Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 29.4., että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) opiskelijoilla voi kestää useita kuukausia saada lääkäriaika. YTHS:n palveluiden ruuhkautuminen alkoi jo tammikuussa 2021, kun yli 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa siirtyi palveluiden piiriin. Se kaksinkertaisti YTHS:n piirissä olevien määrän. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uudistusta varten oli varattu asianmukainen rahoitus, mutta silti YTHS:n hoitojonot kasvavat.
YTHS:n laajentumisen myötä opiskelijamäärä palveluissa kasvoi odotetusti, mutta mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut opiskelijamäärän kasvua enemmän etenkin parin viime vuoden aikana. Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 26 %. Kasvu jatkui vuonna 2021: mielenterveyspalvelujen kysyntä on tammi–marraskuussa 2021 ollut lähes kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.
Vuonna 2022 palvelukysyntä mielenterveyden palveluihin on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin vuonna 2021. Alueellisia eroja löytyy, mutta jatkohoitoa ensikontaktin jälkeen joutuu odottamaan monessa paikassa liian pitkään. YTHS:llä hoitotakuu toteutuu hyvin, mutta ongelmaksi nousee itse hoidon saanti hoidontarpeen arvioinnin ja tiimipuhelun jälkeen. Hoitotakuulainsäädännön mukaan välittömän yhteydensaannin tulee toteutua saman arkipäivän ja hoidontarpeen arvioinnin kolmen arkipäivän kuluessa. Ensikontaktin jälkeen jatkohoitoa voi kuitenkin joutua odottamaan hyvin pitkään.
YTHS on saanut ylimääräistä rahoitusta mielenterveyspalveluihin ja saa vielä miljoona euroa vuodessa vuosina 2023–2026. Hankerahoitus ei kuitenkaan korvaa palvelukysynnän rajusta kasvusta johtuvaa perusrahoituksen vajetta. Jos palvelukysyntä olisi vuoden 2019 tasolla, jonka mukaan henkilöstömitoitus tehtiin, olisi ammattilaisten aikoja tarpeeksi opiskelijoille. Vuonna 2019 mielenterveyspalveluja käytti 23 opiskelijaa tuhannesta, kun vastaava luku on nyt 45 opiskelijaa tuhannesta. Tänä vuonna mielenterveyssyillä asioineita opiskelijoita on tammi–maaliskuussa ollut noin 20 000. Hankala tilanne ei kuitenkaan ratkea pelkällä rahoituksella. YTHS:ää vaivaa sama kuin muuta sosiaali- ja terveysalaa, eli työpaikkoja on välillä vaikea täyttää. Korona-ajan sairauspoissaolot ovat myös näkyneet YTHS:llä. Kelan ja STM:n mukaan hoitoonpääsyn ongelmien syy on rekrytointiongelmissa ja erityisesti siinä, ettei alan ammattilaisia ole tarpeeksi. YTHS:n mukaan se tarvitsee kuitenkin lisärahoitusta ja lisää tekijöitä vastatakseen kriisiytyvään tilanteeseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n hoitojonojen purkamiseksi ja opiskelijoiden hoitoon pääsyyn turvaamiseksi?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n riittävän rahoituksen turvaamiseksi?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan työvoimapulan helpottamiseksi?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että keskustelu työterveyshuollosta käydään perusteellisesti ilman ideologisia silmälaseja. Keskustelu työterveyshuollosta ryöpsähti, kun THL:n johtaja Mika Salminen totesi Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”.
Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työterveyshuollon heikentäminen ei kohentaisi perusterveydenhuoltoa vaan entisestään kuormittaisi julkista palvelua. Sarkomaa pelkää, että se voisi pahimmillaan ajaa koko terveydenhuollon kriisiin.
”Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päin vastainen”, Sarkomaa sanoo.
”On hyvä muistaa, että työterveyshuollon rahoittavat työnantajat ja työntekijät. Valtion suora osuus työterveyshuollon kustannuksista (0,3 % vuonna 2017) on hyvin pieni ”, Sarkomaa lisää.
Sarkomaa muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle on välttämätöntä julkisten terveyspalveluiden ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on oltava siinä nykyistäkin vahvempi rooli.
”Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa edistämään työntekijöiden työturvallisuutta, työkykyä ja terveyttä muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Työterveyshuoltoa on jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä”, Sarkomaa sanoo.
