Tekijä: sari

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei esitä turvavälipykälän kumoamista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta.

Valiokunta puoltaa kahden metrin turvavälistä luopumista, mutta ei esitä pykälän kumoamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mielestä valiokunnan mietintö on ”märkä rätti tapahtuma- ja kulttuuri-alan kasvoille”.

– Oli valtava pettymys, ettei pykälää kumottu vaan hyväksyttiin hallituksen malli, joka tekee tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisemman, Sari Sarkomaa sanoo kannanotossaan.

Kokoomus ja perussuomalaiset jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseen.

Sarkomaa toteaa, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala on yksi eniten korona-rajoituksista kärsineistä aloista, mutta vieläkään ei heidän ääntä ei haluttu hallitusryhmissä kuulla.

– On mahdotonta ymmärtää, miksi näin toimitaan. Suuri osa asiantuntijoista oli pykälän kumoamisen kannalla. Pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymässä kohti normaalia, Sarkomaa näkee.

Kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty, toteaa kansanedustaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että ”vihreät ajaisivat terapiatakuuta eikä huumeiden laillistamista”.

– Ikävä kyllä he ovat äänestämällä yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa estäneet jopa terapiatakuuta ehdottavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Myös kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty. Se on rujo teko jonossa mielenterveyspalveluja odottavia ihmisiä ja heidän omaisiaan kohtaan, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaa huomauttaa, että kannabis vaikuttaa haitallisimmin nuoriin.

– Käyttö voi laukaista masennuksen tai psykoosin. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö tekee psykoosin puhkeamisriskistä 2–4-kertaisen.

Sarkomaa toteaa, ettei hän kannata kannabiksen eikä minkään muunkaan huumeen laillistamista.

– Esitys on valtava riski huumeiden ja samalla niistä johtuvien ongelmien paisumiseen. Suomessa on jo mittava alkoholiongelma ja kasvava sekakäyttö. Kynnyksen madaltaminen huumeiden käyttöön on aivan väärän suunta, joka olisi omiaan taklaamaan muutoinkin lisävoimaa tarvitsevien esimerkiksi päihdehuollon, psykiatrian, poliisin ja lastensuojelun työtä. Toimia tarvitaan päin vastoin päihteiden käytön sekä niiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseen.

Hänen mielestään huumeiden käytön rangaistavuuden poiston sijaan on painopiste laitettava matalan kynnyksen hoitopaikkojen tarjoamiseen.

– Suomessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön rangaistavuus estäisi merkittävästi hoitoon hakeutumista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa rangaistuksen tuomitsematta jättämisen vähäisissä tapauksissa tai hoitoon ohjauksen yhteydessä. Esimerkiksi ensi kertaa nuoren jäädessä kiinni on mahdollista puhutella nuori poliisin toimesta ja käydä vanhempien läsnäollessa läpi tilanteeseen johtaneita seikkoja sekä ohjata nuori tarvittaessa hoitoon.Mitä mieltä olit artikkelista?47 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

Sari Sarkomaa kuvailee nykyistä tartuntatautilakia tilkkutäkiksi.

Kokoomus esittää lakialoitteessaan tartuntatautilain pykälän 58 d kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt, että pykälää muutetaan, muttei kumota. Pykälä 58 d koskee tilojen käytön rajoittamista epidemian leviämisen estämiseksi.

Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Hänen mukaansa hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.

– Tartuntatautilain 58 d pykälän kumoamista on toivonut kulttuuri ja tapahtuma-alan toimijat jo pitkään. Nyt odotettiin, että kumoaminen tulisi, mutta tulikin lakiesitys, jossa oli muokattu pykälää. Muokkaaminen tekee tilanteesta entistäkin epäselvemmän ja epävarmemman, koska on hyvin epäselvää, miten sitä tulkitaan. Se sysää vastuun kuntien ja aluehallintoviranomaisten arvioitavaksi, Sarkomaa sanoo Iltalehdelle.

– Tartuntatautilakiahan on muokattu ja muutettu ja se on kuin tilkkutäkki. Haluamme varmuutta ja selkeyttä siihen, että kahden metrin etäisyysvaatimuksista päästään pois. Jatkossa on tärkeää, että kaiken kaikkiaan tartuntatautilaki uudistetaan.

