Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 21.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Kieltolain aika on ohi

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan alkoholin nettimyynnin sääntelyn muutostarpeita pitäisi arvioida. Ministeri viittasi eilisellä lausunnollaan Helsingin käräjäoikeuden antamaan päätökseen, jonka mukaan alkoholin nettimyynti Suomeen ei ole laitonta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että alkoholin etämyynti on EU-sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. 

”Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä, mutta esimerkiksi monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Kannustan ministeri Kiurua luopumaan kieltolakiajatuksista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin”, Sarkomaa sanoo.

Ruotsissa etämyynti on säänneltyä, selkeästi sallituksi säädettyä kauppaa, joka toimii sikäläisen alkoholimonopolin rinnalla. EU-oikeudellisesti asia on selkeä: Alkon monopoli ei ulotu rajojen yli eikä koske etämyyntiä.

”Suomessa on otettava järki käteen ja toimittava kuten Ruotsissa. Laillisesti toimivilta etämyyjiltä kerätään verot, ja vastaanottajien täysi-ikäisyyden tarkastaminen on kuljettavan tahon velvollisuus”, Sarkomaa sanoo.

”Pidän tärkeänä, että alkoholipolitiikkaa kehitetään edelleen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kysymys, mihin kuluvalla eduskuntakaudella tulee löytää ratkaisuja on miten alkoholin kulutusta saataisiin suunnattua kotisohvilta ravintoloihin. Alkoholin nauttiminen valvotuissa tiloissa vähentäisi järjestyshäiriöitä ja edistäisi myös kansanterveyttä. Alkoholipolitiikkaan liittyy myös keskustelu suomalaisesta ruoka- ja ravintolakulttuurista. Päätöksillä on iso vaikutus yrittäjyyteen, Suomeen suuntautuvan matkailuun ja elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Pääministeri Marin myönsi viime torstain kyselytunnilla karun totuuden: hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitus jätettiin ilman luvattua rahoitusta. Pääministeri totesi sanatarkasti: ”On kuitenkin käynyt ilmi, kuten hyvin myös tiedämme, että tähän ei olla osattu varata hallitusohjelmaneuvotteluissa riittävästi resursseja. ”

Ei osattu? Eikö hallitus muka tiennyt, että uusille vanhusten hoitajille on myös maksettava palkkaa?

Ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sitovan hoitajamitoituksen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa

Pääministeri jätti kyselytunnilla sanomatta, että hallitus teki myös budjettiriihessä rujon arvovalinnan jakaessaan miljarditolkulla rahaa jättäen ympärivuorokautisen vanhusten hoidon sitovan hoitajamitoituksen rahanjaon ulkopuolelle.

Budjettiriihen kulutusjuhlasta hoitajamitoitukseen herui tälle vuodelle vain viisi miljoonaa euroa. Ja mikä vakavinta, hallituksella ei ole oikeasti käsitystä mistä rahat lisähoitajiin jatkossa otetaan tai oikeammin leikataan.

Ministeri Kiuru onkin jo esitellyt leikkauslistoja, joissa Kela-korvaus kurjistetaan lähes tyhjiin ja vaikeutetaan mm. terveyskeskusjonoissa olevien vanhusten pääsyä lääkärille. Toimi tuo lähinnä lisäkustannuksia ja vaikeuttaa entisestään palveluihin pääsyä. Kiurun leikkauslistallaan mainitsemia lääkehuollon tehostamista ja digitalisaatiota tarvitaan, mutta niistä ei heti irtoa rahaa. Hoitajia tarvitaan lisää nyt ja siihen on oltava riihikuivaa rahaa.

Kiuru on myös todennut, että tarvittavien lisähoitajien kouluttamiseen tarvittavat määrärahat leikataan myös valtion budjetista. Epäselvää on leikataanko koulutuksesta vaiko mistä?

Keisarilla ei ole vaatteita, eikä hallituksella ole oikeasti valmisteltuja toimia, miten vaalilupaus vanhusten ympärivuorokautisen  hoivan sitovasta hoitajamitoituksesta rahoitetaan. Hoitajamitoitus on kokemassa Marinin hallituksen käsissä saman kohtalon kuin työllisyystavoite, joka on karkaamassa käsistä hallituksen toimettomuuden takia. Hoitajamitoitusesitykseen tarvittavaa rahaa ei ole varattu tulevillekaan vuosille. Vanhusten määrä kasvaa ja tarvittava rahan määrä on vuosi vuodelta suurempi.

Erillisenä toimena sitovan mitoituksen säätäminen ympärivuorokautiseen hoitoon vaikeuttaa hoitajapulasta kärsivän vanhusten kotihoidon tilannetta. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa onkin avoimesti kerrottu esityksen heikentävän kotihoidossa olevien vanhusten asemaa.

Täysin auki oleva kysymys on, miten hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoitusesityksensä ja lisähoitajat kotihoitoon? Ja miten omaishoitajien ja heidän läheisensä tilannetta aiotaan kohentaa? Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia.

