Syntyvyys on laskenut tasaisesti koko 2010-luvun. Lapsia saadaan koko ajan vähemmän ja myöhemmällä iällä. Viime vuonna syntyi 44 951 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku 1,32 on maamme mittaushistorian matalin.
Ikääntyvässä Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.
Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoidon maksuja. Osalle perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto pidentää entisestään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle.
Tämä on lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat.
On ikävä tosiasia, että Suomessa annetaan hedelmöityshoitoja vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovittiin Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista olisi perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.
Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lukuina tämä tarkoittaa noin 300 000 ihmistä. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista.
Väestöliiton Perhebarometrin mukaan valtaosan suomalaisista toiveena on noin kaksi lasta. Yhä useammat eivät saa toiveista huolimatta lainkaan lapsia tai saavat lapsia toivottua määrää vähemmän.
Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. THL:n tilastojen mukaan ennen Kela-korvauksen poistoa noin 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista Suomessa tehtiin yksityisillä klinikoilla. Lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävistä hoidoista yksityisen puolen osuus oli jopa yli 75 prosenttia.
Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Hedelmöityshoitojen saaminen julkisen terveydenhuollon varoin on mahdollista vain osalle lasta toivovista.
Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2020 noin 2400 lasta, mikä on 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä. Se on melkoinen määrä lapsia. Jokaisella lasta toivovalla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin. On hyvä pohtia, tarjotaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa ja olisiko syytä jonoja purkaa palveluseteleillä. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta, mikä näkyy myös Pohjoismaiden matalimpana hedelmällisyyslukuna.
Suomessa on syntynyt kuluneen vuoden aikana yli tuhat lasta vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Tulos on mittaushistorian pienin. Suomessa syntyvyyttä on mitattu vuodesta 1900. Hallitusneuvotteluissa tehtäväksi sovittu väestöpoliittinen selonteko, jossa etsitään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, on erityisen tervetullut.
eduskuntatyössä päällimmäisenä on turvallisuuspolitiikka. Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on uhka Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle. Ukrainalaiset taistelevat urheasti itsenäisyytensä, länsimaisen demokratian ja Suomenkin puolesta. Me suomalaiset tuemme Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen, myös jälleenrakennuksessa. EU:n on pysyttävä yhtenäisesti ja vahvana Ukrainan tukena. Suomen lähtökohtana on, ettei Venäjä voi voittaa sotaa.
Terroristijärjestö Hamasin raaka hyökkäys Israeliin on järkyttävä ja täysin tuomittava. Israelille on oikeus puolustautua. Tärkeää on suojella konfliktialueiden siviilejä. Alueella olevien suomalaisten evakuoimiseksi tehdään työtä.
Baltic Connector -kaasuputken rikkoutumisen syyksi epäillään tahallista vahingontekoa. Kyseessä on kahden Nato-maan kriittinen infrastruktuuri. Tilanne on vakava ja asiaa selvitetään ripeällä tahdilla. Arvioiden mukaan asia ei vaikuta huoltovarmuutemme. Tasavallan presidentti Niinistö tiivisti asian: Suomi on varautunut ja valmiutemme on hyvä.
Ulkoasianvaliokunnassa seuraamme turvallisuuspoliittista tilannetta ja sen vaatimia toimia tiiviisti.
Turvallisuuden rinnalla talous on toinen iso asia työlistallani. Ratkaisuja menojen vähentämiseksi ei ole helppo löytää, vaan tehtävä on todella haastava. Ihmisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. On osattava nähdä kokonaisuus ja arvioitava vaikutuksia.
Aloitimme tällä viikolla ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn valtiovarainvaliokunnassa. Esityksessä näkyvät Suomen Nato-jäsenyys ja Ukrainalle annettava tuki. Suomi ottaa aktiivisen roolin Natossa. Uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen aikakausi vaatii uudenlaisia painotuksia.
Kokoomuksen pitkään ajama ja suomalaisille tärkeä Nato-jäsenyys vahvistaa maamme turvallisuutta, Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta.
Marinin hallitus jätti jälkeensä raskaan alijäämän, velkataakan ja tekemättömät uudistukset. Joka kahdeksas käyttämämme euro rahoitetaan velalla. Näin ei voi jatkua. Lähdemme uudistamaan Suomea vaikeassa tilanteessa.
