Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunnan Pikkuparlamentissa julkistettiin 31.5.2022 Sylva-säätiön raportti ”Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki”. Tilaisuuden järjestivät Sylva-säätiö, Eduskunnan Syöpäverkosto ja Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke.

Kun lapsi sairastuu syöpään, koko lähipiirin elämä muuttuu. Vanhempien mielenterveys on koetuksella, taloudellinen tasapaino on uhattuna koska yleensä yksi vanhemmista jää pois työelämästä ja myös sisarukset tarvitsevat tukea. Perheiden jaksaminen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaihtelee riippuen perheiden omista voimavaroista mutta myös lapsen hoitojen ja toipumisen vaiheista.

Psykososiaalinen tuki, jota lapsille, perheille ja lähipiirille tarjotaan, kattaa lähes kaiken paitsi itse lääketieteellisen hoidon. Sen keskeisiä elementtejä ovat perhekeskeisyys, voimavarojen ja resilienssin vahvistaminen sekä erilaiset hoitoprosessiin suuntautuvat terapiat. Hyvä psykososiaalinen tuki vahvistaa lapsen ja koko lähipiirin toipumista vaikeasta sairaudesta. Kuitenkin tuki vaihtelee riippuen perheiden asuinpaikasta, voimavaroista ja lapsen hoidon tai toipumisen vaiheista.

Sylva säätiön tuore raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ tarjoaa tutkimustiedon valossa systemaattisen tavan tarkastella psykososiaalista tukea. Johtavien syöpälääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja vanhempien kehittämät psykososiaalisen tuen standardit ovat hyvä tapa tuoda rakennetta psykososiaalisen tuen tarpeiden selvittämiseen ja itse tuen tarjoamiseen.

”Näen omassa työssäni lasten ja perheiden voimavarojen tukemiseen suuntautuvan tuen äärimmäisen tärkeänä. Oli hienoa, että pääsin Sylva säätiön tuella kokoamaan suuren joukon kansainvälistä tutkimusta psykososiaalisen tuen kehittämisen tueksi.” kertoo raportin kirjoittaja, psykologi, psykoterapeutti Krista Koivula.

Sylva-säätiön aiemmat raportit ovat selvittäneet esimerkiksi lapsen syöpädiagnoosin vaikutusta vanhempien taloudelliseen tilanteeseen ja mielenterveyteen. Näitä vaikutuksia voidaan pyrkiä vähentämään tarjoamalla taloudellista ja terapeuttista tukea systemaattisesti koko lapsen hoitopolun ajan, erityisesti myös hoitojen päättymisen hetkellä. Psykososiaalisen tuen standardit on kehitetty vastaamaan juuri tällaisiin tarpeisiin. Standardien tehtävä on taata kaikille lapsille ja heidän läheisilleen tuki kaikissa olosuhteissa.

”Tuorein raporttimme on merkittävä keskustelunavaus psykososiaalisen tuen kehittämiseksi syöpään sairastuneille lapsille ja heidän läheisilleen. 40 vuotta sitten syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat perustivat Sylva ry:n kehittämään tukea kaikille nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Tämän julkaisun myötä säätiömme osoittaa kuinka tätä tukea voidaan systemaattisesti kehittää ja sen vaikutuksia arvioida. On aika paaluttaa Suomessa tarjottava psykososiaalinen tuki maailman ykköseksi.”  Kertoo Sylva säätiön toimitusjohtaja Marika Aro.

Vaikka suurin osa lapsista – yli 80% – tänä päivänä selviää itse sairaudesta, se jättää heihin jälkensä. Syöpähoitojen aikana lapset tarvitsevat tukea kivunlievitykseen, kaverisuhteisiin ja kouluun tai päiväkotiin paluuseen. Sairauden ja hoitojen aiheuttamien kokemusten käsittely vaatii systemaattista tukea tarvittaessa usean vuoden ajan. Psykososiaalisen tuen kehittäminen tarjoaa myös lapsille parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa elämää sairauden jälkeen ja siitä huolimatta.