Kokoomus kantaa vastuuta kaikista vanhuksista ja on esittänyt vaihtoehdon, jossa hoitajia lisättäisiin jo nyt niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi.

Kokoomuksen työllisyyttä lisäävässä vaihtoehtobudjetissa on varattu 150 miljoonaa euroa tälle vuodelle hoitajien palkkaamiseen ja vanhusten palveluiden kehittämiseen.

Viime kaudella käynnistetty vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on tuotava viivyttelemättä eduskuntaan, etteivät vanhuspalvelut ajaudu hallituksen toimesta vieläkin pahempaan tilanteeseen. Hallituksen on kannettava vastuunsa ja kyettävä osoittamaan vanhusten palveluille myös rahoitus. On ollut vastuuton arvovalinta, että hallitus jätti tämän työn hallitusneuvotteluissa ja budjettiriihessä tekemättä.

Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Julkaistu

Tiedote

16.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa Marinin hallitukselle: Terapiatakuuta ei ole varaa heittää roskakoriin 

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä hallitus on tekemässä vakavan virheen, kun terapiatakuuta ei aiota viedä toteutukseen.

”Vaikeudet saada apua mielenterveysongelmiin murentavat voimalla hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja henkistä pääomaamme. Tehokas keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja estää syrjäytymistä sekä auttaa ihmiset työelämään ja elämään kiinni on toteuttaa terapiatakuu”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on kertonut kannattavansa terapiatakuuta ja esitti sen toteuttamiseksi rahoitusta osana vaihtoehtobudjettiaan. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.

”Hallituksen on ymmärrettävä, etteivät juuri valmistunut mielenterveysstrategia ja käynnistymässä oleva tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma ole riittävän vaikuttava vastaus akuuttiin avun ja mielenterveyspalveluiden puutteeseen. Strategia ja kehittämishankkeet sisältävät tärkeitä tavoitteita, mutta hallitukselta puuttuvat konkreettiset toimenpiteet. Mielenterveysongelmiin tarvitaan apua ja palveluja ripeästi, odotteluun ei ole enää aikaa”, Sarkomaa toteaa.

”Mielenterveysongelmat pudottavat mittavan määrän jo aivan nuoria pois elämän, opiskelun ja työn syrjästä. Tämä on inhimillisesti kestämätöntä sekä sairastuneelle itselleen että hänen omaisilleen. Monessa perheessä huolet kasvavat kohtuuttoman suuriksi, kun vaikeasti oireileva ei saa apua. Koko perheen hyvinvointi voi järkkyä, kun yksi sairastuu”, Sarkomaa sanoo.

Mielenterveyden häiriöillä on myös muita vakavia seurauksia. Vuonna 2017 masennus vei päivittäin eläkkeelle noin yhdeksän henkilöä. Mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat jyrkässä kasvussa ja ovat jo suurin sairauspoissaolojen syy. Mielenterveysongelmat ovat myös suurimpia syrjäytymisen syitä.

”Mielenterveyden häiriöt ovat suuri kansansairaus, mutta sen hoitamiseksi puuttuvat yhdenvertaisesti saavutettavat peruspalvelut. Terapiatakuu on vaikuttava ja inhimillinen keino edistää perheiden hyvinvointia, terveyttä ja sekä ihmisten mahdollisuutta yhdenvertaisesti päästä takaisin elämän sekä työn syrjään kiinni”, Sarkomaa sanoo.

”Suuren inhimillisen hädän rinnalla on myös vakava huoli siitä, että meiltä loppuvat hyvinvointiyhteiskunnassa tekijät, jos kehitystä ei saada kääntymään. Jo nyt monella alalla on huima pula osaavasta työvoimasta ja työikäisten määrä pienenee myös väestökehityksen myötä. Mistä saamme tulevaisuuden tarpeisiin esimerkiksi koulutetut hoitajat ja opettajat, jos näin moni putoaa pois työelämästä, kun apua ei saa ajoissa?” Sarkomaa kysyy.

”Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena. Ihmiset ansaitsevat oikea-aikaiset ja laadukkaat mielenterveyspalvelut. Odotamme nyt hallitukselta mielenterveysstrategian hyvien tavoitteiden lisäksi nopeita, konkreettisia toimia mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi”, Sarkomaa sanoo. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Julkaistu

Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!

Arvoisa vastaanottaja,

Kokoomuksen eduskuntaryhmämme palasi Suomi-kiertueelta Arkadianmäelle ja työt ovat käynnissä. Vielä kerran kiitos kaikille tilaisuuksiin osallistuneille ympäri Suomea!

Tammikuun ja helmikuun aikana olemme myös valmistelleet lisää ratkaisuja mm. työllisyyden, ympäristön ja perheiden parhaaksi. Edellytämme hallitukselta vihdoin ripeitä toimia ja esityksiä eduskuntaan.

Tarjoamme vaihtoehtomme hallituksen käyttöön. Hallituspuolueet kun eivät näytä pääsevän yhteisymmärrykseen keinoista ja päätöksiä siirretään jatkuvasti tulevaan. Sellainen peli ei vetele.