Toimiva hyvinvointiyhteiskunta voidaan rakentaa vain tasapainoisen talouden, työn ja yrittäjyyden varaan. Hallitusneuvotteluissa sitouduimme valtiovarainministeriön suosituksiin taittaa velkaantumiskehitys kahden vaalikauden mittaisella työllä. Toteutamme uudistuksia, joilla Suomeen saadaan vähintään 100 000 uutta työllistä, joilla on mahdollisuus tulla toimeen omilla tuloillaan. Työn verotuksen keventäminen katetaan työn ja kasvun kannalta vähemmän haitallisia veroja kiristämällä. Työn verotusta ei kevennetä velaksi. Hallitusohjelmassa sovitut uudistukset ovat vastaavia, joita muissa Pohjoismaissa on tehty jo vuosikymmeniä sitten - pääosin sosiaalidemokraattien johdolla.
Suomi on erkaantunut monella mittarilla muista Pohjoismaista. Nyt on oikea aika tehdä toimet, joilla hyvinvointiyhteiskuntamme pelastetaan.
TERVETULOA TAPAAMAAN
Pe 13.10. klo 16 Alexander Stubbin yleisötilaisuuteen Kolmelle Sepälle
Olen tilaisuudessa mukana.
Tule mukaan tekemään presidentinvaalikampanjaa. Liity tiimiin osoitteessa www.alexstubb.fi/
Ke 8.11. klo 18.30 Joka neljäs -hyväntekeväisyysnäytös Vallilan näyttämöllä
Olen mukana tilaisuuden paneelikeskustelussa. Joka neljäs on isän tarina siitä, mitä tapahtuu kun oma poika sairastuu syöpään. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Syöpäklinikan Tukijat ry:n kanssa. Jokaisesta lipusta (á 50 €) ohjataan 25 € HUS Syöpäkeskuksen potilaiden hyväksi.
Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Panostukset peruskouluun ja lukutaitoon ovat tervetulleita. Sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Lisäämme lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot jatkaa toisen asteen opintoihin.
Väkivalta ei kuulu työpaikoille. Sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen turvallisuustilanne on hälyttävä. Kiritän pääministeri Petteri Orpon hallitusta viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelman välttämättömiä ja tervetulleita kirjauksia työturvallisuuden ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Varhaiskasvatuksen kriisiin rakennettava ratkaisuja. Budjettikeskustelussa nostin esille tarpeen kouluttaa riittävästi lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelman mukaisesti aloituspaikkoja lisätään erityisesti Helsingin yliopistoon
Eduskunnan muistiverkosto järjestäytyi syyskuussa. Verkostomme tavoitteena on pitää päätöksenteossa esillä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiaa. On ilo saada toimia muistiverkoston puheenjohtajana. Mukana verkostossa kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä.
Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia. Nyt se on mahdollista, kun hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksiin suunnattavan määrärahan nostamisesta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Nostin kyselytunnilla esille kuntoutuksen merkityksen.
Itämerta on suojeltava vuodenajasta riippumatta. Helsingin uusin ympäristöraportti esiteltiin kaupunginvaltuustossa. Raportti on mainio väline seurata kotikaupunkimme toimien vaikutuksia ympäristöön. Itämeren tilan kohentamiseksi tarvitaan lisätoimia. Likaisen lumen mereen kaadolla on laitettava stoppi.
Kaupunkia on kehitettävä yhdessä. Kaupunkiympäristölautakunnan linjaukset Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteista sivuuttivat erityisesti kantakaupungin asukkaiden ja yrittäjien näkemykset. On syytä olla huolissaan liikenteen sujuvuuden säilymisestä, keskustan elinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla, autot mukaan lukien.
Roosa nauha -keräys on käynnissä. Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta ja syöpään sairastuneita. Tänä vuonna keräyksen teema on lasten syövät. https://roosanauha.syopasaatio.fi/
Kiritän pääministeri Petteri Orpon hallitusta viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelman välttämättömiä ja tervetulleita kirjauksia työturvallisuuden ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen turvallisuustilanne on hälyttävä. On vakava tosiasia, että väkivalta ja sen uhka ovat lähes päivittäisiä ongelmia näiden alojen työpaikoilla. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn tuoreimman tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltaa on esiintynyt esimerkiksi potkimisena, lyömisenä ja jopa tappouhkauksina.
