Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto, WWF Suomi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri ja Suomen Vesistösäätiö ovat laatineet yhteisen kannanoton liittyen EU:n maaseutuohjelmaan.

Järjestöt esittävät, että EU:n maaseutuohjelmasta on turvattava rahoitus maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle. Samalla on purettava maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämä eläintuotantovaltaisilta alueilta lantafosforin vastaanottotuen avulla.

Keinot Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi ovat olemassa ja tiedossa. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa niiden rahoittamiseksi. Viljelijät ansaitsevat tukijärjestelmän, jonka avulla he voivat harjoittaa elinkeinoaan paitsi kannattavasti, myös Itämeren ja sisävesien kannalta kestävästi.

Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti saamaan Itämeren ja sisävedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Sen kannalta avainkysymys on ravinnepäästöjen ja etenkin vesistöihin valuvan fosforin vähentäminen. Tutkimusten mukaan maatalouden osuus Suomen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta vesistöihin on kaksi kolmasosaa, joten ilman maatalouden päästöjen merkittävää leikkaamista Itämeren ja sisävesien hyvän tilan saavuttaminen on mahdotonta.

Maataloudesta valuvan fosforikuormituksen leikkaaminen on hidasta, koska fosfori kertyy maaperään ja vapautuu sieltä hitaasti kymmenien vuosien aikana. Lisäksi ilmastonmuutos lisää sateita ja lumettomia talvia, mikä kasvattaa ravinnevalumia pelloilta. Näidenkään syiden vuoksi maatalouden kuormitusta ei ole saatu vähenemään tavoitteiden mukaisesti, vaikka maatalouden ympäristötoimia on Suomessa tuettu jo kymmenien vuosien ajan.

Onneksi Suomessa on innovoitu viime vuosina useita maanparannusaineisiin – kipsiin, rakennekalkkiin ja kuitulietteisiin – perustuvia nopeavaikutteisia, tehokkaita ja tieteellisesti todennettuja vesiensuojelutoimia, joilla voidaan välittömästi vähentää Itämereen ja sisävesiin pelloilta valuvaa fosforikuormaa noin 50 %. Näin voidaan nopeasti leikata maatalouden ravinnevalumaa ja saada vesistöt hyvään tilaan samalla kun tehdään hidasvaikutteisempia toimia ravinnekuormituksen juurisyiden ratkaisemiseksi.

Maanparannusaineisiin perustuvia maatalouden vesiensuojelutoimia on sisällytetty Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin yhteensä 560 000 peltohehtaarille. Toimille ei kuitenkaan ole olemassa rahoitusta. Rahoitustarve on vuoteen 2027 mennessä vähintään 100 MEUR eli 20 MEUR vuodessa. Se on niin paljon, ettei toimia voida toteuttaa pelkällä kansallisella rahoituksella. Sen sijaan EU:n maaseutuohjelman vuotuisesta noin 250 miljoonan euron ympäristörahoituksesta summa olisi alle 10 %.

Maatalouden korkeita ravinnevalumia ylläpitää eläintuotannon keskittyminen muun muassa Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Sen vuoksi näillä alueilla on lantaravinteita huomattavasti enemmän, kuin kasvien tarpeen mukainen lannoitus edellyttää. Ylimääräinen lantafosfori kertyy maaperään ja valuu vesistöjä rehevöittämään.

Lantaa voidaan käsitellä niin, että erotetaan runsaasti fosforia sisältävä kiintoaine nesteestä, joka taas sisältää enemmän typpeä. Tähän soveltuvat vesihuollosta ja prosessiteollisuudesta tutut erotusmenetelmät. Erotustekniikkaa voidaan käyttää myös biokaasulaitosten yhteydessä.

Lantafosforia ei tällä hetkellä saada liikkumaan pois ravinneylijäämäisiltä alueilta, koska se tulee viljelijöille prosessointi- ja kuljetuskustannusten vuoksi selvästi mineraalifosforia kalliimmaksi. Ongelman ratkaisemiseksi maaseutuohjelmaan on sisällytettävä lantafosforin vastaanottotuki, joka mahdollistaa ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön. Jo viidellä miljoonalla eurolla vuodessa voidaan siirtää vuodessa 500 tonnia fosforia sinne, missä se ei aiheuta haittaa vesistöille.

