Arvoisa vastaanottaja,   Eduskunnassa kevät on jo pitkällä ja taistelu koronaa vastaan jatkuu, samoin työ hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Hallituksen puoliväliriihi on kirjoitushetkellä  käynnissä. Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan eikä kyyristellä koronan takana. Hallituksen omiin taloustavoitteisiin eivät riitä valtion tukemat työpaikat, vaan aidosti julkista taloutta vahvistava, yritysvetoinen työllisyyden nousu. Kokoomuksen mielestä työllisyystavoitteen rinnalle tulee asettaa tavoite 10 000 yrittäjän kasvamisesta työnantajayrittäjien ryhmään. Meillä on aidosti monia keinoja, jotka lisäisivät työllisyyttä eivätkä lisäisi veronmaksajien taakkaa. Vasemmistohallituksella on edessään todellinen näytön paikka. Julkistimme 14.4. Valtiovarainvaliokuntaryhmämme voimin valmistellut toimenpiteet, jotka tarjosimme hallitukselle puoliväliriihtä varten käyttöön. Lisäksi julkistimme esityksemme Suomen 2020-luvun talouspolitiikaksi.  Lue lisää: https://www.kokoomus.fi/miksi-sydan-on-oikealla-kokoomuksen-esitykset-2020-luvun-talouspolitiikaksi/ Korona on runnellut Helsinkiä kovalla kädellä ja sen myötä on syntynyt hoitovelkaa ja lapsille sekä nuorille oppimisvelkaa - ja eroja. Moni seniori ja omaishoitaja on jäänyt ilman tukea ja yksin. Yrityksien on mennyt konkurssiin, valtava joukko ihmisiä on lomautettu, irtisanottu ja monista muista syistä ilman työtä. Edessä on toinen kesä kun kesätyötä on nuorten hyvin vaikea saada. Kotikaupunkimme tarvitsee ennen kaikkea uutta työtä ja toimia talouden pyörien vauhtiin saamiseksi. Koronan jälkien korjaamiseen tarvitaan lisävoimavaroja palveluihin sekä ihmisten tukemiseen. Jotta riittää jaettavaa, tärkeimpiä ovat ne päätökset joilla vauhditetaan uutta työtä ja verotuloja tuovaa yrittäjyyttä sekä kestävää talouden elpymistä. Siksi kokoomuslaisessa kunnassa sydän on oikealla. Kohti kesäkuun kuntavaaleja -  Tervetuloa mukaan kampanjaan Olen ehdolla kuntavaaleissa ja innostunut tekemään työtä helsinkiläisten parhaaksi myös kaupunginvaltuutettuna. Helsingissä on edessä isoja kysymyksiä ja niiden ratkaisussa tarvitaan vahvaa osaamista sekä yhteistyökykyä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Kampanjointia tehdään koronan vuoksi pääosin joukolla sosiaalisessa mediassa ja soittamalla tutuille. Luvassa mukavaa tekemistä yhteistyössä. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia  sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Vaalipäällikkönäni toimii Sonja Tamminen.   tamminen.sonja@gmail.com  050 574 1700. Lämpimästi tervetuloa mukaan. Ollaan yhteydessä! Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja Huhtikuun terveisissä: Tervetuloa tapaamaan Tapaamassa alueen opettajia Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus Rokotusohjelma ei saa olla aluepolitiikkaa Ei tumpata Itämerta Lienee mahdotonta saada sotea valmiiksi ennen kesää Hallituksen aie poistaa kelakorvaukset ja heikentää työterveyshuoltoa on pysäytettävä Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan – Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!

Tulevat tapahtumat

AfterWalk lauantaina 8.5. klo 13 Facebook-livessä Lämpimästi tervetuloa mukaan AfterWalk-tapahtumaan lauantaina 8.5.  klo 13. Koronarajoitusten vuoksi AfterWalk järjestetään vain Facebook-livessä etänä. Osallistua voit kävelemällä siellä, missä se on sinulle mukavinta ja lähettämällä terveisesi. AfterWalkin teemana on Helsingin lähipalvelut. Kaupunkimme tärkeitä investointeja ovat lapset ja nuoret sekä koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle on päästävä sujuvasti. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. Palveluiden kehittämisessä on kuunneltava helsinkiläisiä. Tapaamassa helsinkiläisiä opettajia  Tapasimme johtamani  Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin alueemme opettajia Teams-kokouksessa. Aiheena olivat korona-ajan vaikutukset varhaiskasvatuksesta lukioihin ja ammattikouluihin. Opettajien puheenvuoroissa nousivat esiin huolia ja onnistumisia liittyen työhön sekä työssä jaksamiseen. Yli vuoden kestänyt poikkeusaika on venyttänyt opettajien jaksamisen äärirajoille. Suuria huolia olivat oppivelvollisuusiän noston tuoma lovi opetuksen budjettiin ja sekä aie siirtää oppilashuollon johtaminen pois kouluista osaksi sote- hallintoa. On järkyttävää, että hallitus toimillaan vaikeuttaa opettajien työtä tilanteessa, jossa tarvitaan mittavasti tukea ja lisävoimavaroja. Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa. Maakuntaverovalmistelut pitää kuopata heti. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10089

