Sairaanhoitaja on yksi maamme arvostetuimmista ammateista. Silti suomalaisen terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä on kasvava pula ammattitaitoisista hoitajista. Työvoimapula on ennenkin johtanut supistuksiin terveyspalveluissa, mutta tämä kesä on ollut ennenkokematon. Henkilöstöön liittyvät vakavat haasteet tulevat jatkumaan syksyn aikana. Yli vuoden kestänyt koronaepidemia on pakottanut hoitajat venymään jaksamisen äärirajoilla. Poikkeuksellisen moni hoitaja pohtii alanvaihtoa. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan työvoimaennusteen mukaan Suomeen tarvittaisiin jo yli 8 000 sairaanhoitajaa nykyistä enemmän. Maan hallitus ei voi enää sulkea silmiään tilanteelta. Hoitoalan houkuttelevuuden, pito- ja vetovoiman lisäämiseksi on hallituksen tehtävä toimia ripeästi jo budjettiriihessä.
Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen ja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Konkreettinen ja vaikuttava keino on kohentaa sairaanhoitajien koulutusmahdollisuuksia. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.
Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Työnantajat tukevat vaihtelevasti työntekijöitään täydennys- tai lisäkoulutuksiin. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta.
Sairaanhoitajaliitto ja useat muut tahot ovat pitkään esittäneet valtakunnallisesti yhtenäistä ja kattavaa kliinisen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja sen rahoituksen turvaamista. Ehdotan, että hallitus päättää budjettiriihessäkäynnistääsairaanhoitajien kattavat kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäisen erikoistumiskoulutuksen sekä valtion rahoituksesta erikoistumiskoulutukseen. On korjattava nykyinen tilanne, jossa sairaanhoitaja joutuu usein itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet.
Erikoistumiskoulutuksen järjestämisessä on syytä katsoa myös Ruotsin mallia. Siihen kuuluu 11 pysyvää erikoistumiskoulutusalaa ja niiden lisäksi yksi avoin malli, jossa yksittäinen yliopisto voi tarpeen mukaan tarjota edellisten lisäksi jonkin muun suppean erikoistumiskoulutuksen.
Hoitotyön erikoisosaajat, kuten esimerkiksi diabeteshoitajat, anestesiasairaanhoitajat, tehosairaanhoitajat, geriatriset sairaanhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja erikoisosaaminen tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa tutkintonimikkeen puuttumisen myötä puuttuvat myös tunnustettu pätevyys sekä työn vaativuutta ja koulutustasoa vastaava palkkaus, ja usein myös koulutusta vastaava toimi tai työnkuva.
Hoitotyön vaativuus on lisääntynyt merkittävästi lääketieteen ja hoitomenetelmien kehittyessä sekä hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Osa sairaanhoitajista toimii hoitajavastaanotoilla ja hoidon tarpeen arvioinnissa, joissa työ on itsenäistä.
Sairaanhoitajien valtakunnallisesti yhtenäiset urapolut sekä hoitotyön erikoisosaajien jatkokoulutusmahdollisuudet sekä niiden virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät työssä jaksamista, työhön sitoutumista sekä hoitotyön ammatin veto- ja pitovoimaisuutta, kun sairaanhoitaja kokee saavansa lisävalmiuksia vaativan työnsä hoitamiseen. Kyse on yhtä lailla hoitotyön laadusta, toiminnan yhdenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, sekä ennen kaikkea potilasturvallisuudesta.
Maakuntamallin eduskuntakäsittelyssä on aikataulu ollut vasemmistovihreille hallitusryhmille tärkeämpi kuin uudistuksen sisältö. Se on vaarassa tulla monin tavoin kalliiksi. Oli vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten vaarallisen ylikireästä toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen annetussa ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä.
Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): ”…on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”
Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että ”perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo.” Säännöksen mukaan ”perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa.”
On vakavaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. On täysin poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.
Ylikireä aikataulu nousi vahvasti esille valiokuntakuulemisissa. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa huomioon puhemiesneuvoston säätämien ohjeiden mukaisesti.
Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi pitänyt muuttaa niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä vahvan huolensa. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn totesi HS:n haastattelussa, että Länsi-Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vastaan vuoden 2023 alussa.
Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään kylliksi hallittuun siirtymään ja huoli on suuri myös potilasturvallisuudesta.
Jätimme kokoomuksen voimin eduskuntakäsittelyssä pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun. Pidän hyvin todennäköisenä, että tähän hallitus joutuu vielä peruuttamaan.
Hallittu muutos olisi ollut tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa. Kaiken kaikkiaan esitimme 19 lausumaa. Lausumat lukemalla saa selvän kuvan maakuntamallin valuvioista. Edessä on suuret korjaustarpeet. Esitys on puhdas hallintouudistus, joka osoittautui asiantuntijakuulemisessa monin tavoin ongelmalliseksi koko maalle ja etenkin Helsingille sekä muille suurille kaupungeille. Rahat menevät hallintoon, luvattua nopeampaa hoitoon pääsyä terveysasemalle eikä terapiatakuuta näy eikä kuulu.
