Missä hallitusohjelmaankin kirjattu laki eläinten hyvinvoinnista viipyy? Viime kaudella uudistusesitys kaatui keskustan maakuntahaaveiden mukana. Lain valmistelutyötä on tehty jo 10 vuotta ja muutoksille on ollut suuri tarve jo pitkään.
Nykyiset hallituspuolueet vaativat viime eduskuntakaudella kunnianhimoista eläinsuojelulainuudistusta mutta hallitusvastuussa on asiasta ollut lähes radiohiljaisuus.
Pitääkö tämän viikon päätteeksi enää edes kysyä, onko lain viivästymisessä kyse jälleen siitä, että hallitus ei kykene tekemään päätöstä? Kokoomus ei hyväksy viivyttelyä eläintein hyvinvoinnin kustannuksella.
Lain tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi, kunnioitus ja hyvä kohtelu. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tarvitaan, jotta eläinten käyttäytymistarpeet saadaan turvattua parhaimpaan tutkimustietoon perustuen pitkälle tulevaisuuteen.
Saamme jatkuvasti lisää uutta tutkimustietoa eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Laissa pitää turvata jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa, tehostaa eläinsuojeluvalvontaa, määriteltävä eläinsuojeluvalvontaviranomaisen pätevyysvaatimukset, kieltää koirien sähköpannat sekä saada laintasolla vaatimus kivunlievityksestä kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä.
Eläinten pitää voida käyttäytyä tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden mukaisesti
Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Kokoomus ajoi viime hallituskaudella valmisteilla olevaan lakiehdotukseen muutoksia, joilla oltaisiin lisätty esimerkiksi lehmien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia kytkettynä pidosta luopumalla ja laidunnusta lisäämällä.
Lakiin pitää selkeästi kirjata parsinavettakielto. Uusien parsinavettojen rakentamisesta ollaan jo luopumassa, joten muutos riittävällä siirtymäajalla ei lisäisi tuottajien kustannuksia. Parressa kiinnipitämisen kielto olisi selkeä tapa osoittaa vientimarkkinoidenkin asiakkaille eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ Suomessa.
Eläinten hyvinvoinnin lisäksi on myös tuottajan etu, että laki saadaan viimein lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn. Näin tuottajat voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.
Myös tiineytyshäkeistä luopumista on lykätty liian pitkään, sillä jonkinlainen siirtymäaikakin on vielä edessä. Emme voi odottaa 2030-loppupuolelle niiden käytöstä luopumisen kanssa. Hallituksen lisätessä ensi vuodelle määrärahoja myös eläinten hyvinvointikorvauksiin, on ne vaikuttavasti ohjattava eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin kuten porsitushäkeistä luopumiseen.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, missä
hallitusohjelmaankin kirjattu laki eläinten hyvinvoinnista viipyy. Viime
kaudella uudistusesitys kaatui keskustan maakuntahaaveiden mukana. Lain
valmistelutyötä on tehty jo 10 vuotta ja muutoksille on ollut suuri tarve jo
pitkään.
”Pitääkö tämän viikon päätteeksi enää edes kysyä, onko lain
viivästymisessä kyse jälleen siitä, että hallitus ei kykene tekemään päätöstä?
Kokoomus ei hyväksy viivyttelyä eläintein hyvinvoinnin kustannuksella”,
Kokoomuksen Sarkomaa sanoo.
Lain tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi,
kunnioitus ja hyvä kohtelu. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tarvitaan, jotta
eläinten käyttäytymistarpeet saadaan turvattua parhaimpaan tutkimustietoon
perustuen pitkälle tulevaisuuteen.
”Saamme jatkuvasti lisää uutta tutkimustietoa eläinten
fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Laissa pitää turvata
jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa, tehostaa eläinsuojeluvalvontaa,
määriteltävä eläinsuojeluvalvontaviranomaisen pätevyysvaatimukset, kieltää
koirien sähköpannat sekä saada laintasolla vaatimus kivunlievityksestä kaikissa
tuskallisissa toimenpiteissä”, Sarkomaa listaa esimerkkejä uudistustarpeista.
