Siirry sisältöön

Hallituksen esitys lohkaisee suuren osan kaupunkien kuntaveron ja kiinteistöveron tuottoa, jolla pitäisi hoitaa peruspalveluita.

Hallituksen puoliväliriihessä on ilmiselvästi sovittu, että maakuntamalliin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiotaan runnoa eduskunnassa läpi hinnalla millä hyvänsä. Vasemmistovihreät kansanedustajat vievät maakuntasote-esitystä eteenpäin täysin piittaamatta asiantuntijalausunnoissa nousseesta murskakritiikistä. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on osoittautunut vahingolliseksi koko maalle, katastrofiksi suurille kaupungeille ja hoitojonoissa odottaville ihmisille.

Hallituksen uudistuksessa Helsingille lupaama erillisasema on vääristynyt erityisleikkaukseksi. Pääkaupungin ihmisten menettävät sote-palveluiden rahoituksesta 65 miljoonaa vuodessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvio rahoitusleikkauksen olevan yhteensä Uudellamaalla noin 400 miljoonaa euroa. Hallituksen maakuntamalli on kustannusten kasvua kiihdyttävä hallinnon uudistus ja siitä puuttuvat kannusteet tuottaa parempia palveluja. Yhtälö on tuhoisa.

Nykyiset kuntien terveyskeskukset ovat jo nyt länsimaiden eriarvoisempia. Osalla väestöstä on mahdollisuus saada palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee ketterästi hoitoon käyttämällä yksityistä palveluja tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Finanssialan tietojen mukaan aikuisten itselleen ottamien terveysvakuutusten määrä on selkeässä kasvussa. Vuonna 2020 yli miljoonalla suomalaisella oli sairauskuluvakuutus.

Uudistuksen keskeinen tavoite purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoon pääsy ei ole toteutumassa. Tämä tavoite on karkaamassa kiihtyvää vauhtia kauemmaksi. Maakuntamalli siirtää kitkuttaen Suomen markkinamalliin, jota ei aiemmin ole yksikään puolue kannattanut.

Kaikeksi karmeudeksi hallituksen esitys lohkaisee suuren osan kaupunkien kuntaveron ja kiinteistöveron tuottoa, jolla pitäisi hoitaa kaupunkimme muita peruspalveluita sekä maksaa investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaakin kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä heikentää mahdollisuuksia investoida kasvavien kaupunkien uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.

On epäselvää, kykenevätkö suuret kaupungit jatkossa selviämään esimerkiksi sivistyksellisten oikeuksien turvaamisesta, joilla turvataan erityisesti lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluja, kuten varhaiskasvatusta, kouluja ja vapaa-ajan palveluita. Maakuntasotesta on vaarassa tulla historiamme suurin koulutusleikkaus.

Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään julkisen sektorin hoitojonoja sekä oppimisen vajetta. Alueemme  pula hoitajista ja varsinkin varhaiskasvatuksen opettajista on räjähtämässä käsiin. Leikkausten sijaan pitäisi alueellemme suunnata lisävoimavaroja.

Vasemmistovihreän hallituksen ratkaisu on veronkiristys. Hallitus ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa paikkaamaan maakuntamallin valuvikoja ja euroleikkauksia. Se on täysin epätoivoinen yritys, joka ei korjaa vaan kasvattaa maakuntamallin massiivisia vikoja.

On täysin absurdi ajatus,  että korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistäkin kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, joka heikentää heidän palveluja ja nujertaa kaupungin elinvoimaa.Vasemmistovihreiltä on katoamassa rippeetkin ihmisten ja kaupunkien puolustamiseksi.

Sanna Marinin (sd) hallituksen esitys sosiaali- ja terveysuudistukseksi (sote) leikkaa rajusti isojen kasvavien kaupunkien verotuloja, valtionosuuksia ja muita tuloja.

Kuntien keskeiseksi tehtäväksi jää varhaiskasvatus ja koulu, joiden osuus kasvavien suurten kaupunkien menoissa on hallitseva. Lisäksi hallitus on siirtämässä myös työllisyyden hoidon kuntien vastuulle.