Terveyspalvelujen saatavuutta parantavia ratkaisuja on kiirehdittävä Sarkomaan mielestä hallituksen olisi nyt hoitoon pääsyä heikentävien toimien sijaan kiirehdittävä terveyspalveluiden saatavuutta parantavia ratkaisuja.
”Hallitus aikoo toteuttaa valtavan leikkauksen yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen yhä useamman siirtyessä yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön lisäkuormitus ja ruuhkautuminen”, Sarkomaa sanoo.
”Terveydenhuoltoa heikentävien toimien sijaan on ripeästi saatava ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi. Hallituksen lupaama hoitotakuuesitys on edelleen tuomatta eduskuntaan. On epäselvää onko sen toteuttamiseksi löydetty keinoja saatikka riittävää rahoitusta”, Sarkomaa sanoo.
”Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, mutta estäneet eduskunnassa jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn. Eduskunnan on saatava käsitellä kansalaisaloite terapiatakuusta ennen kuluvan kauden päättymistä, jolloin aloite raukeaisi”, Sarkomaa vaatii.
päällimmäisenä kaikessa eduskuntatyössä on muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanteemme. Eduskuntaan tuli tässä kuussa ajankohtainen turvallisuuspoliittinen selonteko käsittelyyn.
Maamme Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Eduskuntaryhmämme ehdotti, että eduskunta voisi keskeyttää muiden, ei-välttämättömien asioiden käsittelyn Nato-ratkaisun ajaksi. Maamme turvallisuus on nyt asetettava etusijalle.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on rakennettava siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein. Siksi jokaisen kansanedustajan on aika päättää, onko suomalaisille turvallisempaa olla Naton sisäpuolella vai ulkopuolella.
Huhtikuun terveisissä: • Tervetuloa tapaamaan • Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa • Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta • Uutisaamussa keskustelemassa työterveydenhuollosta • Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista • Seniorifoorumi pui eläkeläisten työnteon kannattavuutta • Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa • Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe eduskunnassa
Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa
Näen Nato-jäsenyyden parhaana saatavilla olevana ratkaisuna lisätä Suomen turvallisuutta ja lähialueen vakautta. Olen, ja eduskuntaryhmämme on valmis jättämään hakemuksen välittömästi. Jäsenyyden tärkeä hyöty on sen ennaltaehkäisevä vaikutus. Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Suomen on aina huolehdittava uskottavasta puolustuksesta parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomen etu on osallistua keskusteluun Naton jäsenyysmallista ja puolustussuunnittelusta täysipainoisesti ilman ennakkoehtoja ja ehdottomia rajoitteita, jotta saamme parhaan hyödyn ja turvan jäsenyydestä. On perusteltua, ettei esimerkiksi ydinaseita tarvitse sallia Suomeen. Sen sijaan Naton joukkojen tai tukikohtien osalta meidän ei tule kieltäytyä kategorisesti, vaan pitää mahdollisuudet auki. Suomi tietenkin aina päättäisi, ketä maassamme olisi.
Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen on käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Nato on korostanut Suomen ja Ruotsin suuntaan avoimien ovien politiikkaa.
Yleensä hakemusprosessi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi ja turvallisuustilanne huomioiden prosessi voi olla normaalia lyhyempi. Suomen hakemus täytyisi ratifioida kaikissa Naton jäsenmaiden parlamenteissa.
Jos kaikki Naton jäsenmaat hyväksyisivät Suomen hakemuksen, lähetettäisiin Suomelle kutsu liittyä Natoon. Ratifioimiskirja esiteltäisiin hallituksen esityksellä eduskunnan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen sen ratifioinnista päättäisi tasavallan presidentti.
Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on kansakuntana aina parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Eduskunnan käsittelyyn saapunut turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä selonteko piirtää vahvat perustelut Suomen Nato-jäsenyydelle. Sen mukaan meillä ei ole vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle turvatakuiden suhteen. Jäsenyys parantaisi Suomen pelotetta ja ennaltaehkäisisi konflikteja lähialueilla. Puolustusliitto Naton päätavoite on konfliktien ehkäiseminen, ja se on myös Suomen turvallisuuspolitiikan ydin, jota Natojäsenyys vahvistaa.
Kokoomuksen linja on johdonmukainen: Naton sisäpuolella on turvallisempaa. Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä.
Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta
Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatavilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut. Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.
