyt jos koskaan pitäisi tehdä toimia näiden alojen houkuttelevuuden sekä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. 

Lue blogikirjoitukseni aiheesta täältä: https://bit.ly/3CoM6Q8

Helsingissä valmistellaan budjettia 

Helsingissä budjettia vasta valmistellaan. Aion kääntää kaikki kivet ja kannot, ettei varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikata. Päin vastoin tarvitaan investointeja. Työrauhan takaaminen kotikaupunkimme varhaiskasvatukseen ja kouluihin on viisasta ja välttämätöntä.

Leikkauksille ei ole lupaa. Kaupungin uudessa strategiassa on juuri yhdessä sitouduttu tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä erityisesti panostamaan niihin. Se on valtuustoryhmämme kärkitavoitteita. Helsingin oltava Suomen paras paikka oppia ja opettaa. Strategia velvoittaa toimiin.

Lue koko kannanottomme täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11639

Hallituksen on turvattava HUSin rahoitus

HUS julkisti 28.9.2022 leikkauslistansa hyvinvointialuemalliin siirtymisestä johtuvan merkittävän budjettivajauksen takia. Listalla esitetään esimerkiksi Malmin, Lohjan ja Porvoon yhteispäivystysten lopettamista ja Raaseporin sairaalan leikkauksia. Lisäksi HUS esitti merkittäviä leikkauksia tutkimukseen, IT-kustannuksiin ja moniin muihin kohteisiin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltomme on jo ennestään kriisissä. Leikkaustoimet romahduttaisivat maamme terveydenhuollon mahdollisuudet vastata kansalaisten lakisääteisten palveluiden turvaamiseen ja korkeatasoisen lääketieteellisen tason säilymiseen Suomessa. Jo ennestään ruuhakautuneet päivystykset eivät mitenkään selviytyisi lisääntyneestä potilaskuormasta, mikäli päivystyksiä suljettaisiin, jolloin potilasturvallisuus vaarantuisi.

Sote-muutokseen liittyvän Uudenmaan merkittävän rahoitusvajeen takia HUS on pakotettu leikkaamaan tutkimusrahaa 17 miljoonasta 10 miljoonaan, mikä uhkaa vaarantaa vakavasti HUSin kliinisen tutkimuksen ja potilaiden korkealaatuisen hoidon. Leikkaus on täysin kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hallituksen on kannettava vastuunsa, ettei sote-muutos vaaranna Suomen korkeatasoista erikoissairaanhoitoa ja valtakunnallisista vastuista huolehtivan HUS toimintaedellytyksiä.

Myös hoitotyöntutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi, minkä vuoksi tein talousarvioaloitteen Hoitotyön tutkimussäätiön määrärahojen lisäämiseksi ensi vuodelle: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11663

Järjestimme muistiviikolla kansanedustajien Muistiverkoston ja Muistiliiton webinaarin

Muistiviikkoa vietetään joka vuosi Alzheimer-päivän 21.9. yhteydessä. Ympäri maailman pyritään lisäämään tietoa Alzheimerin taudista. Koen olevani kansanedustajan työni kannalta varsin oikeassa tehtävässä, kun toimin Muistiliiton varapuheenjohtajana. Arkadianmäellä on tärkeää olla asiasta ajankohtaista tietämystä. 

Meillä on eduskunnassa kansanedustajien muistiverkosto, joka pitää vahvasti esillä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiaa. Muistiystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia.

Webinaari on katsottavissa täältä: bit.ly/muistiviikko

Ensi- ja turvakotien Suojelija-kampanja lanseerattiin syyskuussa

Kun muissa herää huoli, Ensikodissa syttyy toivo. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle. Helsingin Ensikodin toiminta on ainutlaatuista. Upean Suojelija- kampanjan Lanseeraus oli Cafe Ursulassa Kaivopuistossa. Oli ilo olla tilaisuudessa Centuran jäsenenä kertomassa Ensikodin roolista yhteiskunnassa. Se on valtava. Pienellä toimijalla on suuri kädenjälki. Kyse on vauvan koko elämästä.