Nyt on Itämeren kohtalonhetki. Kesällä lausunnoille tuleva ja syksyllä eduskuntakäsittelyn jälkeen EU-komissiolle lähetettävä maaseutuohjelma määrittää sen, voidaanko Itämeren ja sisävesien tilaa parantaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

EU:n ja kotimaiset maataloustuet ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa, ja ne maksetaan maataloustuottajille joka tapauksessa. Tukijärjestelmä pitää suunnata niin, että maataloustuottajat pystyvät sen avulla vähentämään vesistöpäästöjään. Yksittäisillä projekteilla ja yksityisellä rahoituksella ongelmia ei enää voida ratkoa, koska ne eivät mahdollista toimien toteuttamista siinä laajuudessa, jota Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi tarvitaan.

Keinot ovat hyvin tiedossa, koska niitä on demonstroitu ja tutkittu jo pitkään. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja toteuttaa ne vesiensuojelun tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut ja jotka meitä velvoittavat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen EU:n uuden tukikauden aikaisesta maaseutuohjelmasta rahoituksen maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sisällyttääkseen EU:n uuden tukikauden aikaiseen maaseutuohjelmaan lantafosforin vastaanottotuen, joka mahdollistaa maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämän purkamisen eläintuotantovaltaisilta alueilta ja ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos nykyisistä ympäristökorvauksen ehtona olleista fosforin lannoitusrajoista luovutaan estääkseen moninkertaisen fosforiylilannoituksen ja ravinnevalumat sekä turvatakseen vähintään nykyisen tasoiset fosforirajat heti uuden EU-tukikauden alussa 2023? 

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin sisällytettyjen yhteensä 560 000 peltohehtaarin maanparannusaineisiin perustuvien maatalouden vesiensuojelutoimien rahoituksen?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen Saaristomeren alueen Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta? 

Helsingissä 23.7.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Suomeen laajennettua rokotepassia, jotta yhteiskunnan turvallisena avoimena pysyminen voitaisiin taata. Toteutuessaan passi toimisi sisäänpääsyn edellytyksenä erilaisiin tapahtumiin ja se myönnettäisiin koronarokotteen saaneille.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön laajennettu rokotepassi, jotta yhteiskunnan turvallinen avoimena pysyminen voitaisiin taata.

”Rokotepassin laajennettu käyttöönotto kotimaassa on viisasta ottaa keinovalikkoon neljännen aallon velloessa maahamme. Kannustamaan rokotuksen ottamista, estämään yhteiskunnan rajut sulkutoimet sekä edistämään kestävää taloutta sekä ihmisten hyvinvointia”, Sarkomaa katsoo Facebook-kirjoituksessaan.

Suomessa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön rokotepassia. Käytännössä rokotepassi tarkoittaisi sitä, että passia voisi pitää edellytyksenä sisäänpääsyyn erilaisiin tapahtumiin.

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Kokoomusjoukkueemme sai kunnallisvaaleissa suurimpana puolueena Helsingissä vahvan valtakirjan. Jatkamme työtä sen eteen, että Helsinki on jokaiselle monien mahdollisuuksien kotikaupunki.  Sydän on oikealla.

Kiitokset kaikille vaalityötä tukeneille. Erityiskiitos ehdokkaille, jotka eivät tällä kertaa tulleet valituksi. Hieno tulos tehtiin yhdessä.

Kokoomuksen uusi valtuustoryhmä järjestäytyi eilen. Olen kiitollinen helsinkiläisiltä saamastani vahvasta tuesta. Lähdin ehdolle pitkän tauon jälkeen kuntavaaleissa. Halusin olla varmistamassa, että kokoomus säilyy suurimpana ryhmänä kotikaupunkini valtuustossa. Onnistuimme tavoitteessa mainiosti. On ilo palata valtuustotyöhön.
 
Olen saanut valtavasti viestejä Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävään ryhtymisestä erityisesti uudelta valtuustoryhmältämme mutta myös laajasti helsinkiläisiltä. Kiitos viesteistä. Lupasin ehdolle lähtiessäni ryhmälleni ja helsinkiläisille tarttua vahvasti valtuutettuna luottamustoimiin Helsingissä mutta jatkaa kansanedustajan työtäni, johon olen vahvasti sitoutunut. En ole valmis tehtäviin, jotka edellyttävät eduskuntatyön lopettamista.
 