Kokoomuksen maakuntasote-esitykseen esittämät lausumat:
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan tekonivelsairaala Coxan, Tampereen Sydänsairaalan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden nykymuotoinen toiminta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan neuvolatoiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa palvelut tuotetaan kiinteänä osana terveysaseman tai mahdollisen laajemman ulkoistuksen toiminnallista kokonaisuutta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan, ettei kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta siirry hyvinvointialueelle tavalla, joka on kunnan tai kuntayhtymän kannalta kohtuuton.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan Etevan, Kårkullan ja Vaalijalan erityishuollon piirien mahdollisuudet jatkaa nykymuotoista toimintaansa antaa yksilöllisiä ja elinikäisiä palveluita vammaisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeet huomioiden.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin palveluiden yksikköhinnat läpinäkyvästi selvittävän yhteisen kustannuslaskentamallin kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakkaille turvataan oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
Eduskunta edellyttää, että palveluntuottajalaki valmistellaan ja otetaan käyttöön itsenäisenä lakina edellisen vaalikauden valmistelun pohjalta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kasvukeskusten edellytykset tehdä elinvoimainvestointeja turvataan.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta hyvinvointialueiden investointien ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän toimivuus varmistetaan.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakas- ja potilastietojen hyödyntäminen Uudenmaan erillisratkaisussa varmistetaan.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jossa on selkeytetty julkisen hallintotehtävän sisältöä ja virkalääkärin velvoitteita.
Eduskunta edellyttää, että kasvukaupunkien erityispiirteet, kuten maahanmuuton kasvu, vieraskielisyys, sosiaaliset tarpeet, päihteiden käyttö ja syrjäytyminen huomioidaan rahoituksessa.
Eduskunta edellyttää, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan velvoittavasti lainsäädännössä.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen palvelusetelin velvoittavuudesta kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä hoitotakuun turvaamiseksi.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti esityksen asiakaslähtöisen henkilökohtaisen budjetin käyttöönottamiseksi vammaispalveluissa, erityispalveluissa sekä paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla.
Eduskunta edellyttää, että ammatinharjoittajien mahdollisuutta tuottaa palveluja hyvinvointialueille ei heikennetä nykyisestä tilanteesta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen rahoitusmallista, jossa huomioidaan yliopistosairaaloiden tehtävät ja HUSin valtakunnalliset tehtävät, kuten opetus- ja tutkimustoiminta sekä valmiuden ja varautumisen ylläpitäminen.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen hoitotakuun tiukentamisesta ja terapiatakuun käyttöönotosta.
Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelutyössä turvataan kunnille, alan yksityisen ja kolmannelle sektorin toimijoille, sekä muille mahdollisille sidosryhmille mahdollisuus tulla kuulluksi lainsäädännön valmistelussa.
Eduskunta äänesti lausumistamme. Useampi hallituspuolueen edustaja jäikin äänestyksestä pois, kun ei voinut hallituksen torsoa esitystä kannattaa. Ikävä kyllä tästä huolimatta vasemmistovihreillä edustajilla oli enemmistö ja maakuntahallintouudistus hyväksyttiin.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Kun puhutaan
senioreista, puhutaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Yhä useampi
suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä
jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin
ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Haluan
muutoksen siihen, että senioreista puhutaan yhtenä ryhmänä.
Suomalaisista yli miljoona on yli 65-vuotiaita. Kyse on mittavasta joukosta
ihmisiä. Ikäihmiset eivät
todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Ilman senioreiden
aktiivista toimintaa kaupungit ja kunnat eivät toimisi. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä
kantava voima kaupungin päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina
ja isovanhempia. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai
ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen
hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on,
että seniorit kohdataan yksilöinä.
Ikäystävällisessä
kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Kaupunkiympäristö
ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi. Senioreiden mahdollisuudesta
liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava. Esteetön
kohtuuhintainen joukkoliikenne ja parkkipaikat kuuluvat toimivaan
kaupunkiin.
Liikunnan ja
ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
Asuinalueilla tarvitaan lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä
puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan
yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut
sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua
levähtämään.
Kitketään
kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille. Siirrytään
makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen. Otetaan käyttöön ikääntyneiden
toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten
lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen
jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus. Vauhditetaan terveyttä edistävää,
liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio-
ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa
senioreiden palveluja.
Ikäystävällisessä
kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa on
hyödynnettävä myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät
sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin. Ihmisten on saatava vastinetta
verorahoilleen. Helsingissä on kitkettävä terveyskeskusjonot ja huolehdittava
sujuvista palveluista. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava
inhimillisiä vaihtoehtoja.
Vanhuspalveluiden laatua on valvottava tiukasti
ja epäkohtiin kitkettävä: kotiin saatavia palveluja ei saa
riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset
kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Vanhusasianvaltuutetulle
on annettava vahvat valtuudet puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin
epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.
Kaiken ikäisten senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön
näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä
koko kunnan kehittämisessä.
Johdollani valmistellut
teesit ovat ohessa luettavissa. Toivon, että ne kuuluvat tulevien valtuutettujen
käytössä ja vauhdittavat ikäystävällisten kotikuntien rakentamista. Teesien
valmistelussa oli vahvasti mukana eduskuntaryhmämme yhdessä ministeri Helena Pesolan
kanssa johtamani Kokoomuksen Seniorifoorumin kanssa. Vastaanotan mielelläni
palautetta ja kommentteja siitä, kuinka sinun mielestäsi senioreiden palveluja
pitäisi kaupungissamme tai kotikunnassani kehittää. Ollaan yhteydessä.