Tässä kirjeessä:

  • Tulevia tapahtumia: Tervetuloa politiikan workshoppiin sekä AfterWalkille!
  • Valtiopäivien avajaiset ja eduskuntaryhmän järjestäytyminen
  • Kokoomuskiertue ja ohjelmatyö
  • Educa-messut ja OAJ-risteily
  • Ulkosuomalaisten asiaa ajamassa Gran Kanarialla
  • Hallituksen talouspolitiikka
  • Kirjallinen kysymys terveysteknologian käytön edistämisestä
  • Helsingin kaupunkipolitiikkaa
  • Uusi avustaja
  • Ajankohtaisia kirjoituksia ja valtiopäivätoimia

AfterWalk käynnistyy

AfterWalk-tapahtumat käynnistyvät jälleen! Vuoden ensimmäinen AfterWalk järjestetään tiistaina 10.3. klo 17.15. Tavataan tuttuun tapaan Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Luvassa liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

LISÄTIETOJA TAPAHTUMAN FACEBOOK-SIVULLA

Tervetuloa ideoimaan workshoppiin

Järjestämme Kokoomusnaisten poliittisen workshop-tilaisuuden eduskunnassa maanantaina 24.2. klo 17-19. Tarkoituksena on keskustella ajankohtaisista aiheista sekä ideoida tulevaa rakentaaksemme parempaa Helsinkiä.

Ilmoittaudu workshoppiin tämän linkin kautta viimeistään torstaina 20.2.

LISÄTIETOJA TAPAHTUMAN FACEBOOK-SIVULLA

Valtiopäivät ja eduskuntaryhmän järjestäytyminen

Valtiopäivät 2020 avattiin keskiviikkona 5.2.2020. Kokoomuksen eduskuntaryhmän järjestäytymiskokous alkaville valtiopäiville pidettiin samana aamuna.

Eduskuntaryhmämme valitsi yksimielisesti aiemman puheenjohtajiston ja työvaliokunnan jäsenet jatkamaan. On ilo ja kunnia jatkaa ryhmämme ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen, toisena varapuheenjohtajana Jukka Kopra sekä kolmantena Anna-Kaisa Ikonen. Työvaliokunnan jäseninä jatkavat Sinuhe Wallinheimo, Matias Marttinen sekä Sari Multala.

Suuri kiitos ryhmälle luottamuksesta.

Mukana kokoomuskiertueella

Eduskuntaryhmämme on palannut kiertueelta valmiina tekemään tinkimätöntä työtä suomalaisten parhaaksi. Jatkamme kiertämistä valtiopäivien aikana monin tavoin. Ja tietenkin tuttu Helsinki- kierrokseni käynnistyy taas.

Kiersimme Kokoomuksen eduskuntaryhmän kanssa tammi-helmikuun vaihteessa 22 paikkakunnalla Suomen läpi Kemijärveltä Helsinkiin. Kiitos kaikille tapaamaan tulleille ja kokoomusjoukkueelle. Oli ilo olla mukana.

Kokoomuksen ohjelmatyöstä

Kokoomus järjesti kiertueen lisäksi tavoiteohjelmatyöhön liittyviä tilaisuuksia.

Osallistuin Tampereella ja Helsingissä järjestettyihin tilaisuuksiin. Tampereella pohdimme mittavalla joukolla sivistystä, koulutusta, tutkitun tiedon merkitystä ja mahdollisuuksia. Helsingissä asiantuntijat pohtivat työn muutosta ja haasteiden kääntämistä mahdollisuuksiksi.

Educa-messuilla ja OAJ-risteilyllä

Tammikuussa vierailin Educa-messuilla sekä OAJ-risteilyllä, jossa puhututtivat opetusalan ajankohtaiset asiat.

Paljon hyviä kohtaamisia ja keskusteluja opetuksesta, sivistyksestä, opettajuudesta ja osaamisesta. Niistä on Suomen hyvinvointi tehty ja tehdään jatkossakin.

Kiitos seurasta maailman parhaat opettajat ja OAJ sekä muut opetusalan yhteistyötahot.

Ulkosuomalaisten asiaa ajamassa

Kävin tammikuussa puhumassa Suomi-seuran tilaisuuksissa Gran Kanarialla ja samalla Kokoomuksen väkeä tapaamassa. Aiheena oli Brexitin vaikutukset Suomelle ja Euroopalle.

Viime vuonna eduskuntaan perustettiin aloitteestani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä. On ilo toimia ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä tekee yhteistyötä Suomi-Seuran ja Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Ulkosuomalaisia lasketaan olevan noin kaksi miljoonaa, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. On tärkeää, että ulkosuomalaisten asiat tunnetaan ja otetaan eduskunnan päätöksenteossa huomioon.

Hallituksen talouspolitiikka

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti on hälyyttävä. Raportti kertoo karulla tavalla, että punavihreän hallituksen politiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Etenkin työllisyystoimien puuttumattomuus poraa suurta reikää hyvinvointiyhteiskuntamme perustaan.