Väite: Eriarvoisuutta

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

Sarkomaan mielestä pykälä on aiheuttanut vaihtelevaa soveltamista, joka on johtanut kummallisiin ja kohtuuttomiin tilanteisiin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla.

– Se on johtanut myös hyvin eriarvoisin tilanteisiin, miten pykälää on tulkittu. Jos ravintolassa on levyjen soittamisen sijaan elävää musiikkia, on se katsottu tapahtumaksi ja rajoitukset ovat kiristyneet. Teattereissa on esiinnytty lähes tyhjille katsomoille, mutta ruuhkabussissa on voitu istua kylki kyljessä. Tapahtumia on siis kohdeltu hyvin eriarvoisesti.

– Rajoitukset ovat epidemiassa paikallaan ja ne ovat olleet perusteltuja. Mutta niiden pitäisi olla oikeudenmukaisia ja perusteluja. Monta kertaa on katsottu, että bussissa voi istua vierekkäin, mutta teatterissa ei olla voitu istua ollenkaan.

Kansanedustajan mukaan uudistus auttaisi pitämään Suomea auki.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee hallituksen viivyttelyä koronapassin käyttöönotossa.

Aihetta koskeva lakiesitys on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn, vaikka pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi vielä keväällä suhtautuvansa koronapassiin kriittisesti.

– Miksei rokotuksia vauhdittava, Suomea auki pitävä koronapassi ole käytössä? Miksei yksityistä terveydenhuoltoa otettu vahvasti rokottamaan, Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan Suomi ei välttämättä saavuta 80 prosentin rokotuskattavuutta yli 12-vuotiaiden osalta lokakuun puoliväliin mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi Helsingin Sanomille, että tahti voi hidastua kattavuuden noustessa, kun jäljellä on enää vaikeimmin tavoitettavat henkilöt.

– Toisaalta rokotustahti voi myös nopeutua varsinkin, jos koronapassi tulee käyttöön ja erityisesti nuoret aikuiset hakeutuvat joukolla rokotettavaksi, Puumalainen totesi.

Sari Sarkomaan mukaan hallituksen viivyttely on tulossa kalliiksi.

– Rokotuskattavuuden lisääminen pitäisi olla hallituksen prioriteetti, kansanedustaja jatkaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei lämpene tartuntalain 58 d pykälän poistamiselle.

Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta sunnuntaina.

– Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi eduskunnan lähetekeskustelussa tänään tiistaina.

Voimassa olevassa laissa lähikontakti on määritelty ihmisten oleskeluksi sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli viidentoista minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Esityksellä poistettaisiin tämä määritelmä laista.

– Kategorinen määritelmä ei ole mahdollistanut lähikontaktin tilannesidonnaista määrittelyä vaan on pakottanut viranomaiset pysymään laissa säädetyssä lähikontaktin määritelmässä, eikä laki ole mahdollistanut alle kahden metrin lähietäisyyttä, Kiuru sanoi.

Hän totesi, että vaikka koronaviruksen leviämistavassa ei ole kahden metrin lähikontaktin määritelmän säätämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, rokotekattavuuden nousun myötä väestön alttius tartunnoille ja vakavalle tautimuodolle on muuttunut, kuten myös tartuntojen aiheuttama kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle.

– Jatkossa lähikontaktilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä fyysisen kosketuksen lisäksi ainoastaan hyvin lähekkäistä oleskelua vieri vieressä ja kylki kyljessä, Kiuru sanoi.

Esitys johtaa entistä sekavampaan tilanteeseen

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa totesi, että hallituksen esitys tartuntatautilain muuttamisesta on tervetullut, mutta ratkaisu olla kumoamatta ja vaan muokata 58 d §:ää on valtava pettymys.

– Useat asiantuntijat ovat arvioineet tämän hallituksen esityksen johtavan vain entistä sekavampaan tilanteeseen. Pykälä on aiheuttanut kohtuuttomasti vahinkoa, eikä se ole enää perusteltu nykyisessä epidemiatilanteessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mielestä pykälä pitäisi kumota, kuten kokoomus on lakialoitteessaan esittänyt. Erityisesti tapahtuma- ja kulttuuriala on kritisoinut pykälää.