On kiitettävää, että hallitusneuvotteluissa ymmärrettiin tarve toimille sote- ja pelastusalan työturvallisuuden parantamiseksi. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut muun muassa vahvistamaan hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa. Työntekijöiden oikeussuoja vastaisi jatkossa virkamiehen suojaa.
On tärkeää, että asiasta saadaan esitykset eduskuntaan mahdollisimman pian. Tarve muutokselle on ollut jo pitkään huutava.
Esitän, että Suomeen perustettaisiin sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusaloja kokonaisuudessaan koskeva valtakunnallinen työturvallisuushanke, joka toteutettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön tiiviinä yhteistyönä.
Tavoitteena olisi kartoittaa alojen väkivaltatilannetta ja luoda toimintamalli, jolla väkivaltaa voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä. Työryhmään tulisi koota keskeiset työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Esitän, että hallitus nimeäisi työryhmän viipymättä. Esimerkiksi Tehy on perustellusti esittänyt vastaavan kaltaisen työryhmän perustamista.
Työnantajien toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää henkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ja sen uhkaa. Nykyinen sääntely työnantajan puuttumisvelvollisuudesta väkivaltatilanteissa ei ole riittävän tiukkaa ja täsmällistä. Lainsäädännön pitäisi paremmin tukea tavoitetta työpaikkojen ehdottomasta nollatoleranssista väkivallan ja sen uhan suhteen.
Väkivaltatilanteisiin on kyettävä puuttumaan nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Tehyn tuoreimmassa tutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista kertoi, ettei väkivaltatilanteesta eteenpäin kertominen johtanut minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin. Kiritän kuntia ja hyvinvointialueita sekä muita työnantajia lisätoimiin väkivallan kitkemiseksi työpaikoilta. Myös valtiovallan on siihen nykyistä vahvemmin ohjattava.
Työpaikkojen turvallisuudesta huolehtiminen on yksi keskeinen toimi sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen pito- ja vetovoiman vahvistamisessa. Väkivalta ei kuulu työpäivään.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen turvallisuustilannetta hälyttävänä.
Sarkomaa kirittää pääministeri Petteri Orpon hallitusta viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelman välttämättömiä ja tervetulleita kirjauksia työturvallisuuden ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Väkivalta ei kuulu työpäivään. On vakava tosiasia, että väkivalta ja sen uhka ovat lähes päivittäisiä ongelmia näiden alojen työpaikoilla. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn tuoreimman tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltaa on esiintynyt esimerkiksi potkimisena, lyömisenä ja jopa tappouhkauksina, Sarkomaa toteaa.
On kiitettävää, että hallitusneuvotteluissa ymmärrettiin tarve toimille sote- ja pelastusalan työturvallisuuden parantamiseksi. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut muun muassa vahvistamaan hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa. Työntekijöiden oikeussuoja vastaisi jatkossa virkamiehen suojaa, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa pitää tärkeänä, että asiasta saadaan esitykset eduskuntaan mahdollisimman pian. Tarve muutokselle on ollut jo pitkään huutava.
Sarkomaa esittää, että Suomeen perustettaisiin sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusaloja kokonaisuudessaan koskeva valtakunnallinen työturvallisuushanke, joka toteutettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön tiiviinä yhteistyönä.
Tavoitteena olisi kartoittaa alojen väkivaltatilannetta ja luoda toimintamalli, jolla väkivaltaa voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä. Työryhmään tulisi koota keskeiset työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Sarkomaa esittää, että hallitus nimeäisi työryhmän viipymättä. Esimerkiksi Tehy on perustellusti esittänyt vastaavan kaltaisen työryhmän perustamista.
Sarkomaa korostaa myös, että väkivaltatilanteisiin on kyettävä puuttumaan nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Tehyn tuoreimmassa tutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista kertoi, ettei väkivaltatilanteesta eteenpäin kertominen johtanut minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin. Sarkomaa kirittääkin kuntia ja hyvinvointialueita sekä muita työnantajia lisätoimiin väkivallan kitkemiseksi työpaikoilta. Työpaikkojen turvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen toimi alojen pito- ja vetovoiman vahvistamisessa.