Jos työterveyshuoltoa ei olisi pitäisi se keksiä. Työterveyshuoltoa kehitettävä eikä romutettava. Työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Sitä erityisosaamista tarvitaan työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa. Toimia on sen sijaan ripeästi tehtävä perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja Kela- korvauksien romuttaminen olisi viisasta perua.
Keskustelimme MTV Uutisaamussa työterveydenhuollon merkityksestä Suomessa.
Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista
Hoitoalan ammattilaisilla on kaikki syyt pyytää parempaa palkkaa ja työoloja. Neuvottelun osapuolille on annettava työrauha. Toivon ripeää sopua, jossa on oikeasti ja aidosti keinot hoitoalan pito- ja vetovoiman kohentamiseksi. Potilasturvallisuus on tietenkin kaiken A ja O. Hoitajan koulutuksen saaneena tiedän, että potilaan paras on päällimmäisenä hoitajan mielessä aina.
Hallitus asetti marraskuussa työryhmän valmistelemaan ratkaisuja sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lupaus oli, että työryhmän esityksiä puidaan kevään kehysriihessä. Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä, pidettiinkö lupaus? Pääministerin vastaus oli huolestuttava. Työvoiman saatavuuteen liittyviä kysymyksiä ei oltu kehysriihessä käsitelty.
Keskustelimme kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuudessa, jossa toimin puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa siitä, miten eläkeläisten työnteosta voisi tehdä entistä kannattavampaa. Alustuksen aiheeseen piti Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Ansiotuloverotuksen keventäminen on viisas rakenteellinen toimi tehdä niin senioreiden kuin kaikenikäisten työstä kannattavampaa. Senioreiden työnteossa on se hyvä puoli, että he saavat sekä eläkkeensaajien että palkansaajien verovähennykset työskennellessään eläkkeellä.
Eläkeläisistä yhä useampi haluaa tehdä töitä ja on tärkeää, että siitä tehdään yhä kannattavampaa. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen teettämän tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa haluaa työskennellä eläkkeellä, moni osa-aikaisesti tai uudella työnantajalla. On tärkeää, että verotuksella kannustettaisiin pieniinkin lisäansioihin.
Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Toivotan kaikki kiinnostuneet, jotka eivät vielä ole Seniorifoorumin jäseniä lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme! Lisätietoa Seniorifoorumiin liittymisestä löydät täältä: https://www.kokoomus.fi/vaikuta/ohjelmatyo/senioriverkosto/
Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa
Huhtikuussa vietettiin lukuviikkoa. Sivistys ja koulutus ovat asioita, jotka myös Ukrainan presidentti Zelenskyi nosti toivona tulevaisuudessa puheessaan Suomen eduskunnalle. Sivistys on tärkein pääomamme.
Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.
Rohkea Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe Suomen eduskunnalle kosketti. Ukrainalle on annettava viivytyksettä lisää ase- ja humanitaarista apua. Fossiilisen energian ostot Venäjältä on katkaistava, pakotteita on kiristettävä ja Venäjä on eristettävä taloudellisesti. Brutaalit epäinhimilliset sotarikokset ovat tekoja ihmisyyttä vastaan. Me emme sulje silmiämme. Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe on katsottavissa täältä: https://bit.ly/37IkOct
THL:n johtaja Mika Salminen lausui hiljattain Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”. Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta ydinkysymys on työllisyysasteemme nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Siihen tarvitaan runsaasti toimia. Yksi niistä on vaikuttava työterveyshuolto. Työterveyshuoltoa on kehitettävä eikä romutettava. Keskustelu työterveyshuollosta on tervetullutta.
Työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimijoista, jolla on tiivis yhteys työpaikoille.
Työterveyshuollon toimia on tietenkin jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä. Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on syytä kuulla työterveyslaitosta, jonka tutkimushankkeissa on saatu hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta. Nyt on myös mainio mahdollisuus rakentaa toimivammat palveluketjut toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja turvaamiseksi.
Jos työterveyshuolto olisi otettu ripeämmin mukaan koronarokotustalkoisiin, olisi vapautettu julkisen terveydenhuollon henkilöstöä muihin tehtäviin. Maassamme ei ole koko väestön rokottamiseen erillistä rokotusorganisaatiota, vaan koronarokotuksiin tarvittu henkilöstö on poissa muista julkisen terveydenhuollon tehtävistä. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että koronaepidemian myötä hoitojonot ovat entisestään pidentyneet ja kiireettömiin hoitoihin pääsy on vaikeutunut. Monissa kunnissa terveydenhoitajia siirrettiin kouluterveydenhuollosta tekemään koronarokotuksia ja lapset ja nuoret jäivät monin osin ilman apua ja tukea.
Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päinvastainen.
Keskustelussa työterveyshuollosta on moni asia mennyt sekaisin. Julkisen sektorin työterveyshuolto vaihtelee paljon. Monella on vain ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, ja he odottava hoitoa terveyskeskusjonoissa siinä missä muukin jonossa olevat.
Työterveyshuolto vastaa 1,9 miljoonan työntekijän lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveydenhuollosta ja vapaaehtoisesta 1,7 miljoonan työssäkäyvän ihmisen sairaanhoidosta ja muista terveyspalveluista. On hyvä todeta, että työterveyshuollon kustannuksista vastaavat käytännössä täysimääräisesti työnantaja ja työntekijät yhdessä. Kuluista vastaavat käytännössä 80 prosentilta työnantaja ja lopuista työntekijät. Valtion suora panostus on alle prosentti työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Jos työterveyshuoltoa romutettaisiin, ei se lisäisi julkisen terveydenhuollon rahoitusta, vaan päin vastoin kasvattaisi julkisen terveydenhuollon menoja ja jonoja, sekä heikentäisi työkyvyn ylläpitämistä. Tämä se vasta olisi vastuutonta ja erityisen typerää.
Jokainen tehty lisätyötunti on tärkeä, sillä siitä saamme verotulot, joilla julkinen terveydenhuolto ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitetaan.
Keskustelussa työterveyshuollosta herää kysymys, onko kritiikissä kysymys sittenkin enemmän ideologiasta? Onko ilmassa vähän samaa kuin keskustelussa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista, joiden romuttamisesta hallitus on tuomassa eduskuntaan syksyllä lakiesityksen.
Leikkaus aiotaan tehdä, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, kun yhä useampi siirtyy yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön ylikuormitus ja ruuhkautuminen. Hallituksen olisi vielä syytä pohtia miten Kela-korvauksien romuttaminen vaikuttaa ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.
Näyttää siltä, että terveyspoliittisessa keskustelussa ei aina ymmärretä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on osana terveydenhuoltoamme sekä suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut.
Sen sijaan, että pohdittaisiin terveydenhuoltoa heikentäviä toimia, pitäisi ripeästi innovoida ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan entisestään paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi.
Se mitä nyt pitäisi tehdä, on keskittyä toimiin, joilla palveluja parannetaan ja hoitojonoja purettaisiin. Eduskuntakauden loppu häämöttää, eikä edelleenkään ole edes tietoa, milloin hallituksen lupaama hoitotakuuesitys tuodaan eduskuntaan ja onko sen toteuttamiseksi keinoja saatikka rahoitusta. Vaikka mielenterveyspalvelut on merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, eduskunnassa on hallituspuolueiden voimin estetty jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittely. Mielessä herää vahva huoli siitä, siirtyvätkö terveyspalveluiden saatavuutta parantavat toimet taas kerran seuraavalle eduskunnalle?
Keskustelen kuukausittain Facebook-livessä ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Seuraava Facebook-live järjestetään torstaina 12.5. klo 17.15. Kysymyksiä voi laittaa etukäteen. Lisätietoja: https://fb.me/e/2fzS3OwLr
Seuraava AfterWalk-kävelylenkki on tiistaina 17.5. klo 17.15. Kävelemme yhdessä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17.15.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Helsingin Kokoomuksen Naiset ry yhteistyössä Kokoomuksen Naiset Helsingin piiri ry:n kanssa:
Helsingin uusi kaupunkistrategia
Tiistaina 10.5.2022 klo 16.45 – 19.00
Paikka: Botta, Topelius-kabinetti, Töölönkatu 3 A, 3. kerros, Helsinki
Ilmoittautuminen: Tiistaihin 3.5.2022 mennessä helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com . Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-allergiat. Tilaisuus on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin.
HUOM! Kysymykset etukäteen: Tilaisuuteen osallistujat voivat lähettää Helsingin kaupunkistrategiaan liittyviä kysymyksiä 3.5. mennessä osoitteeseen helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com.
