On hälyttävää, että eduskunnassa ajetaan kiireellä sosiaali- ja terveydenhuollon massiivista hallintouudistusta, joka on saanut asiantuntijoilta murskakritiikin. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko kaupunkimme toiminnalle.
Helsinkiläisten sote-palveluiden rahoitukseen esitetään rajua leikkausta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Esityksessä ei ole ratkaisuja yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoitukseen.
Asiantuntijoiden mukaan esitys vaarantaa helsinkiläisten peruspalvelut, erikoissairaanhoidon ja HUS:in toiminnan sekä pelastustoimen. Korona on runnellut erityisen kovasti Helsinkiä. Jonot terveyspalveluihin ovat kasvaneet. Leikkausten sijaan pitäisi pääkaupunkiin panostaa. Kaupunkimme kuntaveron tuottoa leikattaisiin rajusti. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaverosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta: opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.
Erityinen huoli on eduskunnassa noussut koulutuksesta. Esitys näivettää elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin rakentamiseen edellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Vakavat viat olivat esillä jo lausuntokierroksella, mutta mitään merkittäviä korjauksia ei ole tehty. On käsittämätöntä, miksi alueemme hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit esitystä edistävät? Jos viime eduskuntakauden sote-esitys oli ongelmallinen, niin nykyinen on Helsingille katastrofi. Kaiken lisäksi ajetaan maakuntaveroa, joka kiristäsi entisestään palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Hallituksen on vastuullista vetää vahingollinen sote-esitys pois eduskunnasta. Hallintouudistuksen, uusien vaalien ja maakuntaveron sijaan on verorahat kohdennettava koronaepidemiasta selviämiseen ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.
Kauppalehden Olli Herrala
kirjoitti blogissaan (Kauppalehti
17.3.2021) unelmoivansa yhteiskunnasta, joka mieluummin laskee kuin
kiristää verotusta. Jaan Herralan unelman yhteiskunnasta, jossa työnteko
kannattaa ja ihminen saa pitää reilun osan tuloistaan.
Unelma on kuitenkin vaarassa
karata, kun verojen keventämisen sijaan hallitus kaavailee uusia veroja mm.
maakuntaveron muodossa. Maakuntaverokomitean mietintö osoittaa, että
maakuntavero johtaisi todennäköisesti työn ja eläkkeiden verotuksen
kiristymiseen.
Kokoomus on ainoa puolue, joka
irtisanoutui täysin uudesta verosta komitean raporttiin jättämässä eriävässä
mielipiteessään.
Kireä työn verotus on jo
nykyisin yksi keskeisimmistä kilpailukykyongelmistamme. Työn verotuksen
kiristäminen on nimittäin myrkkyä työllisyydelle ja talouskasvulle.
Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima heikkenisi edelleen. Kiristämisen
sijaan ansiotuloveroja on kevennettävä.
Kokoomus esitti
vaihtoehtobudjetissaan, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työstä ja
yrittäjyydestä haittojen ja päästöjen verotukseen. Ansiotulojen verotusta
keventäisimme lähes miljardilla. Vastaavasti olemme valmiita hyödyntämään
verotuksen ohjausvaikutusta ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen
vähentämiseksi sekä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavien kulutustottumusten
edistämiseksi.
Suomalaiset syövät ja juovat
terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora
yhteys kansansairauksiin. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada
erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi.
Verottamalla sokeria voidaan
ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta.
Siksi veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja
jäätelöä sekä kaikkia muita lisättyä sokeria sisältäviä sokeripitoisia
tuotteita on perusteltua.
Kuluttaja voi omilla
ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan
talouteen. Terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata myös
elintarviketeollisuutta panostamaan vähäsokerisempien vaihtoehtojen
kehittämiseen. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen.
Aiemmin sokeriverotyöryhmän
havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat
ainakin osin poistuneet, kun EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on
nyt pakottavaa. Tiedot tuotteiden ravintoainepitoisuuksista ovat aiempaa
helpommin saatavilla.
