Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 11.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajilla ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenillä Sanna Lauslahdella ja Sari Sarkomaalla on vahva tahtotila vankistaa järjestöjen asemaa hyvinvoinnin rakentajina osana sote- ja maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksessa on asetettu samalle viivalle järjestöt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajina. Palveluiden tuottamisen lisäksi kansalaisjärjestöillä on suuri rooli esimerkiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisessä ja siksi uudistuksessa on tärkeää huolehtia järjestötyön jatkuvuudesta.
"Otamme kansalaisjärjestöjen huolen vakavasti vastaan. Järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä.  Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka tuottava tekijöilleen hyvää mieltä ja avun saajille hyvinvointia", toteaa Sanna Lauslahti.

Kunnilla on tähän asti ollut merkittävä rooli järjestöjen toimintaedellytysten takaamisessa mm. tilojen ja avustusten kautta. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee tehdä maakuntalakiin lisäys, jossa maakunta velvoitetaan yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Ei riitä, että yhteistyövelvoite on vain kunnilla.
"Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Hallitusohjelmassa nimittäin todeltaan, että vahvistetaan vertaistukea ja ihmisten osallisuutta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", perustelee Sari Sarkomaa.

"Vapaaehtoistyötä tulee maakunta-uudistuksessa vahvistaa, eikä heikentää.  Meillä ei ole varaa menettää esimerkiksi kuntoutuksen vertaistukea tai muita hyviä hyvinvointia parantavia toimijoita. On nimittäin kyse yli miljoonasta vapaaehtoistyötä tekevästä suomalaisesta", päättävät edustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

+358 50 512 2380

 

Sari Sarkomaa

+358 50 511 3033

Tiedote 6.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkistanut tänään ”Terve sisäilma kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin”-pamfletin, jossa esitetään 28 konkreettista toimenpide-ehdotusta rakentamaan terveen sisäilman kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita. Kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan johdolla valmistellussa pamfletissa esitetään tuleville kuntapäättäjille työkaluja, joilla kunnallisessa päätöksenteossa voidaan kitkeä ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia.

”Kokoomus haastaa kaikki tulevat valtuutettunsa tekemään töitä terveiden päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden eteen. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva vastuu siitä, että heidän kotikuntiensa tilat ovat terveellisiä käyttää. Seuraavalla valtuustokaudella tulee ottaa kärkitavoitteeksi terveelliset tilat jokaisessa Suomen kunnassa”, toteavat Lauslahti ja Sarkomaa.

”Hälyttävä määrä lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin erilaisille sisäilmaongelmille. Kauniit sanat siitä, että laitamme sisäilmaongelmat kuntoon ei riitä.  Seuraavina vuosina tarvitaan lukuisa joukko ripeitä ja konkreettisia toimia, joilla taataan terveellinen oppimisympäristö päiväkodeissa ja kouluissa ja työtila julkisissa rakennuksissa työtään tekeville työntekijöille.  Pamfletissa esitämme kuntatasolla tehtäviä toimenpiteitä, joilla kunnissa voidaan vaikuttaa sisäilmaongelmien nykyistä tehokkaampaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti ja niihin on puututtava matalalla kynnyksellä”, toteavat edustajat.

Kansanedustajien mukaan sisäilmaongelmat ovat valtakunnallinen haaste. Koska ongelma on niin yleinen, raportissa esitetään, että kuntiin luotaisiin sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn pureutuvat suunnitelmat.

”Jokaiseen kuntaan on saatava yli valtuustokauden ulottuva toimenpidesuunnitelma sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi, ja sen tulee pitää sisällään rakennusten vuosi- ja peruskorjaussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa valmiiksi toimintatavat siitä, miten epäiltyyn tai havaittuun sisäilmaongelmaan reagoidaan.  Jos sisäilmaongelmia tulee tietoon, tulee tilanteen selvittely aloittaa viipymättä. Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että sisäilmaongelmaisten rakennusten hidas korjaustahti on kerryttänyt peruskorjausvelkaa merkittävään määrään maamme kuntia. Peruskorjausvelan kehittyminen on syytä raportoida kerran vuodessa kunnanvaltuutetuille. Näin valtuutetuilla saadaan nykyistä selkeämmin tieto tekemättä olevista peruskorjauksista ja jokaiselle kuntalaiselle voidaan saada tieto tehdyistä korjaussuunnitelmista”, toteaa Lauslahti.

Yhtenä keinona kansanedustajat ehdottavat avoimuuden lisäämistä. Avoin, oikea ja saatavilla oleva tieto lisäisi monissa tilanteissa luottamusta ja vähentäisi huolta.

”Kouluterveydenhuollon velvollisuuksiin kuuluu tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus yhteistyössä muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Pidän tärkeänä, että raportit näistä tarkastuksista olisivat julkisia, jotta vanhemmilla ja tilojen kaikilla käyttäjillä olisi myös tieto siitä, missä kunnossa koulu- tai päiväkotirakennus on”, Sarkomaa toteaa

”Jokaisella koululaisella, heidän vanhemmillaan ja sairaalan työntekijöillä tulee olla helposti saatavilla oleva tieto siitä, mihin hän voi ilmoittaa epäilemistään sisäilmaongelmista. Kunnissa tulee olla yksi toimija, joka vastaanottaa nämä ilmoitukset ja vastaa selvitystyön aloittamisesta. Kuntien tulee tarjota kuntalaisille yksi taho, jonka kanssa asioida ja jonka he voivat luottaa ottavan vastuun ongelman selvittämisestä.  Jokaisella rakennuksella olisi hyvä olla oma nimetty talonmies”, edustajat päättävät.

Pamfletti kokonaisuudessaan: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Tiedote 4.4

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee oppositiopuolueiden linjaa siitä, että ihmisen valinnanvapauden sijaan he jatkaisivat kilpailutusmallilla. Kilpailuttamisessa maakunnan viranomaiset tekevät ratkaisut ihmisen puolesta.

”Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutus. Näin ihmisen ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan”, toteaa Sari Sarkomaa.

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät väittävät kannattavansa valinnanvapautta, mutta se ei toteudu heidän sote-malleissaan. Yhdessäkään opposition esityksessä ei lisätä ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Nykyinen kilpailuttaminen on saanut paljon kritiikkiä siitä, että se ei huomioi ihmisten omia toiveita ja suosii isoja yrityksiä.

”Vasemmisto haluaa jatkaa sillä linjalla, että esimerkiksi vammainen ei pääse valitsemaan asumispalveluitansa. Kokoomuksen ajama henkilökohtainen budjetti tuo vammaisen mukaan palveluiden suunnitteluun tuen kanssa, räätälöi hänelle yksilölliset palvelut ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Näin järjestöillä ja pk-yrityksillä on mahdollisuus olla mukana markkinoilla”, selventää Sarkomaa.

Kelan tutkimuksien mukaan edes merkittävä vamma ei vähennä henkilön halua vaikuttaa omiin palveluihinsa. Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla, vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla, ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja (Kelan työpaperi 95/2016).

”Oppositio vastustaa valinnanvapautta unohtaen ihmisen. Vammaiset ovat näyttäneet esimerkkiä valitsemisesta samaan aikaan kun vihervasemmisto väittää, etteivät ihmiset pystyisi valitsemaan”, toteaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Tiedote 29.3.

Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapauslakiluonnos palasi eilen lausuntokierrokselta. Uudistus ei ole helppo ja siksi  se on erityisellä huolella tehtävä. Lausuntokierroksen palaute, asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla tarkkaan pureksittava ja hyödynnettävä.

”Laista on saatava paras mahdollinen, siksi kenttää kuultiin lausuntokierroksella. Edellytämme, että lausuntopalaute luetaan huolella ja vaikutusarviot tehdään vedenpitäksi. Eduskuntaan on tuotava laadukas laki”, sanoo edustaja Sarkomaa.

Valinnanvapauslaki on osa sote-kokonaisuutta. Kaupunkilaisjärkikin sanoo, ettei yksi osa voi eduskunnassa edetä ilman muita. Maakunta- ja sote- uudistuslakeja ei voi käsitellä kunnolla ilman kokonaisuuteen kuuluvaa valinnanvapauslakia. Tämä on aikataulutuksessa huomioon otettava.

”Lainvalmisteussa tulee mennä laatu eikä aikataulu edellä - vain siten saamme kaikille suomalaisille hyvän uudistuksen”, toteaa Sari Raassina.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Sari Raassina

Kansanedustaja

Tel. +358 505232808

Tiedote 26.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa sote-kenttää ratkaisukeskeisyyteen sote-keskustelussa. Uudistusta on yritetty saada maaliin parikymmentä vuotta vuorovedoin usean hallituksen ja kaikkien puolueiden voimin.  On kaikkien, varsinkin palveluja jonossa odottavan ihmisen, etu, että uudistuksesta saadaan vihdoin tehtyä.

”Järjestelmäkeskeisyyden sijaan vahvemmin ihmisen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet mahdollistavaan valinnanvapauslakiin on varmasti löydettävissä Suomessa toimivat ratkaisut. Valinnanvapaudesta on sosiaali- ja terveydenhuollossa jo hyviä esimerkkejä, joista vammaisten avokuntoutuspalvelut ovat yksi”, toteaa Sari Sarkomaa.

Valinnanvapaus toimii hyvin merkittäviä terveyden ja toimintakyvyn haasteita omaavalla ihmisryhmällä. Tästä on tutkimusnäyttöä Visa Pitkäsen ja Piia Pekolan tekemässä Kelan työpaperissa 95 (2016) . Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävätkään vammat tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn haitta ei poista ihmisen halua tai kykyä tehdä valintoja.

Kuntoutus tuotetaan lähellä kuntoutujia sijaitsevissa yrityksissä. Kela on luonut palveluiden laadun varmistamiseen kriteerit, jotka kohtelevat eri kokoisia palvelun tuottajia tasavertaisesti.  Oikeus valita ja tarvittaessa vaihtaa koettiin valtaosan (90%) mielestä tärkeäksi. Valintaoikeutta käytti noin 40 prosenttia. Vaikeavammaisten avokuntoutusesimerkki osoittaa palvelukokonaisuuksien toimivan, vaikka toimijatahoja on useita ja vaikka ne edustavat eri sektoreita.

”Vaikeavammaisten valinnanvapaus on esimerkki Suomen elävästä elämästä, että valinnanvapauden laajentaminen on mahdollista toteuttaa onnistuneesti sosiaali- ja terveydenhuollossa laajemminkin”, huomauttaa Sarkomaa.

Tulevaisuudessa tiedonkulku palveluprosessin eri vaiheessa helpottuu entisestään, kun Kanta-palveluiden potilastiedon arkistosta löytyvät sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin potilaskertomukset. Yksityisten tuottajien liittymisprosessi kantaan on parhaillaan käynnissä ja moni toimija on jo siinä mukana.

Vuonna 2015 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 25 300 ihmistä. Yleisin muoto on yksilöllinen fysioterapia. Kelan tutkimus osoittaa, että valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa niin, että mikroyritykset kykenevät isompien tuottajien ohella tarjoamaan tasavertaisesti palvelujaan ihmisten valittavaksi. Tämä turvaa osaltaan lähipalvelujen säilymistä ja hillitsee kokonaiskustannusten kasvua.