Työnantajien toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää henkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ja sen uhkaa. Nykyinen sääntely työnantajan puuttumisvelvollisuudesta väkivaltatilanteissa ei ole riittävän tiukkaa ja täsmällistä. Lainsäädännön pitäisi paremmin tukea tavoitetta työpaikkojen ehdottomasta nollatoleranssista väkivallan ja sen uhan suhteen, Sarkomaa sanoo.
– Syövästä selviytymisessä on alueellisia ja sosio-ekonomisia eroja. Syöpäpotilaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen potilas voi saada sairauteensa vaikuttavaa hoitoa alueesta ja taustastaan riippumatta. Samalla terveydenhuollon kestävyyden kannalta on tärkeä varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan kansallisia syövän laaturekistereitä ja kansallista syöpästrategiaa, painottaa eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.
– Suomi tarvitsee kansallisen syöpästrategian, jotta kasvavaan syöpämäärään voidaan varautua. Syöpä yleistyy vauhdilla. Kun vuonna 2021 syöpään sairastui 36 500 suomalaista, vuonna 2040 luku on 48 200. Syövän vuoksi menetetään vuosittain liki 200 000 elinvuotta, kertoo eduskunnan syöpäverkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.
Syövänhoito kehittyy koko ajan, minkä ansiosta yhä useampi potilas selviytyy syövästään. Uudet lääkkeet ovat kuitenkin kalliita. Samaan aikaan potilaat ovat osin eriarvoisessa asemassa: hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet voivat vaihdella eri alueilla.
Kansallisella syöpästrategialla tarkoitetaan yhteisiä linjauksia syövän ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon, potilaiden psykososiaalisen ja kuntoutumisen tuen sekä syöpätutkimuksen tulevaisuudesta. Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Strategioita on laadittu ympäri maailmaa. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.
– Kansallinen syöpästrategia sopii erinomaisesti hallitusohjelman tavoitteisiin parantaa sote-sektorin vaikuttavuutta. Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen, keskittyminen kustannusvaikuttavimpiin menetelmiin, syöpien ehkäisy ja potilaiden toimintakyvyn parantaminen ovat kaikki keinoja, jotka vähentävät syöpien sote-sektorille aiheuttamaa kuormaa, selittää Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.
Eduskunnan syöpäverkosto kannustaa sosiaali- ja terveysministeriötä käynnistämään kansallisen syöpästrategian laatimisen. Työhön tarvitaan valtioneuvoston sitoutuminen sekä hyvä edustus syövän hoidon ja ehkäisyn ammattilaisia, tutkijoita, potilaita ja kansalaisyhteiskuntaa.
Eduskunnan syöpäverkosto järjestäytyi
Eduskunnan syöpäverkosto piti järjestäytymiskokouksensa tänään ja valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.). Verkoston kumppanina ja sihteerinä toimii Syöpäjärjestöt. Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille.
– On merkittävää, että kansanedustajat yli puoluerajojen ovat sitoutuneet työhön syöpäpotilaiden hyväksi sekä syövän ehkäisemiseksi. Liki 40 % suomalaisista tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään. On sekä inhimillisesti että sote-sektorin kestävyyden kannalta olennaista, että löydämme keinot ehkäistä syöpiä ja hoitaa potilaita parhaalla ja kustannusvaikuttavammilla tavalla. Tähän tarvitsemme yhteistä rintamaa myös päättäjien keskuudessa, korostaa Syöpäjärjestöjen Turunen.
Lisätiedot:
Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033
Rintasyöpään sairastunut kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoi palanneensa sairaslomalta töihin oman jaksamisensa mukaan.
– Kesällä oli sädehoidot ja ne ovat nyt ohi. Lääkehoito alkaa ja pikkuhiljaa pyrin tässä toipumaan. Olen iloinen, että pääsin töihin. Totta kai pitää katsoa oman jaksamisen mukaan, Sari totesi Syöpäsäätiön Roosa nauha -julkistustilaisuudessa Musiikkitalossa Helsingissä.
– Ihan kaikessa en vielä voi olla mukana. Olen tosi kiitollinen saamastani hoidosta ja siitä, että ollaan tässä tänään.