10 teesiä
ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi:
1.
Pidetään kaikki mukana
Ikäystävällisessä kunnassa
pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden
ikävuosien määrästä.
Kehitetään kuntia hyviksi ja
turvallisiksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille.
Annetaan kaikenikäisten
mahdollisuus vaikuttaa, osallistua, tulla kuulluksi ja tehdä omaan elämään
liittyviä ratkaisuja.
Tehdään töitä sen eteen, että
jokainen seniori voi luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja
inhimillisen kohtelun.
Turvataan kuntien palveluissa
ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arjen toimiin, arvokas elämä sekä
mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen.
2.
Edistetään mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen
Ikäystävällisessä kunnassa
seniorit ovat aktiivisia toimijoita.
Ikäystävällisessä kunnassa
työnteon pitää olla mahdollista ja siihen on kannustettava, jos seniorilla
on tahtoa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa.
Seniorit ovat kantava voima
vapaaehtoistyössä. Omaishoitaja ja isovanhempi on useimmiten seniori.
Toteutetaan ikäihmisten
harrastustakuu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Senioreilla on oltava
mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen harrastus- ja virkistystoimintaan
– se pitää toimintakykyä ja hyvää mieltä yllä sekä yksinäisyyttä loitolla.
Huolehditaan koulutus- ja
kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja kulttuurilaitosten
esteettömyydestä sekä sisällytetään hoiva- ja hoitokotien toimintaan
taidetta ja kulttuuria.
Otetaan käyttöön koronatodistus
palvelujen, tapahtumien ja kulttuurin nopeaksi avaamiseksi.
3.
Kehitetään palveluita senioreita kuunnellen
Ikäystävällisessä kunnassa
seniorit ovat mukana kehittämässä palveluja. Vahvistetaan vanhusneuvoston
ja eläkeläisjärjestöjen vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia.
Edistetään digitaalisia
ratkaisuja ja teknologiaa senioreiden asioinnin ja yhteydenpidon
helpottamiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi. Asiointi kasvokkain tai
puhelimitse on aina kuitenkin mahdollistettava.
Ikäystävällisessä kunnassa
tarjotaan matalalla kynnyksellä opastusta tietotekniikan käyttämiseen.
Järjestelmien on oltava esteettömiä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia.
Ikäystävällisessä kunnassa
neuvoja ja ratkaisuja arjen haasteisiin saa yhdeltä luukulta, matalan
kynnyksen seniori-infossa.
Ikäystävällisessä kunnassa
toteutetaan esteettömyyden periaatetta kaupunkisuunnittelussa ja
palveluiden toteuttamisessa. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa
kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava samoin
lähiparkkipaikoista.
4.
Mahdollistetaan liikunta ja ulkoilu kaikenikäisille
Ikäystävällisessä kunnassa
liikunta ja ulkoilu kuuluvat kaikille. Liikunnan ja ulkoilun on oltava
mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
Ikäystävällisessä kunnassa on
lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia.
Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja
järjestöjen kanssa.
Valaistaan lenkkipolut,
hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on
riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään.
Tarjotaan senioreille
terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten liikuntaneuvontaa.
Ikäystävällisessä kunnassa on käytössä on liikuntaresepti, joka sisältää
terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvot.
Kirjataan osaksi yli
75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaa liikkumissopimus, jossa on
yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi. Emme hyväksy sitä, että
kotihoidon piirissä olevien ihmisten matot pääsevät useammin ulos kuin
ihminen itse.
Ikäystävällisessä kunnassa
senioreille on käytössä liikuntaseteleitä ja maksuttomia
liikuntapalveluita, kuten sporttiranneke.
Toteutetaan etsivää
liikuntatyötä vaikeasti tavoitettaville ja liikkumattomille ryhmille ja
yksilöille, erityisesti omaishoitaja- sekä muistisairaiden perheille.
5.
Huolehditaan senioreiden toimintakyvystä
Senioreiden fyysisen, henkisen
ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen on oltava osa kaikkia kunnan
toimintoja. Se on vaikuttavin ja inhimillisin tapa edistää hyvää elämää,
itsenäistä selviytymistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
Kitketään kuntoutuspalveluista
ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille.
Tarjotaan senioreille matalan
kynnyksen terapiapalveluja ja ohjausta apuvälineiden käyttöönottoon.
Otetaan käyttöön ikääntyneiden
toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten
lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen
jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.
Vauhditetaan terveyttä
edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden
palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen
ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.
6. Laitetaan
verot ja muut elämisen kustannukset kuriin
Ikäystävällisessä kunnassa
verot, piiloverot, palvelumaksut ja muut elämisen kustannukset pidetään
kohtuullisena. Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle
vanhuudelle.
Otetaan käyttöön senioreiden
superkotitalousvähennys. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70
prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen
ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden
verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
Superkotitalousvähennys laskisi
merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien kotona asumista ja
itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat,
myös pienituloiset eläkeläiset.