Jatkossa urakoin Helsingin parhaaksi niin valtuutettuna kuin kansanedustajana sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Lupauduin myös Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen tehtävään, josta virallinen päätös tehdään elokuun alussa. Siinä on vallan mainio työkenttä. Olen onnekas, kun saan tehdä asioita, joita rakastan.
 
 Eduskunnassa kevätistuntokausi on ollut työn täyteinen ja olemmekin istuneet usein aamusta iltaan. Iso huoli on siitä, että vasemmistovihreät runnoivat maakuntauudistuksen läpi. Useampi hallituspuolueen edustaja jätti äänestämättä, koska hekin pitivät esitystä vahingollisena. Silti esitys meni läpi.
 
Oheisessa blogissa on vielä asiasta ajatuksiani. On selvää, että maakuntahallinto ei paranna palveluja. Syksyllä on hallituksenkin viimeistään herättävä toimiin, joilla oikeasti parannetaan palveluja. 

Tällä viikolla istuntokausi tulee päätökseen ja on aika hengähtää. Näillä näkymin pääsen viettämään kesälomaa heinäkuussa ja palaan työn äärelle taas elokuussa.

Nautitaan parhaan kotikaupungin kesästä ja Itämeren aalloista. Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille.


Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja




Julkaistu

Maakuntamallin eduskuntakäsittelyssä on aikataulu ollut vasemmistovihreille hallitusryhmille tärkeämpi kuin uudistuksen sisältö. Se on vaarassa tulla monin tavoin kalliiksi. Oli vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten vaarallisen ylikireästä toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen annetussa ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä.

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): ”…on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että ”perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo.” Säännöksen mukaan ”perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa.”

On vakavaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. On täysin poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.

Ylikireä aikataulu nousi vahvasti esille valiokuntakuulemisissa. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa huomioon puhemiesneuvoston säätämien ohjeiden mukaisesti.

Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi pitänyt muuttaa niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä vahvan huolensa. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn totesi HS:n haastattelussa, että Länsi-Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vastaan vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään kylliksi hallittuun siirtymään ja huoli on suuri myös potilasturvallisuudesta.

Jätimme kokoomuksen voimin eduskuntakäsittelyssä pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun. Pidän hyvin todennäköisenä, että tähän hallitus joutuu vielä peruuttamaan.

Hallittu muutos olisi ollut tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa. Kaiken kaikkiaan esitimme 19 lausumaa. Lausumat lukemalla saa selvän kuvan maakuntamallin valuvioista. Edessä on suuret korjaustarpeet. Esitys on puhdas hallintouudistus, joka osoittautui asiantuntijakuulemisessa monin tavoin ongelmalliseksi koko maalle ja etenkin Helsingille sekä muille suurille kaupungeille. Rahat menevät hallintoon, luvattua nopeampaa hoitoon pääsyä terveysasemalle eikä terapiatakuuta näy eikä kuulu.

Kokoomuksen maakuntasote-esitykseen esittämät lausumat:

  1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan tekonivelsairaala Coxan, Tampereen Sydänsairaalan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden nykymuotoinen toiminta.
  2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan neuvolatoiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa palvelut tuotetaan kiinteänä osana terveysaseman tai mahdollisen laajemman ulkoistuksen toiminnallista kokonaisuutta.
  3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan, ettei kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta siirry hyvinvointialueelle tavalla, joka on kunnan tai kuntayhtymän kannalta kohtuuton.
  4. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan Etevan, Kårkullan ja Vaalijalan erityishuollon piirien mahdollisuudet jatkaa nykymuotoista toimintaansa antaa yksilöllisiä ja elinikäisiä palveluita vammaisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeet huomioiden.
  5. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin palveluiden yksikköhinnat läpinäkyvästi selvittävän yhteisen kustannuslaskentamallin kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön.
  6. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakkaille turvataan oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
  7. Eduskunta edellyttää, että palveluntuottajalaki valmistellaan ja otetaan käyttöön itsenäisenä lakina edellisen vaalikauden valmistelun pohjalta.
  8. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kasvukeskusten edellytykset tehdä elinvoimainvestointeja turvataan.
  9. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta hyvinvointialueiden investointien ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän toimivuus varmistetaan.
  10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakas- ja potilastietojen hyödyntäminen Uudenmaan erillisratkaisussa varmistetaan.
  11. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jossa on selkeytetty julkisen hallintotehtävän sisältöä ja virkalääkärin velvoitteita.
  12. Eduskunta edellyttää, että kasvukaupunkien erityispiirteet, kuten maahanmuuton kasvu, vieraskielisyys, sosiaaliset tarpeet, päihteiden käyttö ja syrjäytyminen huomioidaan rahoituksessa.
  13. Eduskunta edellyttää, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan velvoittavasti lainsäädännössä. 
  14. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen palvelusetelin velvoittavuudesta kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä hoitotakuun turvaamiseksi.
  15. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti esityksen asiakaslähtöisen henkilökohtaisen budjetin käyttöönottamiseksi vammaispalveluissa, erityispalveluissa sekä paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla.
  16. Eduskunta edellyttää, että ammatinharjoittajien mahdollisuutta tuottaa palveluja hyvinvointialueille ei heikennetä nykyisestä tilanteesta. 
  17. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen rahoitusmallista, jossa huomioidaan yliopistosairaaloiden tehtävät ja HUSin valtakunnalliset tehtävät, kuten opetus- ja tutkimustoiminta sekä valmiuden ja varautumisen ylläpitäminen.
  18. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen hoitotakuun tiukentamisesta ja terapiatakuun käyttöönotosta.
  19. Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelutyössä turvataan kunnille, alan yksityisen ja kolmannelle sektorin toimijoille, sekä muille mahdollisille sidosryhmille mahdollisuus tulla kuulluksi lainsäädännön valmistelussa.

Eduskunta äänesti lausumistamme. Useampi hallituspuolueen edustaja jäikin äänestyksestä pois, kun ei voinut hallituksen torsoa esitystä kannattaa. Ikävä kyllä tästä huolimatta vasemmistovihreillä edustajilla oli enemmistö ja maakuntahallintouudistus hyväksyttiin.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä uudistuksen korjaustyö on aloitettava heti, sillä se on katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että eduskunta hyväksyi tänään keskiviikkona maakuntahallintouudistuksen äänin 105-77.

– Valtava pettymys ja virhe. Korjaustyö on aloitettava heti, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mielestään ”vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee tuhoa”.

– Maakuntasote runnottiin piittaamatta murskakritiikistä ja kaupunkien hätähuudoista. Miksi Helsingin vihreät ministeri Maria Ohisalon johdolla ja Helsingin SDP ministerin Tuula Haataisen johdolla käänsivät selän helsinkiläisille, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mielestä maakuntasote on vahingollinen koko Suomelle ja katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

– Kaupunkien kassa ryöstetään ja palvelut vaarannetaan. Kaupungin elinvoima sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n huippututkimus ja erikoissairaanhoito nitistetään.

Sarkomaan mukaan Helsingissä on kroonistuneet jonot terveysasemalle.

– Korona on runnellut pääkaupunkia eniten. Maakuntasote leikkaa HUS:n arvion mukaan Uudenmaan alueelta 400 miljoonaa euroa ja helsinkiläisiltä 100 euroa asukasta kohden Peruspalvelujen vahvistamista ei maakuntamallissa näy eikä kuulu. Hylky olisi ollut parasta mitä esitykselle olisi nyt voinut tehdä, Sarkomaa näkee.

Hän lisää, että terapiatakuuta eikä hoitotakuun kiristämistä näy eikä kuulu.

– Palvelujen parantamisen sijaan uutta maakuntaveroa ja lisävahvistusta maakuntahallintoon valmistellaan jo. On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän hallintouudistuksen vastineeksi ahkerat ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos, Sarkomaa toteaa.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Ben Zyskowicz, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät vakavana virheenä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten huolestuttavan tiukasta toimeenpanonaikataulusta. Edustajien mukaan sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen esitetyssä ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä aikatauluriskejä. 

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): "...on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

”On skandaali, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. Mietinnössä ei ole tästä asiasta sanaakaan. Tällainen menettely on eduskunnan sääntöjen vastaista”, edustaja Zyskowicz huomauttaa.

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että "perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo." Säännöksen mukaan "perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa."

”On täysin vastuutonta ja poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman asianmukaista käsittelyä ja vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun”, sanoo Sarkomaa. 