Sylva säätiön raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ julkaistiin 31.5. Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin psykososiaalisesta tuesta ja kansallisesta syöpästrategiasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Syöpä koskettaa sairastuneen lisäksi hänen koko perhettään ja läheisiään. Siksi on tärkeää, ettei heidän psykososiaalista tukeaan unohdeta ja ettei heitä jätetä yksin. Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten läheisillä on oltava saatavilla terapeuttista tukea, vertaistukea ja epävirallista tukea koko hoitopolun ajan ja myös tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamiseen. Sylva tekee valtavan hienoa työtä ja halusimme julkaista heidän raporttinsa eduskunnassa, jotta tärkeä viesti menee kaikkiin eduskuntaryhmiin. Pidän tärkeänä että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi psykososiaalisen tuen standardien valmistelun. Tämä olisi tärkeä askel asiassa eteenpäin”, kommentoi Sari Sarkomaa tuoreeltaan raporttia.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Antti Karjalainen
Sylva-säätiö
tutkimusjohtaja
050 3743277
antti.karjalainen@sylva.fi

Sari Sarkomaa
Eduskunnan syöpäverkosto
puheenjohtaja
kansanedustaja
050 511 3033Lue raportti kokonaisuudessaan tästä

Julkaistu

Itämeri ja sen osana Töölönlahti ovat meille helsinkiläisille tärkeä virkistyspaikka sekä olennainen osa elämäämme ja identiteettiämme. Suurin osa kotikaupunkimme alueesta on merta, josta löytyy jopa 300 saarta. 

Aktiivisena ja intohimoisena Itämeren suojelijana tein työtä sen eteen, että Helsingin kehittämistä ohjaavassa kaupunkistrategiassa sitouduimme vahvasti vaalimaan Itämerta ja sen rantoja sekä vähentämään päästöjä Itämereen. Merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen.

Kesän saapuessa mieleeni tulee aina vuosien takainen kesälomapurjehduksemme ja Nynäshamnin satamaan saapuminen. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. "Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä", kommentoi keskimmäinen, silloin viisivuotias, lapseni.

Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Ei ollut helppo lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai ketkään muut vaan me kaikki yhdessä.

Järjestelmällisellä vesiensuojelutyöllä on saavutettu Itämerellä paljon. Tästä huolimatta koko meri ja omat rannikkovetemme ovat edelleen aivan liian huonossa tilassa. Itämerta uhkaavat erityisesti rehevöityminen, haitalliset aineet ja roskaantuminen, joilla on vakavia seurauksia meriluonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Töölönlahden pilaantuminen on ollut helsinkiläisten huolenaiheena jo 1800-luvulta lähtien. Lahden tila heikkeni aikanaan mittavien maantäyttöjen, rautatien rakentamisen ja jätevesien takia.

Nykyään Töölönlahdelle johdetaan merivettä Humallahdelta. Toimenpiteen ansiosta veden laatua on saatu merkittävästi kohennettua. Vaikka vesi on sameaa, on se periaatteessa jotakuinkin uimakelpoista.

Töölönlahti kamppailee edelleen hulevesien myötä valuvien ravinteiden ja niiden rehevöittävän vaikutuksen kanssa. Vuosien varrella Töölönlahdella on ollut erilaisia kokeiluja, mutta yksikään ei ole tuonut toivottavaa isoa loikkaa veden laadun kohentamiseksi ja kirkastamiseksi. Uusin toive on noussut Kalmarin alueelta, jossa on onnistuttu vastaavien sisälahtien vedenlaadun kohentamisessa.

Huolimatta ravinnekuormituksen vähenemisestä Helsingin edustan väli- ja ulkosaariston fosforipitoisuudet ovat kasvaneet 2000-luvun alusta lähtien.

Useista onnistuneista toimista huolimatta Helsinki ei ilman tehostettuja lisätoimia saavuta tavoitetta rannikkovesien hyvästä ekologisesta tilasta.

Rehevöitymisen hillitsemiseksi on välttämätöntä vähentää ravinnekuormitusta ja suosia vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla ravinteita voidaan pidättää maaperään ja uudelleen kiertoon.

Kaupunkimme vauhdissa oleva rannoille rakentaminen on tehtävä niin, ettei se vauhdita ravinteiden ja roskien valumista mereen. Hulevesiä puhdistavia kokeiluja, kuten erilaisia viherseinä- ja hulevesihäkkikokeiluja, on vauhditettava ja parhaita niistä skaalattava ripeästi koko kaupunkiin. 

Lämpenevien talvien lisääntyvän sateisuuden vuoksi hajakuormitus ja ravinnehuuhtoutumat kasvavat. Ilmastomuutoksen hillintä on myös Itämeren suojelua.

Myös roskaantuminen on saatava kuriin. Roskista yleisin ja myrkyllisin on tupakantumppi.