Eläinten pitää voida käyttäytyä tiettyjen olennaisten
käyttäytymistarpeiden mukaisesti
Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Kokoomus ajoi
viime hallituskaudella lakiehdotukseen muutoksia, joilla oltaisiin lisätty
esimerkiksi lehmien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia kytkettynä
pidosta luopumalla ja laidunnusta lisäämällä.
”Lakiin pitää selkeästi kirjata parsinavettakielto. Uusien
parsinavettojen rakentamisesta ollaan jo luopumassa, joten muutos riittävällä
siirtymäajalla ei lisäisi tuottajien kustannuksia. Parressa kiinnipitämisen
kielto olisi selkeä tapa osoittaa vientimarkkinoidenkin asiakkaille eläinten
hyvinvoinnin eteen tehtävä työ Suomessa”, Sarkomaa sanoo.
Eläinten hyvinvoinnin lisäksi onkin myös tuottajan etu, että
laki saadaan viimein lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn. Näin tuottajat
voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.
”Myös tiineytyshäkeistä luopumista on lykätty liian pitkään,
sillä jonkinlainen siirtymäaikakin on vielä edessä. Emme voi odottaa
2030-loppupuolelle niiden käytöstä luopumisen kanssa. Hallituksen lisätessä
ensi vuodelle määrärahoja myös eläinten hyvinvointikorvauksiin, on ne
vaikuttavasti ohjattava eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin kuten
porsitushäkeistä luopumiseen”, Sarkomaa päättää.
SDP:n kansaedustajien esittämä uusi ”vappusatanen” on saanut osakseen paljon kritiikkiä.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marinia tekemään pesäeroa sosialidemokraattien eduskuntaryhmän enemmistön tekemään aloitteeseen pienten työeläkkeiden korotuksista. Kyse on Sarkomaan mukaan uudelleenlämmitetystä ”vappusatasesta”.
– Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava demariryhmän ajamasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme, Sarkomaa sanoo tiedotteessaan.
Sarkomaan mukaan sosialidemokraattien kaavailut murentaisivat työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.
– Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille.
Sosialidemokraattien työministeri Hanna Sarkkiselle jättämässä kysymyksessä todetaan, että alle 1400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja. Samalla ministeriä pyydetään selvittämään, voisiko työeläkkeitä alkaa korottaa puoliväli-indeksillä taitetun indeksin sijaan.
Esitystä on kritisoitu jo muun muassa hallituskumppani vihreiden ja keskustan kansanedustajien toimesta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen ihmetteli puolestaan, miksi SDP:n kansanedustajat eivät usko Eläketurvakeskuksen asiantuntijoita.
– Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on takuuvarmasti, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole, Sarkomaa puolestaan sanoo.
Ehdotus on Sarkomaan mukaan vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.
– Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä, hän muistuttaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa tyrmää
SDP:n eduskuntaryhmän ja puoluejohdon piiristä uudelleen lämmitetyn aikeen
lunastaa vaalilupauksensa ”vappusatasesta” leikkaamalla
työeläkkeitä. Sairaanhoitajien, opettajien ja muiden työllään
ansaitsemien eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa.
Suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työeläkkeitä ei käytetä
vaalilupauksien rahoittamiseen.
23 sosiaalidemokraattien kansanedustajaa on allekirjoittanut
kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, milloin hallitus aloittaa hallitusohjelman
mukaisen selvityksen pienimpiä työeläkkeitä saavien aseman parantamisesta.
”Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on
takuuvarmasti, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä
rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole. Demareiden esitys
tarkoittaisi, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden
kustannuksella”, Kokoomuksen Sari Sarkomaa sanoo.