”Tämä asia on noussut asiantuntijalausunnoissa esille, mutta valiokunnassa hallituspuolueet sivuuttivat asiantuntijoiden kritiikin sekä perustuslakivaliokunnan huomiot täysin. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa vakavasti”, Laiho sanoo.

”Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi muutettava niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä huolensa”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään potilasturvallisuuden kylliksi huomioivaan hallittuun siirtymään. Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi, ja myös sote-uudistus ansaitsisi täyden huomion niin eduskunnassa, lainvalmistelusta vastaavissa ministeriöissä, palvelujärjestelmässä kuin julkisessa keskustelussakin”, Laiho jatkaa.

Kokoomus jätti pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun.

”Hallittu muutos on tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa, joista äänestetään tänään keskiviikkona 23.6. Nyt hallituspuolueilla olisi mahdollista puuttua tähän epäkohtaan”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Ben Zyskowicz, puh. 050 511 3200

Julkaistu

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesti samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muita elinkeinoja avattu.

– Haloo hallitus, miksi ette toimi, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), opetusministeri Jussi Saramolta (vas.), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselta (kesk.) ja pääministeri Sanna Marinilta (kesk.).

– Epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jakanut muusikko Paula Vesala tviitin, jossa tämä ihmettelee, miksi rajoitukset ovat välttämättömiä vain yleisötilaisuuksien ja kulttuurin parissa.

– Perustuslain mukaan perusoikeutta elinkeinon harjoittamiseen saa rajoittaa vain tarkkarajaisesti, oikeasuhtaisesti ja kun välttämätöntä, Vesala muistuttaa.

Vesalan mukaan ensin tiistaina kahden metrin turvavälivaatimukset kumottiin Etelä-Suomessa kaikilta aloilta. Samantien ne aktivoitiin kuitenkin uudestaan yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osalta.

Julkaistu

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa toivoo, että pääkaupungin kansanedustajat kaatavat sote-uudistuksen.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvostelee jyrkin sanoin hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Hänen mukaansa asiantuntijat ovat antaneet esitykselle ”murskakritiikkiä” ja kaupungit päästäneet ”hätähuutoja”. Hän katsoo, että pääministeri Sanna Marin (sd.) johtaa historian kaupunkivastaisinta hallitusta.

– Vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee karmeaa tuhoa, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.

Sarkomaa on johtanut Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajista koostuvaa neuvottelukuntaa, joka on ajanut alueen etua sote-uudistuksessa. Hänen mukaansa uudistus merkitsee Uudenmaan alueelle 400 miljoonan euron leikkausta ja HUS:lle 100 miljoonan euron leikkausta. Neuvottelukunnan puheenjohtajisto on on edellyttänyt, että sote-uudistusta korjataan, mutta Sarkomaan mielestä hallitus jyräsi ehdotukset ”lujaa ja rumasti”.

– Tämä sivuutettiin täysin.

Sarkomaa toivoo, että sote-uudistus kaatuu eduskunnan suuressa salissa.

– Laitetaan verorahat lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin. Vetoan erityisesti Helsingin ja Uudenmaan hallituspuolueiden edustajiin, älkää kääntäkö rujosti selkäänne Helsingin ja Uudenmaan alueen ihmisille ja kotikaupungeillenne.

Julkaistu

Tiedote 14.6.2021

Julkaisuvapaa heti

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien hätähuudon. Sarkomaa vetoaa voimakkaasti, että hallituspuolueet eivät kääntäisi selkäänsä Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajiston yksimieliselle, vahvalle kannanotolle (22.4.2021), jossa edellytettiin hallituksen maakuntasote-esityksen vakavien valuvikojen korjaamista, ennen kuin se hyväksytään.

Sarkomaan johtaman Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto otti huhtikuussa yksimielisesti kantaa hallituksen maakuntasote-esitykseen, ja edellytti, että esityksen vakavat epäkohdat on korjattava ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Neuvottelukunnan puheenjohtajistoon kuuluvat puheenjohtaja Sarkomaan lisäksi 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo (vihr.), 2. varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ja 3. varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).