Laajennetaan kotitalousvähennys
koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä
ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä
liikunnan ohjausta. Kotitalousvähennyksen piiriin siirretään myös
senioreiden kodin turvapuhelin.
7. Turvataan
senioreille tarpeellinen hoito ja hoiva
Ikäystävällisessä kunnassa
seniorit saavat oikea-aikaisesti sellaista hoitoa ja hoivaa kuin
tarvitsevat. Pidetään palvelut lähellä ihmistä ja helposti saatavilla.
Hyödynnetään palveluseteliä
myös lääkehoidon arviointiin. Kitketään lääketokkuroita, turhia lääkkeitä,
lääkekustannuksia ja lääkehävikkiä.
Annetaan ihmisille vapaus
valita palveluntuottaja. Turvataan yksityisen hoidon ja tutkimuksen
Kela-korvaus.
Annetaan paljon palveluita
tarvitseville ikäihmisille mahdollisuus räätälöidä itselleen sopiva
palvelukokonaisuus hyödyntäen henkilökohtaista budjetointia tarvittaessa
yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
Otetaan käyttöön matalan
kynnyksen terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi.
8. Valvotaan
palveluiden laatua ja puututaan niiden epäkohtiin
Ikäystävällisessä kunnassa
jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon,
hoivan ja kuntoutuksen.
Valvotaan vanhuspalveluiden
laatua esimerkiksi tarkastuskäynneillä niin yksityisissä kuin julkisissa
hoivakodeissa ja kotihoidossa. Digitaaliset seurantajärjestelmät
helpottavat laadun seurantaa ja avoimuutta.
Osoitetaan vanhusten oikeuksien
valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi.
Otetaan käyttöön hoitotyöhön
kansallinen laaturekisteri. Avoimella laatutiedolla sote-palveluja
parannetaan ja kehitetään vaikuttaviksi, yhdenvertaisiksi ja turvallisiksi.
Kuullaan monipuolisesti
senioreiden, hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten, omaishoitajien sekä
omaisten näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi, esimerkiksi
asukaskyselyiden avulla.
9. Tarjotaan
monipuolisesti asumisen vaihtoehtoja
Ikäystävällisessä kunnassa
hoivapaikan saaminen ei ole huutokauppaa. Ympärivuorokautiseen hoivaan
pääsee, kun sille on tarve.
Turvataan osaavan hoitohenkilöstön
riittävyys niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja
omaishoitajien tueksi. Ikäystävällinen kunta on esimerkillinen työnantaja
sote-alan ammattilaisille.
Otetaan käyttöön monimuotoisia
asumisen vaihtoehtoja. Lisätään väliaikaisia asumispalveluja niille,
joiden ei ole enää turvallista asua kotona.
Otetaan käyttöön liikkuvia
palveluita ilman apua jääneiden ikääntyneiden ambulanssirallin
kitkemiseksi. Esimerkiksi Liikkuva Sairaala vähentää päivystyskäyntejä ja
kotiuttamishoitajat varmistavat turvallisen kotiutumisen.
Lisätään kuntien, seurakuntien,
järjestöjen ja vapaaehtoisten välistä yhteistyötä yksinäisyyden
ehkäisemiseksi. Ikäystävällisessä kunnassa kukaan ei jää yksin.
Vahvistetaan yhteisöllisyyttä
palveluasumisen suunnittelussa. Kehitetään uudenlaisia yhteisöasumisen
muotoja, joissa on mukana erilaisia palveluja.
10.
Turvataan toimiva arki omaishoitajille ja muistisairaille
Turvataan omaishoitajien asema
tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitoa kehitetään osana
muuta kunnan hoiva- ja palvelujärjestelmää.
Tuetaan omaishoitajien
jaksamista ja tosiasiallista mahdollisuutta pitää vapaapäiviä
palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan
avulla ja henkilökohtaisella budjetilla.
Otetaan omaishoitajien
hyvinvointi- ja terveystarkastukset laajaan käyttöön sekä huolehditaan
tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville.
Ikäystävällisessä kunnassa
omaishoitajille ja kotihoidon hoitajille on puhelimitse tarjolla
geriatrista tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Jatketaan kansallista
muistiohjelmaa. Juurrutetaan se kaikkiin kuntiin edistäen eri ikäisten
muistisairaiden ja heidän läheisten hyvää arkea ja elämää.
Lisätään muistikoordinaattorien
ja muistihoitajien määrää. Vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja
vertaistukea ei voi muulla toiminnalla korvata.
Otetaan käyttöön palveluiden
kehittämisessä muistisairaan ihmisen hoidon kriteeristö, joka mahdollistaa
muistisairaudesta huolimatta mahdollisuuden elää omannäköistä elämää niin
muistisairaalle ihmisille, kuin hänen perheelleenkin.
Pilotoidaan tuettua
hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan mahdollistamiseksi.
Vasemmistovihreän
hallituksen ideologinen vimma poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja
tutkimuksesta on hyytävän kylmää politiikkaa, jossa on täysin unohdettu
palveluja tarvitsevat ihmiset.
Joko vasemmistovihreät puolueet eivät
ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja
yksityisellä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa
palveluita, tai sitten he eivät siitä piittaa.