Soten rahoitusmallista on vaikea saada pitävää otetta. Laskelmat muuttuvat jatkuvasti ja eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin, että rahoitusmalli on keskeneräinen ja täsmentyy lopulta vasta vuonna 2023. Kuitenkin hallitus on viemässä sote-uudistusta nyt kovalla tohinalla läpi eduskunnasta.

Vantaa maksumiehenä

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) on huolissaan rankoista verotulojen ja valtionosuuksien leikkauksista, joita sote-uudistus merkitsisi Vantaalle.

– Kaupungin keskeinen vastuu koskee varhaiskasvatusta ja koulua. Meillä on Vantaalla paljon lapsia ja nuoria. Suuri huoli on siitä riittävätkö jäljelle jäävät resurssit, Viljanen sanoo.

– Sote veisi käyttötalousmenoista 49 prosenttia ja käyttötaloustuloista 53 prosenttia. Eli siis veisi kaupungin tuloja enemmän kuin sote on Vantaalle aiheuttanut menoja. Tämä aiheuttaa epätasapainon kaupungin budjettiin. Lisäksi laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että kasvavan kaupungin täytyy rakentaa paljon päiväkoteja ja kouluja, pelkkä opetus ei riitä.

Viljanen muistuttaa, että Vantaa on rakentanut vuosina 2014-2022 kaikkiaan 27 uutta päiväkotitilaa, 3 uutta koulua, 4 koulun laajennusta ja ostanut 10 koulupaviljonkia.

– Hallitus keskittyy vain käyttötalouteen, mutta unohtaa sen, että kaupungin täytyy investoida rakennuksiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja moneen muuhun asiaan, Viljanen muistuttaa.

Painetta kunnallisveroon

Nykymalli merkitsisi ainakin painetta kunnallisveron nostoon, jos Vantaan verotuloja ja valtionosuuksia ollaan näin radikaalisti leikkaamassa.

– Vantaan valtionosuusriippuvaisuus lisääntyisi ja kaupungin taloutta määrittäisi huomattavasti nykyistä enemmän hallituksen vuotuiset budjettipäätökset. Valtionosuudet ovat yleensä kasvaneet indeksikorotuksen verran eli noin 1-2 prosenttia vuodessa, kun taas vuotuinen verotulojen kehitys on ollut Vantaalla 6-9 prosenttia. Tämäkin näkymä on siis tulevaisuuden kehityksen kannalta haastava.

Viljanen muistuttaa, että Sipilän hallituksen sote-malli ei merkinnyt niin kovaa leikkausta kaupungin tuloihin, kuin nykyinen esitys sisältää. Siinä kunnat saivat esimerkiksi pitää kiinteistöveron tuotot, nyt niistäkin leikataan.

Ritva Viljasen mielestä välttämättä tulisi korjata jäljelle jäävän kaupungin kykyä suoriutua tehtävistään ja näin varmistaa lasten ja nuorten koulutus sekä perheiden palvelut. Tämä edellyttää kaikkien suunniteltujen verotuloleikkausten olennaista vähentämistä.

– Hallituksen esitys keskittyy vain sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämiseen, mutta ei kanna huolta jäljelle jäävästä kaupungista. Kuitenkin hyvinvoinnin ohella myös sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, korostaa Viljanen.

”Jääkö tarpeeksi resurssia”

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd) on huolissaan liian suurista leikkauksista kuntatalouteen kun uusia hyvinvointialueita luodaan. Lyly korostaa, että kyseessä ei ole vain sote-uudistus, sillä samalla joudutaan rakentamaan myös "uusi kunta".

– Isot kaupungit ovat keskiössä. Jääkö meille tarpeeksi resurssia tehtäviemme hoitoon, Lyly kysyy.

Lyly muistuttaa, että kunnille on tulossa nyt myös työllisyyden hoito. Varhaiskasvatus ja koulutus ovat kasvavalle kaupungille jatkossa suuri perustehtävä. Tampereen nykyinen kahden miljardin euron budjetti laskisi sote-laskelmien mukaan 1,2 miljardiin euroon eli 40 prosenttia.

– Kannan huolta siitä, että Tampere pystyisi jatkossakin huolehtimaan niistä asioista, jotka lisäävät Tampereen elinvoimaa.

Lyly toivoo sote-uudistukseen vielä merkittäviä muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana. Samoin pääsyä mukaan tekemään laskelmia.