Demareiden esitys ajaa omia vaalilupauksiaan piittaamatta
eläkejärjestelmän kestävyydestä, on jatkoa pääministeri Marinin hallituksen vastuuttomalle
talouspolitiikalle. Piittaamattomuus tulevista sukupolvista on valunut aikaa
sitten yli äyräiden.
”Demareiden kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä,
oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu
ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille
yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee
olla reilu kaikille”, Sarkomaa sanoo.
Demareiden
aikeet rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän
uskottavuuden. Työeläkejärjestelmää ei ole myöskään
rakennettu tuloerojen tasaamiseen.
”Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin
eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen
syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi. Jos vaalilupauksen
rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin
leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä”,
Sarkomaa muistuttaa.
Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan
voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai
periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen
on kaiken perusta. Tärkeimpiä toimia ovat mm. hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden
turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu
asumistuki ja lääkekorvaukset.
”Työeläkejärjestelmää ei saa uhrata Sdp:n vaalilupausten alttarilla. Pääministeri
Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava demariryhmän ajamasta aikeesta
vaarantaa työeläkejärjestelmämme”, Sarkomaa vaatii.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 5113033
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Aiheesta pidempi blogikirjoitus osoitteessa: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/sdpn-leikkauskaavailut-tyoelakkeisiin-tyrmattava-paaministeri-marinin-irtisanouduttava-vastuuttomasta-aikeesta/
Hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä
ovat räikeässä ristiriidassa. Hallituspuolueiden edustajat pitävät
mielenterveyden tärkeyttä esillä puheissa, mutta teot terapiatakuun
toteuttamiseksi puuttuvat.
Tätä kirjoittaessa on kulunut 724 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta. Eduskunta on äänestänyt Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelystä kaksi kertaa, maaliskuussa 2021 ja toukokuussa 2021. Molemmilla kerroilla kokoomuksen esitys käsitellä kansalaisaloite kaatui hallituspuolueiden äänestäessä vastaan. Kansalaisaloite on sysätty rumasti syrjään. Lisäksi kokoomus on esittänyt lukuisia kertoja terapiatakuun toteuttamista niin vaihtoehtobudjetissa kuin muissakin yhteyksissä. Nämäkin ehdotukset on vasemmistovihreä enemmistö tyrmännyt. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta yhdessä totta.
Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa syrjäyttävät
nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä tekemästä töitä ja toteuttamasta
unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle
30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut
2000-luvulla.
On vakava tosiasia, että mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja -resursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu –kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.
Olin mukana yhdessä Touko Aallon, FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen ja Mielenterveyspoolin projektipäällikön Alviina Alametsän kanssa Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidettyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä.
Puheessani nostin esille huoleni siitä, että
mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien
terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen
osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %.
Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on
viiveet palveluihin pääsyssä. Kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.
Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet
työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden
ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa
vuodessa. Inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä on mahdoton edes laskea. Terapiatakuu
on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella lupaamaansa 75
prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.
Koko maan kattava terapiatakuu varmistaisi sen, etteivät
mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jäisi yksin ilman apua
ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki
eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy,
joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.
Terapiatakuun toteuttaminen ei ole sama asia kuin
hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu
tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi sitä, että koko Suomeen
rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä
terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä
yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.
Vasemmistovihreän hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelut vaarantavat toimet tekevät mukaan rumaa jälkeä. Ensin eduskunnassa runnottiin läpi aluehallintouudistus valuvikoineen ja nyt ovat Kela-korvaukset liipaisimella. Hallitus on asettanut pikatoimeksiannolla parlamentaarisen ryhmän käsittelemään yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon korvauksia, lääke- ja matkakorvauksia sekä Kelan järjestämää kuntoutusta.
Julkisuudessa kuultujen puheenvuorojen pohjalta näyttää siltä, että ideologisella vimmalla halutaan ensimmäiseksi lakkauttaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus. Perusteluja eikä tutkittua tietoa tahtotilan perusteluksi ole nimeksikään. Vaikutusten saatikka vaihtoehtojen pohtimiseen työryhmässä ei aikaa näytä olevan. Työ on juuri aloitettu ja valmista pitäisi olla jo marraskuun puolessa välissä.