Verotuksen lisäksi tarvitaan
tietenkin paljon muita keinoja terveellisten ruokavalintojen ja tottumusten
tukemiseksi. Verotusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida myös se, että
verotus koetaan oikeudenmukaiseksi. Siksi meidän on verotettava vähemmän sitä,
mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme
verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä.
Sari Sarkomaa
Kokoomuksen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen
Kokoomuksen uusmaalaiset
kansanedustajat Heikki Vestman, Pia Kauma, Terhi Koulumies, Mia Laiho, Sari
Multala, Sari Sarkomaa ja Kari Tolvanen haluavat painottaa rokotusten
jakelussa vaikeimpia epidemia-alueita, kuten Uuttamaata. Kansallisen
rokotusasiantuntijaryhmän mukaan koronarokotusten alueellinen painottaminen
voisi vähentää vakavia sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia jopa 20
prosenttia.
”Hallituksen pitää kuunnella
rokoteasiantuntijoita ja painottaa rokotteita Uudellemaalle”, kansanedustajat
sanovat.
Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin alueella väestöstä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut
vasta 12,4 prosenttia. Toissa päivänä alueella varmistettiin 508 tartuntaa.
Koko maassa ensimmäisen annoksen on saanut 14,1 prosenttia väestöstä.
Esimerkiksi Itä-Savossa väestöstä on rokotettu jo 17,5 prosenttia, vaikka
toissa päivänä varmistettiin vain 1 tartunta.
”Tilanne on irvokas. Hallitus
esittää pääkaupunkiseudulle jo ulkonaliikkumiskieltoa, mutta rokotesuojan
kohdentaminen ei ole edennyt hallituksen toimiksi. Uudenmaan rokotekattavuus
pitää nopeasti saada vähintään maakuntien kanssa samalle tasolle”, Heikki
Vestman vaatii.
Kokoomusedustajien mukaan
taustalla näyttää olevan hallituksen aluepolitiikka.
”Kansallisen
rokotusasiantuntijaryhmän esittämä rokotusjärjestyksen muuttaminen ja rokotteiden
ohjaaminen pahimmille epidemia-alueille olisi erittäin perusteltua. Jostain
syystä rokotteiden ohjaaminen esimerkiksi Uudellemaalle vaikuttaa kuitenkin
olevan hallitukselle vastenmielistä ja vaikeaa”, Sari Sarkomaa ihmettelee.
Kokoomusedustajat kantavat
erityistä huolta niistä ammattiryhmistä, jotka eivät työnsä vuoksi voi välttää
kontakteja.
”Hoitoalan lisäksi meidän on
pidettävä huolta, että myös muut yhteiskunnalle kriittiset ammattiryhmät, kuten
poliisit, koulujen ja päiväkotien työntekijät sekä julkisen liikenteen
kuljettajat tulevat rokotetuiksi. Sen sijaan ketään ei pidä lähteä suosimaan
esimerkiksi ulkomaalaistaustan takia, kuten on väläytelty”, Kari Tolvanen sanoo.
Kansanedustajat nostavat
epidemiariskinä esiin myös huhtikuussa alkavan Nesteen Porvoon jalostamon
huoltoseisokin. Vastaaviin jalostamon korjaustöihin on aiemmin osallistunut
tuhansia ulkomaalaisia keikkatyöläisiä, jotka ovat majoittuneet ja liikkuneet
laajalla alueella Uudellamaalla.
”Nesteen vahvatkaan omat
terveysturvallisuussuunnitelmat eivät yksin riitä. Hallituksen ja viranomaisten
on oltava hereillä. On viimeiset hetket pistää rajakontrolli kuntoon. Kaikki
tulijat on pakkotestattava rajalla ennen maahanpääsyä ja on vaadittava
ennakkotestitodistus. Rajoituksia on kohdistettava muun muassa
yhteiskuljetuksiin”, kansanedustajat päättävät.
Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudellamaalla voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n asettama kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on nostanut esille rokotusten painottamisen alueellisesti epidemian vakavuuden mukaan.
– Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudenmaan alueella voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä. Pidän todella tärkeänä, että asiantuntijoiden arvioiden pohjalta edetään. Rokotusohjelman on oltava osa yhdenvertaista ja vaikuttavaa terveydenhoitoa eikä se saa olla huutoäänestys eikä aluepolitiikkaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin alueella rokotettu 11,9 prosenttia väestöstä – eilen 508 tartuntaa.
– Sen sijaan alueilla, jossa tartunnat vähäisiä on rokotustahti kovempi. Tämä mietityttää kansalaisia sekä etulinjassa työskenteleviä hoitajia ja opettajia. Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos rajojen annettaan edelleen vuotaa ja rokotustahti matelee, Sarkomaa toteaa.
Hallituspuolueiden kansanedustajat, kuten vihreiden ryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertovat somessa hallituksen sopineen rokotusjärjestyksen muutoksista.
– Helsinki, Uusimaa, terveydenhuollon henkilöstö, opettajat, eduskunta ja Suomi odottavat. Kerrotaanko asia myös meille muille? Vaiko vain hallituspuolueille? Vaiko oliko hallitusriveistä tehdyt sometukset uutisankkoja? Selkeä tiedotus ja avoimuus vakavassa koronakriisissä olisi välttämätöntä, Sarkomaa sanoo.
Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa. Tämä ei ole ihme!
Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta maakuntaverosta.
Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.
Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.
Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.
Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu.
Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.
Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.
Vasemmistovihreät tarjoavat maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.
Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella
Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet ja keinot parempien palveluiden järjestämiseksi sekä kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja. Esitys päin vastoin vaarantaa ja heikentää palveluja monin tavoin.
Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.
Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttia enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä? Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus.
Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.
Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.
Eduskuntatyötä tehdään edelleen koronatorjunta edellä. Jatkan yhdessä koko eduskuntaryhmämme kanssa työskentelyä sen eteen, että epidemian leviäminen saataisiin kuriin, ihmiset rokotettua ja että koronasta huolimatta ihmiset voisivat turvallisesti elää mahdollisimman hyvää elämää.
Toinen kehysriihi eli huhtikuussa järjestettävä puoliväliriihi lähestyy. Kehysriihessä hallitus ei voi enää paeta vastuutaan eikä kyyristellä koronan takana. Päätöksiä on tehtävä. Suomi tarvitsee polun ulos koronan alhosta, uutta työtä ja yrittäjyyttä. Suomen ongelmia ei poisteta pelkällä rahan jakamisella. Korona ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu ihmisten tekemään työhön. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä valmistelemme parhaillaan toimenpidekokonaisuutta ja tarjoamme sen hallitukselle kehysriihtä varten käyttöön.
Kuntavaalikampanja jatkuu - Tervetuloa mukaan
Vaikka kuntavaaleja päätettiin siirtää terveysturvallisuussyistä kesäkuulle, jatkuu vaalikampanjani normaalisti. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Koronan takia ei perinteisiä tilaisuuksia voi ehkä keväälläkään järjestää. Siksi kampanjointia tehdään joukolla sosiaalisessa mediassa ja soittamalla tutuille. Luvassa mukavaa tekemistä yhteistyössä. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Vaalipäällikkönäni toimii Sonja Tamminen ja hänet tavoittaa sähköpostilla tamminen.sonja@gmail.com tai soittamalla 050 574 1700. Lämpimästi tervetuloa mukaan.
Ollaan yhteydessä!
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
Maaliskuun terveisissä:
Tervetuloa tapaamaan
Sote-uudistus uhka Uudenmaan palveluille
Hallitus runnoo sote-uudistusta, hoitotakuun kohtalo epäselvä
Likaisen lumen mereen ajo lopetettava
Ulkoilu on ihmisille henkireikä
Rajakontrolli kuriin, hallitus!