Helsingin Ensikoti tekee merkittävää edelläkävijätyötä turvallisen lapsuuden, perheiden ja vanhemmuuden tukemisessa. Suojellaan yhdessä Helsingin Ensikotia. https://suojelija.fi/

Uusi Roosa nauha julkistettiin 22.9.

Oli ilo saada olla mukana tämän vuoden Roosa nauhan julkistamistilaisuudessa. Upean uuden Roosa nauhan suunnittelija on Maria Veitola.

Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Roosa nauha -keräys nostaa tänä syksynä esille huonoennusteiset syövät. Huonoennusteinen syöpä johtaa useimpien potilaiden kuolemaan, sillä parantavia hoitomuotoja ei vielä ole. Syöpä kulkee vielä tutkimattomia polkuja ja tutkimusta tarvitaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.

Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Pidetään yhteyttä.


Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti

Julkaistu

Ensikoti on toiminut Helsingissä vuodesta 1936 alkaen ensin Ensi-kodin tiellä Vallilassa ja myöhemmin toiminta on laajentunut. Ensikoti on tärkeä osa kaupunkimme historiaa ja nykypäivän palveluja. Ensimmäisen ensikodin perusti talousneuvos Miina Sillanpää. Helsingin ensikotiyhdistys on kansalais- ja lastensuojelujärjestö.

Ensikodissa autetaan raskaana olevia, vastasyntyneitä vauvoja ja heidän perheitään. Tehtävänä on tuoda toivoa ja työkaluja, tarjota ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä vauvaperheille ja heidän läheisilleen.

Asiakkaat painivat päihde- ja mielenterveysongelmien tai haasteellisten elämäntilanteiden kanssa. Nykyisin Ensikodin palveluita käyttää vuosittain noin 500 vanhempaa ja vauvaa, sekä pientä lasta. Tukena työssä ovat vapaaehtoiset sekä entisistä asiakkaista koulutetut vertaiset ja kokemusasiantuntijat, jotka auttavat tiivistä tukea tarvitsevia.

Kriisi tai haasteellinen elämäntilanne voi heikentää vanhempien mahdollisuuksia vastata vauvan tarpeisiin. Kun vauvaperheen arki ja vuorovaikutus ovat vauvan näkökulmasta turvattomia, ensikoti auttaa. Ensikoti tukee vanhemmuutta niin, että vauva saa tarvitsemansa huolenpidon, hoivan ja turvan.

On vaikea löytää sen tärkeämpää asiaa kuin se, että jokainen lapsi saa hyvän alun elämälleen riippumatta olosuhteista, joihin syntyy. Ensikodin rooli yhteiskunnassa on valtava. Kun muissa herää huoli, ensikodissa syttyy toivo. Lause kertoo todella paljon siitä, miten ensikodissa toimitaan.

Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa ja myös isä voi asua ensikodissa. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhemman hyvää suhdetta sekä opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on yksi osa ensikodin toimintaa. Se kertoo esimerkkinä, miten elintärkeästä asiasta ensikodissa on kyse. Pidä kiinni -ensikodit ovat päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille tarkoitettuja. Niissä toivutaan vaikeasta päihdeongelmasta ympärivuorokautisella tuella sekä turvataan vauvan kasvu ja kehitys. Samalla opetellaan olemaan riittävän hyvä äiti tai isä omalle vauvalle. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on Suomessa ainoa ja maailmallakin ainutlaatuinen. Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vauvoille mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa.

Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä vuosien kuluessa kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Usein taustalla on lapsena koettu kaltoinkohtelu ja omien vanhempien päihdeongelma. Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin vanhemman kykyyn kiintyä vauvaan ja vastata vauvan tarpeisiin. Riski sikiövaurioon, joka on pahimmillaan vakava kehitysvamma, ja vauvan kaltoinkohteluun on suuri.

Ilman kuntoutusjaksoja, ei monia vauvoja olisi syntynyt eikä moni äiti olisi hengissä. Vuosittain Suomessa 4000–6000 syntymättömän lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Noin 6 prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia. Pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuodessa noin 600.