”Esitys on vahingollinen koko maalle ja katastrofi Helsingille ja Uudellemaalle. HUS:n oman arvion mukaan maakuntamalli tarkoittaa noin 400 miljoonan euron leikkausta koko Uudenmaan alueelle ja 100 miljoonan euron leikkausta HUS:lle. Esitys leikkaisi alueen ihmisten sotepalveluihin käytettävää rahoitusta ja ryöstäisi myös kuntien kassan, eli niitä rahoja, jotka on tarkoitettu kaupungin muuhun toimintaan kuten lasten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Esitys on vaarassa hyydyttää kaupunkien elinvoimaisuuden.”, Sarkomaa varoittaa.


Puheenjohtajisto nosti esiin Uudenmaan kuntien huolen erityisesti kasvavien kaupunkien investointikyvyn ja elinvoiman turvaamisesta, kun niiden verotuloja ja kiinteää omaisuutta siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Tähän on myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittänyt huomiota.


Puheenjohtajisto tähdensi kannanotossaan, että kuntien kyky huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on uudistuksen yhteydessä varmistettava. Puheenjohtajisto vaati ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen.  

Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kuuli yhdessä alueen kuntia ja toimijoita. Asiantutijalausunnoissa tuotiin esiin vakavana huolena Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen niukkuus sekä se, etteivät metropolialueen erityispiirteet tule riittävästi huomioiduiksi laskelmissa. Kasvukeskuksissa esimerkiksi palkat, vuokrat ja erilaiset palveluiden hankintaan liittyvät kustannustekijät ovat muuta maata korkeammat.

”Kannan vakavaa huolta siitä, että esitystä viedään eduskunnassa läpi  tekemättä mitään muutoksia ja sulkemalla silmät asiantuntijoiden murskakritiikiltä. Nyt hallituspuolueet näyttävät runnovan sote-esitystä voimalla ja piittaamatta Uudenmaan alueen kansanedustajien yhdessä yli puoluerajojen esittämää vahvaa vaadetta korjata vahingollisen maakuntamallin valuviat. Vetoan Uudenmaan hallituspuolueiden edustajiin ja hallituspuolueisiin: älkää kääntäkö selkäänne, älkääkä sulkeko silmiänne maakuntamallin Uudenmaan alueen ihmisten palveluille ja kaupungeille aiheuttamilta vakavilta vahingoilta”, Sarkomaa vetoaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu


Kun puhutaan senioreista, puhutaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Haluan muutoksen siihen, että senioreista puhutaan yhtenä ryhmänä.

Suomalaisista yli miljoona on yli 65-vuotiaita. Kyse on mittavasta joukosta ihmisiä. Ikäihmiset eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Ilman senioreiden aktiivista toimintaa kaupungit ja kunnat eivät toimisi. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima kaupungin päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina ja isovanhempia. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on, että seniorit kohdataan yksilöinä.

Ikäystävällisessä kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Kaupunkiympäristö ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava. Esteetön kohtuuhintainen joukkoliikenne ja parkkipaikat kuuluvat toimivaan kaupunkiin. 

Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Asuinalueilla tarvitaan lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään. 

Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille. Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen. Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus. Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.

Ikäystävällisessä kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa on hyödynnettävä myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin. Ihmisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Helsingissä on kitkettävä terveyskeskusjonot ja huolehdittava sujuvista palveluista. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. 

Vanhuspalveluiden laatua on valvottava tiukasti ja epäkohtiin kitkettävä: kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Vanhusasianvaltuutetulle on annettava vahvat valtuudet puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.

Kaiken ikäisten senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä koko kunnan kehittämisessä. 

Johdollani valmistellut teesit ovat ohessa luettavissa. Toivon, että ne kuuluvat tulevien valtuutettujen käytössä ja vauhdittavat ikäystävällisten kotikuntien rakentamista. Teesien valmistelussa oli vahvasti mukana eduskuntaryhmämme yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa johtamani Kokoomuksen Seniorifoorumin kanssa. Vastaanotan mielelläni palautetta ja kommentteja siitä, kuinka sinun mielestäsi senioreiden palveluja pitäisi kaupungissamme tai kotikunnassani kehittää. Ollaan yhteydessä.

 10 teesiä ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi:

1. Pidetään kaikki mukana

  • Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä.
  • Kehitetään kuntia hyviksi ja turvallisiksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille.
  • Annetaan kaikenikäisten mahdollisuus vaikuttaa, osallistua, tulla kuulluksi ja tehdä omaan elämään liittyviä ratkaisuja. 
  • Tehdään töitä sen eteen, että jokainen seniori voi luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun.
  • Turvataan kuntien palveluissa ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arjen toimiin, arvokas elämä sekä mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen.