  • Miljardien velkaelvytyksen sijaan tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Isossa kuvassa yrityksillä on ennen kaikkea pula työntekijöistä, ei kysynnästä.
  • Ensin työllisyystoimet, sitten vasta menot. Hallitus tekee päin vastoin. Rahat käytetty mutta työllisyystoimia ei näy eikä kuulu.
  • Kestävyysvaje on unohdettu, mitään suunnitelmaa sen kuromiseksi ei ole.
  • Tulevaisuusinvestoinnit ovat silmänkääntötemppu, kyse pysyvistä menolisäyksistä. Omaisuusmyynneillä piilotellaan velkaantumista.

Kuulostaako tutulta. Näistä samoista asioista kokoomus on hallitusta väsymättä varoittanut ja tarjonnut kestävää vaihtoehtoa. Jos hallitus ei kuuntele kokoomusta, on sen nyt vastuu kuulla talouden asiantuntijoita. Politiikan suunnan on muututtava.

Kirjallinen kysymys terveysteknologian käytön edistämisestä

Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan kansallista terveysteknologiastrategiaa. Terveysteknologian tehokkaammalla käytöllä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on mahdollista toteuttaa kustannusvaikuttavasti.

Lainsäädännön arviointineuvoston arvio vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituslakiesityksestä vaikutti vahvasti kysymykseeni. Arviointineuvosto huomautti, ettei lainsäädännön valmistelussa huomioitu terveysteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tahdon omalta osaltani vauhdittaa sitä, että ministeriössä huomioidaan terveysteknologia aiempaa paremmin.

Lisää ajatuksia kirjallisen kysymyksen taustalta voit lukea Sailabin tekemästä haastettelusta.

LUE KOKO KIRJALLINEN KYSYMYS

Helsingin kaupunkipolitiikkaa

  • Liikennepolitiikassa olisi vihdoin ymmärrettävä, että kaikki eivät voi pyöräillä tai kävellä edes lyhyitä matkoja. Helsinkiläisten vaade aloitteessa on kohtuullinen ja hyvin kannatettava.‬ Eri alueilla asuvien kohtelu oltava reilua. Nykyinen vähintään kahden vyöhykkeen lipun hinta kohtuuton ja syrjii helsinkiläisiä. Kaiken lisäksi lipun korkea hinta kannustaa autoiluun. Joukkoliikennettä halutaan käyttää, mutta hintojen on oltava kohtuulliset kaikille.
  • Yksi keskeinen kiertueemme keskustelussa noussut aihe on ihmisten arjessa vahvasti näkyvä postien viivästyminen. Helsingissä postin epävarmasta kulusta olen saanut paljon viestiä jo ennen postin lakkoa, mutta valtavasti myös lakon jälkeen. Postit eivät eivät kulje niin kuin niiden pitäisi. Marinin hallituksen on syytä ripeästi ja selkeästi linjata, millä toimenpiteillä Postin ylätason ongelmat aiotaan korjata ja missä aikataulussa. Tietenkin postin toimivan johdon on viivytyksettä vastattava ihmisten huoleen ja arki palautettava normaaliksi. Posti on peruspalvelu, sen täytyy kulkea.

Uusi avustaja

Uutena avustajani on aloittanut tammikuussa Sonja Tamminen. Hänet tavoittaa tarvittaessa numerosta 050-7540818 tai sähköpostitse sonja.tamminen@eduskunta.fi.

Ajankohtaisia kirjoituksia ja valtiopäivätoimia


Terveisin
Sari Sarkomaa

Julkaistu

Kirjallinen kysymys KK 45/2020 vp

Sari Sarkomaa kok ym.

Kirjallinen kysymys Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusleikkauksesta ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinlääkäriliitto on huolissaan Yliopistollisen eläinsairaalan opetuksen tulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa 0,5 miljoonan euron leikkausta Yliopistollisen tuotantoeläin-, hevos- ja pieneläinsairaalan rahoitukseen.  

Koko eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla on isoja taloudellisia vaikeuksia jo ennestään. Lisäleikkaus heijastuisi koko tiedekunnan opetukseen ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella eläinlääkäriksi. Siten mahdollisten leikkausten vaikutus heijastuisi kaikkiin Suomesta valmistuviin tuleviin eläinlääkäreihin ja koko ammattikuntaan sekä eläinlääkärien asiakkaisiin, heidän omistamiinsa eläimiin sekä ihmisten ja eläinten yhteiseen terveyteen.  

Eläinten terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisen lisäksi eläinlääkäriksi valmistuva on myös ympäristöterveydenhuollon osaaja ja tuntee ihmisten ja eläinten välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit. Ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Suuri osa uusista ihmisten taudinuhkista on eläinperäisiä, kuten tällä hetkellä maailmalla leviävä uusi koronavirus. Eläinlääkäreillä on lisäksi merkittävä rooli antibioottiresistenssin torjunnassa. Ihmisten terveyden ylläpitämiseen vaikuttaa myös antibioottien käyttö seura- ja tuotantoeläimillä. Antibioottien hallittu käyttö vähentää vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamaa tautipainetta sekä ihmisille että eläimille.  