Hallituksen kiirettä ajaa alas Kela-korvaus lisää se, että runsaasta rahanjaosta huolimatta vanhuspalveluiden hoitajamitoitus jäi ilman riittäviä määrärahoja. Puuttuvat eurot leikataan terveydenhuollosta ja erityisesti Kela-korvauksesta. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on umpikujassa, kun puuttuvia rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Saramo perusteli hallituksen tylyä linjaa Kela-korvauksiin toteamalla, ettei ole mitään järkeä tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten pääsyä hoitoon. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta, edistänyt kansanterveyttä ja helpottanut julkisen sektorin painetta.
Tavoite poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta on kylmää politiikkaa, jossa on unohdettu palveluja tarvitsevat ihmiset. Unohdettu on myös asiantuntijoiden hyvin yhtenäiset varoitukset. SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi on vakavasti (Iltalehti 11.10.2021) varoittanut Kela-korvauksen poiston katastrofaalisista seurauksista ja lausunut, ettei korvausta tulisi missään nimessä poistaa sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä.
Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa. Oli vastaus kumpi tahansa, niin yhtä järkyttävää. Silmät on suljettu ihmisten huolelta ja palveluiden heikentymiseltä. Ja siltä, että merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatuvilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Vuonna 2019 tehtiin Kela-korvatussa terveydenhuollossa pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa, joiden lisäksi on muut käynnit ja tutkimukset.
Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat. On selvää, että korvauksen poiston johdosta ihmisiä siirtyisi yksityiseltä julkiselle sektorille. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen sektorin kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.
Toive siitä, että Kela-korvauksen alasajo ja rahan ripottelu hyvinvointialueille parantaisi palveluja ei perustu mihinkään tutkimuksiin ja vaarantaa koko terveydenhuoltomme toimivuuden. Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen poistamisella.
Julkisen vallan vastuulla on turvata yhdenvertainen ja oikea-aikainen pääsy terveyspalveluihin. Onnistuakseen on pienen maan otettava käyttöön kaikki voimavarat. Hallituksen on syytä etsiä hoitajamitoitukseen rahoitus muualta kuin romuttamalla Kela-korvaus.
Kansanterveydellisesti- ja taloudellisesti on päinvastoin järkevää kehittää sekä korottaa Kela-korvausta, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon ja voisimme hyödyntää paremmin yksityisen sektorin voimavaroja. Samalla voimme keventää ylikuormittuneen julkisen sektorin henkilöstön taakkaa. Hallituksen ihmisten palveluja heikentävään menoon on välttämätöntä tehdä täyskäännös.
Eri puolilta Suomea koostuvan
vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden verkoston tuoreen Kuntalehdessä
julkaistu kannanoton viesti on hälyttävä: ikääntyneiden ihmisten palvelut
ovat ajautumassa kansalliseen kriisiin. Hallituksen henkilöstömitoitus ei ole
tuonut työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin jonoja ja
palveluiden heikentymistä. Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin
kotihoidon ahtaalle.
Hetkessä kuntoon. Niin lupasivat
korjata vanhustenhuollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet.
Hallitusvastuussa on toimittu varmasti hyvää tarkoittaen mutta
asiantuntija-arvion mukaan päinvastoin jopa omilla toimilla heikentäen
vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan
pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän
hoitajamitoituslain valuvikojen takia.
Tilannetta vaikeuttaa se, että hallituksen
jo ennen koronaa alkaneesta hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä
rahankäytöstä ja velanotosta huolimatta kaikkia luvattuja euroja ei ole
vieläkään herunut vanhustenhuollon epäkohtiin. Kun hoitajamitoitukseen ei
hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, otetaan rahat leikkaamalla
terveydenhuollon Kela- korvauksia ja muualta terveydenhuollosta. Tämä on virhe,
joka vaikeuttaa hoitoon pääsyä.