Toimitamme kysymykset pormestari Juhana Vartiaiselle sekä tilaisuutemme panelisteille jo etukäteen, jotta he voivat valmistautua vastaamaan osallistujia kiinnostaviin kysymyksiin.
Helsingin Kokoomuksen Naiset yhteistyössä Kokoomuksen Naisten Helsingin Piirin kanssa järjestävät arjen turvallisuutta käsittelevän tilaisuuden Turvallisuuspolitiikan turbulentti kevät.
– NATO-jäsenyys – turvaa ja vakautta vuosikymmeniksi eteenpäin – Varautuminen hybridihäiriöihin ja -sotaan
Pikkuparlamentin Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 5.5.2022 klo 18.00-20.00
Ilmoittaudu 2.5.2022 mennessä sähköpostitse: helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com Tilaisuuteen otetaan 50 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
HUOM! Tule paikalle hyvissä ajoin – viimeistään klo 17.45 turvatarkastuksen takia. Varaa mukaasi henkilöllisyystodistus (ajokortti/kuvallinen henkilökortti/passi).
Mahdollisimman kevyet kantamukset nopeuttavat turvatarkastuksen läpiviemistä.
Ohjelma 18.00 Tervetuloa! Sanna-Maria Pakkanen, Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtaja
Turvallisuuspolitiikan terveiset Eduskunnasta Sari Sarkomaa, kansanedustaja Kysymyksiä
Varautuminen hybridihäiriöihin ja -sotaan Pekka Toveri, kenraalimajuri evp. Kysymyksiä
Tervetuloa kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuuteen: Eläkeläisten työnteosta entistä kannattavampaa torstaina 28.4. klo 17.15 Kansalaisinfossa (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3).
Alustuksen aiheeseen pitää Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, jonka jälkeen Seurana Oy:n toimitusjohtaja Mirka Saarinen pitää kommenttipuheenvuoron. Tilaisuudessa keskustellaan tietenkin myös ajankohtaisista asioista.
Toimin tilaisuuden puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa.
Lämpimästi tervetuloa tapahtumaan niin paikan päälle Kansalaisinfoon kuin myös Teams-sovelluksen kautta etäyhteyksin. Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan tämän linkin avulla: https://forms.gle/jXAncs9uQUCSFhss9 Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.
Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Seniorifoorumiin liittyminen tapahtuu kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille ja valitsemalla yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Toivotan kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme!
Tilaisuuden ohjelma:
17.15–17.25 Alkusanat: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola
17.25–17.45 Alustuspuheenvuoro: Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola
17.45–17.55 Seurana Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Mirka Saarinen: Merkityksellinen työ kantaa - tarina kun yrityksen työntekijöiden keski-ikä on 67 vuotta
17.55–18.15 Keskustelua ja mahdollisia kysymyksiä
18.15–18.30 Loppusanat ja tilaisuuden päätös: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola
Tällä viikolla vietämme lukuviikkoa. Lukuviikko on Lukukeskuksen järjestämä vuosittainen valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko. Lukuviikon aikana julkaistaan ajankohtaista tietoa lukutaitotilanteesta Suomessa ja maailmalla, tarjotaan näkökulmia kirjallisuuteen ja lukemiseen ja innostetaan kaikenikäiset kirjojen pariin. Lukuviikon tärkein sanoma on nostaa esille lukemisen valtava merkitys ja innostaa kaiken ikäisiä ihmisiä lukemaan
Tänä vuonna lukuviikon teemana on lukutaidon yhteiskunnallisen merkitys globaalista näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Suomessa me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.
Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lukutaito-ohjaus neuvoloissa on tässä vaikuttava keino.
Pelastimme sivistys- ja tiedejaoston voimin viime vuonna käsitellessämme tämän vuoden budjettia Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -ohjelman jatkon lisäämällä tämän vuoden budjettiin 300 000 euron määrärahan. Eduskunta hyväksyi ehdotuksemme.
Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.
Aloitteestani lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin laajentamiseen kaikkiin neuvoloihin neuvoloiden Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019. Eduskunnan lisämäärärahalla tuotettiin valistusmateriaalia.
Oli loistouutinen, kun saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.
Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.
Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.
Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.
Iloitsen sivistys- ja tiedejaoston yhteisen ponnistelun tuloksista, yhteistyöstä asiassa sekä Lukukeskuksen ja neuvoloidemme hienosta työstä. Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.