Sari on itse ollut pitkään Syöpäsäätiön hallituksessa sekä eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Kun Sari sai kuulla omasta syöpädiagnoosistaan, hän oli luottavaisin mielin.
– Ajattelin silloin, että täytyy vain katsoa eteenpäin. Siinä ei muuta voi kuin toivoa, että hoito tepsii. Suomessa kuolee kuitenkin levinneeseen rintasyöpään noin 900 naista vuodessa. Olen iloinen, että syöpä ei tämän päivän tiedon mukaan ollut ehtinyt levitä.
Sari on myös huolehtinut liikkumisesta. Liikkumaan lähtemisessä ovat kannustaneet myös ystävät.
– Alustavien tutkimusten mukaan syöpähoidot vaikuttavat paremmin jos liikkuu. Vaikka kuinka hoidot väsyttivät, niin kaverit tulivat kävelyttämään, Sari kiitteli.
Sari ei ole halunnut kaikkea kaataa puolisonsa Kim Ruokosen harteille, joka on ollut luonnollisesti suuri tuki. Lue lisäähttps://imasdk.googleapis.com/js/core/bridge3.593.1_fi.html#goog_1550199189PauseUnmute
– On hyvä, että on ystäviä, jotka ovat kokeneet tämän saman. Keskustelu kaverin kanssa on arvokas asia. Kiitokset kavereille, Sari hymyili.
Lähiluonto, meri ja sen rannat sekä saaret ovat meille helsinkiläisille suuri rikkaus ja rakkaus. On elintärkeää seurata kaupunkimme toimien vaikutuksia ympäristöömme. Helsingin ympäristöraportti on tässä työssä mainio työkalu. Uusin raportti julkaistiin ja käsiteltiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa.
Helsingin tavoitteena on edistää vesistöjemme terveyttä ja säilyttää niiden monimuotoinen luonto. Helsinki on erityisen aktiivinen Itämeren suojelija. Valitettavasti kotimeremme on edelleen yksi maailman saastuneimmista merialueista, ja meidän on vähennettävä päästöjä ja vaalittava paremmin rantojamme. Iloitsen siitä, että olemme Helsingissä käynnistäneet uuden Itämeri-toimenpideohjelman valmistelun, joka keskittyy kestävään merenkäyttöön, meriluonnon monimuotoisuuteen, tutkimusyhteistyöhön sekä rehevöitymisen, haitallisten aineiden ja roskaantumisen kitkemiseen.
Ympäristöraportin käsittelyssä valtuusto hyväksyi kokoomuksen aloitteen, jossa vaadimme selvitystä lumensulatuslaitteiden hankkimisesta lumen mereen kippaamisen sijaan. Hernesaaresta ajetaan vuosittain edelleen jopa 10 000 kuormallista saastunutta lunta mereen. Valtuusto on linjannut vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Toimien viipyminen on ikävä häpeätahra. Vauhdittaakseni Helsingin toimia tein eduskunnassa lakialoitteen likaisen lumen kippaamisen kiellosta vesistöihin. Nyt tavoite on kirjattu uuteen hallitusohjelmaamme. Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.
Vaikka Helsingin ilmanlaatu on parantunut vuosikymmenien aikana, liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly ja pientaloalueiden puunpolton päästöt vaikuttavat edelleen negatiivisesti terveyteen ja viihtyisyyteen. Kaupunki pyrkii parantamaan ilmanlaatua monin toimenpitein. Helsingin kaupunki tekee yhtä lailla aktiivisesti toimenpiteitä meluhaittojen vähentämiseksi.
Sähköautojen ja bussien määrä Helsingissä kasvaa jatkuvasti. Helsingissä on panostettu voimakkaasti raideliikenteeseen ja pyöräverkon laajentamiseen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole vielä palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Hiilineutraali Helsinki -ohjelman päivittäminen vastaamaan vuoteen 2030 aikaistettua hiilineutraaliustavoitetta on merkittävä askel eteenpäin. Tämä tarkoittaa jatkuvia toimenpiteitä, jotta voimme pysyä ajan tasalla teknologian kehityksen ja energian hinnan muutosten kanssa.