Asiantuntijoiden ja eduskunnan
huolta syventää se, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta
korjaamaan luvattu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai
juuri lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Lausunnon antaneiden mukaan
esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin, varsinkin
hoitajapulaan.
Vaatiessani hallitusta
lunastamaan vanhuspalvelulupauksen ei kyse ole lisämenojen ehdottamisesta, vaan
vaateesta laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Vanhuspalvelujen johtavien
virkamiesten hätähuutoa ei voi ohittaa. On viimein kuunneltava asiantuntijoiden
huoli.
Työtä on tietenkin tehtävä joka taholla. Iloitsen, että tavoitteeni kirjata vahvasti kaupunkimme valtuuston työtä ohjaavaan
kaupunkistrategiaan senioreiden palveluiden kehittäminen ja
esimerkillinen henkilöstöpolitiikka on toteutumassa. Henkilöstöpolitiikka
on nostettu yhdeksi painopisteeksi taltuttamaan tekijäpulaa sekä lisäämään
kotikaupunkimme pito- ja vetovoimaa työnantajana.
Painopisteenä on myös vihdoinkin
se, että helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle
ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on
otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien sekä
muistisairaiden palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. Seniorit
ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Helsinkiläisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen
ihminen saa tarvittaessa hyvän hoivan, hoidon ja inhimillisen kohtelun.
Strategia hyväksytään lokakuun ensimmäisessä
valtuuston kokouksessa. Sen lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava
turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia
kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Kauniin
kotikaupunkimme on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.
Afterwalk-kävelyt
käynnistyvät taas tiistaina 19.10. koronatauon jälkeen. Liikuntaa,
ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin
edessä (Arkadiankatu 3) klo 17:15. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata
eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen
politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin ja koko Suomen kehittämiseen ovat aina
tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä
hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä
ristiriidassa. Sarkomaan mukaan hallituspuolueiden edustajat pitävät
mielenterveyden tärkeyttä esillä juhlapuheissa, mutta teot terapiatakuun
toteuttamiseksi puuttuvat.
”Tänään on
kulunut 716 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite
terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta
hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa
jo lähes kaksi vuotta. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut
terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan
käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta
yhdessä totta”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mielestä
terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella
lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023
mennessä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa suurin syy
sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyteen ja syrjäytymiseen.
”Puutteet mielenterveyden
peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä
tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa
lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten
työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla”, Sarkomaa
sanoo.
”Terapiatakuun
toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin
moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi
sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso
osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla
kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomus on
esittänyt terapiatakuun toteuttamista vaihtoehtobudjeteissaan 2020 ja 2021.
Kokoomusedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa
ja Mia Laiho liittyvät ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston
vakavaan huoleen ikääntyneiden palveluiden tilasta. Eri puolilta Suomea
koostuvien johtavien asiantuntijoiden verkosto tuo esille julkitulossaan,
että ikääntyneen väestön palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen on
ajautumassa kansalliseen kriisiin. Palveluiden järjestäjiä ja tuottajia uhkaa
tilanne, jossa palveluiden järjestäjiä ja tuottajat eivät pysty täyttämään
lakisääteisiä velvoitteita. Kokoomusedustajat pitävät tilannetta hälyttävänä.
”Vanhuspalvelujen johtavien virkamiesten hätähuutoa ei voi
ohittaa. Nyt on viimein hallituksen herättävä ja kuunneltava asiantuntijoiden
huoli ikääntyneiden palveluiden tilasta”, sanoo entinen peruspalveluministeri
Risikko.
Ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston mukaan
hallituksen esittämä asteittain voimaan tuleva henkilöstömitoitus ei ole tuonut
työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin. Koska henkilöstöä
ei ole ollut riittävästi saatavilla, seurauksena on ollut palvelupaikkojen
vähentämistä ja jonojen muodostumista ympärivuorokautisiin palveluihin, jolloin
palvelujärjestelmän kivijalkana olevan kotihoidon järjestäminen on heikentynyt.
”Henkilöstömitoituksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja
terveysvaliokunta kiinnitti huomiota henkilöstön saatavuuteen ja arvioi, että
hoitajamitoituksen toteuttaminen voi olla paikoin haasteellista henkilöstön
heikon saatavuuden vuoksi. Myös Kuntaliitto ja kunnat toivat lausunnoissaan
esille huolen henkilöstön saatavuudesta ja suuren huolen kotihoidon
tilanteesta”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho.
Vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden mukaan
henkilöstön saatavuustilanteen vuoksi uusien velvoitteiden säätämisestä tulee
nyt pidättäytyä. Liian yksityiskohtainen säätely voi johtaa siihen, että
nykyisistä toimivista käytänteistä pitää luopua.
”Ei ole mikään ihme, että ministeri Kiurun johdolla
valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus
sai lausuntokierroksella asiantuntijoilta täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat
sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Asiantuntijoiden mukaan
akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia”, sanoo
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa.
Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa 2021
julkaiseman ammattibarometrin
valossa sairaan- ja terveydenhoitajien pula on oleellisesti pahentunut. Vuoden
2020 työmarkkina-arvioiden mukaan sairaan- ja terveydenhoitajista on pulaa koko
maassa. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa
nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että seuraavan 15 vuoden aikana
sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.
Keltaiset kirjat eli ensi vuoden valtion talousarvioesitys on saapunut eduskuntaan. Se on varma syksyn merkki. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä syksyn tärkeä työni on valtion talousarvion käsittely. Nostimme budjettiesityksen lähetekeskustelussa esille huolen hallituksen holtittomasta velanotosta nousukauden aikana. Samaan aikaan hallitus siirsi kuudennen kerran työllisyystoimien tekemistä. Hallitus jatkaa vastuutonta lasten ja lastenlastemme piikkiin elämistä. Samaan aikaan kun miljardit viuhuvat, hallitus ei löydä rahaa yhteiskunnan tärkeisiin perustoimintoihin, tutkimukseen ja turvallisuuteen eikä ikäihmisten palveluihin. Kokoomus ei hyväksy hallituksen velanottolinjaa ja tulee tarjoamaan vaihtoehdon hallituksen politiikalle vaihtoehtobudjetissamme. Opposition vaihtoehtobudjetit ovat eduskunnan istunnossa 1.12.
Kotikaupunkimme kehittämistä seuraavat neljä vuotta linjaavasta kaupunkistrategiasta on julkaistu pormestari Vartiaisen johdolla tehty esitys. Työlleni valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä asettamani tavoitteet näkyvät monin tavoin strategialuonnoksessa, johon oli ilo saada vaikuttaa. Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Kommentit ja palaute kaupunkistrategiasta ovat tervetulleita. Esitys etenee ensin kaupunginhallitukseen käsiteltäväksemme ja lopullisen päätöksen asiasta teemme kaupunginvaltuustossa. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/kotikaupunkimme-kasvun-paikka-uusi-helsingin-kaupunkistrategia-on-julkaistu/
Valtiovarainvaliokunnassa on nyt kolme Saria, kun minun ja Sari Essayahin lisäksi mainio kollega Sari Multala kokoomuksen eduskuntaryhmästämme on nyt valiokunnan jäsen.
Bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuus jatkokoulutukseen yliopistossa
Yhteistyötä Suomi-seuran ja ulkosuomalaisten kanssa
Mukana Roosa Nauha -kampanjassa
Vasemmistovihreä hallitus rikkonut räikeästi vanhuspalvelulupauksensa
Hallituksen pätkärahoitus koulutukseen on arvovalinta
Hallitukselta märkä rätti tapahtuma- ja kulttuurialoille
Kiristämisen sijaan työn verotusta on hellitettävä
Miksei koronapassi ole jo käytössä?