Kun lapselle luetaan, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa läpi elämän.
Seuraava AfterWalk-kävelylenkki järjestetään pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 19.4. klo 17.15. Ohjelmassa on liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17.15. Olisi mukava nähdä kasvotusten pitkästä aikaa, tervetuloa mukaan!
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja sen tuomat valtavat vaikutukset ovat eduskuntatyössä päällimmäisenä. Kaiken keskellä on eduskunnan tehtävä rakentaa tulevaisuutta ja toivoa. Sivistys, tiede ja osaaminen ovat maamme hyvinvoinnin perusta. Eduskunnassa viime viikolla käsittelemämme koulutuspoliittinen selonteko on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen.
Sivistysvaliokunta antoi mietinnössään poikkeukselliset moitteet hallitukselle selonteon valmistelusta. Työ oli sovittu tehtävän yhdessä, mutta hallitus sivuutti asiaa valmistelemaan asetetun parlamentaarinen työryhmän. Tämä oli ikävä virhe, onhan selonteon tarkoitus luoda maallemme yhtenäinen linja. Onneksi sivistysvaliokunta yhteisvoimin paikkasi selonteon valuvikoja kuulemalla asiantuntijoita ja tekemällä lukuisia lausumia yhtenäisemmän näkemyksen saamiseksi. Iloitsen sivistysvaliokunnassa ja eduskunnassa löytyneestä hyvästä yhteistyöstä.
Eduskunta edellytti sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen antavan vielä kevätistuntokaudella selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta, jossa on huomioitava mietinnön kannanotot ja valiokunnan selonteon linjojen täsmentämiseksi tekemä valtava määrä lausumia. Hallitus sai siis mittavat kotiläksyt. Tämä oli poikkeuksellinen mutta välttämätön toimi.
Korjauslistan kärkeen laitettiin selonteossa hellitty ajatus yhtenäisemmästä toisesta asteesta. Sivistysvaliokunta linjasi, että lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on oltava erilliset rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislainsäädäntönsä, jotka huomioivat koulutusmuotojen erilaiset tavoitteet ja tehtävät. Yhteistyötä tietenkin tehdään, mutta ammattilukio- ja nuorisokouluhaaveet on hallituksen kuopattava.
Sivistysvaliokunta edellytti myös rahoitustarpeiden huomioimista julkisen talouden suunnitelmissa ja budjetissa. Tämä korostui, kun iso osa hallituksen lisäpanostuksista opetukseen on pätkärahaa ja tieteeseen kohdistuu historiallisen suuri leikkausuhka. Hankerallin sijaan opettajien ja koronasta elpyvien oppilaiden on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä.
Kokoomuksen kehyksiä kunnioittaen tehdyssä vaihtoehtobudjetissa, panostimme pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.) ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Hallituksen budjettiesityksessä nämä ovat määräaikaisia. Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonalla. Lukiokoulutuksen rahoitusmalli on uudistettava. Lukiokoulutus tarvitsee puolustajansa.
Sivistysvaliokunta linjasi, että tiede ja tutkimus on selonteossa liian ohuesti. Tämä on vakava puute. Epäselvää on edelleen, peruuko hallitus kaikki tulossa olevat tutkimus- ja koulutusleikkauksensa ja onko hallitus aikeissa omalla vahtivuorollaan kantaa vastuun toimista, joilla päästään kasvu-uralle kohti juuri parlamentaarisesti sovittua neljän prosentin TKI-tavoitetta. Kokoomuksen rakentamassa kehysten sisällä pysyvässä vaihtoehtobudjetissa on onnistuttu tähän löytämään ratkaisu. Lisäksi pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä.
Koulutustason nostamisessa tavoitteena on oltava se, että vähintään puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, mikä edellyttää korkeakoulujen aloituspaikkojen nostoa edelleen. Iloitsen terveydenhuollon maisterikoulutuksen palauttamisesta Helsingin yliopistoon. Totean, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on perusteltua lisätä painotetusti pääkaupunkiseudulle, jossa paikkamäärä suhteessa toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin nuoriin on aivan liian alhainen.
Taloudellista lisäresursointia tarvitaan koko koulutuksen keston ajalta opetukseen ja siihen liittyvään tutkimukseen. Nyt paikkoja on lisätty ilman riittävää rahoitusta. Se johtaa tutkimuksen ja opiskelijakohtaisen rahoituksen leikkaantumisen. Toimeenpanosuunnitelmassa on etsittävä tähän ratkaisuja. Yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo ja edellyttää asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen.