Päätöksenteossa luotava mahdollisuuksia terveyden edistämiseen
Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus
Uhanalaista saimaannorppaa on suojeltava
Tulevat tapahtumat
Kokoomuksen ehdokaslive ”Hallituksen sote-uudistus heikentää helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluita” lauantaina 20.3. klo 11 Helsingin Kokoomus järjestää joka lauantai eri teemoista Facebook-livejä kuntavaaliehdokkaiden kanssa. Lähetykset pidetään Helsingin Kokoomuksen Facebook-seinällä. Lähetyksissä keskustelemme senioriystävällisestä Helsingistä, sote-uudistuksesta ja koronapandemiasta selviämisestä. Päivän toisessa lähetyksessä keskustelemme sote-uudistuksesta.Olen mukana keskustelemassa kuntavaaliehdokkaitamme Sirpa Asko-Seljavaaran, Janne Koivusen, Maaret Castrenin ja Ted Apterin kanssa. Tervetuloa mukaan: https://www.facebook.com/events/184639106557035/?notif_id=1616056776283011¬if_t=plan_admin_added&ref=notif
Monien mahdollisuuksien Helsinki Facebook-livessä lauantaina 20.3. klo 13:00 Tervetuloa mukaan Monien mahdollisuuksien Helsinki -Facebook-liveen. Osana Helsingin Kokoomuksen toimintapäivää järjestettävässä tapahtumassa on kanssani keskustelemassa kansanedustaja a ja puolueen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki.
Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille turvallinen ja hyvä paikka asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella. Helsingin on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki. Tervetuloa kuulemaan ja kertomaan, millainen on sinun monien mahdollisuuksien Helsinki! Linkki tapahtumaan: https://fb.me/e/3k0X47Izm
Puhutaan Itämerestä! -Instagram-livessä lauantaina 20.3. klo 14:00
Tervetuloa seuraamaan Puhutaan Itämerestä! -Instagram-liveä. Keskustelemme Itämeren suojelemisesta yhdessä kansanedustajan & Kokoomusnaisten puheenjohtaja Saara-Sofia Sirénin kanssa. Live-lähetystä pääset seuraamaan instagram-tililtä @kokoomusnaiset, Lämpimästi tervetuloa! Linkki tapahtumaan: Kokoomusnaiset (@kokoomusnaiset) • Instagram-kuvat ja -videot
AfterWalk Facebook-livessä lauantaina 10.4. klo 13
Lämpimästi tervetuloa mukaan AfterWalk Facebook-liveen lauantaina 10.4. klo 13. Koronatilanteen ja kiristyneiden rajoitusten vuoksi AfterWalk toteutetaan jälleen pelkästään Facebook-liven välityksellä.
AfterWalkin teemana on "Tarvitseeko Helsinki maakuntaveroa?". Kutsun sinut kävelemään siellä, missä se on itsellesi mukavinta! Tervetuloa Facebook-livelähetykseen mukaan keskustelemaan Helsingistä, maakuntasotesta ja verotuksesta. yöstä ja eläkkeistä on jäätävä käteen niin, että ne riittävät muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Kaiken työn ja yrittämisen tulee kannattaa. Pysytään terveinä ja kävellään yhdessä.
Sote-uudistus uhka Uudenmaan palveluille
Otimme yhdessä Mia Laihon ja Sari Multalan kanssa kantaa uudistuksen aiheuttamien leikkausten tuhoisista vaikutuksista Helsingin ja Uudenmaan sosiaali- ja tereveyspalveluihin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antaman lausunnon mukaan varovainen arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain silloin, kun uudistus on astunut kokonaan voimaan. Esitys on vahingollinen ja eduskunnan on se hylättävä. Voimavarat on kohdennettava koronakriisistä selviytymiseen ja sen varmistamiseen, että ihmiset saavat koronasta huolimatta tarvitsemansa palvelut ja avun. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9977.
Hallitus runnoo sote-uudistusta, hoitatakuun kohtalo epäselvä
Kirjoitimme Mia Laihon ja Anna-Kaisa Ikosen kanssa huolestamme koskien hallituksen väkisin runnomaa sote-esitystä, joka jättää kaivatun hoitotakuun kohtalon epäselväksi. Tuhannet suomalaiset jonottavat pääsyä terveydenhuoltoon ja jonotilanne tulee jälleen huononemaan nyt, kun hoitotakuusta joudutaan valmiuslailla tinkimään. Kokoomuksen mielestä ihmisten oikea-aikaisten palveluiden turvaamiseksi on järkevää hyödyntää hoitojonojen purkamisessa ja nopeamman hoitoonpääsyn tavoittelussa yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Siksi Kela-korvausta olisi järkevä korottaa ja palveluseteleiden käyttöä laajentaa. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10007.