Kuntoutuminen edellyttää riittävän pitkää hoitoa juuri tälle kohderyhmälle kehitetyssä erityistason hoitojärjestelmässä. Pidä kiinni -kuntoutus on vaikuttavaa: suurin osa äideistä elää päihteetöntä elämää yhdessä lastensa kanssa. 2/3 ensikodissa ja ¾ avopalveluyksiköissä olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Ensikotikuntoutuksessa olleiden perheiden lapset olivat lastenpsykiatrin arvion mukaan yksivuotiaina normaalin kehityksen rajoissa ja lähtökohtaansa nähden huomattavan terveitä. Jokainen päivä, kun äiti on päihteettömänä suojaa lapsen kehitystä. Jokainen päivä, kun lapsi saa olla äidin kanssa on kallisarvoinen. Vaikka osalle huostaanotto tehdään ja lapsi joutuu eroamaan äidistään, on lapselle kallisarvoinen myös asia tieto ja muisto siitä, että äiti välitti, äiti yritti. Se kantaa monen nuoren pitkälle.

Vauva aika on korvaamatonta. Vauvan ensimmäisellä vuodella on pitkäkestoinen vaikutus pitkälle aikuisuuteen. Kuntoutuakseen äiti ja vauva tarvitsevat useimmiten noin vuoden tiiviin kuntoutusjakson. Riittävän pitkä kuntoutusjakso tuottaa tuloksia ja sillä voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen. Ymmärrystä tähän on oltava, kun kaupunkimme palveluita järjestetään.

Helsingissä on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät vaikuttavaan ja asiantuntevana kuntoutukseen. Kun puhutaan vauvan elämästä ei ensimmäiseksi tule mieleen raha, mutta rahastakin on puhuttava. Kyse ei ole tietenkään vain rahasta, vaan vauvan koko elämästä. Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 vuoteen asti tarkoittaa 1–1,6 miljoonaa euroa. Avun antaminen ajoissa äidille ja vaivalle on aina edullisempi ratkaisu. Esimerkiksi Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on valtavan tuottava investointi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Kaupungilla on päävastuu sote-palveluista mutta ilman järjestöjä tai yrityksiä sosiaali- ja terveydenhuoltomme toimisi. Järjestöt kuten Ensikoti, ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä ja yrityksiä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Oiva esimerkki tällaisesta toiminnasta on Helsingin ensikoti. Helsingin on syytä tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingin budjettisovusta, jossa kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että Helsingin Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen toteutui.

Helsingissä koulut ja päiväkodit saavat lähes 70 miljoonaa lisäeuroa verrattuna kuluvaan vuoteen, eli kasvu on 5,1 prosenttia. Rahaa on määrä suunnata opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun sekä inkluusion toteutukseen. Lisäksi on päätetty ohjata rahaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen, erityisesti ruotsinkielisissä päiväkodeissa.

Sarkomaan mukaan huoli kouluista ei ole ohi, koska Marinin hallituksen ensi vuoden budjetissa on valtava leikkaus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitukseen.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Laskennallisesti tämä tarkoittaa Helsingille lähes 7,5 miljoonan euron leikkausta. Sarkomaa vetoaa erityisesti helsinkiläisiin hallituspuolueiden edustajiin pienten lasten koulutusleikkauksen perumiseksi.

”On mahdoton ymmärtää, miksi tilanteessa, jossa työrauha olisi se, mitä eniten tarvitaan, leikataan pienten lasten koulutuksesta. Leikkaus tarkoittaa vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta” Sarkomaa alleviivaa.

Sarkomaa vaatii, että hallitus toisi täydentävässä budjetissaan lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Helsinki on jo nyt tilanteessa, jossa se joutuu sulkemaan päiväkoteja työvoimapulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen työvoimapula helpottuu Sarkomaan mukaan panostamalla koulutusmäärien kasvattamiseen, ei tinkimällä varhaiskasvatuksen laadusta.

”Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on täysin varmasti myös tulevaisuudessakin” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta ryhdyttäisiin lakimuutoksiin yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Nykyiset toimet edetä asiassa hankkeilla ja laatusuosituksilla eivät Sarkomaan mukaan ole riittäviä. Sarkomaa vetoaa hallitusta kuulemaan elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän tuoretta yksimielistä näkemystä siitä, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietetään tänään 8.10.2022. Päivän tarkoitus on nostaa esille toimet yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Sarkomaa on jättänyt perjantaina 7.10.2022 kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisesta oikeudesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon vauhdittaakseen tärkeän asian edistämistä.

”Pidän huolestuttavana nykyistä eriarvoista tilannetta saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa arviolta 70 000–75 000 potilasta tarvitsee palliatiivista hoitoa vuosittain. Toivon tukeminen ja psykososiaalinen tuen tulisi olla osana palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamista sekä läheisten saamaa tukea kuoleman jälkeen.

Sarkomaa on tehnyt 08.03.2022 lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.

”Valtavan aluehallintouudistuksen aikakaudella ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa olisi välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa päättää.

Vuosittain vietetään kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat juhlistamaan ja osoittamaan tukensa sille, että palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisi yhdenvertaisesti. Päivän tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa kansalaisten, ammattilaisten ja päättäjien tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Suomessa tapahtuman järjestämisessä on mukana Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys, Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ja Suomen palliatiivisen hoidon ja lääketieteen tutkimusverkosto. Lisätietoja tapahtumasta: https://www.facebook.com/PalliatiivinenPaiva

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Lauantaina 8.10.2022 vietetään maailman palliatiivisen hoidon ja saattohoidon päivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat osoittamaan tukensa sille, että palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisi yhdenvertaisesti. Suomessa yli 50 000 henkilöä kuolee vuosittain ja heistä arviolta noin 30 000 tarvitsee palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Joka kolmas kuoleva tarvitsee erityistason saattohoitoa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n (World Health Organization) määritelmän mukaan palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Sen aika on viimeisinä elinviikkoina tai -päivinä. Palliatiivisessa hoidossa kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Tarkoituksena ei ole pidentää eikä lyhentää elämää, vaan pyrkiä tarjoamaan oireenmukainen hoito siten, että kärsimyksen määrä voidaan vähentää. Hoidossa keskitytään taudin hoidon sijasta elämänlaadun vaalimiseen. Fyysisen hoidon lisäksi on tärkeää tukea potilasta ja läheisiä parantumattoman sairauden ja lähestyvän kuoleman kanssa elämiseen. Kuoleman jälkeen läheiselle tulee tarjota tukea surutyössä ja oman elämän jatkamisessa.

Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmä julkaisi loppuraportin vuonna 2021. Asiantuntijatyöryhmän yksimielisenä näkemyksenä oli, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saatavuutta sekä osaamista lisätä. Pelkät suositukset eivät riitä puutteiden korjaamiseksi, vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Loppuraportissa esitettiin muutoksia mm. terveydenhuoltolakiin palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi, sairausvakuutuslakiin saattohoitovapaan mahdollistamiseksi ja potilaslakiin hoitotahdon selventämiseksi.

Suositusten mukaisen palliatiivisen hoidon järjestäminen valtakunnallisesti edellyttää noin 40 miljoonan euron vuotuista taloudellista panostusta pääasiallisesti henkilöstökuluihin ja saattohoitovapaaseen. Vuosien kuluessa panostus kuitenkin vähentää kustannuksia jopa sata miljoonaa euroa, erityisesti akuuttihoidon ja erikoissairaanhoidon osalta. Turhat päivystyskäynnit ja sairaalajaksot usein lisäävät kärsimystä elämän lopussa, kun tämän elämänvaiheen osaava hoito voidaan tuoda kotiin tai hoivapalveluihin tai toteuttaa ennalta sovitusti saatto-osastolla.

Kyse on merkittävästä potilasryhmästä, jonka hoidon tarvetta ei voida sivuuttaa. Saattohoidon peruspilareita ovat itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus sekä tasa-arvoisuus. Ne eivät saisi olla vain sanoja, vaan niiden tulisi toteutua jokaisen parantumattomasti sairaan kohdalla myös käytännössä. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito on ihmisoikeus.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta hyvä ja osaava palliatiivinen hoito sekä saattohoito turvataan lainsäädännöllä?