”On tärkeää, että hallitus vastaa huolella valinnanvapauslain lausuntokierroksen päätyttyä aukioleviin ja ymmärrettävästi ihmisiä huolestuttaviin kysymyksiin. Pidän uudistuksen onnistumisen edellytyksenä, että valinnanvapauslaista tehdään vedenpitävät vaikutusarviot. Viimeksi eduskunnassa kaatuneesta sote-esityksessä vaikutusarviot oli vajavaiset, samaa virhettä ei ole vara toistaa”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

TIEDOTE 16.3.2017

Julkaistavissa heti

Sote-valiokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (Kesk), Arja Juvonen (PS) ja Sari Sarkomaa (Kok) esittävät, että Sipilän hallitus tekisi kokonaisarvion eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta ja sisällyttäisi jatkossa valtion budjettiin arvion sen vaikutuksista eläkkeensaajiin ja lapsiperheisiin.

Sipilän hallitus on vahvistanut sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeella ikääntyneiden hyvinvointia ja parantanut hoivaa. Tämän vuoden alusta eläkeläisten verotusta kevennettiin. Työtä ikääntyneiden hyvän hoivan ja eläkeläisköyhyyden poistamisen eteen on jatkettava määrätietoisesti. Eläkeläisen ostovoimaa on turvattava erilaisin keinoin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen muistuttaa, että Sipilän hallitus on korottanut Matti Vanhasen hallituksen aikana luotua takuueläkettä vuoden 2016 alusta reilulla kahdellakymmenellä eurolla sekä korottanut omais- ja perhehoitajien minimipalkkioita ja parantanut heidän tukipalveluita ja oikeuttaan vapaapäiviin.

Kansanedustajat esittävät, että Sipilän hallitus uudistaisi erityisesti valtion talousarvion vaikutusarviointia. Ensi vuoden budjetin valmistelussa voitaisiin arvioida eläkeläisten ostovoimaa ja sen kehittymistä.

"Yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Tästä syystä olisi tärkeää, että valtion talousarvioon dokumentoitaisiin talouden sopeutustoimien ja uudistusten yhteisvaikutukset eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. Eläkeläiset ovat tässä olennainen ryhmä," alleviivaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sipilän hallitusohjelmassa on luvattu kehittää lapsivaikutusten arviointia. Päätöksenteossa on tärkeää arvioida nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalla sitä, mitä budjettiesitys merkitsee esimerkiksi lapsiperheiden ja ikäihmisten arjessa.

"Tämä tärkeä avaus osaltaan mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin myös eduskunnassa, joka säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Vaikutusten arvioinnit ovat erityisen tärkeitä varsinkin aikana, jolloin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja työn alla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia," kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 10.3.2017

Julkaistavissa heti

Turkulainen kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa he tiedustelevat mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Euroopan lääkeviraston tavoittelussa.

He toteavat panneensa myönteisesti merkille sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) myötämieliset lausunnot asiasta viime vuoden lopulla.

Euroopan lääkevirasto (EMA) on Euroopan unionin Lontoossa sijaitseva erillisvirasto, joka vastaa muun muassa eurooppalaisten lääkevalmisteiden arvioinnista ja valvonnasta. Ison-Britannian aloittaessa eroneuvottelut Euroopan unionin kanssa tulee lääkeviraston sijainti uudelleen arvioitavaksi. Monet EU:n jäsenmaat ovatkin jo ilmoittaneet kiinnostuksensa viraston uudeksi sijainniksi.

"Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa," painottavat Saarikko ja Sarkomaa.

Lääkevirasto on kooltaan huomattava, niin työntekijämäärässä kuin kansainvälisen asiantuntijaverkoston osalta. Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja vahvistaisi kansallista lääkealan kehitystä.

"Viraston tavoittelu vahvistaisi Suomen asemaa ja tunnettuutta lääkekehityksen, lääketeollisuuden ja terveysteknologian vahvana maana. Suomessa on alaan kohdistuvaa suurta osaamista ja potentiaalia," toteavat Saarikko ja Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Annika Saarikko, p. 040 744 6770

kansanedustaja Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033