Eduskunnan pelastettava terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, perhe-elämässä äidit ja isät
Tervetuloa tapaamaan
Helsinki-kierrokseni alkavat. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista Hakaniemen markkinoille ensi sunnuntaina 3.10. Olen tavattavissa kokoomuksen teltalla klo 11-11.45. Mukana myös muuta Helsingin kokoomusjoukkoa.
Kotitalousvähennys laajennettava taloyhtiöiden remontteihin Erityisesti korkeiden asuinkustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja ja korjausvastuut monille taloyhtiöiden asukkaille sietämättömiä. Tein lakialoitteen kotitalousvähennyksen laajentamisesta taloyhtiöiden teettämiin remontteihin. Omakotitaloasukkailla on jo vastaava oikeus. Ei ole yhdenvertaista, että asunto-osakeyhtiöiden asukkailla tätä oikeutta ei ole. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin olisi tehokas tapa helpottaa asumisen kustannuksia ja kannustaa asuntokannan kunnossapitoon, energiatehokkuuteen ja ilmastotekoihin. https://bit.ly/38usKuv
Perustimme eduskuntaan Saaristomeri-ryhmän Saaristomeri-ryhmässämme on mukana mittava määrä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Tarkoituksena on Saaristomeremme tilan parantaminen niin, että se saadaan pois Itämeren suojelukomission hotspot-listalta viimeisenä Suomen alueena. Ryhmämme on ehtinyt jo tavata ympäristöministeri Krista Mikkosta sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää ja pohtia yhdessä ajankohtaisia Itämeren asioita.
Bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuus jatkokoulutukseen yliopistossa Valmistelin yhteistyössä Röntgenhoitajaliiton ja Bioanalyytikkoliiton kanssa kirjallisen kysymyksen vauhdittaakseni terveystieteiden maisterikoulutuksen ja sen osana kyseisten alojen tieteellisen koulutuksen käynnistämistä Helsingin yliopistossa. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa ei ole näiden alojen koulutusohjelmia tiedeyliopistoissa. Aloilla on suuri työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10646
Yhteistyötä Suomi-seuran ja ulkosuomalaisten kanssa Eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtajana jätin hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista. Kirjallisella kysymyksellä kiritän Ulkosuomalaisparlamentin ehdotusta ulkomailla myönnetyn passin hinnan kohtuullistamisesta. Oli ilouutinen, että vastauksessa kirjalliseen kysymykseen todetaan, että asetuksen jatkovalmistelussa passin hinnankorotus ja voimassaolon pidentäminen 10 vuoteen arvioidaan uudestaan. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_463+2021.aspx
Roosa-nauhatunnelmissa kanssani Pirkko Mannola, Eva Wahlström, tutkijaprofessori Juha Klefström ja Seela Sella.
Mukana Roosa Nauha -kampanjassa Tämän vuoden Roosa nauha -kampanja avattiin Musiikkitalossa yhdessä Syöpäsäätiön, huippututkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Upean Roosa nauhan suunnitteli tänä vuonna Eva Wahlström. Minulla oli ilo olla mukana tilaisuudessa Syöpäsäätiön hallituksen jäsenenä ja eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksellä on kerätty varoja syöpien tutkimukselle Suomessa vuodesta 2003 saakka. Lämpimästi tervetuloa kampanjaan.