Jos rahoitusleikkaus toteutuisi, Yliopistollinen eläinsairaala ei pystyisi tarjoamaan opiskelijoille nykyisen kaltaista mahdollisuutta kliiniseen harjoitteluun. Eläinlääkärinä on välttämätöntä osata ensimmäisestä työpäivästä lähtien hoitaa potilaat ja tehdä päätökset itsenäisesti.  

Eläinlääkärien kotieläintiloilla tekemä terveydenhuoltotyö muodostaa perustan alkutuotannon laatujärjestelmille ja tuottaa dokumentaatiota suomalaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn tueksi. Eläinperäisten elintarvikkeiden koko tuotantoketjun viranomaisvalvonnan ammattitaito turvaa edellytyksiä myös vientiin. Eläinlääkärit valvovat tarttuvien eläintautien esiintymistä ja eläinten hyvinvointia. Terveydenhuoltotyön koulutus on Yliopistollisessa eläinsairaalassa ollut laadukasta, mutta mahdolliset rahoitusleikkaukset uhkaavat myös maamme toimivaa tuotantoeläinten terveydenhuoltoa.  

Mahdollinen rahoitusleikkaus vaarantaisi myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen. Pääosa tiedekunnan kliinisestä potilastutkimuksesta tehdään Yliopistollisessa eläinsairaalassa, joka esimerkiksi kerää potilasdataa ja tutkimusnäytteitä. Näitä hyödynnetään muun muassa antibioottiresistenssitutkimukseen sekä lajien välisiä tautimalleja kehittävään tutkimukseen, jossa tavoitteena on ymmärtää sekä ihmisten että eläinten sairauksien mekanismeja.  

Tiedekunnan opetus ja tutkimus on juuri arvioitu kahdessa eri arvioinnissa kansainvälisesti ja todettu erittäin hyväksi. Leikkauksen toteutuessa on olemassa riski, että EU:n vaatimukset eläinlääkärikoulutukselle eivät enää jatkossa täyttyisi. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin perustuu opetusministeriön esitys leikata Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusta 0,5 miljoonalla eurolla ja 

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Yliopistollisen eläinsairaalan valtionrahoituksen leikkauksen perumiseksi ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamiseksi? 

Helsingissä 13.2.2020 

Sari Sarkomaa kok

Jaana Pelkonen kok

Petteri Orpo kok

Julkaistu

Kirjallinen kysymys KK 53/2020 vp

Sari Sarkomaa kok ym.

Kirjallinen kysymys potilasdirektiivin toimeenpanosta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan unionin direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettiin 9.3.2011, ja se tuli voimaan 24.4.2011. Jäsenmaiden oli määrä siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 25.10.2013 mennessä. Potilasdirektiivin Suomessa toimeenpanevassa laissa on kuitenkin huomattavia puutteita, joista EU on antanut useita huomautuksia.

EU:n potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EUmaassa. Periaatteena on, että potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen potilaan kotimaalla. Jos henkilö kuitenkin matkustaa toiseen jäsenvaltioon hoitoon, hänen sairaanhoitokustannuksistaan vastuussa olevan valtion tulisi korvata hoitokustannukset potilaalle vähintään sen suuruisina kuin ne olisivat olleet kyseisessä valtiossa. Korvauksen saanti edellyttää, että hoito ylipäätään kuuluu kustannuksista vastuussa olevan valtion lakisääteisen terveydenhuollon piiriin.

Suomessa hoitokustannuksia korvataan kolmessa tapauksessa. Ensinnäkin, jos potilas ulkomailla sairastuu äkillisesti tai tarvitsee muuten välttämätöntä hoitoa, tulisi hänen käyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai hakea jälkikäteen korvausta Suomen valtiolta julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. Toiseksi, jos potilas hakeutuu kiireettömään hoitoon EU- tai ETAmaahan tai Sveitsiin, on hän oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain mukaisen Kela-korvauksen hoitokustannuksista. Summa on enintään vastaavan hoidon Suomessa maksettava yksityisessä terveydenhuollossa saatava korvaus. Kolmanneksi, potilas voi hakea EU-asetuksen 883/2004 mukaista ennakkolupaa hoitoon hakeutumiseen.

Potilaalla on siis oikeus saada korvausta vain hoidosta, joka kuuluu Suomessa terveydenhuollon palveluvalikoimaan eli lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palveluvalikoima sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (ns. Kela-korvaukset).

Suomessa potilasdirektiivi on pantu toimeen uudella lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta, joka kattaa yllä esitellyt tilanteet (Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013). Laissa määritellään korvausten maksujen kaksijakoinen malli, jossa ulkomailla saadusta hoidosta saa eikiireellisessä hoidossa samantasoiset korvaukset kuin on maksettu sv-kela-korvauksia yksityisellä lääkärillä Suomessa ja vain kiireellisessä hoidossa potilas maksaisi Suomen julkisen terveydenhuollon suuruisia maksuja.