Likaisen lumen mereen ajon loputtava
Jätin jo viime lokakuussa lakialoitteen likaisen lumen mereen ja muihin vesistöihin kippaamisen kieltämisestä, mutta eduskunta käsitteli sitä vasta 28. helmikuuta. Olen tyytyväinen, että aloitteeni ympäristösuojelulain muuttamisesta sai myönteisen vastaanoton lähetekeskustelussa ja toivon, että nyt asia etenee ripeästi. Itämeri on mittavista ponnisteluista huolimatta edelleen maailman saastuneimpia merialueita ja sitä on suojeltava vuodenajasta riippumatta. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9989
Ulkoilu on ihmisille henkireikä
Kritisoin hallituksen väläyttelemiä, erityisesti yksinasuville ja vanhuksille suhteettomia ulkonaliikkumisrajoituksia. Moni on laittanut viestiä, että estetään ainakin ensin koronan ryöppyäminen rajan yli eikä ensin rynnätä kieltämään ihmisten liikkumista eikä ainakaan ulkoliikuntaa. Ulkoilu on ihmisille henkireikä koronaepidemiassa ja sen pitää olla sallittu tietenkin terveysturvallisuutta noudattaen. Liikkumisen rajoittamisen on oltava aina aivan viimesijainen keino. Ulkoilun kielto varsinkin niin, että se sallittaisiin vain yhdessä asuville olisi todella eriarvoistava ja kova toimi. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10011.
Rajakontrolli kuriin, hallitus!
Olemme koko eduskuntaryhmämme kanssa tehneet kaikin tavoin töitä sen eteen, ettei koronavirus saisi valua rajojen yli Suomeen. Kaikissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta ennakollinen negatiivinen koronatestitulos, mutta Suomessa hallitus ei ole asiaa koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan. Rajojen tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia rajoituksia. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10042, https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10042
Päätöksenteossa luotava mahdollisuuksia terveyden edistämiseen
Pohdimme eduskunnassa johdollani mittavan asiantuntijajoukon kanssa terveysperustaista verotusta keinona ratkaista lihavuusepidemia. Tällä hetkellä Suomessa suurin osa aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljäsosa aikuisista on selvästi lihavia. Lihavuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys sairastavuuden, työelämässä jaksamisen, tuottavuuden, ennenaikaisen eläköitymisen, ikääntyneiden toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen kannalta. Lihavuusepidemian kääntäminen laskuun on välttämätöntä ja tämä edellyttää sitä, että kaikessa päätöksenteossa pyritään nykyistä tavoitteellisemmin luomaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia ihmisille oman terveyden edistämiseen. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10017
Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus
Vastavalmistunut raportti osoitti vasemmistovihreän hallituksen havitteleman maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta maakuntaverosta. Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella. Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Lue lisää: https://www.verkkouutiset.fi/maakuntavero-olisi-vihoviimeinen-vitsaus/#4ba3ccf0
Uhanalaista saimaannorppaa on suojeltava
Hallitus on ajamassa karille saimaannorpan suojelutyössä. Ministerit Jari Leppä ja Krista Mikkonen asettivat vuppnna 2019 työryhmän selvittämään keinoja saimaannorpan ja Saimaan kalastuksen yhteensovittamiseen. Esitimme yhdessä Sari Multalan ja Saara-Sofia Sirénin kanssa, että tehokkain keino estää kuuttikuolemat olisi jatkaa verkkokalastuskieltoa heinäkuun loppuun saakka. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10000
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Kokoomuksen kansanedustajat
jättävät lakialoitteen tuloverolain 69 §:n muuttamisesta. Käytännössä
työnantajan tarjoamaa kulttuurietua ei voi käyttää etänä järjestettävään
kulttuuritapahtumaan. Voimassaolevan lain mukaan kulttuuritoiminnalla
tarkoitetaan fyysistä käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa,
elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri
taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa.