Meidän on kehitettävä yhä parempia keinoja Töölönlahden puhdistamiseen sekä merialueidemme suojeluun. Puhdas Itämeri ja roskattomat rannat ovat helsinkiläisten suuri rakkaus ja rikkaus, jota pitää myös yhdessä vaalia. 

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä.

Hallituksen vaalilupaus vanhushoivan kuntoon laittamisesta on vakavassa vastatuulessa. Työvoimapulasta johtuen hoitajamitoituksen toteutuminen näyttää mahdottomalta määräajassa. Vanhushoivan tilanne on heikentynyt entisestään, hoitopaikkoja suljetaan ja kynnys päästä kotihoidon piiriin on myös noussut. Hyvää tarkoittavat toimet ovat heikentäneet tilannetta.

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä. Edustajien mukaan eduskunnan käsittelyssä olevasta vanhuspalvelulain toisesta osasta ei löydy luvattuja ratkaisuja kotihoidon heikentyneeseen tilanteeseen, eikä muihinkaan vanhustenhuollon haasteisiin.

”Kokoomuksen mielestä hyvä hoiva on varmistettava jokaiselle palveluita tarvitsevalle ikäihmiselle. Valitettavasti hallituksen esittämät lakimuutokset eivät tilannetta paranna, vaan ovat johtamassa ojasta allikkoon. Hoitajamitoituksen käsittelyn yhteydessä hallituspuolueet ummistivat silmänsä siltä, että kirjaukset lakiin eivät auta, jos hoitajia palveluiden toteuttamiseksi ei ole. Nyt tilanne on kriisiytymässä pahasti”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Vasemmistovihreä hallitus on poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohtia.  Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Nämä ihmiset ovat odottaneet korjausta tilanteeseen koko hallituskauden ajan, mutta eduskunnan käsittelemästä vanhuspalvelulain uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Hallituksen on tunnustettava tosiasiat ja kutsuttava koolle eri alan toimijat ja yhteistyössä etsittävä keinoja, joilla turvataan vanhusten hoito tässä ja nyt”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii.

”Hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyys on merkittävin riski vanhushoivan laadukkaalle toteuttamiselle. Jo nyt ollaan tilanteessa, että hoitajapula on johtanut hoivakotien sulkemiseen ja siihen, ettei vanhuksia ole voitu ottaa vastaan hoivakoteihin kiristyneen hoitajamitoituksen takia, vaikka siellä olisi ollut tyhjiä paikkoja. Nyt käsittelyssä oleva esitys tuo mukanaan edelleen tiukennuksia nykylainsäädäntöön ja saattaa vaikeuttaa tilannetta entisestään”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Terhi Koulumies sanoo.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä todetaan suoraan (s. 65), että ”Henkilöstön heikko saatavuus aiheuttaa riskin sekä uudistuksen 1. vaiheen (ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus) että 2. vaiheen (kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistaminen) toimeenpanolle. Lisäksi henkilöstön heikko saatavuus voi aiheuttaa sen, että asiakkaiden tarvitsemia ympärivuorokautisia tai kotihoidon palveluja ei voida toteuttaa laadukkaasti tai jopa sen, että niiden saatavuus saattaa heikentyä.”

”Kokoomus pitää merkittävänä riskinä, että iäkkäät moni- ja muistisairaat ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esitimme, että hallituksen on varmistettava hoitajamitoituksen toimeenpanossa, että sillä ei vaaranneta palveluiden saatavuutta ja heikennetä kotihoitoa. Lisäksi vaadimme, että hallitus tuo lakiesityksen ympärivuorokautisen hoivan pääsyn valtakunnallisista yhtenäisistä kriteereistä, jotta ikäihmisten yhdenvertaisuus voidaan varmistaa. Hallituksen on myös viipymättä tuotava esitykset sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tässä akuutissa tilanteessa”, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesityksen käsittelyyn osallistuneet kokoomusedustajat sanovat.

Kokoomuksen edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jättivät torstaina 16.6. vastalauseen vanhuspalvelulain käsittelyn yhteydessä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Terhi Koulumies, 050 350 0055

Julkaistu

Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja vauvaperheiden vaikuttava Pidä kiinni-kuntoutusjärjestelmä on vaarassa jäädä aluehallintouudistuksen jyrän alle. Eduskunta on pelastanut palvelut useasti ja edellyttänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii niiden jatkuvuuden. On huolestuttavaa, että vastuuministeri Aki Lindéniltä näyttää eduskunnan tahdon unohtuneen. Tämä tuli ilmeisen selväksi, kun asiaa kysyin viime viikon kyselytunnilla.