Ei tumpata Itämerta Kaupunkiemme rannoilta  löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Erilaisia myrkkyjä ja karsinogeenejä sisältävät tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10124

Hallituksen aie poistaa kelakorvaukset ja heikentää työterveyshuoltoa on pysäytettävä Hallituksen aikeet poistaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus sekä yksityislääkäreiden määräämien lääkkeiden lääkekorvaus ovat umpivastuuttomia. Kansanterveyttä vaarantava ja terveydenhuoltoa vakavasti heikentävä valmistelu on pysäytettävä. Vasemmistovihreä hallituksen ristiretki yrittäjiä kohtaan on vaarallista. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10152

Lienee mahdotonta saada sotea valmiiksi ennen kesää Maakuntasote-esitystä ajetaan eduskunnassa kiireellä koronan varjossa. Sisällön pitäisi olla tärkeämpi kuin aikataulun! Esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Vaikka eduskunta seisoisi päällään kunnollinen käsittely lienee mahdotonta tehdä valmiiksi ennen kesää. Hallituksen olisi vastuullista vetää vahingollinen esitys pois eduskunnasta.  Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10133, https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10117, https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10071

Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan – Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!

Keinot ja rahat Itämeren vaikuttavampaan suojeluun ovat olemassa, vain poliittinen tahto puuttuu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava vaikuttavammaksi. Nyt on vaara, että rahat valuvat hukkaan. Hallituksen on puoliväliriihessä tehtävä ripeitä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi.  Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10156,  https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10184

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. 

Pidetään yhteyttä. 

Sari Sarkomaa

SUVI HAUTANEN | 13.04.2021 | 08:08 päivitetty 13.04.2021 | 09:00

Kansanedustajan mukaan sote-esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kehottaa keskustalaisia olemaan hoputtamatta eduskunnan käsittelyssä olevaa sote-esitystä.

– Koputteleeko keskusta hoputuskierroksellaan jo perustuslakivaliokunnan oviakin? Maltti olisi nyt valttia, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Helsingin Sanomat kertoi, että osa eduskunnan valiokunnista haluaa odottaa perustuslaillista tulkintaa ennen omaa lausuntoaan, mikä on ärsyttänyt erityisesti keskustaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi HS:lle, että valiokunnan lausunnossa menee vielä 3-4 viikkoa, koska valiokunnan asiantuntijat ovat samoja kuin kriisiajan lainsäädännössä. Sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) olisi halunnut valiokuntien lausunnot jo tämän viikon perjantaihin mennessä.

– Maakuntasote-esitystä ajetaan eduskunnassa kiireellä koronan varjossa. Esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta, Sarkomaa kertoo.

Hän ei usko eduskunnan ehtivän hyväksyä sote-esitystä ennen kesälomia, kuten hallituksen tavoitteena on ollut.

– Vaikka eduskunta seisoisi päällään kunnollinen käsittely lienee mahdotonta tehdä valmiiksi ennen kesää. Sisällön pitäisi olla tärkeämpi kuin aikataulu! Eduskunnan on annettava käsitellä sote-esitys työjärjestyksen mukaisesti ja asiallisesti. Se on koko Suomen etu, Sarkomaa linjaa.

VILLE MÄKILÄ | 12.04.2021 | 08:50- päivitetty 12.04.2021 | 10:24

Kansanedustaja ihmettelee, miksei SDP:n puoluevaltuusto vaadi rokotuspassia.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) kysyy, voisiko pääministeri Sanna Marinin johtama SDP vaatia tuen lisäksi rokotuspassia, jotta yrittäjät, tapahtuma-ala ja kulttuurin tekijät pääisisivät tekemään työtä.

– Suomi avattaisiin ennen yleisten rajoitusten purkua. Miksi se ei demareille käy?, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa Verkkouutisten artikkeliin, jonka mukaan SDP:n puoluevaltuusto vaatii pikaista tukea tapahtuma-alalle. SDP:n puoluevaltuusto vaatii, että asiasta linjataan mahdollisimman nopeasti ja että tukikokonaisuus saadaan nopeasti liikkeelle.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen vaativat hallitusta vetämään sote-esityksen pois eduskunnasta.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, he linjaavat yhteisessä tiedotteessaan.