Helsingissä 7.10.2022

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Varhaiskasvatuslain (540/2018) uudistamisen tärkeänä tavoitteena oli vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa osana lasten oppimispolkua. On laajasti tiedossa, että panostukset lasten varhaisiin vuosiin ovat vaikuttavimpia lasten kasvun ja kehityksen edistämiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi sekä yhdenvertaisempien koulutuspolkujen varmistamiseksi. Tämä edellyttää osaamisen vahvistamista päiväkodeissa, johon varhaiskasvatuslaki on viitoittanut.

Varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatus siirtyi osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää luoden samalla sille vahvan pedagogisen perustan. Yliopistollisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloitusmäärien vakiinnuttaminen ja aseman vahvistaminen on nyt keskeistä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen sopimuskaudelle 2021–2024 päättämä varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen vuosittainen koulutustavoite on 855 aloituspaikkaa ja 300 lisäaloituspaikkaa, eli yhteensä 1155/vuosi (KKV 620/2021 vp).  Jotta aloituspaikkoja olisi 1400, tarvitaan vuosina 2023–2024 vielä 245 uutta lisäaloituspaikkaa/vuosi. Tämä 245 opiskelijan lisäys aloituspaikoissa tarkoittaa 2,3 miljoonan euron kustannuksia vuodelle 2023. Kustannukset olisivat 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Päiväkotien muuttuva henkilöstörakenne edellyttää varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamista ja uudelleen kohdentamista. Elokuussa voimaan tullut oppimisen tuen lainsäädäntö varhaiskasvatuksessa kasvattaa erityispedagogisen, varhaiskasvatuksen erityisopettajien osaamisen tarvetta. Lisäksi varhaiskasvatuksen maistereita on koulutettava päiväkodin johtajiksi.

Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että päiväkodeissa on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia ja varhaiskasvatukseen suuntautuneita maistereita, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Koulutusmäärien nostaminen on myös olennaista, jotta kaksivuotinen esiopetus voidaan toteuttaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen (kasvatustieteen kandidaatti), varhaiskasvatuksen erityisopettajan koulutuksen ja varhaiskasvatukseen suuntautuneen maisterikoulutuksen aloituspaikkojen riittävyyden yliopistoissa Varhaiskasvatuslakiin (540/2018) vuoteen 2030 kirjattujen tavoitteiden varmistamiseksi?

Helsingissä 5.10.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Muut allekirjoittajat nimenselvennyksineen:

Julkaistu

Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. 

Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät alkukuusta välikysymyksen, johon hallitus vastaa tänään eduskunnan istunnossa. Oppostitiopuolueiden mukaan erityisesti vanhuspalvelut ovat kriisiytyneet, ja hallitus on laiminlyönyt kriisin ratkaisun. 

– Vanhuspalveluiden ennestään heikko tilanne on romahtanut ja kriisiytynyt tällä hallituskaudella, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa oppostitiopuolue Kokoomuksesta. 

– Hallitus on laiminlyönyt toimet henkilöstöpulan lievittämiseksi. Erityisesti hoitoalan veto- ja pitovoiman toimimenpiteitä ei ole tällä hallituskaudella tehty, Sarkomaa sanoo.

Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta riittääkö se?

Hallituspuolue sosialidemokraattien kansanedustaja Heidi Viljanen sanoo, että välikysymys on tärkeä ja ajankohtainen. 

– En allekirjoita, että mitään ei olisi tehty. Mikään muu hallitus kuin tämä ei ole yhä paljon rahoittanut kuntia ja kunnat ovat vielä tämän vuoden loppuun vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista.  

Hän sanoo myös, hallitus on lisännyt terveydenhuoltoalan koulutuspaikkoja. 

– Vuoteen 2019 verrattuna viime vuonna aloitti 1000 lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijaa enemmän.  

Sarkomaan mukaan koulutuspaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta ei ratkaise ongelmaa 

– Hakijamäärät ovat romahtaneet ja hoitajat lähtevät muille aloille tai ulkomaille töihin. Vakavin virhe on se, että ne toimet, joilla hoitoalan  houkuttelevuutta lisättäisiin, on laiminlyöty, Sarkomaa sanoo.

Hallitus porrastaa hoitajamitoitusta

Työvoimapula uhkaa ensi keväänä voimaan tulevaa 0,7 hoitajamitoitusta. Viljasen mukaan hallitus ei ole valmis tinkimään hoitajamitoituksesta. 