Päihdeongelmaisia äitejä ja vauvaperheitä voi ja kannattaa hoitaa. Päihdekuntouksen ja vanhemmuuden tukeminen yhdessä on ollut vaikuttavaa. 2/3 ensikotikuntoutuksessa olleista päihderiippuvaisista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Kuntoutus antaa vauvalle mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa turvallisesti. Vauvan tarpeet, etu ja terve kehitys ovat kuntoutuksen lähtökohtia. Vauva-aika on korvaamatonta.

Äidin käyttämät päihteet vaarantavat syntyvän vauvan kehityksen. Vauvaa ja äitiä voi ja pitää auttaa yhdessä. Sikiövaurioiden ehkäiseminen ja minimoiminen päihteettömyyttä tukemalla on olennainen osa kuntoutuksen tavoitteita. Vauvan elämän ensimmäisellä vuodella on valtava vaikutus koko hänen elämäänsä.

Kunnissa on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät kuntoutukseen. Tulevien hyvinvointialueiden on viisasta varautua talousarvioissa ja palvelustrategioissa riittävän pitkäkestoisiin yksilöllisiin maksusitoumuksiin päihteitä käyttäville odottaville ja vauvaperheille.

Juuri valmistuneessa mietinnössä valtiovarainvaliokunnassa pidimme tärkeänä, että päihteitä käyttävien äitien ja perheiden tarvitsemat palvelut turvataan uudessa sote-rakenteessa. Toimintaa on rahoitettu muun muassa kuntien rahoituksen ja valtionavustuksen turvin, mutta uudistuksen siirtymävaiheessa on vaarana, että palvelujen saatavuus heikkenee, mikä lisää esimerkiksi sikiövaurioiden ja huostaanottojen riskiä. Mielestämme hallituksen on tarvittaessa arvioitava erillisen rahoituksen tarvetta siirtymävaiheen ajaksi. Vauva ei voi odottaa.

Noin kuusi prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia ja vuosittain 3600–6000 lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin. Vauvan huostaanotto 18 ikävuoteen saakka maksaa 1–1,6 milj. euroa. Kyse ei ole vain rahasta, vaan ennen kaikkea vauvan koko elämästä.

Voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla tämä oikeus on jo.

Toimenpide olisi oikeudenmukainen täsmätoimi helpottamaan nousevien arjen kustannusten kanssa kamppailevien ihmisten arkea. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellisen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien mittavan epäoikeudenmukainen kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin. Sarkomaa on tehnyt asiasta lakialoitteen.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille, etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin mukaan putkiremontti maksaa keskimäärin 770 euroa neliöltä koko Suomessa. Pääkaupunkiseudulla putkiremontti maksaa keskimäärin 1053 euroa neliöltä. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kotitalousvähennyksen ulottamisesta myös taloyhtiöiden toteuttamiin remontteihin syksyn budjettiriihessä”, Sarkomaa sanoo.

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksestä sekä osakkaan vastikeperusteisesta osuudesta kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo. ”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä sekä verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Tiistaina 17.5.2022 koitti vapaan isänmaamme kannalta historiallisen merkittävä päivä, kun 188 Suomen kansanedustajista äänesti Suomen Nato-jäsenhakemuksen puolesta. Tunnen huojennusta, vaikka iso työ on vielä edessä.

Iso kiitos kuuluu Suomen kansalle, joka antoi nopeasti vahvan tukensa Nato-jäsenyyden hakemiselle. Se on ollut merkittävä tuki hyvää työtä tekevälle valtion johdolle ja myös työllemme eduskunnassa. Kokoomukselle jäsenyyden tavoittelu on pitkäaikaisen harkinnan ja työn tulos. 

Olemme huolehtineet puolustuskyvystämme. Korkea maanpuolustustahto ja asevelvollisuus on puolustusratkaisumme perusta jatkossakin. Samoin Venäjä-suhteen hallinta on keskeinen kysymys jatkossakin. Presidentti Niinistön puhelu Natoon hakeutumisestamme presidentti Putinille oli jo uuden ajan alku. Suomettumisen häntä taitettiin. Suomen Nato-jäsenyys on puhtaan puolustuksellinen ratkaisu, eikä se ole suunnattu ketään vastaan.

Eduskunnan tärkein tehtävä on nyt yhdessä jatkaa työtä sen eteen, että mahdollisimman ripeästi saamme Suomen Naton jäseneksi.