– Olemme kaikki nähneet kuvia, kuinka valtavissa konserttisaleissa istuu kourallinen ihmisiä maski päässä hyvin turvallisesti, hiljaa, ja toisaalta paljon isompi joukko on saattanut olla pienessä tilassa ilman maskeja, kunhan on ollut olutlasi huulilla. On todella hyvä, että vihdoin tämä kahden metrin turvavälivaatimus poistuu, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi.

Lakiesityksestä mietinnön laativan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnasta merkittävä osa olisi halunnut puuttua pykälään jo kesäkuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin vastusti sitä.

– Minusta on kyllä tärkeää, että jokainen valiokunta, joka tästä nyt lausuu, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta, miettii nyt tarkkaan myös sitä näkökulmaa, että kun tämä voimaantulo menee kuitenkin muutaman viikon tästä hetkestä eteenpäin, niin onko tälle koko 58 d §:lle tarvetta, kuten täällä on esitetty, Lohi sanoi.

Hänen mielestään pykälän kumoamista pitää arvioida avoimesti ja kriittisesti eduskunnassa.

Onko Krista Kiuru valmis muuttamaan esitystä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri sanoi kannattavansa lämpimästi Lohen esitystä.

– Jospa me lähdettäisiin siitä, oletteko valmiit muuttamaan esitystänne, ministeri Kiuru, Meri kysyi.

Myös kristillisdemokraattien Sari Tanus kysyi, voisiko koko 58 d §:n poistamista harkita.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu totesi, että esitys on toki varovainen, mutta toisaalta se jättää terveydenhoidonviranomaisille varaa toimia, jos takapakkia tulee.

– Mutta valiokunta voi varmasti arvioida myös tätä koko pykälän poistamista, Hopsu sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi ymmärtävänsä ahdistuksen siitä, että voitaisiin poistaa kokonaan 58 d §.

– Mutta siinä lähtökohta on se, että sen jälkeen tulee vielä 58 g eli Gabriel, jossa tilat laitettaisiin kokonaan kiinni. Nyt kannattaa keskittyä siihen 58 §:n koko rakenteeseen, siinä on koko pandemian ajaksi erityyppiset keinot käytettävissä, koska perustuslakivaliokunnan näkökulmasta on edellytetty, että meillä olisi normaalilainsäädäntöön laitettu nämä kyseiset terveysturvallisuustoimet, Kiuru vastasi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoitteena on saada lakiesitystä koskeva mietintö valmiiksi tämän viikon perjantaihin mennessä.

Valtiosääntöoikeuden dosentin mielestä vaikuttaa siltä, ettei hallitus ole ymmärtänyt, mistä ongelmat johtuvat.

Valtioneuvosto hyväksyi eilen sunnuntaina tartuntatautilain muutoksen, jolla kahden metrin turvavälivaatimus poistetaan.

– Samalla nostetaan lain soveltamiskynnystä poistamalla vanha ilmaantuvuusraja. Eduskunta saa tämän esityksen käsiteltäväksi heti kun palaa istuntotauolta ensi viikolla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi Twitterissä.

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mielestä hallituksen esitys vain pahentaa tilannetta.

– Nyt tehty hallituksen esitys tekee sääntelystä vain sekavampaa. Ongelmat tartuntatautilain 58 §:n ja 58d §:n suhteessa vain jyrkkenevät, Pauli Rautiainen vastaa Anderssonille.

Rautiaisen mukaan ikään kuin hallitus ei olisi ymmärtänyt, mistä nyt esiintyvät ongelmat johtuvat.

– Hallituksen olisi pitänyt esittää 58d § kumoamista. Nyt pykälää muutetaan, Rautiainen ohjeistaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että kokoomus on tehnyt lakialoitteen tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseksi.

– Näin eduskunta voi valita aloitteemme hallituksen sekavaksi jääneen säätelyn sijaan. Olennaisinta on vapauttaa kulttuuri- ja tapahtuma-ala perusteettomista rajoituksista, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.