– Tällä hetkellä on tavoite, että 0,7 tulisi voimaan huhtikuun alussa. Tiedämme, että meiltä puuttuu 3400 hoitajaa. Tästä syystä porrastamme mitoituksen voimaantuloa. 

Kokoomus ei usko, että hoitajamitoitus yksistään ratkaisisi terveys- ja vanhuspalveluiden kriisiä. 

– Hoitajia tarvitaan lisää kaikkiin palveluihin, mutta tämä mitoitus ei ole tuonut heitä lisää. Kysyn tässä, onko hallitus edes ollut sitoutunut tähän mitoitukseen?

– Jos mitoitus tulisi nyt voimaan, niin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jouduttaisiin edelleen sulkemaan ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, esimerkiksi Espoossa 150 ja Vantaalla sata. Tämä on entisestään heikentänyt vanhuspalveuiden tilannetta. Siksi tarvitsemme nyt ratkaisuja, Sarkomaa sanoo.

VIljanen toivoo selkeitä neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi. Hänen mukaansa hoiva-avustajien laskeminen 0,7 mitoitukseen helpottaa jo tilannetta. 

– Toimia on jo tullut. Nyt pystymme käyttämään hoiva-avustajia enemmän kuin ennen. Tämä hoitajamitoitus yksistään on viesti hoitajille siitä, että heidän työtään arvostetaan, Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan tilanteesta myös maalataan liian synkkää kuvaa.

– Meillä on jo nyt huomattavan paljon yksiköitä, joissa 0,7 toimii ja 0,6 pystyy suurin osa yksiköistä. TIlanne ei ole aivan niin katastrofaalinen, kuin tässä maalaillaan, Viljanen sanoo. 

Kokoomuksen mukaan hallitus ei ole ottanut oppostion vaihtoehtobudjetissaan tekemiä ehdotuksia huomioon. Näitä olisi esimerkiksi teknologisten ratkaisujen laskeminen hoitajamitoitukseen. 

Eduskunta keskustelee välikysymyksestä tänään kello 14.00 alkaen. 

Julkaistu

Eduskunnalle

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus on kansallisella tasolla toimiva näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjä, jolle on myönnetty valtion talousarviossa avustusta vuodesta 2014 lähtien. Kansallisena toimijana Hotuksella on tärkeä tehtävä tuottaa luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisia tukirakenteita. Toiminnasta hyötyvät paitsi hoitotyöntekijät myös ennen kaikkea sote-palveluiden käyttäjät. Hoitotyön osuus potilaan kokonaishoidosta on merkittävä, ja samoin sen merkitys on keskeinen potilaan omahoidon onnistumisen näkökulmasta.  

Hotuksen rahoitusta on nostettu vuosien aikan mutta ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä määrärahana esitetään leikkausta. Vuoden 2023 valtion talousarviossa Hoitotyön tutkimussäätiölle esitetään 388 000 euron määrärahaa. Kuluvan vuoden valtionavustus Hoitotyön tutkimussäätiölle oli yhteensä 588 000 euroa, eli 200 000 enemmän kuin nyt esitetty määräraha.

On välttämätöntä, että rahoitus vahvistuu ja jatkuu, jotta voimme turvata näyttöön perustuvan toiminnan jatkumisen ja kehittämisen myös hoitotyössä. Hoitotyössä tarvitaan tutkimusnäyttöä, joka kohdistuu nimenomaan hoitotyöhön ja sen kehittämiseen.  

Hoitotyöntekijät tarvitsevat työssään luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näytön käyttöönottoa edistäviä tukirakenteita. Tutkimustietoa on saatavilla, mutta tutkimustiedon laatu vaihtelee ja siten hoitosuosituksiin ja järjestelmällisiin katsauksiin koottu luotettava tutkimusnäyttö on hoidon laadun näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää.  

Hoitotyön käytänteiden kehittäminen kohti tuloksellisia toimintatapoja kansallisiin hoitosuosituksiin perustuen parantaa sekä potilasturvallisuutta että sote-palveluiden kustannustehokkuutta.  

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 33.03.04

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle

Helsingissä 30.9.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.