Toukokuun terveisissä:

  • Facebook-live
  • Eduskuntavaalit 2.4.2023
  • Lasten piikkiin elämistä ei voi jatkaa määrättömästi
  • Katujen ripeä kevätsiivous on terveysteko
  • Kokoomus ei hyväksy hallituksen päätöksiä leikata perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta
  • Ihmisten päästävä jonoista hoitoon
  • Alkoholipolitiikassa aika ottaa askel eteenpäin
  • Senioreiden terveyttä edistäviä palveluja ei saa jättää aluehallinnon jyrän alle
  • Eduskunnan tehtävä päätös terapiatakuusta, kun hallitus petti lupauksensa
  • Saattohoidon laatu on turvattava lainsäädännöllä
  • Neljänsiä rokoteannoksia jaettava ripeästi riskiryhmille ja yli 60 vuotiaille
  • Tervetuloa mukaan Nykynaisiin

Lasten piikkiin elämistä ei voi jatkaa määrättömästi

Panostukset koronakriisin hoitamiseen ja puolustukseen ovat elintärkeitä. Niihin otetun 28 miljardin euron velan lisäksi nykyinen hallitus on muissa tarkoituksissa ottanut velkaa reilut 11 miljardia. Valtiovarainvaliokunnassa käsittelemme hallituksen linjausta valtion taloudesta tuleville neljälle vuodelle. Tilanne on vakava. Valtio velkaa ja rahaa lisätään runsaalla kädellä mutta silti ihmisten arjessa useat olennaiset asiat ovat ilman rahoitusta. Hallituksen arvovalinnat ovat olleet monin tavoin rujoja.

On vakava virhe, ettei nykyhallituksella ole selkeää suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi. Hallituksen toimin velkaantumiskehitys ei taitu edes vuoteen 2026 mennessä. Näin ei voi jatkua – velkaantuminen on pysäytettävä! Kokoomus on tehnyt vastuullisen vaihtoehdon hallituksen politiikalle: https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/

Katujen ripeä kevätsiivous on terveysteko

Tänä vuonna varma kevään merkki, katujen siivous, saatiin aloitettua säiden vuoksi myöhässä. Katupöly on pitkään ollut yksi pahimmista Helsingin ilmansuojeluongelmista. Ilmassa leijuva pöly ei ole vain viihtyvyysongelma vaan myös vakavasti otettava riski kaupunkilaisten terveydelle. Kantakaupungissa asuville ripeä ja tehokas lumi- ja hiekoitustyö sekä kevätsiivous on aivan olennaisen tärkeää. 

Voit lukea aiheesta Töölöläiseen kirjoittamani artikkelin täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11299

Kokoomus ei hyväksy hallituksen päätöksiä leikata perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta

Nyt jos koskaan pitäisi investoida pitkäjänteisesti koulujen työrauhaan, eikä leikata voimavaroja opetuksesta.

Rahoitustason yhtäkkinen leikkaaminen on valtava uhka varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle. Olemme kokoomuksessa esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissamme, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahoista tehtäisiin pysyviä.

Voit lukea kannanottomme täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11380

Ihmisten päästävä jonoista hoitoon

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hoitojonot ovat kasvaneet. Opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä lähes kolminkertaistui vuoden 2021 aikana. Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 29.4., että opiskelijoilla voi kestää kuukausia saada Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön lääkäriaika. Tein kirjallisen kysymyksen tästä kestämättömästä tilanteesta. Opiskelijoiden hoitoon pääsy on turvattava.

Voit lukea kirjallisen kysymyksen täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11291

Alkoholipolitiikassa aika ottaa askel eteenpäin

Nyt viisi vuotta alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, ettei uudistuksessa esille nostetut varoitukset valtavasta alkoholikulutuksesta ole toteutuneet. Alkoholin kulutuksen laskeva ura on jatkunut, samoin väkevien juomien kulutuksen väheneminen. 

Luontevaksi tavoitteeksi on hyvä asettaa mietojen viinien tuonti ruokakauppojen valikoimaan. Samaan tahtiin on ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti vihdoin vapautettava muiden kuin väkevien juomien osalta. Ulosmyyntioikeus on ulotettava koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistettava kotiinkuljetukset. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. 

Voit lukea täältä lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11364

Senioreiden terveyttä edistäviä palveluja ei saa jättää aluehallinnon jyrän alle

On elintärkeää estää ikäihmisten ennaltaehkäisevien palveluiden rapautuminen. Erityinen huoli ikääntyneiden ennaltaehkäisevistä ja terveyttä edistävistä palveluista nousi esiin tuoreessa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä palveluiden ajankohtaista tilaa tarkastelevassa Sosiaalibarometrissa.