Direktiivin soveltamiseen luotu suomalainen sairausvakuutusmalli ei ole EU:n potilasdirektiivin mukainen. EU:n komissio on katsonut, ettei Suomi ole pannut täytäntöön kaikkia vaadittuja artikloja. Suomi ei ole komission mukaan säätänyt lakejaan ja asetuksiaan potilaiden oikeuksien soveltamisesta täysin potilasdirektiivin mukaisiksi. Komissio on antanut Suomelle direktiiviä koskevan virallisen huomautuksen syyskuussa 2015 ja perustellun lausunnon huhtikuussa 2016. Seuraavana vaiheena SEUT 258 artiklan mukaisessa rikkomusmenettelyssä olisi kanteen nostaminen unionin tuomioistuimessa.

Ulkomailla saadun hoidon korvaaminen samoilla periaatteilla kuin yksityisen hoidon korvaaminen Suomessa tarkoittaa, että suomalaisten vapaus valita hoitoa ei toteutu EU:n direktiivin tarkoittamalla tavalla. Ulkomaille hoitoon hakeutuva suomalainen potilas maksaa hoidosta ison laskun, joka voi olla suurempi kuin Suomessa julkisessa terveydenhuollossa.

Esimerkiksi Ruotsissa direktiiviä sovelletaan niin, että potilas voi hakeutua toiseen EU-maahan hoitoon ja maksaa laskunsa itse, jonka jälkeen potilaalle korvataan summa, jonka hoito olisi maksanut Ruotsin julkisessa terveydenhuollossa. Tämä on tuonut potilaita myös Ruotsista Suomeen, esimerkiksi Docrates-syöpäsairaalalle.

EU:n komission mukaan Suomen asettama malli asettaa ulkomailta hoitoa hakevat eriarvoiseen asemaan. Asia on jo uhannut edetä EU-tuomioistuimeen, jos Suomi ei muuta asiaa komissiota tyydyttävällä tavalla. Tuomioistuin voisi asettaa Suomelle huomattavat sakot, mikäli asia etenee sinne asti.

Potilasdirektiivin oikeaoppinen implementointi vahvistaisi potilaan oikeuksia, lisäisi valinnanmahdollisuuksia ja selkeyttäisi sekavaa oikeudellista tilannetta. EU:n komission mahdollinen rikkomismenettely oli aiemman sote-uudistuksen valmistelun aikana jäissä, mutta asia on jälleen ajankohtainen uuden hallituksen myötä. Direktiivin implementoinnin siirtäminen on vaarassa johtaa asian etenemiseen EU-tuomioistuimeen, jossa Suomea voi uhata tuntuvat sakot.

Hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on nykytietojen mukaan vaarassa johtaa siihen, että suomalaisilla olisi maan sisällä heikompi valinnan mahdollisuus kuin EU-maiden sisällä. Lisäksi hallitus on myös ilmaissut aikovansa osittain lakkauttaa Kela-korvauksia vuoteen 2023 mennessä. Mikäli Kela-korvaukset lakkautetaan, on potilailla mahdollisuus toisessa EU-maassa saada yksityisellä puolella hoitoa julkisen sektorin asiakasmaksuilla, mutta Suomessa yksityisestä hoidosta ei saisi mitään korvausta. Mikäli hallitus ei onnistu parantamaan hoidon saatavuutta julkisella puolella Suomessa, potilaiden mahdollisuus päästä hoitoon vääristyy. Suomalaisella potilaalla olisi paremmat mahdollisuudet päästä hoitoon ulkomailla kuin Suomessa. Kannuste siirtyä hoitoon ulkomaille olisi suuri, kuten olisi myös yritysten kannuste siirtää tuotantoa sinne.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo reagoida Euroopan komission mahdolliseen rikkomusmenettelyyn potilasdirektiivin implementoinnissa,

kuinka hallitus aikoo huomioida potilasdirektiivin sote-uudistuksen yhteydessä,

onko hallituksella aikataulua direktiivin implementointiin,

mikäli Kela-korvauksia lakkautetaan, miten potilasdirektiivi implementoidaan,

miten Kela-korvauksen leikkaaminen vaikuttaa Kelan toimintaan, Kela-korvauksen tasoon ja palveluiden saatavuuteen,

miten hallitus aikoo varmistaa, että potilaalla on edelleen kannuste hakeutua hoitoon Suomessa, kun direktiivi implementoidaan EU:n lainsäädännön mukaisesti,

aikooko hallitus määritellä, mitä palveluita tai hoitoja korvataan ja

mitä hallitus aikoo tehdä sen ehkäisemiseksi, ettei Suomen korvausjärjestelmä kannusta yrityksiä siirtymään toiseen EU-maahan, jolloin Suomi menettää verotuloja?

Helsingissä

14.2.2020

Sari Sarkomaa kok

Mia Laiho kok

Julkaistu

Kannanotto 12.2.2020

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto:

Suomeen tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että Suomeen tarvitaan kansalliset sairauskohtaiset laaturekisterit vahvistamaan terveydenhuollon laatua ja yhdenvertaisuutta. Rekisterien vakinaistamiseen tulee osoittaa tarvittava rahoitus. Kansallisia potilastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne tukevat laatujärjestelmiä.

”Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, toteaa verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Laaturekisterien avulla hoitotuloksia pystytään vertailemaan myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kansalliset hoitosuositukset ja niitä peilaava valtakunnallinen laatutieto kannustavat terveydenhuoltoa kehittämään toimintaansa yhä paremmaksi ja korjaamaan havaittuja ongelmia”, kiteyttää verkoston jäsen, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

”Käypä hoito -suositukset ovat tärkeimpiä hoidon laatua ohjaavia kansallisia hoitosuosituksia, ja siksi niiden kattavuus ja ajanmukaisuus tulee varmistaa”, painottaa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen.

Muissa Pohjoismaissa on jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät, joille on luotu kansalliset organisaatiot, yhteiset pelisäännöt ja rahoitusmenettelyt. ”Esimerkiksi Ruotsin SwedeHeart-rekisteristä on mahdollista ottaa oppia ja mallia Suomen sydän- ja verisuonisairauksia koskevan rekisterin rakentamisessa”, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Laaturekisterit auttavat myös potilaita vertailemaan eri hoitopaikkoja ja niistä saatavaa hoitoa. Yksi elämä -verkosto painottaa, että laaturekistereihin on tärkeää kerätä myös potilailta tietoa heidän kokemuksistaan, hoitonsa vaikuttavuudesta sekä elämänlaadustaan.

”STM ja THL ovat tehneet ansiokasta taustatyötä kansallisiin laaturekistereihin liittyen. THL:llä on myös käynnissä seitsemän laaturekisteripilottia. Nyt on tärkeä siirtyä toimeenpanovaiheeseen ja perustaa Suomeen laaturekisterit”, verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa korostaa.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi , 050 511 3033

Ritva Elomaa, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022

Merja Mäkisalo-Ropponen, eduskunnan Yksi elämä -verkoston jäsen, merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi, 09 432 3124

Jorma Komulainen, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, jorma.komulainen@duodecim.fi, 050 591 2526

Anna-Mari Hekkala, Sydänliiton ylilääkäri, anna-mari.hekkala@sydanliitto.fi , 050 434 4244

Eduskunnan Yksi elämä -verkostosta Yksi elämä -verkkopalvelussa: 

https://www.yksielama.fi/-/eduskunnan-yksi-elama-verkosto

Julkaistu


Eduskunnan käymässä valtiopäivien avajaiskeskustelussa kävi täysin selväksi, että hallituksen on tehtävä talous- ja työllisyyspolitiikassaan täyskäännös.

Pääministeri Marin hallituksen politiikka näyttää siltä, että hallitus istuu pimeässä bussissa, jonka kuski istuu tekemättä mitään, vaikka bussi syöksyy vauhdilla päin seinää.

Työllisyystavoite on jo lähes karannut käsistä. Hallitus laiminlyö edelleen räikeästi työllisyystoimien tekemisen. Samaan aikaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittavien työllisten lisäysvaade on kasvanut 60 000:stä 120 000:een. Tähän mennessä hallitus on tehnyt lähinnä toimia, jotka heikentävät työllisyyttä.

Ilmastopoliittinen lupaus on myös karkaamassa. Asiantuntijat ovat tyrmistyneitä vitkastelusta. Hallitus ei ole vieläkään saanut tehtyä päätöksiä tarvittavista päästövähennyksistä. Sen sijaan ympäristölle haitallisia tukia kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla.

Koko hallitusohjelmalta on pudonnut pohja, kun rahaa on miljarditolkulla käytetty, mutta keskeiset hallitusohjelman lupaukset, kuten hoitajamitoitus ja vanhusten palvelut on jätetty budjettiriihessä rujosti ilman luvattuja määrärahoja. Nyt hallitus on esitellyt leikkauslistan, jossa etsitään hoitajamitoitukseen rahoja STM-pääluokasta leikkaamalla. Vaikka listaa kutsutaan kulunkavennuslistaksi, ei se muuta asiaa. Punavihreän hallituksen holtiton politiikka on johtanut siihen, että ensimmäinen leikkauslista on esitelty ennen kuin ensimmäisistä vaikuttavista työllisyystoimista on päätetty.

Hallitus pelaa vakavaa uhkapeliä suomalaisten työpaikoilla, lasten kouluilla, sairaiden terveyspalveluilla ja vanhusten hoidolla. Vielä on mahdollista muuttaa suuntaa ja kuunnella asiantuntijoita. On ymmärrettävä, että hyvinvointiyhteiskunta voi kestävästi perustua vain työhön ja sen kannattavuuteen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on jo tälle vuodelle keinot lisätä työllisien ihmisten määrää vähintään 60 000:lla ja ikääntyneiden parempaan hoivaan yli 150 miljoonan euron pysyvä lisäys. Se on se suunta, jonne pääministerin kannattaisi bussin nokka ja Suomen suunta kääntää.