Oli vastaus kumpi tahansa niin yhtä
järkyttävää. Vasemmistovihreät sulkevat silmänsä toimiensa
vaikutuksilta ihmisten hätään ja palveluiden heikentymiseen.
Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä, että
merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien
terveyskeskuksissa ei ole edes tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit
ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että
puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on
olennainen osa terveydenhuoltomme.
Yhtään puheenvuoroa ei ole kuulunut,
miten aiotaan Kela-korvauksen turvin tehdyt miljoonat vuosittaiset
lääkärissäkäynnit ja sadat tuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset
jatkossa hoitaa. On selvää, että poisto kuormittaisi ennestään
jonoutunutta julkista sektoria, johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen.
Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen
poistamisella. Ne, joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä
terveydenhuollossa. Moni joutuu etsimään viimeiset eurot saadakseen apua.
Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta
terveyspolitiikasta. Pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat
entisestään. Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko
kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat.
On myös kestämätöntä, että tavallisen
palkansaajan ja eläkeläisen pitää maksaa aina enemmän heikkenevistä
palveluista. Vasemmistovihreän hallituksen suunta on täysin väärä. Kaiken
päälle hallitus on tuomassa verotusta entisestään kiristävää maakuntaveroa.
Opetusministeri Saramo on sanoittanut
hallituksen vimman romuttaa Kela-korvaus lausumalla, ettei ole mitään järkeä
tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi
yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten
pääsyä hoitoon.
Hallitus on jo päättänyt leikata Kela-korvausta paikatakseen hoitajamitoituksesta puuttuvia euroja. Lisäksi hallituksen ohjeistamassa virkamiesvalmistelussa kaavaillaan leikkaamaan loputkin yksityisen hoidon ja tutkimuksen kelakorvauksesta. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksessä on perustana sama ideologia. Maakuntamalliesityksessä mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. Kaiken lisäksi maakuntamalli on valtava leikkaus Helsingin sote-palveluiden ja HUS:n rahoitukseen vaarantaen monin tavoin kaupunkimme ihmisten palvelut.
Hallituksenihmisten palveluja heikentävä maakuntamalli on hylättävä. Samoin on pysäytettävä aie romuttaa Kela-korvaus. Verorahat on laitettava lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin. Julkisen vallan on vastattava, että verorahoin voidaan turvata oikea-aikainen pääsy laadukkaisiin palveluihin jokaiselle. Pienen maan on otettava käyttöön kaikki voimavarat. Palveluseteleiden käytön velvoittavuutta on lisättävä. Kela-korvauksen nosto olisi perusteltua ja viisasta keventämään julkisen sektorin kuormitusta ja vauhdittamaan ihmisten hoitoon pääsyä.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Hallituksen esitys vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta on
eduskunnan käsittelyssä. Kokoomus kannattaa tehtävän perustamista, mutta niin,
että tulevalla vanhusasiavaltuutetulla on valta puuttua epäkohtiin. Hallituksen
esityksessä sitä ei ole. Tämä on vakava puute.
Lakiesityksen epäkohdat on viisasta ja välttämätöntä eduskunnassa korjata. Vanhusten kohtelun ja palveluiden puutteiden korjaaminen edellyttää vahvan toimivallan omaavan vanhusasiavaltuutetun.
Ikäihmisten palveluissa on paljon korjattavaa. Kotiin saatavia
palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja
ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa.
Hallituksen esityksen mukaan vanhusasiavaltuutettu seuraisi
ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Hänen tehtävänsä olisi tuoda
havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja
päätöksentekoon.
Esitämme Paula Risikon ja Mia Laihon kanssa muutosta hallituksen
esitykseen. Vanhusasiavaltuutetulla on oltava todellinen toimivalta puuttua
epäkohtiin. Siksi vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen on annettava
eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi ja vanhusasiavaltuutettu on
sijoitettava eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.
Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa käsitellään vanhusten oikeuksia koskevia asioita laajasti eri sektoreilla, mm. sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, vammaisten henkilöiden oikeuksia, edunvalvontaa, verotusta ja poliisin toimintaan liittyviä asioita.
Laillisuusvalvonnassa pyritään erityisesti turvaamaan, että jokainen ikääntynyt henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Vuonna 2020 ratkaistuista kanteluista peräti 126 koski vanhusten oikeuksia.
Eduskunnan oikeusasiamiehen tekemien tarkastusten määrä on lisääntynyt
vuosi vuodelta, poikkeuksena koronavuosi. Eduskuntaryhmämme on työn ansiota
oikeusasiamiehen toimintaan on lisätty voimavaroja
Kaikki hoivayksiköihin ja laitoksiin tehdyt tarkastukset toteutetaan pääosin ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksilla pyritään kattamaan eri suuruisia kuntia ja eri tavoin organisoituja palveluja.
Eduskuntaryhmämme julkaisi viikonloppuna johdollani valmistellut kuntavaaliteesit ikäystävälliselle kunnalle. Kymmenen teesin ohjelmassa kohta 8 käsittelee vanhusten oikeuksien valvontaa. Vaadimme myös teeseissämme senioreiden oikeuksien valvontaa ja edistämistä eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Kokoomus esittää myös vanhuspalveluiden laadun tarkkailua tarkastuskäyntejä lisäämällä.
Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Senioreiden yhdenvertainen pääsy kaikkiin kunnan palveluihin varmistetaan. Palveluita kehitetään senioreiden kanssa yhdessä. Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.
Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä. Jokaisen on voitava luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun. Tämän takia vanhusasiavaltuutetulla tulee olla vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin ja tämä on Eduskunnan varmistettava muuttamalla hallituksen torsoksi jäänyttä lakiesitystä.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Roskaaminen ja maahan heitetyt maskit ovat vakava ongelma
ja ikävä osa Helsingin katukuvaa. Koronan ja kertakäyttöisten kasvomaskien
käytön myötä roskaamisen määrä on lähes räjähtänyt kotikaupungissamme. Maskien
käytön lisäksi virkistys- ja ulkoilualueiden käyttö on lisääntynyt
korona-aikana, mikä on kasvattanut roskien määrää ympäristössä ja lisännyt
kuntien ja kaupunkien puhtaanapidon kustannuksia.
Maahan
heitetty maski on hitaasti hajoavaa muovia ja sen maatumisaika on jopa 500
vuotta. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat vesistöihin
aiheuttaen haittaa ihmisille ja eläimille. Kaduilla pyörivät maskit voivat
helposti kulkeutua myös viemäriverkostoon ja tukkia viemäreitä.
Helsingissä
yleisten alueiden puhtaanapito maksaa yli 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolle
rahasummalle löytyisi varmasti paljon parempia kohteita. Kaupunki on
laatinut 50-kohtaisen toimenpideohjelman kitkemään roskaamista. Ohjelma
sisältää konkreettisia ohjeita roskaamisen vähentämiseen sekä kaupunkilaisille
että viranomaisille. Listasta löytyy meistä jokaiselle jotain.
Tupakantumpit ovat maailman ja Suomen yleisin
muoviroska. Uutena toimena luonnontumppaajille jaetaan minituhkiksia erityisesti paikoissa, joissa ei ole
tuhka-astioita ja jaetaan ohjeita oman minituhkiksen tekemiseen.
Minituhkiksista on syytä tehdä muoti-ilmiö.
Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia
jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme
myrkyttämistä. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja
pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin
haittaa luonnolle. Moni ei tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä
maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on
ympäristömyrkky.
Mitkään ohjelmat eivät riitä ratkaisuksi, jos meistä jokainen ei itse huolehdi omien roskiensa viemisestä roskakoriin. Helsingin pitäminen siistinä on meidän kaikkien yhteinen vastuu. Laitetaan käytetyt maskit ja muut jätteet roskakoriin – pidetään Helsinki siistinä, puhtaana ja viihtyisänä kotikaupunkina.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustajan työn lisäksi.
Olen ollut useamman valtuustokauden tauolla valtuustotyöstä mutta nyt jälleen ehdolla. Näen, että kotikaupunkimme on nyt isojen kysymysten edessä.
Kolmen nuoren äitinä ja ikääntyviä vanhempiani arjessa
tukevana ajattelen vahvasti, että kaupunkia on rakennettava kaiken ikäisille
monien mahdollisuuksien kotikaupungiksi.
Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa,
oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja
nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista ihan jokaiselle.
Olen elämässä ja politiikassa ehtinyt olla monessa.
Vuodet ovat kerryttää osaamista, kykyä tehdä päätöksiä ja yhteistyötaitoa.
Politiikka on yhdessä tekemistä ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin.
Päättäjien on tunnettava tosiasiat, päätösten on oltava oikeudenmukaisia ja
niiden on myös tunnuttava oikeilta. Tästä ajatuksesta on syntynyt mottoni järki
ja tunteet.
Tuki kampanjassa lämpimästi tervetullut. Hyvä tapa on
kannustaa tuttuja äänestämään. Mukaan kampanjan lopukiriin pääsee ottamalla
minuun yhteyttä. Pieni apu, on suuri ilo.
Ennakkoäänestys on kotimaassa vauhdissa 8.6.2021 asti.
Ulkomailla ennakkoon voi äänestää 2.–5.6.2021. Vaalipäivä on sunnuntai
13.6.2021.
Haluan kehittää kotikaupunkiani ihmisten ja asuinalueiden ääntä kuullen.
💚 Vauhditan uutta työtä,
palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä. Helsingin on oltava työnantajana
edelläkävijä. Elinvoimainen Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden
veturi.
💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.
💚 Ehdoton ei
veronkorotuksille, maakuntaverolle ja -hallinnolle. Ruuhkista on päästävä
sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat
eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.
💚 Helsinkiläisten on
saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle on päästävä sujuvasti.
Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden
ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.
💚 Tärkeä investointimme
ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia.
Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.
💚 Ihmisten valinnat ja
kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja
lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.
Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat
voi tehdä paremmin. Vastaan mielelläsi kysymyksiin. Saa olla yhteydessä.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Pääministeri Marinin ehdotus
kiristyvästä progressiosta on karmaiseva. Se tarkoittaisi, että jo nyt
ylikireää ansiotuloveroa maksavat suomalaiset maksaisivat entistä enemmän
veroa. Vertailumaita heikompi ostovoimamme kurjistuisi edelleen.
Progression kiristys olisi erityisen kylmää kyytiä korkeiden asumis-
ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille
palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Palkasta ja
eläkkeestä pitäisi jäädä käteen siten, että se riittää muuhunkin kuin aivan
välttämättömään.
Sanon ehdottomasti ei pääministerin ehdotukselle. Verotus ei kaipaa lisää progressiota eikä Suomi korkeampia veroja. Verotuksen progression kiristäminen entisestään olisi myrkkyä työllisyydelle, yrittäjyydelle ja koronasta elpymiselle. Kasvu ja hyvinvointi eivät synny kiristämällä maailman kireimpiin kuuluvaa työn verotusta. Jos jotain haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän.
Pääministeri Marin tumppasi veronkiristyspuheillaan loputkin
jäänteet työväen puolueesta ja jäljelle jäi vasemmalle valuva veronkiristyksiin ja velan varaan
vastuuttomasti maatamme rakentava puolue. Vasemmistovihreä hallitus ajaa
demareiden johdolla ahkeruuteen, työhön ja yrittäjyyteen perustuvaa
hyvinvointiyhteiskunta päin seinää. Progression kiristäminen leikkaisi rujosti
työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä suunta. Se kutistaisi Suomen
mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja investointeja.
Hiljattain julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme muiden
Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa.
Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta koronakriisin
keskellä ja vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on
nyt länsinaapurissa jo tavallisella keskituloisella selvästi kevyempää. Miten
kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää
takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin
ahkeruuden kannustimet.
Työn verotus ja välilliset verot ovat jo kiristyneet vaalikauden
aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä sekä ajaa työn verotusta
kiristävää maakuntaveroa. Tämä on käsittämätöntä. Länsimaiden kireimpiin
kuuluvaa kokonaisveroastetta pitäisi enemminkin keventää kuin kiristää.
Veronmaksajien Teemu Lehtinen toteaa osuvasti, että yli 50 000 euron tulot on vain 750 000 suomalaisella, mutta he maksavat 55% kaikista tuloveroista. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitsemme siis lisää hyvätuloisia. Siksi verotukseen kaivataan kohtuutta ja kannustavuutta - ei lisää kiristyksiä.
Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti
vasemmistovihreässä hallitusrintamassa. Ensin vasemmistovihreät
tekevät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti
Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin
muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen
osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta
lähtien.
Uudenmaan
sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta
Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa
voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n
laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus.
Kaiken päälle vasemmistovihreät tarjoavat maakuntaveroa ratkaisuksi,
jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja
leikkauksia kaupungin kassaan. On täysin absurdi ajatus, että helsinkiläiset
palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta
vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän heidän
palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa. Vasemmistovihreiltä on
kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.
Pääministerin kalsea esitys työn tekijää kamppaavasta kuntaveron progression kiristämisestä on kuopattava samaan paikkaan työn verotusta kiristävän maakuntaveron kanssa.
Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.
Hallituksen puoliväliriihessä on ilmiselvästi sovittu, että maakuntamalliin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiotaan runnoa eduskunnassa läpi hinnalla millä hyvänsä. Vasemmistovihreät kansanedustajat vievät maakuntasote-esitystä eteenpäin täysin piittaamatta asiantuntijalausunnoissa nousseesta murskakritiikistä.
Asiantuntijakuulemisessa eduskunnassa on tullut selväksi, että maakuntasote-esityksen valmistelussa on laiminlyöty sen varmistaminen, että ryöstetyt kaupungit selviävät varhaiskasvatuksen ja koulutuksen menoista. Kuitenkin hyvinvoinnin ohella sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. On syytä kysyä, onko maakuntasote-esitys perustuslain vastainen?
Esitys ei vain leikkaa Helsingin ja suurten kaupunkien sote-rahoja vaan se kaikeksi karmeudeksi lohkaisee suuren osan kaupunkien verotuottoja, joilla pitäisi hoitaa muita peruspalveluita sekä maksaa investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaa kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä heikentää mahdollisuuksia investoida kasvavien kaupunkien uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.
On täysin epäselvää, kykenevätkö suuret kaupungit jatkossa selviämään esimerkiksi sivistyksellisten oikeuksien turvaamisesta, joilla turvataan erityisesti lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluja, kuten varhaiskasvatusta, kouluja ja vapaa-ajan palveluita. Maakuntasotesta on vaarassa tulla historiamme suurin koulutusleikkaus.
Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on osoittautunut vahingolliseksi koko maalle, katastrofiksi suurille kaupungeille ja hoitojonoissa odottaville ihmisille.
Hallituksen uudistuksessa Helsingille lupaama erillisasema on vääristynyt erityisleikkaukseksi. Pääkaupungin ihmisten menettävät sote-palveluiden rahoituksesta 65 miljoonaa vuodessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvio rahoitusleikkauksen olevan yhteensä Uudellamaalla noin 400 miljoonaa euroa. Hallituksen maakuntamalli on kustannusten kasvua kiihdyttävä hallinnon uudistus ja siitä puuttuvat kannusteet tuottaa parempia palveluja. Yhtälö on tuhoisa.
Nykyiset kuntien terveyskeskukset ovat jo nyt länsimaiden eriarvoisempia. Osalla väestöstä on mahdollisuus saada palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee ketterästi hoitoon käyttämällä yksityistä palveluja tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Finanssialan tietojen mukaan aikuisten itselleen ottamien terveysvakuutusten määrä on selkeässä kasvussa. Vuonna 2020 yli miljoonalla suomalaisella oli sairauskuluvakuutus.
Uudistuksen keskeinen tavoite purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoon pääsy ei ole toteutumassa. Tämä tavoite on karkaamassa kiihtyvää vauhtia kauemmaksi. Maakuntamalli siirtää kitkuttaen Suomen markkinamalliin, jota ei aiemmin ole yksikään puolue kannattanut.
Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään julkisen sektorin hoitojonoja sekä oppimisen vajetta. Alueemme pula hoitajista ja varsinkin varhaiskasvatuksen opettajista on räjähtämässä käsiin. Leikkausten sijaan pitäisi alueellemme suunnata lisävoimavaroja.
Vasemmistovihreän hallituksen ratkaisu on veronkiristys. Hallitus ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa paikkaamaan maakuntamallin valuvikoja ja euroleikkauksia. Se on täysin epätoivoinen yritys, joka ei korjaa vaan kasvattaa maakuntamallin massiivisia vikoja.
On täysin absurdi ajatus, että korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistäkin kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, joka heikentää heidän palveluja ja nujertaa kaupungin elinvoimaa. Vasemmistovihreiltä on katoamassa rippeetkin ihmisten ja kaupunkien puolustamiseksi.
Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.
Hallituksen esitys lohkaisee suuren osan kaupunkien kuntaveron ja kiinteistöveron tuottoa, jolla pitäisi hoitaa peruspalveluita.
Hallituksen puoliväliriihessä on ilmiselvästi sovittu, että maakuntamalliin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiotaan runnoa eduskunnassa läpi hinnalla millä hyvänsä. Vasemmistovihreät kansanedustajat vievät maakuntasote-esitystä eteenpäin täysin piittaamatta asiantuntijalausunnoissa nousseesta murskakritiikistä. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on osoittautunut vahingolliseksi koko maalle, katastrofiksi suurille kaupungeille ja hoitojonoissa odottaville ihmisille.
Hallituksen uudistuksessa Helsingille lupaama erillisasema on vääristynyt erityisleikkaukseksi. Pääkaupungin ihmisten menettävät sote-palveluiden rahoituksesta 65 miljoonaa vuodessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvio rahoitusleikkauksen olevan yhteensä Uudellamaalla noin 400 miljoonaa euroa. Hallituksen maakuntamalli on kustannusten kasvua kiihdyttävä hallinnon uudistus ja siitä puuttuvat kannusteet tuottaa parempia palveluja. Yhtälö on tuhoisa.
Nykyiset kuntien terveyskeskukset ovat jo nyt länsimaiden eriarvoisempia. Osalla väestöstä on mahdollisuus saada palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee ketterästi hoitoon käyttämällä yksityistä palveluja tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Finanssialan tietojen mukaan aikuisten itselleen ottamien terveysvakuutusten määrä on selkeässä kasvussa. Vuonna 2020 yli miljoonalla suomalaisella oli sairauskuluvakuutus.
Uudistuksen keskeinen tavoite purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoon pääsy ei ole toteutumassa. Tämä tavoite on karkaamassa kiihtyvää vauhtia kauemmaksi. Maakuntamalli siirtää kitkuttaen Suomen markkinamalliin, jota ei aiemmin ole yksikään puolue kannattanut.
Kaikeksi karmeudeksi hallituksen esitys lohkaisee suuren osan kaupunkien kuntaveron ja kiinteistöveron tuottoa, jolla pitäisi hoitaa kaupunkimme muita peruspalveluita sekä maksaa investoinnit ja velat. Maakuntasote-esitys murentaakin kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä heikentää mahdollisuuksia investoida kasvavien kaupunkien uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.
On epäselvää, kykenevätkö suuret kaupungit jatkossa selviämään esimerkiksi sivistyksellisten oikeuksien turvaamisesta, joilla turvataan erityisesti lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluja, kuten varhaiskasvatusta, kouluja ja vapaa-ajan palveluita. Maakuntasotesta on vaarassa tulla historiamme suurin koulutusleikkaus.
Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään julkisen sektorin hoitojonoja sekä oppimisen vajetta. Alueemme pula hoitajista ja varsinkin varhaiskasvatuksen opettajista on räjähtämässä käsiin. Leikkausten sijaan pitäisi alueellemme suunnata lisävoimavaroja.
Vasemmistovihreän hallituksen ratkaisu on veronkiristys. Hallitus ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa paikkaamaan maakuntamallin valuvikoja ja euroleikkauksia. Se on täysin epätoivoinen yritys, joka ei korjaa vaan kasvattaa maakuntamallin massiivisia vikoja.
On täysin absurdi ajatus, että korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistäkin kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, joka heikentää heidän palveluja ja nujertaa kaupungin elinvoimaa.Vasemmistovihreiltä on katoamassa rippeetkin ihmisten ja kaupunkien puolustamiseksi.