Voit lukea ajatuksiani aiheesta täältä: https://bit.ly/3M4fv4Q

Eduskunnan tehtävä päätös terapiatakuusta, kun hallitus petti lupauksensa

Toukokuussa esitellystä hoitotakuuesityksestä puuttui täysin konkreettiset keinot hoitoon pääsyn parantamiseksi. Hoitotakuuesityksestä puuttui myös Terapiatakuu-kansalaisaloitteen esitys, vaikka nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa aloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Tällä hetkellä näyttää huolestuttavasti siltä, että varsinainen ”sote” eli ihmisten palveluiden kuntoon laittaminen siirtyy sittenkin seuraavalle eduskuntakaudelle ja hallitukselle.

Lue lisää täältä:
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11374

https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11322

Saattohoidon laatu on turvattava lainsäädännöllä

Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan eikä kivuissaan tai yksin. Laadukkaalla saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla on mahdollista hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa. Kirittääkseni hallitusta tuomaan lakiesityksen eduskuntaan, olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muutoksista pohjautuen asiantuntijoiden esitykseen.

Kirjoitin saattohoidon merkityksestä Kirkko ja kaupunki -lehteen: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11326
sekä KaupunkiSanomiin: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11341

Neljänsiä rokoteannoksia jaettava ripeästi riskiryhmille ja yli 60 vuotiaille

Monet ovat huolissaan koronarokotteiden tehon hiipumisesta. Aikaisemmista vuosista tiedetään, että koronatapaukset ovat lähteneet kesän jälkeen jyrkkään nousuun. Ihmisten elämän laadun ja toimintakyvyn kannalta on olennaista, ettei huoli rokotteen tehon hiipumisesta johda siihen, ettei liikkeelle omasta kodista uskalleta lähteä. Hallituksen koronarokotelinja on ylikireä. 

Lue koko kannanottomme täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11369

Nykynaiset verkostomme katsastamassa kevään muotia Marimekossa

Sydäntiimimme mukana Naisten Kympillä sydänterveyden puolesta

Julkaistu

On sietämätön epäkohta, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Tiedossamme on, että liikkumattomuus on koko yhteiskunnassamme ja erityisesti vanhusten palveluissa kipeä ongelma, johon on tehtävä korjausliike. Ongelma syveni entisestään pandemian vuoksi, kun esimerkiksi iäkkäiden liikuntatoiminta tai ylipäätään liikuntatoimi suljettiin.

Erityinen huoli ikääntyneiden ennaltaehkäisevistä ja terveyttä edistävistä palveluista nousi esiin myös viime viikolla julkaistussa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä palveluiden ajankohtaista tilaa tarkastelevassa Sosiaalibarometrissa. Barometrissa suurimpana huolena nousi esiin se, ettei ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa eikä palveluita ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden valmistelussa. Sosiaalibarometrin hälyttävään viestiin on reagoitava.

Edistääksemme ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä, on liikunnan edistäminen ja kuntoutus tuotava senioreiden palveluiden keskiöön hyvinvointialueilla ja kunnissa. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Liikuntaa ja liikkumista tukevien palveluiden ulkopuolelle jäävät todennäköisemmin ne, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten, kuten toimintakyvyltään heikkokuntoisimmat ikääntyneet. Koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan välineet on otettava käyttöön, ja yli 75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaan on kirjattava liikkumissopimus, jossa on yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi.

On tärkeää estää negatiivisen kierteen synty, jossa ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut rapautuvat ja hoitoon pääsy palvelutarpeen kasvun vuoksi vaikeutuu entisestään.

Barometriin vastanneet olivat huolissaan myös siitä, häviävätkö aluehallintouudistuksen myötä aiemmin sosiaali- ja terveystoimen rahoittamat ei-lakisääteiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Vastanneilla oli erityinen huoli pitkäaikaissairaiden kotihoitoa tarvitsevien, haja-asutusalueilla asuvien ja digipalveluita taitamattomista. Heidän palveluiden epäiltiin jäävän katveeseen, kun hyvinvointialueiden työ käynnistyy. Seniorit on tavoitettu kunnissa tähän asti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille yhteyden oman kunnan ikääntyneiden tilaan ja tarpeisiin pelätään katkeavan.

