Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajiston hätähuuto soten vakavista valuvioista alueemme ihmisten palveluihin ja kaupunkiemme elinvoimaan on julkistettu aamulla Uudenmaan liiton sivuilla.

Huolet soten ongelmista ovat eduskunnan asiantuntijakuulemisissa mielestäni mittavasti syventyneet. Kannan vakavaa huolta, että esitys runnotaan eduskunnassa läpi tekemättä muutoksia. Pidin tärkeänä, että johtamani neuvottelukunnan puheenjohtajisto otti selvän kannan ja edellyttää muutoksia. Näen, että tämä on yhteinen hätähuuto.

https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/helsingin_ja_uudenmaan_kansanedustajien_puheenjohtajisto_uudenmaan_erityiskysymykset_huomioitava_sote-uudistuksessa.37448.blog

Taistelen naarasleijonan lailla, ettei alueemme ihmisten palveluja heikennetä, ettei kotikaupunkiani ryöstetä eikä sen elinvoimaa nitistetä. Elinvoimainen Helsinki ja Uusimaa on koko Suomen hyvinvoinnin ja kasvun veturi. 

Nostamme yhdessä esille vakavan huolen huolen sote-esityksen vaikutuksista kasvavien kaupunkien investointikykyyn ja elinvoiman turvaamiseen.

Kannamme huolta kuntien kyvystä huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään. 

Olen erityisen huolissani koulutuksen määrärahoista. Alueemme kaupunkien mukaan maakuntasote-esitys syö mahdollisuuksia kaupungeissa järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta.

Vaadimme puheenjohtajiston kanssa yhdessä sote-esityksestä puuttuvaa ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen. 

Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:in korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa

Nostamme esille vahvan huolen koko Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen kaavailluista leikkauksista sekä pelastustoimen rahoituksen vajeista sekä siitä, että metropolialueen erityispiirteiltä on monin osin suljettu silmät.

Kokoomus ei voi hallituksen monin tavoin vahingollista sote- esitystä kannattaa. Jos eduskunnassa esitystä runnotaan eteenpäin ja hallituspuolueet vievät esityksen läpi, on täysin välttämätöntä kuulla Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajiston vaateet. Edellytämme yhdessä esille nostamiemme epäkohtien korjaamista.

Vastuullisinta olisi vetää esitys pois eduskunnasta ja suunnata voimavarat lisähallinnon ja massiivisen järjestelmäuudistuksen sijaan ihmisten palveluihin sekä koronan takia syntyneen valtavan hoitovelan korjaamiseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Saaristomeren ja koko Itämeren pelastaminen edellyttää ympäristöministeri  Mikkoselta (vihr.) ja koko hallitukselta ripeitä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava puoliväliriihessä niin, että se auttaa oikeasti Itämerta ja etenkin Saaristomerta hädässä. Ympäristöministerin on vihdoin herättävä.

On pakko kysyä, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ovat tiedossa ja rahoitustakin on käytettävissä. Kyse on poliittisesta tahdosta. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudella käytettävissä 250 miljoonaa euroa. Rahoitus tulisi hallituksen puoliväliriihessä kohdentaa satojen pienten hankkeiden sijasta vaikuttaviin toimiin Saaristomeren alueella. Tarvittavia muutoksia puoltavat faktat ja asiantuntijoiden näkemykset. 

Hallituksen on asetettava selkeä tavoite Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Saaristomeren alue on Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOM:in pahimpien kuormittajien listalla. On vakava vaara, että viime eduskuntakaudella vauhtiin saatu Itämeren suojelutyö hautautuu selvitystöihin. 

Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää vaikuttavasti tulosten varmistamiseksi. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. Maaliskuussa valmistuneen selvityksen mukaan vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouteen liittyvät suojelutoimet kaikessa laajuudessaan. Lounais-Suomen maataloudessa syntyvä ylijäämälanta onkin saatava kiertoon.

Edessämme on valtava kiertotalouden haaste. Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Muutos korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus kartoitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Voimme samalla avata uuden oven suomalaisen kiertotalousosaamisen kehittämiselle ja sen viennille.

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.

Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi olisi järkevää luoda kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Hallituksen on tehtävä samalla päätökset, joilla turvataan vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti ravinnevalumien ehkäisy hyödyntämällä peltojen kipsikäsittelyllä.

Teimme viime eduskuntakaudella kokoomuksen vauhdittamana päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta. Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren rehevöitymistä.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa  kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Keväisellä Saimaalla on uteliaat pienet kuutit liikkeellä. Uintiretket voivat olla hyvin kohtalokkaita. Saimaannorpan suojelua edistänyt ja kuuttien kalastusverkkoihin hukkumista ehkäissyt viisi vuotta voimassa ollut asetus on rauennut hallituksen kiistoihin. Hallituksen eripuran takia ei tällä hetkellä ole voimassa kalastusverkkojen käyttöä rajoittavaa säädöstä. Huoli kuuteista on suuri.

Saimaannorppien suojelemiseksi tarkoitettu rauennut kielto on ollut voimassa huhtikuusta kesäkuuhun. Keskusta on julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella pitämässä rajoituksia  nykyisellään, mutta useat asiantuntijat ovat esittäneet kiellon pidentämistä  heinäkuulle.