– Meitä on valmistelun yhteydessä kyllä kuultu, mutta onko sillä ollut vaikutusta.

Helsinki menettää 65 miljoonaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista hälyttävinä helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille.

Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

Sarkomaan mukaan rahoitusmalli pitäisi tehdä kokonaan uusiksi sen epäselvyyksien vuoksi.

– Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta, katsoo Sarkomaa.

– Soteuudistus ei saa tarkoittaa sitä, että sen varjolla heikennetään merkittävästi helsinkiläisten palveluita. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula räjähtää käsiin, jos voimavaroja nykyisestään leikataan, sanoo Sarkomaa.

JUHA KESKINENjuha.keskinen@iltalehti.fi

@KeskinenIL

Valtiovarainministeriön uudet  laskelmat eduskunnan käsittelyssä olevan maakuntauudistuksen rahoitusmallista toivat 26 miljoonan euron lisäryöstön helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitettuun rahoitukseen. Uusien lukujen myötä leikkaus pääkaupungille olisi vuosittain yli 65 miljoonaa euroa. (https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat)

Jo aiemmat leikkaukset vaaransivat Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta lisäleikkaukset ovat katastrofi. Hallituksen kaupunkivastaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja. Hallituksen pääkaupungille lupaama  erityisasema on vääristynyt massiiviseksi helsinkiläisten palveluiden heikennykseksi. 

Eduskunnassa hallituspuolueet vievät koronan varjossa voimalla eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon hallintouudistusta vähät välittämättä siitä, että  maakuntamalli on saanut  asiantuntijoilta  murskakritiikkiä. Viime päivinä on tullut ilmi esityksen mittavien valuvikojen maton alle lakaisua. Eduskunnan tehtävä on korjata lakiesitysten vikoja ei salailla niitä. https://twitter.com/sarisarkomaa/status/1390538651239653376

Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi Uudellemaalle ja Helsingille. Asiantuntijoiden mukaan esityksestä puuttuvat kannusteet tuottaa parempia palveluja ja samalla se kiihdyttää kustannusten kasvua. Yhtälö johtaa katastrofiin, jossa heikoimmassa asemassa olevat jäävät loppupeleissä piteneviin jonoihin. Ne joilla on mahdollisuus, ottavat kasvavassa määrin terveysvakuutuksia. Maakuntamalli siirtää kitkuttaen Suomen markkinamalliin, jota ei aiemmin ole yksikään puolue kannattanut. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvio rahoitusleikkauksesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain. Hallituksen esitys vaarantaisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Maakuntamallista puuttuvat ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa.

Kaikeksi karmeudeksi kaupunkimme kuntaveron tuottoa esitetään leikattavaksi l rajusti. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaverosta, jolla on hoidettava kaupunkimme toimintaa kuten opetus- ja kulttuuripalvelut, sekä maksettava investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaisi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Nämä vakavat epäkohdat ovat eduskuntakäsittelyssä nostaneet kaikki kaupunkeja edustavat asiantuntijat.

Vasemmistovihreiltä puolueilta on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta. Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä teemme työtä, ettei vahingollinen maakuntaesitys toteudu. Maallemme monin tavoin kalliiksi tulevan hallintouudistuksen sijaan verorahat on kohdennettava koronaepidemian jälkien korjaamiseen ja siihen, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

https://yle.fi/uutiset/3-11917075

Hallitus leikkaa tieteestä 35 miljoonaa samaan aikaan, kun sen tavoite on kasvattaa tutkimuksen, kehityksen ja investointien panostuksia. Oppositio otti ristiriidasta kaiken irti keskiviikkona eduskunnassa.

Eduskunnassa kritisoitiin tänään keskiviikkona kovin sanoin tieteeseen kohdistuvia pysyviä menoleikkauksia.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi koulutuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa, että tieteestä leikataan 35 miljoonaa euroa "tavalla tai toisella" vuodesta 2023 alkaen.

Säästöistä päätettiin kehysriihessä viime viikolla. Samalla sovittiin myös siitä, että koulutuksesta tai opintotuesta ei karsita.

Saarikon mukaan tarkkoja leikkauskohteita ei ole vielä tiedossa.

– Tietenkin varjelemme kaikin mahdollisin tavoin perustutkimusta.

"Voiko näihin paperilinjauksiin enää luottaa?"