Julkaistu

Tiedote 6.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Laiho: Hoitajamitoitusrahoja leikataan sairailta ja eläkeläisiltä - kova arvovalinta

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho tyrmäävät julkisuudessa esillä olleet hallituksen aikeet leikata terveyspalveluiden sairausvakuutuskorvausta. Leikkaus vaikeuttaa hoitoon pääsyä, lisää eriarvoisuutta sekä kasvattaa hoitojonoja. Moni pitkäaikaissairas ja vanhus pääsee pois terveyskeskusjonoista sv-korvauksen turvin. Korvaus on erityisen tärkeä eläkeläisille ja pienempituloisille.

”On hölmöläisen peiton jatkamista leikata sairailta ja paikata hallituksen budjettiriihessä tekemiä virheellisiä arvovalintoja. Punavihreän hallituksen budjettiriihessä lisättiin mittavasti valtion menoja eri kohteisiin mutta ympärivuorokautinen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja osoitettu.  Rahat vanhusten huollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä”, huomauttavat Sarkomaa ja Laiho.

Kokoomusedustajat kehottavat hallitusta luopumaan terveyspalveluiden saatavuutta heikentävistä toimista ja ripeästi tuomaan eduskuntaan hoitotakuuesityksen, joka varmistaa nykyistä nopeamman ja yhdenvertaisen pääsyn terveysasemalle. Hoitojonoissa ovat useimmiten eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet.

”Monia palveluja kuten korva- ja silmälääkäriä sekä gynekologia ei edes ole saatavilla julkisella sektorilla muuten kuin erittäin tiukan lähetemuurin ja kuukausien jonotuksen takana. Ei ole terveyspoliittisesti perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatavilla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomista asemaa katsomatta kaikille suomalaisille. Vuonna 2019 lääkärinhoidosta oli 1,5 miljoonaa sv-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos sv-järjestelmä ajetaan alas, jo nykyisinkin tukossa oleva perusterveydenhuolto ajautuu kaaokseen”, varoittavat edustaja Sarkomaa ja Laiho.

”On suuri riski myös, että ihmiset jättävät sairautensa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä palveluiden tasavertaista saatavuutta”, toteavat edustajat.

”Kela-korvaukset ovat universaali etuus, jota samassa tilanteessa saa jokainen. Sairausvakuutusmaksua kerätään ansiotuloista, mutta etuuksia saavat kaikki. Kelan mukaan se lisää tutkitusti sekä väestöryhmien välistä että alueellista yhdenvertaisuutta. Sv-korvausten leikkaukset tarkoittaisivat samalla terveyspalveluiden eriarvoisuuden lisääntymistä”, päättävät Laiho ja Sarkomaa.

Sari Sarkomaa                            

050 511 3033

Mia Laiho

050 433 6461

Julkaistu

TIEDOTE 5.2.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomusedustajat: Kiritämme hallitusta ratkaisemaan perhevapaauudistuksen isot, avoinna olevat kysymykset

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanni Grahn-Laasonen ja Sofia Vikman pitävät hyvänä, että hallitus on viimein päässyt yhteisymmärrykseen perhevapaauudistuksen lähtökohdista. Kokoomusedustajien mukaan on tärkeää, että uudistus etenee viivytyksettä. Kyseessä on tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä uudistuksista, jonka merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnin, sekä työelämän tasa-arvon parantamiseksi on merkittävä.

”On hyvä uutinen, että perhevapaauudistuksen valmistelu käynnistyy nyt toden teolla. Tämä perheille tärkeä uudistus on saatava hyvissä ajoin eduskuntaan, jotta se ehditään käsitellä ja saattaa maaliin tämän eduskuntakauden aikana. Kiritämmekin hallitusta tarttumaan pikaisesti isoihin, avoinna oleviin kysymyksiin, joita ministeri Pekosen kertoman mukaan on vielä paljon”, edustajat sanovat.

”Nyt vauhtiin lähtevässä valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten isiä kannustettaisiin käyttämään perhevapaita, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, edustajat sanovat.

Edustajat vetoavat hallitusta priorisoimaan rahanjaossaan perheiden asiaa.

”Hallitus on varannut perhevapaauudistukselle vain 25 miljoonaa euroa. Perhevapaauudistuksen kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 100 miljoonaan euroon. Vetoamme siihen, että hallitus pitää huolta siitä, että perhevapaauudistus todella saadaan tehtyä, eikä se jäisi ilman riittävää rahoitusta”, edustajat sanovat.

Edustajat korostavat perhevapaauudistuksen välttämättömyyttä ja ovat huolissaan, että uudistuksen keskeiset elementit ovat yhä ratkaisematta.

”Kokoomus tekee tinkimättömästi työtä, että tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus, joka vauhdittaa myös työelämän tasa-arvoa. Perhevapaauudistuksessa avoinna olevia, isoja kysymyksiä on vielä paljon – kiritämme hallitusta ratkaisemaan ne”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, 050 462 6614

Sofia Vikman, 040 568 3777