Hallituksen pätkärahoitus koulutukseen on arvovalinta Opetusministeri Andersson (vas.) kertoi (HS 16.9.2021) hallituksen panostavan yli 300 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen. Opetusministeri antaa kuvan, että kysymys olisi pysyvistä määrärahalisäyksistä. Todellisuudessa hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. Hallitus on rahanjaossaan tehnyt rujon arvovalinnan, kun koulutuksen lisämäärärahat ovat isolta osalta pätkärahoja. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10655
Hallitukselta märkä rätti tapahtuma- ja kulttuurialoille Tapahtuma- ja kulttuurialan pitämiselle eriarvoisten ja kohtuuttomien rajoitusten kourissa on saatava stoppi. Tein lakialoitteen tartuntatautilain 58d sekavuutta aiheuttavan pykälän kumoamisesta. Oli valtava pettymys, ettei pykälää kumottu vaan hyväksyttiin hallituksen malli, joka tekee tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisemman. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10585
Vasemmistovihreä hallitus rikkonut räikeästi vanhuspalvelulupauksensa Vasemmistovihreä hallitus rikkoi budjettiriihessä rumasti lupauksensa korjata vanhuspalveluiden epäkohdat. Hallituksen budjettiesityksessä ei runsaasta lisävelanotosta huolimatta herunut luvattuja määrärahoja vanhusten huollon epäkohtiin. Tämä on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10618
Kiristämisen sijaan työn verotusta on hellitettävä Suomalaisia palkansaajia ja eläkeläisiä verotetaan raskaasti. Kysyin pääministeri Marinilta eduskunnan suullisella kyselytunnilla, onko hänestä oikein että, verokarhu kahmii suomalaiselta palkansaajalta 2800 euron kuukausiansioilla 100 euron korotuksesta 48,2 prosenttia. Tavallisen suomalaisen työn, yrittämisen ja eläkkeen verotus kuuluu maailman kireimpiin. Kiristämisen sijaan ylikireää verotusta on hellitettävä. Työn tekemisestä ja eläkkeestä pitää jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin, kuin aivan välttämättömään.
Miksei koronapassi ole jo käytössä? Koronapassilainsäädäntö saapui vihdoin eduskuntaan. Muualla Euroopassa se on ollut käytössä pitkään ja poistumassa vahvan rokotuskattavuuden vuoksi. Hallituksen viivyttelyä koronapassin käyttöönotossa on vaikeaa ymmärtää. Miksei rokotuksia vauhdittava, Suomea auki pitävä koronapassi ole käytössä? Miksei yksityistä terveydenhuoltoa otettu vahvasti rokottamaan? Rokotuskattavuuden lisääminen pitäisi olla hallituksen prioriteetti ja vasta syykuun lopussa annettu hallituksen esitys koronapassista on auttamattoman myöhässä. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10604
Eduskunnan pelastettava terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät THL:n johdolla vuonna 2018 tekemäni aloitteen pohjalta ja sen johdosta eduskunnan kahtena vuonna valtion budjettiin lisäämällä määrärahalla. Laaturekistereihin kerätään tietoa hoidoista ja niiden vaikutuksista. Tiedon avulla hoidon laatua voidaan seurata, vertailla ja kehittää kansallisesti. Oli suuri pettymys, että muutoin rahaa avokätisesti jakavalta hallitukselta ei eduskunnan vahvoista linjauksista huolimatta tänäkään vuonna määrärahaa herunut. On välttämätöntä, että eduskunta pelastaa laaturekisterit ja etsii valtiontalousarvioista tarvittavan määrärahan. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10642
Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, perhe-elämässä äidit ja isät Aloitimme eduskunnassa perhevapaauudistusesityksen käsittelyn. Siinä on paljon hyvää. Pahin valuvika on se, että vaikuttavat keinot isille käyttää perhevapaita ja tasata työnantajille aiheutuvia kustannuksia puuttuivat. Suomessa isät käyttävät perhevapaista 9 prosenttia ja äidit loput 91 prosenttia. Niin kauan kun äidistä aiheutui enemmän kustannuksia kuin isistä jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Eduskunnan on esitys huolella käsiteltävä. Samoin on pysähtymättä jatkettava uudistustyötä.
Koronan takia eduskunnassa ei ole sallittu vierailijoita. Eduskunnan tilat avataan kokouksille ja tilaisuuksille 18.10. alkaen. Joulukuussa otetaan jo vastaan varauksia vierasryhmistä ja helmikuussa 2022 otetaan vastaan vierasryhmiä. On mukavaa päästä tapamaan pitkän tauon jälkeen.
Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
