Kategoria: Tiedotteet

Eduskunnan Pikkuparlamentissa julkistettiin 31.5.2022 Sylva-säätiön raportti ”Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki”. Tilaisuuden järjestivät Sylva-säätiö, Eduskunnan Syöpäverkosto ja Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke.

Kun lapsi sairastuu syöpään, koko lähipiirin elämä muuttuu. Vanhempien mielenterveys on koetuksella, taloudellinen tasapaino on uhattuna koska yleensä yksi vanhemmista jää pois työelämästä ja myös sisarukset tarvitsevat tukea. Perheiden jaksaminen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaihtelee riippuen perheiden omista voimavaroista mutta myös lapsen hoitojen ja toipumisen vaiheista.

Psykososiaalinen tuki, jota lapsille, perheille ja lähipiirille tarjotaan, kattaa lähes kaiken paitsi itse lääketieteellisen hoidon. Sen keskeisiä elementtejä ovat perhekeskeisyys, voimavarojen ja resilienssin vahvistaminen sekä erilaiset hoitoprosessiin suuntautuvat terapiat. Hyvä psykososiaalinen tuki vahvistaa lapsen ja koko lähipiirin toipumista vaikeasta sairaudesta. Kuitenkin tuki vaihtelee riippuen perheiden asuinpaikasta, voimavaroista ja lapsen hoidon tai toipumisen vaiheista.

Sylva säätiön tuore raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ tarjoaa tutkimustiedon valossa systemaattisen tavan tarkastella psykososiaalista tukea. Johtavien syöpälääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja vanhempien kehittämät psykososiaalisen tuen standardit ovat hyvä tapa tuoda rakennetta psykososiaalisen tuen tarpeiden selvittämiseen ja itse tuen tarjoamiseen.

”Näen omassa työssäni lasten ja perheiden voimavarojen tukemiseen suuntautuvan tuen äärimmäisen tärkeänä. Oli hienoa, että pääsin Sylva säätiön tuella kokoamaan suuren joukon kansainvälistä tutkimusta psykososiaalisen tuen kehittämisen tueksi.” kertoo raportin kirjoittaja, psykologi, psykoterapeutti Krista Koivula.

Sylva-säätiön aiemmat raportit ovat selvittäneet esimerkiksi lapsen syöpädiagnoosin vaikutusta vanhempien taloudelliseen tilanteeseen ja mielenterveyteen. Näitä vaikutuksia voidaan pyrkiä vähentämään tarjoamalla taloudellista ja terapeuttista tukea systemaattisesti koko lapsen hoitopolun ajan, erityisesti myös hoitojen päättymisen hetkellä. Psykososiaalisen tuen standardit on kehitetty vastaamaan juuri tällaisiin tarpeisiin. Standardien tehtävä on taata kaikille lapsille ja heidän läheisilleen tuki kaikissa olosuhteissa.

”Tuorein raporttimme on merkittävä keskustelunavaus psykososiaalisen tuen kehittämiseksi syöpään sairastuneille lapsille ja heidän läheisilleen. 40 vuotta sitten syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat perustivat Sylva ry:n kehittämään tukea kaikille nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Tämän julkaisun myötä säätiömme osoittaa kuinka tätä tukea voidaan systemaattisesti kehittää ja sen vaikutuksia arvioida. On aika paaluttaa Suomessa tarjottava psykososiaalinen tuki maailman ykköseksi.”  Kertoo Sylva säätiön toimitusjohtaja Marika Aro.

Vaikka suurin osa lapsista – yli 80% – tänä päivänä selviää itse sairaudesta, se jättää heihin jälkensä. Syöpähoitojen aikana lapset tarvitsevat tukea kivunlievitykseen, kaverisuhteisiin ja kouluun tai päiväkotiin paluuseen. Sairauden ja hoitojen aiheuttamien kokemusten käsittely vaatii systemaattista tukea tarvittaessa usean vuoden ajan. Psykososiaalisen tuen kehittäminen tarjoaa myös lapsille parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa elämää sairauden jälkeen ja siitä huolimatta.