2. Edistetään mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat aktiivisia toimijoita. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa työnteon pitää olla mahdollista ja siihen on kannustettava, jos seniorilla on tahtoa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa.
  • Seniorit ovat kantava voima vapaaehtoistyössä.  Omaishoitaja ja isovanhempi on useimmiten seniori.
  • Toteutetaan ikäihmisten harrastustakuu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Senioreilla on oltava mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen harrastus- ja virkistystoimintaan – se pitää toimintakykyä ja hyvää mieltä yllä sekä yksinäisyyttä loitolla. 
  • Huolehditaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja kulttuurilaitosten esteettömyydestä sekä sisällytetään hoiva- ja hoitokotien toimintaan taidetta ja kulttuuria.
  • Otetaan käyttöön koronatodistus palvelujen, tapahtumien ja kulttuurin nopeaksi avaamiseksi.

3. Kehitetään palveluita senioreita kuunnellen

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat mukana kehittämässä palveluja. Vahvistetaan vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia.
  • Edistetään digitaalisia ratkaisuja ja teknologiaa senioreiden asioinnin ja yhteydenpidon helpottamiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi. Asiointi kasvokkain tai puhelimitse on aina kuitenkin mahdollistettava.
  • Ikäystävällisessä kunnassa tarjotaan matalalla kynnyksellä opastusta tietotekniikan käyttämiseen. Järjestelmien on oltava esteettömiä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa neuvoja ja ratkaisuja arjen haasteisiin saa yhdeltä luukulta, matalan kynnyksen seniori-infossa.
  • Ikäystävällisessä kunnassa toteutetaan esteettömyyden periaatetta kaupunkisuunnittelussa ja palveluiden toteuttamisessa. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava samoin lähiparkkipaikoista.

4. Mahdollistetaan liikunta ja ulkoilu kaikenikäisille

  • Ikäystävällisessä kunnassa liikunta ja ulkoilu kuuluvat kaikille. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
  • Ikäystävällisessä kunnassa on lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa.
  • Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään. 
  • Tarjotaan senioreille terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten liikuntaneuvontaa. Ikäystävällisessä kunnassa on käytössä on liikuntaresepti, joka sisältää terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvot.
  • Kirjataan osaksi yli 75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaa liikkumissopimus, jossa on yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi. Emme hyväksy sitä, että kotihoidon piirissä olevien ihmisten matot pääsevät useammin ulos kuin ihminen itse. 
  • Ikäystävällisessä kunnassa senioreille on käytössä liikuntaseteleitä ja maksuttomia liikuntapalveluita, kuten sporttiranneke. 
  • Toteutetaan etsivää liikuntatyötä vaikeasti tavoitettaville ja liikkumattomille ryhmille ja yksilöille, erityisesti omaishoitaja- sekä muistisairaiden perheille.

5. Huolehditaan senioreiden toimintakyvystä

  • Senioreiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen on oltava osa kaikkia kunnan toimintoja. Se on vaikuttavin ja inhimillisin tapa edistää hyvää elämää, itsenäistä selviytymistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
  • Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille.
  • Tarjotaan senioreille matalan kynnyksen terapiapalveluja ja ohjausta apuvälineiden käyttöönottoon.
  • Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen.
  • Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.
  • Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.

6. Laitetaan verot ja muut elämisen kustannukset kuriin

  • Ikäystävällisessä kunnassa verot, piiloverot, palvelumaksut ja muut elämisen kustannukset pidetään kohtuullisena. Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle vanhuudelle. 
  • Otetaan käyttöön senioreiden superkotitalousvähennys. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
  • Superkotitalousvähennys laskisi merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien kotona asumista ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset.
  • Laajennetaan kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta. Kotitalousvähennyksen piiriin siirretään myös senioreiden kodin turvapuhelin.