”Tämä yksinkertainen lainmuutos
tukisi erityisissä haasteissa painivaa kulttuurialaa. Tällä hetkellä työantajan
tarjoamaa kulttuurietua jää käyttämättä, kun museot ovat kiinni ja konsertit
peruttu. Muutos ei myöskään aiheuta kustannuksia yhteiskunnalle”, aloitteen
ensimmäisenä allekirjoittanut kansanedustaja Ville Kaunisto toteaa.
Hallituksen
rajoitustoimenpiteet käytännössä ovat estäneet erilaisten kulttuurin
tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen.
”Lakialoitteella
mahdollistetaan työnantajan tarjoaman kulttuuriedun hyödyntäminen myös etänä
järjestettävään kulttuuritapahtumaan. Koronatilanteen pitkittyessä ja
rajoitusten voimassaolon jatkuessa tämä parantaisi alan toimintaedellytyksiä ja
työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää omaa etuuttaan esimerkiksi
etäkonsertteihin tai etämuseokäynteihin. Lainmuutos on edellytys käytännön
muutokselle”, toteaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.
Kokoomusedustajien mukaan
muutos edesauttaisi alan toimijoiden mahdollisuuksia järjestää erilaisia tilaisuuksia
ja tapahtumia etänä. Lisäksi muutos tarjoaisi työntekijöille mahdollisuuden
käyttää työnantajan tarjoamia henkilökuntaetuja, jotka ovat jääneet
koronarajoitusten takia käyttämättä.
”On tärkeää muistaa, että monet
alan toimijat ovat yrittäjiä ja työllistävät itsensä lisäksi usein myös muita
ihmisiä. Tällä muutoksella heille annetaan mahdollisuus tehdä työtään”, toteaa Kaunisto.
”Toivon, että kansanedustajat yli puoluerajojen allekirjoittavat lakialoitteemme, jotta kulttuurialan ahdinkoon voidaan saada ratkaisuja. Tämä olisi konkreettinen teko, jolla pyritään varmistamaan, että kulttuuri ei kuole koronaan”, Sarkomaa päättää.K
Koronavirus runtelee maatamme kovalla kädellä mutta virus saa vuotaa rajojen yli edelleen. Kaikissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta ennakollinen negatiivinen koronatestitulos muttei Suomessa. Miksi? Siksi, että pääministeri Sanna Marinin vasemmistovihreä hallitus ei ole asiaa koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan. Ei, vaikka Kokoomus ja useat eri tahot, myös hallituspuolueista, ovat asiaa toistuvasti.
Syytä tekemättä jättämiseen on täysin mahdoton ymmärtää?
Vaatimalla pakollista ennakkotestitodistusta voitaisiin estää suuri osa koronatartuntojen maahanpääsystä. On valtava pettymys, että eduskunnan käsittelyssä oleva tartuntatautilain muutos ei tuonut kipeästi kaivattuja ratkaisuja rajojen koronatorjuntaan. Esitys vain terävöitti aluehallintoviraston oikeutta nykylainsäädännön perusteella määrätä myös henkilöjoukkoa koskevasta terveystarkastuksesta.
Esitystä koskevava sosiaali- ja terveysvaliokunnannan uusi mietintö on eduskunnan käsittelyssä tiistaina. Siinä on valiokunnan yksimielinen vaade hallitukselle tuoda esitys, jossa rajalle säädetään velvoite maahantulijalle ennakollisesta koronatestituloksesta. On oletettavaa, että eduskunta hyväksyy mietinnön ja siinä olevat lausumat. Pian näemme noudattaako vaiko uhmaako pääministeri Marinin hallitus eduskunnan kantaa?
Mielestäni on täysin vastuutonta, että rajojen tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia lisärajoituksia.
Vaikuttavia, vähemmän arkielämää rajoittavia keinoja on edelleen ottamatta käyttöön epidemian hillitsemiseksi. Kokoomus on koko koronaepidemian ajan vaatinut hallitukselta esitystä, jolla voidaan säätää kasvomaskien käytöstä velvoittavasti sisätiloissa ja joukkoliikenteessä. Esitystä ei ole kuulunut.
Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos virus saa vapaasti valua maahamme ja rokotustahti matelee. Usea etulinjassa työtään tekevä hoitaja on edelleen ilman rokotusta ja joutuu matkustamaan ruuhkabussissa henkensä kaupalla töihin, koska hallitus ei vieläkään ole aikaansaanut maskivelvoitetta. Sama huoli on monella opettajalla, poliisilla sekä suomalaisella, joiden on työnsä vuoksi kuljettava päivittäin joukkoliikenteessä.
On mahdoton ymmärtää, että hallitus väläyttelee liikkumisrajoituksia ennen kuin muut käytettävissä olevat toimet on tehty. Toimien marssijärjestys ei tunnu oikeasuhtaiselta. Lievemmät keinot on otettava käyttöön ensin, ennen kuin ulkonaliikkumiskiellon kaltaisia, ihmisten perusoikeuksia merkittävällä tavalla rajoittavia toimia edes harkitaan otettavaksi käyttöön.
Julkisuuteen on tihkunut tietoja ulkonaliikkumisrajoituksesta, siten, että vain samassa taloudessa asuvilla olisi mahdollista ulkoilla yhdessä. Mielestäni tämä olisi kova ja eriarvoistava keino. Esimerkiksi usealle yksinasuvalle seniorille ulkoilu auttajan kanssa on ainoa kontakti toiseen ihmisen, eikä sitä pidä estää. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä eikä tervettä järkeä.
Eikö ensin maan hallituksen tule estää virusryöpyn pääsy yli rajojen ennen kuin rajoitetaan ihmisten liikkumista ulkona?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön viisasta ajatusta ottaa käyttöön koronatorjunnan onnistumiseksi koronanyrkki ei ole vielä liian myöhäistä noudattaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja,
kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa kokoomuksen vaateen ennakollisesta
koronatestituloksesta edellytyksenä maahan saapumiselle. Kaikissa
Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta
ennakollinen negatiivinen koronatestitulos. Suomessa hallitus ei ole asiaa
koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan.
”Korona runtelee kovalla kädellä maatamme, silti
muuntovirus on saa valua rajojen yli. Vaatimalla pakollista
ennakkotestitodistusta voitaisiin estää suuri osa koronatartuntojen
maahanpääsystä. On valtava pettymys, että
eduskunnan käsittelyssä oleva tartuntatautilain muutos ei tuonut kipeästi
kaivattuja ratkaisuja rajojen koronatorjuntaan. Esitys vain
terävöitti aluehallintoviraston oikeutta nykylainsäädännön perusteella määrätä
myös henkilöjoukkoa koskevasta terveystarkastuksesta”, Sarkomaa sanoo.
”Mielestäni on vastuutonta, että rajojen
tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten
arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia rajoituksia”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa muistuttaa, että vaikuttavia, vähemmän
arkielämää rajoittavia keinoja on edelleen ottamatta käyttöön epidemian
hillitsemiseksi. Kokoomus on koko koronaepidemian ajan vaatinut hallitukselta
esitystä, jolla voidaan säätää kasvomaskien käytöstä velvoittavasti
sisätiloissa ja joukkoliikenteessä.
”Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos virus saa
vapaasti valua maahamme ja rokotustahti matelee. Usea etulinjassa työtään
tekevä hoitaja on edelleen ilman rokotusta ja joutuu matkustamaan
ruuhkabussissa henkensä kaupalla töihin, koska hallitus ei vieläkään ole
aikaansaanut maskivelvoitetta. Sama huoli on monella opettajalla, poliisilla
sekä suomalaisella, joiden on työnsä vuoksi kuljettava päivittäin
joukkoliikenteessä”, Sarkomaa sanoo.
”On kummallista, että hallitus väläyttelee
liikkumisrajoituksia ennen kuin muut käytettävissä olevat toimet on tehty.
Toimien marssijärjestys ei tunnu oikeasuhtaiselta. Lievemmät keinot on otettava
käyttöön ensin, ennen kuin ulkonaliikkumiskiellon kaltaisia, ihmisten
perusoikeuksia merkittävällä tavalla rajoittavia toimia edes harkitaan
otettavaksi käyttöön”, Sarkomaa sanoo.