Sylva säätiön raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ julkaistiin 31.5. Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin psykososiaalisesta tuesta ja kansallisesta syöpästrategiasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Syöpä koskettaa sairastuneen lisäksi hänen koko perhettään ja läheisiään. Siksi on tärkeää, ettei heidän psykososiaalista tukeaan unohdeta ja ettei heitä jätetä yksin. Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten läheisillä on oltava saatavilla terapeuttista tukea, vertaistukea ja epävirallista tukea koko hoitopolun ajan ja myös tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamiseen. Sylva tekee valtavan hienoa työtä ja halusimme julkaista heidän raporttinsa eduskunnassa, jotta tärkeä viesti menee kaikkiin eduskuntaryhmiin. Pidän tärkeänä että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi psykososiaalisen tuen standardien valmistelun. Tämä olisi tärkeä askel asiassa eteenpäin”, kommentoi Sari Sarkomaa tuoreeltaan raporttia.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Antti Karjalainen
Sylva-säätiö
tutkimusjohtaja
050 3743277
antti.karjalainen@sylva.fi

Sari Sarkomaa
Eduskunnan syöpäverkosto
puheenjohtaja
kansanedustaja
050 511 3033Lue raportti kokonaisuudessaan tästä

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä.

Hallituksen vaalilupaus vanhushoivan kuntoon laittamisesta on vakavassa vastatuulessa. Työvoimapulasta johtuen hoitajamitoituksen toteutuminen näyttää mahdottomalta määräajassa. Vanhushoivan tilanne on heikentynyt entisestään, hoitopaikkoja suljetaan ja kynnys päästä kotihoidon piiriin on myös noussut. Hyvää tarkoittavat toimet ovat heikentäneet tilannetta.

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä. Edustajien mukaan eduskunnan käsittelyssä olevasta vanhuspalvelulain toisesta osasta ei löydy luvattuja ratkaisuja kotihoidon heikentyneeseen tilanteeseen, eikä muihinkaan vanhustenhuollon haasteisiin.

”Kokoomuksen mielestä hyvä hoiva on varmistettava jokaiselle palveluita tarvitsevalle ikäihmiselle. Valitettavasti hallituksen esittämät lakimuutokset eivät tilannetta paranna, vaan ovat johtamassa ojasta allikkoon. Hoitajamitoituksen käsittelyn yhteydessä hallituspuolueet ummistivat silmänsä siltä, että kirjaukset lakiin eivät auta, jos hoitajia palveluiden toteuttamiseksi ei ole. Nyt tilanne on kriisiytymässä pahasti”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Vasemmistovihreä hallitus on poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohtia.  Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Nämä ihmiset ovat odottaneet korjausta tilanteeseen koko hallituskauden ajan, mutta eduskunnan käsittelemästä vanhuspalvelulain uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Hallituksen on tunnustettava tosiasiat ja kutsuttava koolle eri alan toimijat ja yhteistyössä etsittävä keinoja, joilla turvataan vanhusten hoito tässä ja nyt”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii.

”Hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyys on merkittävin riski vanhushoivan laadukkaalle toteuttamiselle. Jo nyt ollaan tilanteessa, että hoitajapula on johtanut hoivakotien sulkemiseen ja siihen, ettei vanhuksia ole voitu ottaa vastaan hoivakoteihin kiristyneen hoitajamitoituksen takia, vaikka siellä olisi ollut tyhjiä paikkoja. Nyt käsittelyssä oleva esitys tuo mukanaan edelleen tiukennuksia nykylainsäädäntöön ja saattaa vaikeuttaa tilannetta entisestään”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Terhi Koulumies sanoo.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä todetaan suoraan (s. 65), että ”Henkilöstön heikko saatavuus aiheuttaa riskin sekä uudistuksen 1. vaiheen (ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus) että 2. vaiheen (kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistaminen) toimeenpanolle. Lisäksi henkilöstön heikko saatavuus voi aiheuttaa sen, että asiakkaiden tarvitsemia ympärivuorokautisia tai kotihoidon palveluja ei voida toteuttaa laadukkaasti tai jopa sen, että niiden saatavuus saattaa heikentyä.”

”Kokoomus pitää merkittävänä riskinä, että iäkkäät moni- ja muistisairaat ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esitimme, että hallituksen on varmistettava hoitajamitoituksen toimeenpanossa, että sillä ei vaaranneta palveluiden saatavuutta ja heikennetä kotihoitoa. Lisäksi vaadimme, että hallitus tuo lakiesityksen ympärivuorokautisen hoivan pääsyn valtakunnallisista yhtenäisistä kriteereistä, jotta ikäihmisten yhdenvertaisuus voidaan varmistaa. Hallituksen on myös viipymättä tuotava esitykset sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tässä akuutissa tilanteessa”, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesityksen käsittelyyn osallistuneet kokoomusedustajat sanovat.

Kokoomuksen edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jättivät torstaina 16.6. vastalauseen vanhuspalvelulain käsittelyn yhteydessä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Terhi Koulumies, 050 350 0055

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla tämä oikeus on jo.

Toimenpide olisi oikeudenmukainen täsmätoimi helpottamaan nousevien arjen kustannusten kanssa kamppailevien ihmisten arkea. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellisen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien mittavan epäoikeudenmukainen kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin. Sarkomaa on tehnyt asiasta lakialoitteen.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille, etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin mukaan putkiremontti maksaa keskimäärin 770 euroa neliöltä koko Suomessa. Pääkaupunkiseudulla putkiremontti maksaa keskimäärin 1053 euroa neliöltä. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kotitalousvähennyksen ulottamisesta myös taloyhtiöiden toteuttamiin remontteihin syksyn budjettiriihessä”, Sarkomaa sanoo.

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksestä sekä osakkaan vastikeperusteisesta osuudesta kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo. ”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä sekä verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenet Sari Sarkomaa (kok.) ja Sari Multala (kok.) ovat huolissaan hallituksen päätöksistä leikata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoitusta. Päätöksellä on rajut heikentävät vaikutukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun, lasten mahdollisuuteen oppia ja opettajien opettaa. Koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseen on jo vuosia panostettu merkittäviä summia.

”Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Käytännössä tämä tulee johtamaan opettajien työsuhteiden päättymiseen ja ryhmäkokojen kasvamiseen, sekä oppimisen tuen heikompaan saatavuuteen”, aloittavat edustajat.

Nyt nämä koulutuksen tasa-arvorahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden vuoden 2023 alusta päätetty merkittävä leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen rahoituksen leikkaus (yli 130 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan) vuoden 2023 alusta vastaa OAJ:n arvion mukaan esimerkiksi perusopetuksessa yli 1400 opettajan palkkakustannuksia.

”Nyt jos koskaan pitäisi investoida pitkäjänteisesti koulujen työrauhaan, eikä leikata voimavaroja opetuksesta. Rahoitustason yhtäkkinen leikkaaminen on valtava uhka varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle: kasvattajia ja opettajia on päiväkodeissa ja kouluissa jatkossa vähemmän”, edustajat jatkavat.

Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahat lisättäisiin valtion budjettiin pysyvästi, eikä jokavuotisena hankerahana.

”On vakava virhe, että hallitus ei kyennyt priorisoimaan kasvatusta ja koulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen määräaikaisten rahojen vakinaistamiseksi. Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan työrauhaa eikä jatkuvaa hankepyöritystä ja epävarmuutta”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala 040 531 7104

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa aluevaltuustoja toimiin, joilla estetään senioreiden terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävien palvelujen jääminen aluehallintouudistuksen jalkoihin.

Viime viikolla julkaistussa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä palveluiden ajankohtaista tilaa tarkastelevassa Sosiaalibarometrissa nousi suurimpana huolena esiin se, ettei ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa eikä palveluita ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden valmistelussa.

”On elintärkeää estää negatiivisen kierteen synty, jossa ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut rapautuvat ja hoitoon pääsy palvelutarpeen kasvun vuoksi vaikeutuu entisestään. Sosiaalibarometrin viesti on hälyttävä ja siihen reagoitava ripeästi”, Sarkomaa sanoo.

Tuoreet aluevaltuustot valmistelevat parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Sarkomaan mukaan uudistuksessa on varmistettava, etteivät senioreille tärkeät ennaltaehkäisevät palvelut jää hallintouudistuksen jalkoihin.

”Liikunnan, soten, sivistystoimen ja järjestöjen yhteistyöhön pitää panostaa ja liikunnan edistäminen sekä kuntoutus pitää nostaa senioreiden palveluiden keskiöön. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Aluevaltuutettujen on nostettava ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön ykkösagendalle”, Sarkomaa muistuttaa.

Barometriin vastanneet olivat huolissaan myös siitä, häviävätkö aluehallintouudistuksen myötä aiemmin sosiaali- ja terveystoimen rahoittamat ei-lakisääteiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut.

Vastanneilla oli erityinen huoli pitkäaikaissairaiden kotihoitoa tarvitsevien, haja-asutusalueilla asuvien ja digipalveluita taitamattomista. Heidän palveluiden epäiltiin jäävän katveeseen, kun hyvinvointialueiden työ käynnistyy. Seniorit on tavoitettu kunnissa tähän asti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille yhteys oman kunnan ikääntyneiden tilaan ja tarpeisiin pelätään katkeavan.

”Aluevaltuutettujen on välttämätöntä kerätä ikääntyneille onnistuneiksi koetut käytännöt yhteen ja huolehtia palveluiden jatkumisesta. Seniorit on myös otettava vahvasti mukaan palveluiden suunnitteluun”, Sarkomaa sanoo.

”On myös iso riski, että hyvinvointialueiden palveluihin tarkoitetut rahat valuvat muutoskustannuksiin ja hallintoon. Aluevaltuustojen ratkaisuista riippuu, pääsevätkö ihmiset jatkossa hoitoon sujuvasti ja nopeasti, ja pysyvätkö palveluiden kustannukset hallinnassa. Sote-uudistusta ei ole vielä tehty. Työ on vasta alussa”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa puhui keskiviikkona Kansallisen Senioriliiton juhlaristeilyllä senioreiden palveluista uusilla hyvinvointialueilla.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho nostavat esiin, että hoitotakuusta uupuvat konkreettiset keinot hoitoon pääsyn parantamiseksi. Edustajien mukaan näyttää siltä, että sotepalveluiden uudistus jää sittenkin seuraavalle hallitukselle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén esitteli torstaina hallituksen esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta perusterveydenhuollossa. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho nostavat esiin, että hoitotakuusta uupuvat konkreettiset keinot hoitoon pääsyn parantamiseksi. Edustajien mukaan näyttää siltä, että sotepalveluiden uudistus jää sittenkin seuraavalle hallitukselle.

”Tavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, jos henkilöstöä ei ole ja keinot uupuvat. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa Kela-korvausta, mikä tulee lisäämään entisestään julkisen perusterveydenhuollon kuormaa. Miten hallitus aikoo varmistaa, että tulevilla hyvinvointialueilla on keinot ja resurssit purkaa hoitojonot ja yltää hoitotakuun vaatimukseen? Tämä näyttää nyt jäävän seuraavan hallituksen päänvaivaksi”, edustajat sanovat.

Hoitotakuuesitys ei myöskään sisällä Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotettua esitystä, jonka mukaan psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito on toteutettava neljässä viikossa hoidon tarpeen arvioinnista. Kokoomusedustajat vaativat Terapiatakuuta kannattaneilta hallituspuolueilta korjausliikkeitä asiassa.

”Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa Terapiatakuu -kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Kansalaisaloitteen käsittely on kuitenkin jumittunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jossa hallituspuolueiden äänillä päätettiin yhdistää asia hoitotakuun käsittelyyn. Onkin valtaisa pettymys, että hoitotakuu -esitys ei lupauksista huolimatta pitänyt sisällään Terapiatakuun mukaista muutosta”, edustajat sanovat. ”Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Eduskunnan on nyt aika käsitellä kansalaisaloite Terapiatakuusta ja siinä punnitaan hallituspuolueiden puheet lopullisesti”, edustajat sanovat.

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Paula Risikko 09 432 3107

Mia Laiho 050 433 6461

Suomen Sairaanhoitajat ry 12.5.2022, 06:00

Jos haluamme terveydenhuoltomme toimivan ja sairaanhoitajapulan ratkeavan, järjestelmän rakenteissa olevat viat tulee viipymättä korjata. 
Ellei näin tehdä, vaadimme että se kerrotaan avoimesti ja suoraan. Haluamme, että kaikki osapuolet, niin päättäjät kuin kansalaisetkin, ovat hyvin vahvasti tietoisia päätösten tai päättämättä jättämisen seurauksista. 

—  Me Suomen Sairaanhoitajissa näemme, että rakenteissa olevat valuviat heikentävät merkittävästi terveydenhuollon kriisin, erityisesti sairaanhoitajapulan ratkaisemista. Olemme osoittaneet kuusi tärkeintä epäkohtaa, joiden ratkaiseminen vaatii valtionjohtotasoista havaitsemista, puuttumista ja päättämistä. Korjaaminen vaatii niin ikään budjettirahoituksen ohjaamista näiden rakenteellisten epäkohtien korjaamiseen. Näihin asioihin vaikuttamisen aika on nyt, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela. 

— Sairaanhoitajapula on vakava. Nyt emme enää ole tässä varoittelemassa tilanteen pahenemisesta. Tilanne on kriittinen ja edelleen eskaloitumassa, tiivistää asiantuntija Anna Suutarla Suomen Sairaanhoitajista. 

Jos sairaanhoitajapulaa ei ratkaista, sote-palveluja ei voida toteuttaa suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Sillä on väistämättömät, yhä pahenevat seuraukset väestön terveyspalveluiden saatavuuteen ja hyvinvointiin sekä huoltovarmuuteemme kriisiaikoina. 

Suomen Sairaanhoitajien listaamat kuusi rakenteissa olevaa epäkohtaa liittyvät seuraaviin isoihin kokonaisuuksiin: 

 • Palkka on nostettava asianmukaiselle tasolle.
• Hoitotyön koulutuksen korkea taso ja tasalaatuisuus on turvattava.
• Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on uudistettava. 
• Osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut on turvattava.
• Työn tekemisen edellytysten on oltava kunnossa.
• Hoitotyön johtaminen on turvattava.

Suomen Sairaanhoitajat tapasi hoitotyötaustaisia kansanedustajia toukokuussa. Meidän viestimme oli, että näiden rakenteellisten epäkohtien korjauksien tulee näkyä puolueiden hallitusohjelmatavoitteissa. 

Merja Mäkisalo-Ropposen (Sdp) mukaan sairaanhoitajan osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut ovat elinehto sille, että motivaatio työssä säilyy. 

—  Sairaanhoitajilla tulee olla systemaattisia mahdollisuuksia uralla kehittymiseen ja etenemiseen, joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Kliinisesti erikoistuneille tulee olla työelämässä vakansseja. Ylempien korkeakoulututkintojen myötä tulee avautua myös kliinisiä urapolkuja. Kliinisten urapolkujen lisäksi tarvitaan polkuja opettajaksi, johtotehtäviin tai tutkimus- ja kehittämistyöhön, unohtamatta digiosaamista. Tällainen kokonaisuus edistää niin hoitotyön ja terveyspalveluiden laatua kuin hoitoalan veto- ja pitovoimaa, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Piritta Rantanen (Sdp) pitää resursointia ja ennakointia tärkeinä edellytyksinä sille, että yksittäinen sairaanhoitaja voi onnistua ja jaksaa työssään. 

—  Sairaanhoitajalla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti, se tulee turvata, Rantanen korostaa. 

Suomen Sairaanhoitajat muistuttaa, että jos työn tekemisen edellytykset halutaan saada kuntoon, se tarkoittaa henkilöstömitoituksen ja -rakenteen turvaamista budjettirahoituksella. Poissaolojen ennakointiin ja kriisitilanteisiin on niin ikään varauduttava budjettitasolla. 

Paula Risikko (Kok.) on samoilla linjoilla monista Suomen Sairaanhoitajien esittämistä sairaanhoitajapulaa ylläpitävistä rakenteista. Hän painottaa ison mittakaavan rakenteiden korjaamisen tärkeyttä.  Sairaanhoitajien koulutustason laskeminen on uhka, joka pitää torjua.

— Koulutustason laskemisesta seuraavaa ammattitaidon ja pätevyyden romahtamista ei pidä päästää tapahtumaan. Se olisi hyvin lyhytjänteinen ratkaisu, Risikko varoittaa.

Risikko myös toteaa sen tosiasian, jota on liian harvoin valtaa pitävien suusta kuultu: 

—  Sairaanhoitajan palkka on jäänyt jälkeen työn vaativuudesta.

Hoitajataustaiset kansanedustajat korostivat myös hoitotyön johtajuuden merkitystä.

—  On oleellista, että hoitotyön johtaminen turvataan sote-palveluissa joka tasolla, siitä tulee huolehtia myös tulevilla hyvinvointialueilla, Risikko painottaa. 

Sari Sarkomaan (Kok.) mielestä nyt on oikea aika vaikuttaa Suomen Sairaanhoitajien esiin nostamiin asioihin. 

—  Pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioiden.  Kannatan Suomen Sairaanhoitajien esitystä siitä, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot, joiden rahoittamisesta valtio vastaisi, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mukaan on myös huolehdittava siitä, että ammattikorkeakouluissa laadukas perusopetus mahdollistetaan riittävällä resursoinnilla. Pienryhmä- ja simulaatio-opetus on niin ikään mahdollistettava. Suomen Sairaanhoitajien esittämiin rakenteiden epäkohtiin tulee Sarkomaan mukaan saada konkreetit ratkaisut. Ne vaativat taakseen selkeän päätöksen.

—  Jos nämä sairaanhoitajapulaa ylläpitävät rakenteissa olevat virheet halutaan korjata, niitä varten on osoitettava kehysriihitasolla rahaa, jatkaa Sarkomaa. 

Suomen Sairaanhoitajat tulee nostamaan nämä asiat esiin lukuisien vaikuttajatahojen kanssa uudelleen ja uudelleen.

— Tulemme myös seuraamaan kuinka asiat etenevät: syntyykö päätöksiä ja ohjataanko budjettirahaa sairaanhoitajapulaa tukevien rakenteiden korjaamiseen. Meillä on edessä pelottava tilanne, jos näin ei tehdä, Nina Hahtela toteaa.  

Lisätiedot: Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela, 010 321 3331

Haastattelupyynnöt: Suomen Sairaanhoitajien viestintäpäällikkö, Eva Agge, 044 529 0042

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että keskustelu työterveyshuollosta käydään perusteellisesti ilman ideologisia silmälaseja. Keskustelu työterveyshuollosta ryöpsähti, kun THL:n johtaja Mika Salminen totesi Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”.

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työterveyshuollon heikentäminen ei kohentaisi perusterveydenhuoltoa vaan entisestään kuormittaisi julkista palvelua. Sarkomaa pelkää, että se voisi pahimmillaan ajaa koko terveydenhuollon kriisiin.

”Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päin vastainen”, Sarkomaa sanoo.

”On hyvä muistaa, että työterveyshuollon rahoittavat työnantajat ja työntekijät. Valtion suora osuus työterveyshuollon kustannuksista (0,3 % vuonna 2017) on hyvin pieni ”, Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle on välttämätöntä julkisten terveyspalveluiden ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on oltava siinä nykyistäkin vahvempi rooli.

”Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa edistämään työntekijöiden työturvallisuutta, työkykyä ja terveyttä muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Työterveyshuoltoa on jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä”, Sarkomaa sanoo.