Kaupunkiympäristölautakunnan tuoreet linjaukset ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteista ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja huolia. Syytä onkin olla huolissaan liikenteen sujuvuuden säilymisestä sekä keskustan elinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla, autot mukaan lukien. Liikennettä on määrä kanavoida Kaivokadulta Esplanadeille, jotka on myös hiljattain muutettu yksikaistaisiksi.
Ydinkeskustan liikennejärjestelmän muutosten vaikutuksia olisi pitänyt arvioida laajemmin myös ydinkeskustan ulkopuolella. On vakavaa, että keskustan yrittäjät ja asukkaat on sivuutettu periaatteiden suunnittelussa. Alueen yrittäjät ovat huolissaan päätöksen näivettävän entisestään keskustaa. Kantakaupungin alueella asuu mittava määrä ihmisiä, joista kymmenet tuhannet asuvat keskustan välittömällä vaikutusalueella, mukaan lukien Töölö, Kruununhaka, Katajanokka, Eira, Punavuori ja Kamppi.
Kun keskustasta vapautetaan lisää tilaa jalankulkijoille, pyörille ja palveluille, on huolehdittava keskustan asukkaiden, yrittäjien ja muiden autoilijoiden liikkumisedellytyksistä. Valtuustoryhmämme edustajat lautakunnassa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja lisäaikaa löytää yhdessä kaikkia kaupunkilaisia, yrityksiä ja koko kaupunkia paremmin palveleva ratkaisu. Ikävä kyllä ehdotus äänestettiin kumoon vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton vastustukseen äänin 7-6.
Toimiva joukkoliikenne, suotuisat olosuhteet kävelylle ja pyöräilijöille ovat olennainen osa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia, mutta yhtä lailla keskustan saavutettavuus kaikista suunnista kaikilla kulkumuodoilla pitää varmistaa. Tässä työssä olisi jatkossa syytä huomioida Esplanadin katujen kaventamisen kokeilun vaikutuksista saadut tulokset eri vuodenaikoina sekä hyödyntää maanalaisia ratkaisuja nykyistä paremmin.
Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi Helsingissä on tehty useita toimia, mukaan lukien osayleiskaavat ja asemakaavat, jotka ottavat paremmin huomioon luontoarvot. Lähiluonnon säilyttäminen ja katuvihreän lisääminen ovat kärjessä kaupunkilaisten toivelistalla. Kotikaupunkiimme perustettiin myös neljä uutta luonnonsuojelualuetta.
Kaupunkimme tavoitteena on vähentää roskien määrää ja roskaamista sekä lisätä Helsingin puhtautta. Se on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä osuutensa.
Peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku näkyy Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa. Kyseessä on ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa ikävästi kaikkeen muuhun käytettävää aikaa. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet, se tosiasia ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä.
Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhempien tietoisuutta lapselle lukemisen ja lukutaidon merkityksestä sekä kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on tärkeä lisätä.
Lukutaidon edistäminen on ollut aina tärkeää kansanedustajan työssäni. Käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten voimme edistää lasten lukutaitoa vaikuttavammin. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, joka kertoi lapselle lukemisen hyödyistä, ja terveydenhoitajat jakoivat sitä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat niin lupaavia, että lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen määrärahat pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.
Lukulahja lapselle -ohjelmasta tuli menestystarina. Se on lyhyessä ajassa mahdollistanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannattaa ehdottomasti jatkaa.
Olemme eduskunnassa vuosittain turvanneet hankkeen rahoituksen. Iloitsen siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman hankkeen rahoituksen vakinaistamisen.
Sovimme hallitusneuvotteluissa myös 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot jatkaa toisen asteen opintoihin.
Opettajille ja oppilaille on turvattava työrauha sekä aikaa keskittyä opettamaan ja oppimiseen. Yksi keskeinen keino on korjata reistaileva kolmiportainen oppimisen tuki toiselle asteelle asti, niin että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja samalla on vähennettävä opetushenkilöstöä kuormittavaa byrokratiaa. Välttämätön uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan.