Julkisuuteen on tihkunut tietoja ulkonaliikkumisrajoituksesta,
siten, että vain samassa taloudessa asuvilla olisi mahdollista ulkoilla yhdessä.
Mielestäni tämä olisi kova ja eriarvoistava
keino. Esimerkiksi usealle yksinasuvalle seniorille ulkoilu auttajan kanssa on
ainoa kontakti toiseen ihmisen, eikä sitä pidä estää. Korona ei saa nitistää
inhimillisyyttä”, Sarkomaa sanoo.
”On täysin selvää, että maan hallituksen on ensin
estettävä virusryöpyn pääsy yli rajojen ennen kuin rajoitetaan ihmisten
liikkumista ulkona”, Sarkomaa sanoo.
Yksi elämä -eduskuntaverkoston kannanotto, 11.3.2021
Tällä hetkellä Suomessa suurin osa aikuisista on vähintään
lievästi ylipainoisia ja noin neljäsosa aikuisista on selvästi lihavia.
Lihavuus lisääntyy iän myötä. Suomalaisista 2-16-vuotiaista tytöistä lihavia on
neljä prosenttia ja pojista kahdeksan prosenttia. Suomalaisilla
17-29-vuotiailla naisilla ja miehillä vastaavat luvut ovat 19 prosenttia ja 17
prosenttia (THL 2020).
Lihavuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys sairastavuuden, työelämässä jaksamisen, tuottavuuden, ennenaikaisen eläköitymisen, ikääntyneiden toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen kannalta. Ylipaino aiheuttaa ilmiönä terveydenhuollolle lisäkustannukset, joiden arvioidaan olevan 1,4–7 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.
"Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat pysäyttämässä suotuisaa kansanterveytemme kehitystä. Lihavuusepidemian kääntäminen laskuun on välttämätöntä. Tämä edellyttää sitä, että kaikessa päätöksenteossa niin kunnissa kuin eduskunnassa pyritään nykyistä tavoitteellisemmin luomaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia ihmisille oman terveyden edistämiseen, vaatii eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok).
Ylipaino aiheuttaa esimerkiksi merkittävän osan ihmisillä
todetusta uniapneasta. Arviolta jopa yli kymmenellä prosentilla suomalaisista
on uniapnea.
"Yhteiskunnallisilla päätöksillä on vaikutettava vahvemmin elinympäristöön, jotta jokainen voi toteuttaa terveitä elämäntapoja. Esimerkiksi ”tunti liikuntaa päivässä” koululaisille on tärkeä ohjeistus, muistuttaa eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps).
Ylipainon voimakas lisääntyminen on yhteiskunnallisten muutosten aiheuttama.
Elinympäristömme on muuttunut niin, että ruokatarjonta on entistä runsaampaa.
Ruutuaika ja liikkuminen paikasta toiseen ilman lihasvoiman tarvetta ovat lisääntyneet.
Lihavuus jakautuu Suomen väestössä epätasaisesti ja eniten sitä esiintyy
vähemmän koulutetuilla ja heikommassa sosiaalisessa asemassa olevilla
ihmisillä.
Hallitusohjelman kirjauksissa on tunnistettavissa useita keinoja,
joilla voidaan edistää kansanterveyttä. Hallitusohjelmaan on esimerkiksi
kirjattu lupaus selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön terveyttä edistävä vero.
Me allekirjoittaneet järjestöt muistutamme yhdessä eduskunnan Yksi
elämä -verkoston kanssa, että koska lihavuuden yleistyminen on seurausta
yhteiskunnallisista muutoksista, sen torjumiseksi tarvitaan vaikuttavia
yhteiskunnallisia päätöksiä.
Suomessa on otettava käyttöön
terveysperusteinen verotus, joka puuttuu liialliseen sokerin, suolan ja
tyydyttyneen rasvan saantiin, linjaa SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas.
Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) on tehnyt esityksen
veromalliksi, jonka tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden
tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan.