Jotta tämä elintärkeä yhteys ei katkeaisi, on liikunnan, soten, sivistystoimen ja järjestöjen yhteistyöhön panostettava ja liikunnan edistäminen sekä kuntoutus ja toimintakykyyn liittyvät toimet nostettava senioreiden palveluiden keskiöön. Aluevaltuutettujen on otettava ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön ykkösagendalle.

Kuntoutuspalveluista on kitkettävä ikäsyrjintä ja makuuttavasta kulttuurista on siirryttävä aktiiviseen toimintakyvyn edistämiseen. Tarvitsemme käyttöömme ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä riittävä kotiapu ja välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.

Tuoreet aluevaltuustot valmistelevat parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Aluevaltuustoilla on edessään valtava työ valmistautua massiiviseen hallintouudistukseen. Aluevaltuutettujen on välttämätöntä kerätä ikääntyneille onnistuneiksi koetut käytännöt yhteen ja huolehtia vaikuttavien palveluiden jatkumisesta sekä otettava ikääntyneet vahvasti mukaan palveluiden suunnitteluun. Hyvinvointialueiden palveluihin tarkoitetut rahat eivät saa valua muutoskustannuksiin ja hallintoon. Aluevaltuustojen tulevista ratkaisuista riippuu, pääsevätkö ihmiset jatkossa hoitoon sujuvasti ja nopeasti, ja pysyvätkö palveluiden kustannukset hallinnassa. Sote-uudistusta ei ole vielä tehty. Työ on vasta alussa.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenet Sari Sarkomaa (kok.) ja Sari Multala (kok.) ovat huolissaan hallituksen päätöksistä leikata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoitusta. Päätöksellä on rajut heikentävät vaikutukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun, lasten mahdollisuuteen oppia ja opettajien opettaa. Koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseen on jo vuosia panostettu merkittäviä summia.

”Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Käytännössä tämä tulee johtamaan opettajien työsuhteiden päättymiseen ja ryhmäkokojen kasvamiseen, sekä oppimisen tuen heikompaan saatavuuteen”, aloittavat edustajat.

Nyt nämä koulutuksen tasa-arvorahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden vuoden 2023 alusta päätetty merkittävä leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen rahoituksen leikkaus (yli 130 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan) vuoden 2023 alusta vastaa OAJ:n arvion mukaan esimerkiksi perusopetuksessa yli 1400 opettajan palkkakustannuksia.

”Nyt jos koskaan pitäisi investoida pitkäjänteisesti koulujen työrauhaan, eikä leikata voimavaroja opetuksesta. Rahoitustason yhtäkkinen leikkaaminen on valtava uhka varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle: kasvattajia ja opettajia on päiväkodeissa ja kouluissa jatkossa vähemmän”, edustajat jatkavat.

Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahat lisättäisiin valtion budjettiin pysyvästi, eikä jokavuotisena hankerahana.

”On vakava virhe, että hallitus ei kyennyt priorisoimaan kasvatusta ja koulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen määräaikaisten rahojen vakinaistamiseksi. Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan työrauhaa eikä jatkuvaa hankepyöritystä ja epävarmuutta”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala 040 531 7104

Julkaistu

Terapiatakuu-kansalaisaloite saapui eduskuntaan lokakuussa vuonna 2019. Aloitteesta kuultiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muutamia asiantuntijoita ja sen jälkeen se sysättiin syrjään. Hallituspuolueiden edustajat ovat perustelleet aloitteen käsittelyä vastaan äänestämistä sillä, että se käsitellään yhdessä hoitotakuun uudistamisesityksen yhteydessä. Nyt hoitotakuulaki on eduskunnassa, mutta se ei sisällä terapiatakuuesitystä. Eikös tämä, jos jokin, ole tilanne, jossa aloite on vihdoin käsiteltävä. Vetoan hallituspuolueisiin, että he antaisivat eduskunnan käsitellä asianmukaisesti suurella työllä tehdyn kansalaisaloitteen.

Mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme. Kun mieli särkyy, joutuu moni jonoon. Vain puolet saa tarvitsemansa avun. Terapiatakuu varmistaisi yhdenvertaisen hoitoon pääsyn.

Valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruudessa, mutta onneksi nuorilla on valtava parantumispotentiaali, jos avun saa ajoissa. Useat vaikeasti oireilevat lapset ovat odottaneet apua jopa vuosia eivätkä siltikään ole saaneet sitä. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisillaankin. Jokainen päivä ilman apua on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. Mielenterveysongelmat koskettavat kaikenikäisiä ja ilman apua jääminen onkin suurin syrjäytymisen syy.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä noin 11 000 henkilöllä (13 prosentilla), 84 000 saajasta 95 000 saajaan. Vuodesta 2016 mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä on kasvanut jopa yli 60 prosenttia.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista sekä ripeää hoitoon pääsyä. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina äänestäneet esityksemme nurin. Perusteluna on ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia. Hallituksen olisi hyvä avoimesti kertoa, miksi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hoitotakuulakiesitys on vastoin sitä, mitä on luvattu.