Toimiessani opetusministerinä pidensimme valmistavan opetuksen valtion rahoituksen puolesta vuodesta vuoteen. Iloitsen, että hallitusneuvotteluissa saimme sovittua, että valmistava opetus on saatavilla tarvittaessa kahdeksi vuodeksi. Tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutetaan varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan vahvistetaan. Lainsäädäntöä muutetaan niin, että esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana voidaan rajoittaa tehokkaammin.
Liikunta edistää lasten normaalia kasvua ja kehitystä sekä tutkitusti myös oppimista. Hallitusohjelman mukaan perusopetuslakiin lisätään liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Päiväkoti- ja koulupäivien sekä koulumatkojen liikunnallisuutta vahvistetaan.
Lukutaidon edistämistä ei pidä jättää pelkästään päiväkotien ja koulujen harteille. Kannustan kaikkia aikuisia lukutalkoisiin. Lapselle ääneen lukemisella on suuri vaikutus lukutaidon ja koulumyönteisyyden kehittymiseen. Yhdessä lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.
Peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku näkyy Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa. Kyseessä on ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa ikävästi kaikkeen muuhun käytettävää aikaa. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet, se tosiasia ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä.
Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhempien tietoisuutta lapselle lukemisen ja lukutaidon merkityksestä sekä kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on tärkeä lisätä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.
Lukutaidon edistäminen on ollut aina tärkeää kansanedustajan työssäni. Käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten voimme edistää lasten lukutaitoa vaikuttavammin. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, joka kertoi lapselle lukemisen hyödyistä, ja terveydenhoitajat jakoivat sitä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat niin lupaavia, että lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen määrärahat pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin.
Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan samalla kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.
Lukulahja lapselle -ohjelmasta tuli menestystarina. Se on lyhyessä ajassa mahdollistanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannattaa ehdottomasti jatkaa.
Olemme eduskunnassa vuosittain turvanneet hankkeen rahoituksen. Iloitsen siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman hankkeen rahoituksen vakinaistamisen. Sovimme hallitusneuvotteluissa myös 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin.
Lukutaidon edistämistä ei pidä jättää pelkästään koulujen harteille. Opinpolun alussa päiväkodeissa tehdään varhaiskasvatuksen keinoin valtavan tärkeää työtä lasten perustaitojen kehittämiseksi ja oppimisen ilon edistämiseksi.
Kannustan kaikkia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Lapselle ääneen lukemisella on suuri vaikutus lukutaidon ja koulumyönteisyyden kehittymiseen. Yhdessä lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko. Kun lapselle on luettu, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.
Kansanedustajan mukaan Itämeren suojeluun on laitettava pääkaupungissa vauhtia.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ihmettelee, miksi saastuneen lumen kippaaminen mereen jatkuu Helsingissä, vaikka asiaan on etsitty ratkaisua useita vuosia.
– Asiaan on Helsingissä etsitty ratkaisua useita vuosia apulaispormestari [Anni] Sinnemäen vastuualueella mutta sitä ei ole löytynyt. Toimiin on vihdoin laitettava vauhtia, Sarkomaa kommentoi.
Monet kunnat, kuten Espoo, Turku ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen kunnallisella ympäristönsuojelumääräyksellä. Sarkomaan mukaan ratkaisut kaduilta kerättyyn lumeen on löydetty myös muun muassa Tukholmassa, jossa lumen ajo mereen on kielletty.
– Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan, Sarkomaa muistuttaa julkisessa päivityksessään Facebookissa.
Helsingin uusin ympäristöraportti esiteltiin eilen Helsingin kaupunginvaltuustossa.
– Raportista käydyssä keskustelussa hyväksyimme kokoomuksen ponnen, jossa edellytimme selvitettävän lumensulatuslaitteiden hankkimista, jotta Hernesaaressa likaisen lumen kippaaminen mereen saataisiin loppumaan. Valtuusto on jo vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Ikävä kyllä saastuneen lumen mereen kippaaminen jatkuu, Sarkomaa toteaa.
Ympäristöministeriön vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan mereen päätyy normaalilumisena talvena Helsingin edustalla useita tuhansia kiloja roskaa ja yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.
– Tein eduskunnassa lakialoitteen vuonna 2020 likaisen lumen kippaamisen kiellosta vesistöihin. Nyt asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaamme, kertoo Sarkomaa ja jatkaa uusineensa lakialoitteen asiaa vauhdittaakseen.
– Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.