Olemme toistuvasti esittäneet verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuuhun yhdessä Sari Multalan (kok.) ja Saara-Sofia Sirénin (kok.) kanssa.

Suojelutoimien ansiosta elpynyttä saimaannorppakantaa uhkaavat edelleen monet asiat kuten pyydyskuolemat ja ilmastonmuutos.

Seurantietojen perusteella kuuttien kuolemat ovat siirtyneet alkukesästä heinäkuulle. Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan heinäkuu on merkittävä kuuttien kuolleisuuden kannalta. Verkkoihin kuolleet saimaannorpat ovat olleet pääsääntöisesti alle 24 kilon painoisia yksilöitä. Kasvavat kuutit saavuttavat tämän painon vasta elokuussa.Kalastusrajoituksen jatkaminen heinäkuulle on hyvin perusteltua.

Saimaannorpat ovat erittäin uhanalaisia ilman verkkokalastustakin. Ilmastonmuutoksen tuomat lämpimät talvet vaikeuttavat saimaannorpan pesimistä. Vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja. Siksi  muista syistä aiheutuvat kuolleisuudet on saatava loppumaan. 

Hallituksen kyvyttömyys päästä sopuun voi maksaa monen kuutin hengen. Vetoan hallitukseen, ratkaiskaa erimielisyydet Saimaan verkkokalastuskieltoon liittyen ja pelastakaa lainsuojattomat kuutit hukkumiskuolemalta.

Tänään julkisuuteen paljastuneet tiedot (Lännen Media) hallituksen aikeista poistaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus sekä yksityislääkäreiden määräämien lääkkeiden lääkekorvaus  ovat umpivastuuttomia. Juttu oli aamun lehdessä eikä ainakaan vielä ole vastuuministerit tietoa kumonneet. Esitykset ajaisivat terveydenhuoltomme kaaokseen. Hallitus näyttää täysin unohtaneen palveluja tarvitsevat ihmiset.

Suomalaisten kansanterveyttä vaarantava ja terveydenhuoltoa vakavasti heikentävä valmistelu on pysäytettävä.  Nyt on hallituksen vastuullisten tahojen vedettävä hätäjarrua.  Hallituksen vasemmistovihreän ideologiselle yrittäjien tallomiselle ja piittaamattomuudelle ihmisten hoitoonpääsystä on laitettava stoppi.

On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen aikeet perustuvat? Ja aikooko hallitus todella käydä työterveyshuollonkin kimppuun isolla lekalla? Työmarkkinjärjestöjen olisi syytä herätä.

Julkisuuteen vuotaneessa kaavailuissa on täysin suljettu silmät sen vaikutuksista  ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun. Miten aiotaan kela-korvauksen turvin tehdyt  miljoonat vuosittaiset lääkärissäkäynnit ja sadat tuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset jatkossa hoitaa?  Esitys kuormittaisi ennestään jonoutunutta julkista sektoria ja johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen ja kansanterveyden vaarantamiseen. 

Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä ,että merkittävä osa Kelan korvattavista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien terveyskeskuksissa ei ole tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on olennainen osa terveydenhuoltomme.

Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta.

Hoidon tarve ei poistu kela- korvauksen poistamisella. Ne joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä terveydenhuollossa. Moni ihminen jäisi ilman apua ja hoitoa. Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta terveyspolitiikasta. Osittain jo pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat edelleen samoin muut terveyspalvelut. Hallituksen sokean  ideologisista toimista kärsisivät eniten heikoimmassa asemassa olevat. 

Vasemmistovihreän hallituksen ristiretki yrittäjiä kohtaan on vaarallista. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksessä on perustana sama ideologia. Esitettyjen hyvinvointialueiden mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi  piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. 

Hallitukselle näyttää olevan olennaista se, että yrittäjien toimintaa ajetaan alas täysin välittämättä vahingollisista vaikutuksista.

Hallituksen ihmisten palveluista piittaamattomat sote-esitys, kela-korvauksien sekä työterveyshuollon heikentämisesitykset on kaikki vastuullista ja täysin välttämätöntä kuopata välittömästi.

Kevään varma, mutta ikävä merkki on lumen alta paljastuvat tupakantumppiröykkiöt ja muut roskat. Tupakantumpit ovat yleisin roska Itämerellä ja sen rannoilla. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. 

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Tumppi onkin maailma yleisin muoviroska.

Tupakantumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. 

Maahan ja vesistöihin heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.

Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläville, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. 

Roskaaminen on niin yleistä, että kaupungissamme on tarve tehdä vaikuttavia toimia roskaamiseen kuriin saamiseksi.  Roskaaminen ei yksinkertaisesti ole sallittua eikä millään muotoa hyväksyttävää. Kokoomuksen kansanedustajat ovat lakialoitteella esittäneet, että roskaamiskiellon rikkomisesta määrättyä rikesakkoa korotettaisiin 100 eurosta 200 euroon. Sen on syytä olla osa niitä toimia, joilla roskaamista kitketään. Roskiksia on syytä olla kaupungissa riittävästi. Tärkein toimi roskaamisen lopettamiseksi on se, että meistä itse kukin jaksaa kantaa roskansa roskakoriin.

Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme. Tumppi on roska ja se kuuluu roskakoriin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja