Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 13.3.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa kokoomuksen vaateen ennakollisesta koronatestituloksesta edellytyksenä maahan saapumiselle. Kaikissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta ennakollinen negatiivinen koronatestitulos. Suomessa hallitus ei ole asiaa koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan.

”Korona runtelee kovalla kädellä maatamme, silti muuntovirus on saa valua rajojen yli. Vaatimalla pakollista ennakkotestitodistusta voitaisiin estää suuri osa koronatartuntojen maahanpääsystä. On valtava pettymys, että eduskunnan käsittelyssä oleva tartuntatautilain muutos ei tuonut kipeästi kaivattuja ratkaisuja rajojen koronatorjuntaan.  Esitys vain terävöitti aluehallintoviraston oikeutta nykylainsäädännön perusteella määrätä myös henkilöjoukkoa koskevasta terveystarkastuksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Mielestäni on vastuutonta, että rajojen tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia rajoituksia”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että vaikuttavia, vähemmän arkielämää rajoittavia keinoja on edelleen ottamatta käyttöön epidemian hillitsemiseksi. Kokoomus on koko koronaepidemian ajan vaatinut hallitukselta esitystä, jolla voidaan säätää kasvomaskien käytöstä velvoittavasti sisätiloissa ja joukkoliikenteessä.

”Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos virus saa vapaasti valua maahamme ja rokotustahti matelee. Usea etulinjassa työtään tekevä hoitaja on edelleen ilman rokotusta ja joutuu matkustamaan ruuhkabussissa henkensä kaupalla töihin, koska hallitus ei vieläkään ole aikaansaanut maskivelvoitetta. Sama huoli on monella opettajalla, poliisilla sekä suomalaisella, joiden on työnsä vuoksi kuljettava päivittäin joukkoliikenteessä”, Sarkomaa sanoo.

”On kummallista, että hallitus väläyttelee liikkumisrajoituksia ennen kuin muut käytettävissä olevat toimet on tehty. Toimien marssijärjestys ei tunnu oikeasuhtaiselta. Lievemmät keinot on otettava käyttöön ensin, ennen kuin ulkonaliikkumiskiellon kaltaisia, ihmisten perusoikeuksia merkittävällä tavalla rajoittavia toimia edes harkitaan otettavaksi käyttöön”, Sarkomaa sanoo.

Julkisuuteen on tihkunut tietoja ulkonaliikkumisrajoituksesta, siten, että vain samassa taloudessa asuvilla olisi mahdollista ulkoilla yhdessä.

Mielestäni tämä olisi kova ja eriarvoistava keino. Esimerkiksi usealle yksinasuvalle seniorille ulkoilu auttajan kanssa on ainoa kontakti toiseen ihmisen, eikä sitä pidä estää. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä”, Sarkomaa sanoo.

”On täysin selvää, että maan hallituksen on ensin estettävä virusryöpyn pääsy yli rajojen ennen kuin rajoitetaan ihmisten liikkumista ulkona”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Yksi elämä -eduskuntaverkoston kannanotto, 11.3.2021

Tällä hetkellä Suomessa suurin osa aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljäsosa aikuisista on selvästi lihavia. Lihavuus lisääntyy iän myötä. Suomalaisista 2-16-vuotiaista tytöistä lihavia on neljä prosenttia ja pojista kahdeksan prosenttia. Suomalaisilla 17-29-vuotiailla naisilla ja miehillä vastaavat luvut ovat 19 prosenttia ja 17 prosenttia (THL 2020).

Lihavuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys sairastavuuden, työelämässä jaksamisen, tuottavuuden, ennenaikaisen eläköitymisen, ikääntyneiden toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen kannalta. Ylipaino aiheuttaa ilmiönä terveydenhuollolle lisäkustannukset, joiden arvioidaan olevan 1,4–7 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.

"Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat pysäyttämässä suotuisaa kansanterveytemme kehitystä. Lihavuusepidemian kääntäminen laskuun on välttämätöntä. Tämä edellyttää sitä, että kaikessa päätöksenteossa niin kunnissa kuin eduskunnassa pyritään nykyistä tavoitteellisemmin luomaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia ihmisille oman terveyden edistämiseen, vaatii eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok).

Ylipaino aiheuttaa esimerkiksi merkittävän osan ihmisillä todetusta uniapneasta. Arviolta jopa yli kymmenellä prosentilla suomalaisista on uniapnea.

"Yhteiskunnallisilla päätöksillä on vaikutettava vahvemmin elinympäristöön, jotta jokainen voi toteuttaa terveitä elämäntapoja. Esimerkiksi ”tunti liikuntaa päivässä” koululaisille on tärkeä ohjeistus, muistuttaa eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps).

Ylipainon voimakas lisääntyminen on yhteiskunnallisten muutosten aiheuttama. Elinympäristömme on muuttunut niin, että ruokatarjonta on entistä runsaampaa. Ruutuaika ja liikkuminen paikasta toiseen ilman lihasvoiman tarvetta ovat lisääntyneet. Lihavuus jakautuu Suomen väestössä epätasaisesti ja eniten sitä esiintyy vähemmän koulutetuilla ja heikommassa sosiaalisessa asemassa olevilla ihmisillä.

Hallitusohjelman kirjauksissa on tunnistettavissa useita keinoja, joilla voidaan edistää kansanterveyttä. Hallitusohjelmaan on esimerkiksi kirjattu lupaus selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön terveyttä edistävä vero.

Me allekirjoittaneet järjestöt muistutamme yhdessä eduskunnan Yksi elämä -verkoston kanssa, että koska lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, sen torjumiseksi tarvitaan vaikuttavia yhteiskunnallisia päätöksiä.

• Suomessa on otettava käyttöön terveysperusteinen verotus, joka puuttuu liialliseen sokerin, suolan ja tyydyttyneen rasvan saantiin, linjaa SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas.

Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) on tehnyt esityksen veromalliksi, jonka tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan.

Yksi elämä -eduskuntaverkosto

SOSTE ry

Syöpäjärjestöt

Sydänliitto

Diabetesliitto

MIELI Suomen Mielenterveys ry

Aivoliitto ry

Hengitysliitto

Filha

Duodecim

Terve Paino ry

Tiedote 11.3.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä liikkumisrajoitusten on oltava aina aivan viimesijainen keino rajoittaa koronan leviämistä. Sarkomaan mukaan kyse olisi eriarvoistavasta ja kovasta toimesta.

”Hallituksen kaavailut liikkumisrajoituksista erityisesti pääkaupunkiseudulle herättävät valtavasti huolta. Kaikki kivet on käännettävä ennen kuin ihmisten perusoikeuteen liikkua puututaan. Ihmiset ovat lähestyneet viestein, miksei ensin estetä koronan vyörymistä maan rajojen yli ja vasta sitten rajoiteta ihmisten liikkumista”, Sarkomaa sanoo.

Valtioneuvostossa on valmisteltu luonnosta liikkumisen rajoittamisesta. Rajoitusten aikaan lenkkeily ystävien kesken ei olisi mahdollista. Ainoastaan samassa taloudessa asuvien olisi mahdollista ulkoilla yhdessä. Sarkomaan mukaan näin raju yhdessä liikkumisen rajoittaminen olisi eriarvoistava eikä kuulosta mitenkään oikeasuhtaiselta toimelta. 

”Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Koronarajoituksissa tarvitaan enemmän ymmärrystä  ihmisten arjen erilaisuudesta. Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin ja yhdessä liikkumiseen on löydettävä myös yksinasuville terveysturvalliset mahdollisuudet. Liikkuminen ulkona lisää koronakestävyyttä monin tavoin ja sen pitää olla mahdollista kaikille tietenkin terveysturvallisuutta noudattaen. Ulkoilu on ihmisille henkireikä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kantaa erityistä huolta koronan vaikutuksista lasten, nuorten ja senioreiden arkeen. Hänen mukaansa liikkumisrajoitukset ja yhdessä ulkoilun kieltäminen osuisivat taas juuri näihin ryhmiin.

”Moni seniori tarvitsee ulkoiluun tueksi toisessa taloudessa asuvan ihmisen apua. Tämän vuoksi  liikkumista yhdessä ei pitäisi missään tapauksessa kategorisesti  rajoittaa samassa taloudessa asuvien oikeudeksi. Monelle esimerkiksi kerran viikossa ulkoilu kolmannen sektorin vapaaehtoisen auttajan tai ystävän kanssa saattaa olla viikon ainoa kontakti toiseen ihmiseen. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä”, Sarkomaa lisää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 6.3.2021

Julkaisuvapaa heti

Koronakriisin vaikutuksesta hoito- ja palveluvelka on kasvanut ennätysmäiseksi. Perjantaina hallitus kertoi esittävänsä valmiuslaista otettavaksi käyttöön pykälää, jolla voidaan poiketa kiireettömän hoidon määräajoista. Tämän johdosta terveydenhuollon yksiköt voisivat siirtää kiireettömiä hoitoja koronapotilaiden hoidon tieltä. Kokoomuksen Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen pitävät tilannetta vakavana. Sote-uudistuksen väkinäinen runnominen eteenpäin kriisin keskellä herättää edustajissa huolta.

”Tänäänkin tuhannet suomalaiset jonottavat pääsyä terveydenhuoltoon. Jonotilanne tulee jälleen huononemaan nyt, kun hoitotakuusta joudutaan valmiuslailla tinkimään. Koronakriisin kerryttämän hoitovelan purku tulee koettelemaan terveydenhuoltoamme mahdollisesti vuosien ajan. Hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia. Eduskunnan on pikaisesti saatava arvio siitä, miten nykyisen hoitotakuun päälle kertynyttä velkaa kurotaan umpeen ja miten se rahoitetaan”, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Hallitusohjelmassa luvataan nopeampaa hoitoonpääsyä hoitotakuun tiukentamisen muodossa, mutta koronan kerryttämän hoitovelan alla tuo tavoite on lipumassa yhä kauemmas. Hallituksen tulee nyt avoimesti kertoa, onko tavoite seitsemän päivän hoitotakuusta ylipäänsä mahdollinen tällä hallituskaudella”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Vaadimme hallitusta avaamaan suunnitelmaa koronan hoitovelan lyhentämiseksi ja kertomaan hallitusohjelmassa linjatun hoitotakuun tiukennuksen kohtalosta pikaisesti”, puolueen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Edustajat pitävät hälyttävänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin rakennetaan uutta hallintoa tilanteessa, jossa hoitoonpääsy on pahasti kriisiytynyt ja mitään selkeää suunnitelmaa tai kestävää rahoitusta ongelman ratkaisemiseksi ei ole esitetty.

”Hallituksen sote-esitys on puhtaasti rakenteellinen uudistus, joka ei tarjoa mitään keinoja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Päinvastoin esitys heikentää alueiden päättäjien mahdollisuuksia hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa jonojen purkamisessa. Soten rahoitusmalli taas lupaa monille alueille leikkauksia ja säästöjä. Riskinä on siirtyminen kohti kahden kerroksen järjestelmää, jossa ne, joilla on varaa, hankkivat terveysvakuutuksen, kun taas pienituloiset jäävät kärvistelemään kasvavien jonojen ja heikentyvien terveyspalvelujen piiriin”, Ikonen sanoo.

”Meillä on käsissämme ennätyksellinen hoitovelka ja hallitus rakentaa sotea, joka heikentää hoitoonpääsyä ja kiihdyttää kustannusten kasvua. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida”, Laiho sanoo.

Myös hallituksen aikoma Kela-korvauksen leikkaus lisäisi painetta julkisiin palveluihin. Yksityisestä lääkärikäynnistä sai Kela-korvauksia vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa suomalaista, ja käyntejä oli 3,34 miljoonaa.

”Kela-korvaus on yhteiskunnalle edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, sillä valtion 90 miljoonan euron panoksella saadaan noin 1 miljardin euron kokonaisrahoitus. Aikooko hallitus perua aikomansa Kela-korvauksen leikkauksen, joka toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä, lisäisi julkisen sektorin taakkaa entisestään ja saattaisi jopa kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia”, edustajat kysyvät.

”Kokoomuksen mielestä ihmisten oikea-aikaisten palveluiden turvaamiseksi on järkevää hyödyntää hoitojonojen purkamisessa ja nopeamman hoitoonpääsyn tavoittelussa yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Siksi Kela-korvausta olisi järkevä korottaa ja palveluseteleiden käyttöä laajentaa. Ihmisille on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin se, että mikä taho palvelun tuottaa”, Sarkomaa sanoo.

Edustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen hoitotakuusta ja hoitovelan purkamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Mia Laiho, p. 050 433 6461

Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

TIEDOTE 5.3.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Saara-Sofia Sirénin ja Sari Multalan mukaan hallitus on ajamassa karille saimaannorpan suojelutyössä. Ministerit Jari Leppä (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.) lupasivat toimia saimaannorpan suojelemiseksi heinäkuussa 2019 tapahtuneiden kuuttikuolemien jälkeen. Ministerit asettivat tuon kesän jälkeen työryhmän selvittämään keinoja saimaannorpan ja Saimaan kalastuksen yhteensovittamiseen. Vuoden työskennellyt työryhmä ajautui kuitenkin sisäisiin erimielisyyksiin eikä se päätynyt esittämään muutoksia verkkokalastuskiellon kestoon.

Kokoomusedustajien mukaan tehokkain keino olisi jatkaa verkkokalastusrajoituksia heinäkuun loppuun saakka. Verkkokalastus on kielletty nykyisin valtioneuvoston asetuksella Saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6. välisenä aikana.

”Verkkokalastuskieltoa on jatkettava heinäkuulle kuuttikuolemien estämiseksi. Hallitus olisi voinut korjata tilanteen jo viime kesäksi yhdellä asetusmuutoksella. Muutosta on puntaroitu jo vuoden päivät erimielisessä työryhmässä. Luonnonsuojelun nimiin vannova hallitus on ollut toistaiseksi hämmästyttävän voimaton laajentamaan saimaannorpan henkivakuutusta”, edustajat paheksuvat.

Saimaannorpan kanta on edelleen pieni, yli 400 yksilöä, pitkästä suojelutyöstä huolimatta. Ilmastonmuutoksen tuomat lämpimät talvet vaikeuttavat saimaannorpan pesimistä. Näin ollen muista syistä aiheutuvat kuolleisuudet on saatava loppumaan.

Esimerkiksi Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan heinäkuu on merkittävä kuuttien kuolleisuuden kannalta. Verkkoihin kuolleet norpat ovat olleet pääsääntöisesti alle 24 kilon painoisia yksilöitä. Kasvavat kuutit saavuttavat tämän painon vasta elokuussa.

”Seurantietojen perusteella kuuttien kuolemat ovat siirtyneet alkukesästä heinäkuulle. Muutosta puoltaa myös norppa-asetuksen yhteyteen jätetty lausuma, jonka mukaan säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen olisi lausuman mukaan tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa. Viime kesien tapahtumat puoltavat asetuksen pikaista päivittämistä”, edustajat vetoavat.

Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympärivuotista verkkokalastuskieltoa saimaannorpan elinalueilla. Asia on parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Myös kokoomuksen eduskuntaryhmästä on jätetty aloite verkkokalastuskiellon jatkamisesta heinäkuun loppuun saakka. Kyselyiden perusteella suurin osa Saimaan rantojen asukkaista kannattaa verkkokalastuskiellon laajentamista.


Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
09 432 3033

Saara-Sofia Sirén
09 432 3155

Sari Multala
09 432 3101

Tiedote 20.2.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien huutavan epäreilu kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä korjata räikeä epäkohta kevään kehysriihessä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen myös asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. 

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen kotitalousvähennyksen kautta”, päättää Sarkomaa 

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 19.2.

Julkaisuvapaa heti

REACT-EU-varat on tarkoitettu koronasta toipumiseen, joten koheesiokriteeristöä ei pidä käyttää varojen alueellisen jaon perusteena. Kymmenen vuotta vanhat alueellisen kehityksen kriteerit eivät voi olla pohjana myöskään tulevan ohjelmakauden rahoituksessa, vaativat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat.

Rakennerahastojen ohjelma-asiakirjaan on REACT-EU-lisärahoituksen osalta valmisteltu muutos, joka on menossa valtioneuvoston käsittelyyn helmikuun aikana. REACT-EU-välineellä tuetaan pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon. 

Ohjelma-asiakirjassa kuvataan REACT-EU-varojen alueellisen varojen jaon mekanismia. Varojen jaossa on käytetty koronan vaikutuksia tarkastelevaa tilastollista koronakriteeristöä (60 %), ja sen lisäksi alueiden välisiä kehityseroja kuvaavana koheesiomittaristona (40 %) ohjelmakauden 2014–2020 alueellista varojen jakoa, joka painottaa Pohjois- ja Itä-Suomea. 

Lähes kymmenen vuotta sitten valmisteltu kauden 2014–2020 varojen jako ei kuvasta alueellisten kehityserojen nykytilaa Suomessa eikä voi näin olla niin sanottu koheesiomittaristo. Maakuntien kokonaistilannetta tulee tarkastella ajantasaisen tiedon pohjalta tasapuolisesti, riippumatta maakunnan maantieteellisestä sijainnista. 

Useissa luotettavissa tutkimuksissa ja selvityksissä on osoitettu maakuntien kehityserojen kaventuneen ja muuttuneen. Viimeisten tutkimusten perusteella myös Etelä-Suomessa on heikosti kehittyneitä alueita ja Itä- ja Pohjois-Suomessa eriomaisesti eteenpäin päässeitä maakuntia. 

Ministeriön käyttämässä koronakriteeristössä on lisäksi päällekkäisyyttä koheesiokriteereiden kanssa, mikä kumuloi edelleen rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomen suuntaan ja vääristää REACT-EU-rahoituksen varsinaista käyttötarkoitusta, koronasta elpymistä. 

REACT-EU on tarkoitettu nimenomaan koronasta toipumiseen. Koheesiokriteeristöä ei tule tämän rahoituksen osalta käyttää lainkaan ja viittaukset kriteeristöön tulee poistaa rakennerahastoja koskevasta asiakirjasta, tiivistää kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat: 

kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj.
kansanedustaja Tiina Elo, vpj.
kansanedustaja Eveliina Heinäluoma, vpj.
kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo, vpj.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

• Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
• Neuvottelukuntaan kuuluu 58 edustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
• Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
• Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
• Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
• Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 16.2.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen iloitsevat siitä, että Kokoomuksen pitkään ajama perhevapaauudistus on viimein etenemässä. Kokoomus kiittää perhevapaauudistuksen perheille tuomia joustoja, erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ja ansiosidonnaisen pidentymistä, mutta on huolissaan siitä, että uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon edistymisestä työelämässä.

”Kokoomukselle perhevapaauudistus on pitkäaikainen tavoite. Me haluamme edistää tasa-arvoa, lapsen etua ja perheiden parempaa arkea. Kannatamme joustavaa mallia, koska perheet, lapset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Lisäjoustot ovat juuri sitä, mitä perheet ovat halunneet, mutta tasa-arvossa otetaan tällä uudistuksella korkeintaan vauvanaskeleita”, kokoomusedustajat arvioivat.

Kokoomuksen mukaan esityksen isoin kysymys on, lisääkö uudistus isien perhevapaiden käyttöä.

”Meidän silmiimme tasa-arvonäkökulma on aika lailla vesittynyt. Uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, miten isiä kannustetaan käyttämään yhteisiä vapaita, että vastaukset, miten tasataan äitiydestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua, eikä hallituksen esitys puutu siihen, että naisten työllisyys on Pohjoismaiden heikoin”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Ongelmana on myös se, ettei kotihoidontukeen haluta poliittisista syistä koskea, vaikka se tutkijoidenkin mukaan on naisille köyhyysansa.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa myös nämä odotukset myös teoin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Tiedote 13.2.21

Julkaisuvapaa

Hallituksen perhevapaauudistukseen kohdistuu isot odotukset, ja nyt on aika lunastaa ne, vaativat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen.

Lehtitietojen mukaan hallitus on julkaisemassa oman perhevapaamallinsa alkuviikosta. Kokoomusedustajat muistuttavat, että odotukset täyttääkseen uudistuksen tulisi olla aidosti tasa-arvoa lisäävä ja naisten työllisyyttä vahvistava.

”Jokainen ymmärtää, että tässä tilanteessa uudistus, joka heikentää työllisyyttä, ei tule kysymykseenkään. Meidän odotuksemme on, että Suomi saa aidosti tasa-arvoisen ja perheiden erilaiset tilanteet paremmin huomioon ottavan perhevapaauudistuksen. Nyt on aika näyttää, että Suomi on pohjoismainen, tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta myös perheille”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Kokoomus on ajanut pitkään kunnianhimoista perhevapaauudistusta ja lupaa tukea hallitusta, jos hallitus on valmis tuomaan eduskuntaan uudistuksen, joka vastaa odotuksiin.

”Meidän odotuksemme ovat, että perhevapaauudistus edistää tasa-arvoa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, kohtelee kaikkia erilaisia perheitä yhdenvertaisesti, vahvistaa naisten työllisyyttä ja edistää lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Me pidämme tärkeänä, että uudistus helpottaa perheiden arkea ja tuo lisää joustavuutta yhdenvertaisesti niin äideille kuin isille.”

Hallituksen aiemmin esittelevät linjaukset eivät kokoomusedustajien mukaan täytä perhevapaauudistukselle asetettuja odotuksia, sillä se arvioiden mukaan jopa heikentäisi työllisyyttä.

”Valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, kokoomusedustajat sanovat.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa nämä odotukset myös teoin.”

Lisätiedot:

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033