Eduskunta edellytti viisaasti ja tiukasti, että hallituksen on luotava uskottava näkemys siitä, miten tulevaisuuden koulutustarpeita ja suomalaista koulutusjärjestelmää rahoitetaan. On eduskunnan tahto, että tuleva kehysriihi olisi myös sivistysriihi.
Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Ongelmiin on tartuttava vaikuttavasti varhaisessa vaiheessa, huomioiden oppimisen tärkeimmät vuodet, eli varhaisvuodet. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme erillistä määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi yliopistossa. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen opettajapulan ratkaisemiseen tarvitaan ripeästi useita eri keinoja. Pienten lasten opettajuus on maailman tärkeimpiä tehtäviä.
Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä torstaina 7.4. klo 17.15 Facebook-liveen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja sen tuomat valtavat vaikutukset ovat eduskuntatyössä päällimmäisenä. Näen Nato-jäsenyyden parhaana saatuvilla olevana ratkaisuna lisätä Suomen turvallisuutta ja lähialueen vakautta. Olen, ja eduskuntaryhmämme on valmis jättämään hakemuksen välittömästi. Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä.
Valtioneuvoston on antaa lähipäivinä eduskunnalle turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteon käsittelyn rinnalle puhemiesneuvosto on asettanut koordinaatioryhmän, jonka tehtävä on muodostaa eduskunnalle kanta Natoon liittymisestä. Jos eduskunta päätyy kannattamaan Nato-jäsenyyden hakemista, tekee päätöksen tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta. Eduskunnan on toimittava asiassa ripeästi. Jottei Suomeen koskaan tulisi sotaa, on siihen parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava.
Oli kunnia vastaanottaa yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomus kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta. Nostin puheessani esille useita toimia, joita vielä tällä eduskuntakaudella on syytä saada yhdenvertaisuuden edistämiseksi eduskunnassa tehtyä.
Odotan eduskuntaan malttamattomana vammaispalvelulainsäädännön uudistusesitystä. Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää ja heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittamiseen ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen liittyy esteitä, asenteellisia ja rakenteellisia. Työllistymiseen liittyvien esteiden purkaminen on yksi keskeinen kokonaisuus ratkaistavaksi.
Sukuelinten silpominen on tyttöjen ja naisten ihmis- ja perusoikeuksia järkyttävällä tavalla loukkaava väkivallan muoto. Silpominen on kiellettävä erillislailla. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen yhdessä Sofia Vikmanin kanssa.
Kokoomus haluaa kehittää Suomea yhä tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi maaksi, jossa jokainen voi elää turvallisesti ja rauhassa, omana itsenään, ilman syrjintää ja pelkoa.
Koulutuspoliittinen selonteostaan hallitus sai koko eduskunnalta kotiläksyn tarkistaa linjauksiaan. Hallitus oli ohittanut selonteon valmistelussa valmistelua varten nimetyn parlamentaarisen työryhmän. Selonteko oli monin tavoin puutteellinen, mutta sivistysvaliokunnan ponnistelun ansiosta saimme sitä paikattua. Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä edellyttää erityisesti investointeja varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, sillä varhaisvuodet ovat tärkeimmät oppimisen vuodet. Lue lisää täältä: https://bit.ly/3x5yiJj
Päätöksemme opiskeluhuollon palveluista oli lasten ja nuorten etu
Iloitsen Helsingin kaupunginvaltuustossa tehdystä kokoomuksen vahvasti ajamasta yksimielisestä päätöksestä pitää opiskeluhuollon palvelut kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä yksityisten ja muiden opetuksen järjestäjien nykyisen kaltaisella järjestelyllä. Oli viisasta, ettemme uhranneet oppilashuoltoa alueuudistuksen alttarilla. Olisi ollut valtava riski, että oppilashuollon voimavarat valuisivat paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja varhaiskasvatuksen ja opetuksen kustannuksella. Oli viisasta kuulla opettajien ja koko koulun väen ääntä. Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11097
Helsingin katujen kunnossapitoon tarvitaan ryhtiliike
Kuluneen talven aikana liikkuminen jalan Helsingissä on ollut vaikeaa, vaarallista ja osin jopa mahdotonta. Liukastumisesta johtuvia vammoja on enemmän kuin vuosikausiin. Pyysin kaupunginhallituksessa kunnossapidon linjauksista
lisäselvityksen. Kaupunginhallituksessa edellytimme yksimielisesti ryhtiliikettä katujen kunnossapitoon. Linjasimme, että jalankulun väylien ylläpidon kehittäminen ja tason parantaminen ovat kiireellisiä toimia. Hyväksyimme Helsingin ensimmäisen kävelyn edistämisohjelman. Tarkoitus on edistää kävelyä suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa sekä huomioida viihtyvyys, turvallisuus, viheralueet, riittävä penkkien määrä ja palveluiden saavutettavuus kävellen.