Alle viikko sitten hallitus painotti pyrkivänsä nostamaan tutkimuksen, kehityksen ja investointien panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Opposition kansanedustajat ottivat ristiriidasta kaiken ilon irti.

– Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee, totesi Hjallis Harkimo (liik.)

– Voiko näihin paperilinjauksiin enää luottaa? Miten selitätte tätä ristiriitaa? kyseli kansanedustaja Sofia Vikman (kok.).

Kokoomus piti esillä tutkimusrahoituksen merkitystä erityisesti kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.

Sari Multala (kok.) halusi tietää, miten hallitus voi lisätä panostuksia alalle, jolta se samalla leikkaa.

– Se vaatii kuitenkin resursseja. Minkälaisia toimia olette suunnitelleet?

Kokoomuksen ja keskustan kiista: kumpi saa velan kuriin, kumpi on leikannut enemmän?

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toi esille, että nyt tehtävät 35 miljoonan leikkaukset ovat pieniä aiempien hallitusten tekemiin verrattuna.

– Viime kaudella kokoomuslainen opetusministeri kohdisti koulutukseen säästöjä 400 miljoonaa euroa.

– Mittasuhteet on siis hyvä muistaa, vaikka päätös onkin erittäin valitettava.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) hermostui entisen hallituskumppaninsa vihjailusta.

– Tiedätte tasan tarkkaan, että se oli koko hallituksen päätös ja siitä te ette irti pääse.

Kokoomuslaiset ja keskustan Saarikko piikittelivät toisiaan myös siitä, kumpi niistä lopulta näyttäytyi keskustelussa vastuullisen talouspolitiikan kannattajana.

– Olen ymmärtänyt, että teidänkin puolueenne haluaa, että Suomessa velkaantuminen otetaan haltuun, Saarikko arveli.

– Niiden päätösten tekeminen ei ole mukavaa ja niihin kohdistuu valtavasti kritiikkiä. Uskon, että muistatte tämän ajalta, jolloin kohdistitte koulutukseen miljardiluokan leikkauksia.

Kokoomuslaiset toistivat kerta toisensa jälkeen, että hallitus ei olisi yhtä inhottavien päätösten edessä, jos se olisi tehnyt kehysriihessä rohkeampia työllisyyspäätöksiä.

Sari Sarkomaa (kok). sanoi ymmärtävänsä, että talouden tasapainottaminen on vaikeaa.

– Mutta sitä on vähän vaikea ymmärtää, että te rikotte kehyksen ja otatte velkaa roppakaupalla ja silti tiede joutuu leikkauksen kohteeksi.

– Miksi turpeelle riittää rahaa ja tieteelle ei, hän huusi keskustelun väliin.

Tiedote 5.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista tuhoisina helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille. Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

”Aikaisempien laskelmien mukaan helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista oltiin viemässä 60 euroa asukasta kohden. Nyt asukaskohtainen leikkaus on noussut maksimitasolle 100 euroon asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi yhteensä yli 65 miljoonan euron leikkauksia helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jo aiemmat leikkaukset vaaransivat Helsingin sotepalvelut, mutta lisäleikkaukset ovat katastrofi. Hallituksen kaupunkivastaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja”, sanoo Sarkomaa.

”Asiantuntijakuulemiset eduskunnassa osoittavat hallituksen maakuntasoten heikentävän merkittävästi helsinkiläisten ja Uudenmaan väestön palveluja. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula ja hoitojonot ovat räjähtämässä käsiin ja vasemmistovihreä hallitus tarjoaa tylysti lisäleikkauksia. Hallituksen esityksessä maakuntamalli maksatetaan kasvavana työtaakkana sotehenkilöstöllä ja helsinkiläisillä veronmaksajilla, jotka saavat vastineeksi heikentyvät palvelut. Hallitus kääntää esityksellä  ihmisille rumasti selän”, sanoo Sarkomaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla tuoreimmat laskelmat (https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat) maakuntauudistuksen vaikutuksista alueiden rahoitukseen. 

”Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 0505113033

Tiedote 4.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei Sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

Lisätiedot: 

Timo Heinonen, puh. 09 432 3164

Sari Essayah, puh. 09 432 3020

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Matias Marttinen, puh. 09 432 3130

Janne Sankelo, puh. 09 432 3126

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-ryostaa-kaupunkien-rahat/

ILKKA AHTOKIVI | 03.05.2021 | 09:52- päivitetty 03.05.2021 | 10:00

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja vaatii hylkäämään maakuntasoten.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus on kääntänyt selkänsä kaupungeille.

– Vasemmistovihreä hallitus kääntänyt kylmästi selän kaupungeille, ryöstää rahat ja romuttaa kaupunkilaisten palvelut. Korona ja sen tuomat jonot painavat. Kätilöt ja muut hoitajat kovilla. Hoitajapula räjähtämässä käsiin. Eduskunnan hylättävä #maakuntasote, hän tviittaa.

Sarkomaa viittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Emilia Kullaksen kolumniin Iltalehdessä.

Siinä Kullas toteaa muun muassa, että ”nykyinen sote-esitys on ideologisesti valmisteltu ja puolivaloin ajettu uudistus. Se luo maahan ylimääräisen hallintorakenteen, pistää suomalaiset selkeästi eriarvoisiksi maksajiksi ja luo jykevää painetta kiristää veroruuvia”.

Vasemmistovihreän hallituksen velkariihen tulokset eivät kestä päivänvaloa. Tämä pistää näin työn juhlana ihmisen mielen matalaksi. Kymmenille tuhansille ihmisille työtä tuovat päätökset jätettiin tekemättä. Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa. Tulos on paljon huonompi kuin kukaan osasi pelätä.

Eilen julkaistut valtiovarainministeriön luvut paljastavat karun totuuden. VM lyttää vasemmistovihreän hallituksen kehysriihen tuloksen. VM arvioi, että työllisyysvaikutus on vain neljännes hallituksen ilmoittamasta.

VM:n antaa samalla kylmää kyytiä muissa ministeriöissä kuin VM:ssä tehdyille arviolaskelmille.

Julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa työllisyyden arvioidaan kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä noin 11 000 työllisellä.

Kun huomioidaan työllisyystoimien aiheuttamat kustannukset, vahvistaisivat arvioissa mukana olevat työllisyystoimet julkista taloutta pidemmällä aikavälillä nettomääräisesti noin 150 miljoonalla eurolla. Tämä on järkyttävän vähän ja täysin vastoin hallituksen omaa ohjelmaa.

VM lyttää Marinin hallituksen työllisyyslaskelmat

Hallituksen kautensa alusta jo paljon ennen koronaa ottama työllisyystoimien lykkäyslinja jatkuu. Suomi jää entistä kauemmas jälkeen lähes kaikilla mittareilla  muista Pohjoismaista ja kymmenet tuhannet ihmiset jäävät hallituksen tekemättömyyden takia ilman työtä.

Vasemmistovihreön velkariihen tulos oli jäätävä suomalaiselle työhön ja vastuuseen perustuvalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Vappumiljardit vilistävät, valtion talouden kehykset heitettiin romukoppaan, verotus kiristyy, velka kasvaa.  Eläminen rumasti lastemme piikkiin jatkuu.

VM:n virkamies kirjoitti eilen  julkaistussa blogissa suoraan sen, että hallituskaudella on toimeenpantu uudistuksia, joiden rahoitukseen vaalikauden alussa asetetuissa kehyksissä ei ollut varauduttu. Sama vastuulle sokea meno jatkuu. Eli hallitus on toimintansa alusta asti jakanut rahaa mutta ei edes vaivauduta pohtimaan rahoitusta. Marin hallitus siirtää surutta vastuun tuleville hallituksille ja sukupolville.

Hulvattomassa rahanjaossa kaupungit on jätetty rannalle. Päinvastoin Erimerkiksi maakuntasotemallissa ryöstetään suuret kaupungit, vaarannetaan niiden kaikki palvelut ja nististetään kaupunkien elinvoimaa. Tämä hyydyttää koko maan elpymistä. Kaupunkivastaisuus on vaaraksi koko maalle ja siksi hallituksen maakuntasote on hylättävä. On pakko kysyä, mihin hallitus toimillaan pyrkii?