Asiantuntijoiden mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu mielenterveyden ongelmien hoito voisi auttaa vuosittain jopa 7500 suomalaista työelämään. Terapiatakuu sopii mainiosti hallituksen syksyn budjettiriihen listalle osaksi toimia, joilla hallitus edistää maamme työllisyyttä ja suomalaisten hyvinvointia.

Olisi viisasta ja välttämätöntä, että hallituspuolueiden kansanedustajat antaisivat eduskunnan vihdoin käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, jonka eteen valtava määrä ihmisiä on tehnyt töitä.

Jos hallitus ei suostu tuomaan lupaamaansa esitystä terapiatakuusta, voi eduskunta kansalaisaloitteen käsittelyn päätteeksi edellyttää terapiatakuuesityksen valmistelua hallitukselta. Nyt on aika tehdä terapiatakuusta yhdessä totta.

Keskustelen kuukausittain Facebook-livessä ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Seuraava Facebook-live järjestetään torstaina 16.6. klo 17.15. Kysymyksiä voi laittaa etukäteen.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Kokoomusedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa kirittävät hallitusta jakamaan neljänsiä koronarokoteannoksia yli 60-vuotiaille ja muille riskiryhmille. Edustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen neljänsien koronarokotteiden antamisesta.

”Hallituksen koronarokotelinja on ylikireä. Se rajaa rokotteesta hyötyviä ihmisiä rankalla kädellä pois, vaikka rokotteita makaa varastossa käyttämättömänä yli kaksi miljoonaa. Aikaisemmista vuosista tiedetään, että koronatapaukset ovat lähteneet kesän jälkeen jyrkkään nousuun. Rokotteita on ryhdyttävä jakamaan, jos halutaan, että syksyn tautitapaukset pysyvät hallinnassa”, edustajat sanovat.


Alkuvuoden aikana koronakuolemia on raportoitu 2 634, kun koko epidemian aikana Suomessa koronaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu yhteensä 4 406. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen määrän kasvusta. Tarpeeksi vahva suoja koronaa vastaan vähentää erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon taakkaa.

”Kannan huolta tulevasta syksystä. Koronaa ei saa päästää syksyllä ryöpsähtämään käsistä. On tärkeää saada nykyistä selkeämmät suositukset rokotuksiin, jotta tarpeellinen neljäs rokotekierros saadaan iäkkäille sekä riskiryhmille kattavasti ja ilman turhia viiveitä käyntiin. Koronan aikana moni seniori on ollut lähes eristyksessä ja liikunta sekä muiden ihmisten tapaaminen on monella jäänyt hyvin vähäiseksi. Ihmisten elämän laadun ja toimintakyvyn kannalta on olennaista, ettei huoli rokotteen tehon hiipumisesta johda siihen, ettei liikkeelle omasta kodista uskalleta lähteä”, Sarkomaa alleviivaa.


Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä rokotetta 80 vuotta täyttäneille, hoivakodeissa asuville tai immuunipuutteisille perussairaille. THL:n suosituksessa mainitaan myös, että kunnat voivat tarjota rokotetta myös muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet.


”Arvioinnin kannalta on ongelmallista, kuka arvion tekee. Jääkö arviointi ja rokotteen tarpeen harkinta henkilölle itselleen vai omaisille. Kun tilanne on epäselvä, kynnys rokotteen ottamiselle kasvaa. On erikoista, miksi rokotteita pantataan ihmisiltä, kun niitä on varastossa ja tiedetään niistä olevan hyötyä iäkkäille ja riskiryhmille”, ihmettelee Laiho.


”Tarpeeksi ajoissa annetut neljännet rokotteet suojaavat ikäihmisiä ja riskiryhmiä sekä vähentävät merkittävästi riskiä tartuntoihin ja koronaviruksesta johtuviin kuolemiin. Kysymmekin kirjallisessa kysymyksessä, miten hallitus on varautunut neljänteen korona-aaltoon ja onko hallitus suunnitellut laajentavansa neljännen rokotteen kohderyhmiä”, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho. 050 433 6461