7. Turvataan senioreille tarpeellinen hoito ja hoiva

  • Ikäystävällisessä kunnassa seniorit saavat oikea-aikaisesti sellaista hoitoa ja hoivaa kuin tarvitsevat. Pidetään palvelut lähellä ihmistä ja helposti saatavilla.
  • Huolehditaan seniorit jonoista hoitoon. Hyödynnetään ostopalvelua ja palveluseteleitä palveluihin pääsyn sujuvoittamiseksi.
  • Hyödynnetään palveluseteliä myös lääkehoidon arviointiin. Kitketään lääketokkuroita, turhia lääkkeitä, lääkekustannuksia ja lääkehävikkiä.
  • Annetaan ihmisille vapaus valita palveluntuottaja. Turvataan yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus.
  • Annetaan paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille mahdollisuus räätälöidä itselleen sopiva palvelukokonaisuus hyödyntäen henkilökohtaista budjetointia tarvittaessa yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
  • Otetaan käyttöön matalan kynnyksen terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi.

8. Valvotaan palveluiden laatua ja puututaan niiden epäkohtiin

  • Ikäystävällisessä kunnassa jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen.
  • Valvotaan vanhuspalveluiden laatua esimerkiksi tarkastuskäynneillä niin yksityisissä kuin julkisissa hoivakodeissa ja kotihoidossa. Digitaaliset seurantajärjestelmät helpottavat laadun seurantaa ja avoimuutta. 
  • Osoitetaan vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi.
  • Otetaan käyttöön hoitotyöhön kansallinen laaturekisteri. Avoimella laatutiedolla sote-palveluja parannetaan ja kehitetään vaikuttaviksi, yhdenvertaisiksi ja turvallisiksi.
  • Kuullaan monipuolisesti senioreiden, hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten, omaishoitajien sekä omaisten näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi, esimerkiksi asukaskyselyiden avulla.

9. Tarjotaan monipuolisesti asumisen vaihtoehtoja

  • Ikäystävällisessä kunnassa hoivapaikan saaminen ei ole huutokauppaa. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee, kun sille on tarve.
  • Turvataan osaavan hoitohenkilöstön riittävyys niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi. Ikäystävällinen kunta on esimerkillinen työnantaja sote-alan ammattilaisille.
  • Otetaan käyttöön monimuotoisia asumisen vaihtoehtoja. Lisätään väliaikaisia asumispalveluja niille, joiden ei ole enää turvallista asua kotona. 
  • Otetaan käyttöön liikkuvia palveluita ilman apua jääneiden ikääntyneiden ambulanssirallin kitkemiseksi. Esimerkiksi Liikkuva Sairaala vähentää päivystyskäyntejä ja kotiuttamishoitajat varmistavat turvallisen kotiutumisen.
  • Lisätään kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten välistä yhteistyötä yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Ikäystävällisessä kunnassa kukaan ei jää yksin.
  • Vahvistetaan yhteisöllisyyttä palveluasumisen suunnittelussa. Kehitetään uudenlaisia yhteisöasumisen muotoja, joissa on mukana erilaisia palveluja.

10. Turvataan toimiva arki omaishoitajille ja muistisairaille

  • Turvataan omaishoitajien asema tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitoa kehitetään osana muuta kunnan hoiva- ja palvelujärjestelmää.
  • Tuetaan omaishoitajien jaksamista ja tosiasiallista mahdollisuutta pitää vapaapäiviä palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan avulla ja henkilökohtaisella budjetilla.
  • Otetaan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset laajaan käyttöön sekä huolehditaan tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville.
  • Ikäystävällisessä kunnassa omaishoitajille ja kotihoidon hoitajille on puhelimitse tarjolla geriatrista tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin. 
  • Jatketaan kansallista muistiohjelmaa. Juurrutetaan se kaikkiin kuntiin edistäen eri ikäisten muistisairaiden ja heidän läheisten hyvää arkea ja elämää.
  • Lisätään muistikoordinaattorien ja muistihoitajien määrää. Vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja vertaistukea ei voi muulla toiminnalla korvata.
  • Otetaan käyttöön palveluiden kehittämisessä muistisairaan ihmisen hoidon kriteeristö, joka mahdollistaa muistisairaudesta huolimatta mahdollisuuden elää omannäköistä elämää niin muistisairaalle ihmisille, kuin hänen perheelleenkin.
  • Pilotoidaan tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan mahdollistamiseksi.
https://www.kokoomus.fi/wp-content/uploads/2021/06/Ika%CC%88ysta%CC%88va%CC%88llinen-kunta.pdf