Hallituksen tekemättömyys vaarantaa yliopistosairaaloiden jatkon
Aluehallintouudistus hyväksyttiin eduskunnassa hallituspuolueiden enemmistöllä ilman toimivaa ja valmista rahoitusmallia. Rahoitusmalli johtaa rahoituksen leikkaantumiseen erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä. Myös HUS:n rahoitus leikkaantuu uudistuksen myötä. Lisäksi yliopistosairaaloiden rooli ja rahoitus on edelleen varmistamatta. Hallituksen on tulevassa kehysriihessä esitettävä asiaan ratkaisut.
Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaukset on suuri virhe
Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä
aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Kela-korvauksien romuttaminen ja ihmisten hoitoon pääsyn heikentäminen on kylmää ja vastuutonta politiikkaa. Romuttamisen sijaan Kela-korvauksia pitäisi enemminkin nostaa.
Yliopistossa opiskeluni alkuaikoina tein yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoessani viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla osaston töiden painaessa päälle tuli minusta vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Vaikka Suomessa on tehty kehittämistyötä ja laadukkaasta hoidosta on hyviä esimerkkejä, hoidoissa on alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Vauhdittaakseni yhdenvertaisen ja inhimillisen saattohoidon toteutumista, tein asiasta lakialoitteen pohjautuen asiantuntijoiden esitykseen. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.
Vakavina aikoina on entistäkin tärkeämpi huolehtia omasta ja läheisten terveydestä sekä hyvinvoinnista. Nostin Muisti-lehden pääkirjoituksessa esille tarpeen luoda keinoja, joilla erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat huolehtia aivoterveydestään, erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden ehkäisyn näkökulmasta. On luotava Suomi, jossa kukaan ei jää yksin avuntarpeen kanssa. Lue kirjoitus täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11171
Liikunta on parasta lääkettä
Maaliskuussa vietettiin myös keltaisen nauhan päivää, joka muistuttaa vuosittain arkiliikunnan merkityksestä. Korostin Kokoomusnaisten vieraskynäkirjoituksessani arkiliikunnan tärkeää roolia sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä elämän laadun ylläpitäjänä. Lue kirjoitus täältä: https://www.kokoomusnaiset.fi/liikunnallinen-arki-on-paras-laake-kaikenikaisille/
Toimenpidealoitteeni purkaa esteet uusien syövän yhdistelmähoitojen antamisesta
Pidin eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajan roolissa puheenvuoron Tiedekulmassa Cancer IO:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa julkaistiin Cancer Immunotherapies in Finland-raportti. Esteet uusien syövän yhdistelmähoitojen antamiselle pitää poistaa viipymättä erillislainsäädännöllä. Tehokkaaksi todetun muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavan lainsäädännön odotteluun eikä aikaa vieviin kokonaisuudistuksiin olisi aikaa Suomella, eikä etenkään vakavasti sairailla syöpäpotilailla. Asiaa vauhdittaakseni olen eduskunnassa tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. Lue lisää täältä: https://www.facebook.com/100057737335476/posts/404067661527808/?d=n
Johtamani eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän terveiset
Iloitsen uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta vuosille 2022–2026. Sen tavoitteena on kehittää ulkosuomalaisille saatavilla olevia palveluja, hyödyntää heidän osaamistaan ja tiivistää heidän siteitä Suomeen. Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen verkosto ihmisiä, joilla on erilaisia Suomen valtionhallintoon liittyviä palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme tarkoitus on olla Arkadianmäellä ulkosuomalaisten äänitorvi ja yhteistyötaho. Kirjoitin ystävyysryhmämme puheenjohtajana ajatuksiani uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta. Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11164