Viikon ärhentelyn ja dramaattisten vastuullisuuvaateiden jälkeen ja oikeat luvut paljastuttua on ministeri Saarikon toimet entistäkin ällistyttävämpiä. Vieläkö kepun kentältä riittää tukea vai kaatuuko hallitus sittenkin? Mikä kumma on se tehty linjanmuutos, joka palautti keskustan vasemmistohallituksen syliin? Puhdasta keskustan kesäteatteriako erittäin vakavalla asialla?

Julkisia menoja, tuloja ja julkisen talouden tasapainoa sekä velkaantumista ohjaavien selkeiden sääntöjen käyttöönotolla on useita etuja. Hallitukset ilmaisevat niillä budjettipoliittisen linjansa, mikä luo vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön kansalaisille, yrityksille ja muille toimijoille. Tästä pääministeri Marin haluaa ehdottomasti luopua.

Kaikesta näkee, että valtiovarainministeri  ja ennen kaikkea valtiovarainministeriön virkamiehet oli sysätty velkariihen oven taakse. Ottaako hallitus tämän tavakseen? Tehdäänkö tulevatkin vasemmistovihreät budjettiriihet ilman kehystä, ilman valtiovarainministeriötä sen laskelmia ja ilman valtiovarainministeriä? Siltä näyttää ja pahalta tuntuu. Vastuullisten suomalaisten asioita ei tule hoitaa näin. Vasemmistovihreän hallituksen vastuuttomuudella ei ole rajoja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei hyväksy ihmisten sysäämistä työttömyyteen eikä hyvinvointiyhteiskunnan vaarantamisesta. Työn ja yrittämisen pitää aina kannattaa. Vastuuttomalle meno on pysäytettävä. Jätämme koko pääministeri Marinin hallitukselle välikysymyksen. On suunnanmuutoksen aika.

VILLE MÄKILÄ | 29.04.2021 | 12:06

Kansanedustajan mukaan veronkiristykset ovat myrkkyä elpymiselle.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyy, käykö Sanna Marinin (sd.) hallitus joukolla tieteen ja taiteen kimppuun?

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus on esittämässä yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotulolle lähdeveroa. Säätiöiden etujärjestön mukaan kyse olisi todellisuudessa apurahansaajien verosta.

– Unohdettiinko velkariihessä täysin sivistys? Tutkijoiden ja taiteilijoiden toimeentuloa aiotaan leikata, Sarkomaa kysyy Facebookissa.

Toteutuessaan veroesitys merkitsisi vuosittain 1 700 henkilötyövuotta vähemmän apurahalla työskenteleville tutkijoille ja taiteilijoille.

– Oliko tämä kahdeksan päivän päivän neuvotteluiden hedelmä. Ei olisi kannattanut!, Sarkomaa sanoo.

– Miksi ihmeessä? Eikö korona ole jo kurittanut tarpeeksi ja tyhjentänyt kulttuurialan ja yrittäjien taskut. Veronkiristykset ovat myrkkyä maamme elpymiselle ja hyvinvoinnille. Ei Suomi näin nouse.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto pitää hyvänä, että Uudenmaan kuntien toive sote-erillisratkaisusta on kuultu. Puheenjohtajisto korostaa tarvetta huomioida alueen erityiskysymykset sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyssä. 

Puheenjohtajisto nostaa esiin Uudenmaan kuntien huolen erityisesti kasvavien kaupunkien investointikyvyn ja elinvoiman turvaamisesta, kun niiden verotuloja ja kiinteää omaisuutta siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Tähän on myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittänyt huomiota. Puheenjohtajisto tähdentää, että kuntien kyky huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on uudistuksen yhteydessä varmistettava.  

Puheenjohtajisto vaatii ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen.  

Asiantutijalausunnoissa puheenjohtajistolle on tuotu esiin myös Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen niukkuus sekä se, etteivät metropolialueen erityispiirteet tule riittävästi huomioiduiksi laskelmissa. Kasvukeskuksissa esimerkiksi palkat, vuokrat ja erilaiset palveluiden hankintaan liittyvät kustannustekijät ovat muuta maata korkeammat. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto katsoo, että esille nousseet epäkohdat on korjattava ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.
 

Sari Sarkomaa (kok.), puheenjohtaja
Tiina Elo (vihr.), 1. varapuheenjohtaja
Eveliina Heinäluoma (sd.), 2. varapuheenjohtaja
Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), 3. varapuheenjohtaja