Terveyspalvelujen saatavuutta parantavia ratkaisuja on kiirehdittävä
Sarkomaan mielestä hallituksen olisi nyt hoitoon pääsyä heikentävien toimien sijaan kiirehdittävä terveyspalveluiden saatavuutta parantavia ratkaisuja.

”Hallitus aikoo toteuttaa valtavan leikkauksen yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen yhä useamman siirtyessä yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön lisäkuormitus ja ruuhkautuminen”, Sarkomaa sanoo.

”Terveydenhuoltoa heikentävien toimien sijaan on ripeästi saatava ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi. Hallituksen lupaama hoitotakuuesitys on edelleen tuomatta eduskuntaan. On epäselvää onko sen toteuttamiseksi löydetty keinoja saatikka riittävää rahoitusta”, Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, mutta estäneet eduskunnassa jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn. Eduskunnan on saatava käsitellä kansalaisaloite terapiatakuusta ennen kuluvan kauden päättymistä, jolloin aloite raukeaisi”, Sarkomaa vaatii.

Tiedote 26.3.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Hallituksen tekemättömyys vaarantamassa yliopistosairaaloiden jatkon

Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksessa yliopistosairaaloiden rooli ja rahoitus on edelleen varmistamatta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho vaativat hallitukselta pikaisesti yliopistosairaaloiden roolin ja tehtävät turvaavan lainsäädännön antamista.

”Yliopistosairaaloiden tehtävät vaativan erikoissairaanhoidon, lääketieteellisen koulutuksen ja kliinisen tutkimuksen osalta ovat elintärkeä osa suomalaista korkealaatuista terveydenhuoltoa. Sote-alan kannalta välttämättömän tutkimuksen ja koulutuksen kohtalo on ratkaistava kehysriihessä ja tuomalla täsmentävää lainsäädäntöä eduskunnan käsiteltäväksi”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Pidän vaarallisena valuvikana, että maastamme puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja koulutus rahoitetaan. Suomalaisen erikoissairaanhoidon mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa on turvattava lailla ja yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa”, Sarkomaa sanoo.

”Miten yliopistosairaalat voivat ylläpitää sen hoitamia vaativia ja korkeaa ammattitaitoa ja osaamista vaativia tehtäviä, kuten vaativia lasten sydänleikkauksia, lääketieteellisiä tutkimuksia, valmiutta yhteiskunnan kriisitilanteiden hoitoon ja uusien ammattilaisten koulutusta, jos sille ei ole osoitettu siihen erillistä rahoitusta? Yliopistosairaaloilla on vastuullaan vaativia tehtäviä, joita ei voi jättää tekemättä”, sanoo Laiho

Eduskunta edellytti soteuudistuksen yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa. Lisäksi edellytettiin, että hallituksen on turvattava yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuus tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta.

”Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa valtiolta, mutta yliopistosairaaloiden asemaa ja rahoitusta ei ole laissa erikseen säädelty. On käsittämätöntä, että hallitus ei alun perin varmistanut yliopistosairaaloiden roolia jo osana soteuudistusta. Nyt uudet aluevaltuustot ovat jo aloittaneet työnsä, mutta yliopistosairaaloiden asema ja rahoitus ovat edelleen täysin auki. Yliopistosairaaloiden toiminta ja rahoitus tulee olemaan suurissa ongelmissa hyvinvointialueiden aloittaessa, jos asiaa ei kiireellisesti korjata”, edustajat sanovat.

Sarkomaa ja Laiho kantavat huolta myös soten rahoitusmallista, joka vähentää varsinkin Uudenmaan alueen ja HUS:n rahoitusta. Edustajat muistuttavat, että pääkaupunkiseudun erityistarpeet, kuten suuren maahanmuuttajaväestön, sekä päihteiden ja syrjäytymisen aiheuttamat lisäpalvelutarpeet on huomioitava myös rahoituksessa.

”Rahoitusmallia tulee korjata. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa”, edustajat sanovat.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461