Sarkomaan, Laihon ja Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa kommentoi.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan.

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta.”

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä.

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, tamperelainen Ikonen sanoo.

Kirjallinen kysymys yliopistollisten sairaanhoitopiirien huolesta liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Maamme kaikki yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat jättivät 15.3.2021 yhdessä kannanoton, jossa he ilmaisivat huolensa liittyen eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen (HE 241/2020 vp) eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.  

Kannanoton ovat allekirjoittaneet: 

Juha Tuominen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 

Tarmo Martikainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 

Matti Bergendahl, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 

Risto Miettunen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanotossa todetaan seuraavaa:  

Nyt valmisteilla olevan uudistuksen kulmakivet ovat edelleen tärkeät — palvelujen integraation vahvistaminen sekä leveämpien hartioiden rakentaminen. Järjestäjän tulee olla vahva ja sillä tulee olla valta ja vastuu järjestää toiminta alueensa parhaaksi. 

Mielestämme palvelut tulee turvata mahdollistavalla lainsäädännöllä sen sijaan, että säädöksillä rajoitetaan toimintaa liian tiukasti. Jotta Suomi pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, tulee uudessa sote-lainsäädännössä huomioida vähintään seuraavat seikat: 

1. Tutkimus ja koulutus on turvattava ja vähintään nykytilanne säilytettävä. 

Nykyisessä lakiehdotuksessa ei näin ole. Yliopistosairaaloiden nykyrahoituksesta noin 10 prosenttia menee tutkimukseen ja koulutukseen. Uusi rahoitusmalli vähentäisi em. rahoituksesta noin puolet. Jäljelle jäisi valtion nykymuotoinen rahoitus, mutta esimerkiksi kuntien yliopistollisille sairaanhoitopiireille osoittama tutkimusrahoitus jäisi pois. Nyt lakiehdotus ei huomioi rahoituksen näkökulmasta yliopistollisten sairaaloiden roolia kansallisten erityistehtävien hoitamisessa: valmiussuunnittelussa, koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa, uusien menetelmien käyttöönotossa eikä tutkimuksessa. Nämä pitää ottaa huomioon rahoitusratkaisun kriteereissä täysimääräisesti. Vaihtoehtoisesti tutkimusta ja koulutusta koskeva rahoitus tulisi erottaa palvelujen rahoituksesta erilliseksi ja täysimääräisesti todellisia kustannuksia vastaavaksi rahoitukseksi.

 2. Investointien rahoitus on mahdollistettava. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee jatkossakin toiminnan jatkuvuuden turvaavia investointeja. Hyvinvointialueella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus päättää investoinneista oman alueensa ja eri alueiden välisiin yhteisiin hankkeisiin. Investoinnit on tietysti perusteltava ministeriöille ja osoitettava takaisinmaksulaskelmat. Ehdotettu lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista investointien toteuttamista, koska lainanottokriteerit on muodostettu liian kireiksi. Lakiehdotuksessa investoinneilta vaaditaan 10 vuoden takaisin maksuaikaa, vaikka kyseessä olisi yli 30 vuoden poistoajan rakennusinvestointi. 

3. Hyvinvointialueen tulee saada järjestää toimintansa alueensa erikoispiirteiden mukaan. 

Esitetty lainsäädäntö ei mahdollista julkisomisteisten yhtiöiden ja osuuskuntien toimintaa kliinisissä palveluissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Julkisomisteiset sidosyksikköasemassa olevat yhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat täysin hyvinvointialueen tai alueiden määräysvallassa, tulee rinnastaa hyvinvointialueen omaan tuotantoon. Osaamisen keskittyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamat julkisomisteiset osuuskunta- ja yhtiömuotoiset tuotantorakenteet ovat välttämättömiä palveluiden saatavuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa. 

4. Erikoissairaanhoidon virkasuhdevaatimus tulee poistaa tarpeettomana lakitekstistä. 

Sairauksien diagnostiikka ei ole julkisen vallan käyttöä. Sote-lakiesityksessä vaaditaan potilaan erikoissairaanhoitoon sisään kirjaamisessa virkalääkärin päätös tai arvio. Tämä vaatimus luo hyvin kalliin ja byrokraattisen järjestelmän, jossa myös lääkärit eriarvoistetaan. Esitetyssä laissa on jo huomioitu myös työsuhteessa olevien lääkäreiden virkavastuu (järjestämislain 20§). Suomalaisen terveydenhuollon hyvä, kansainvälisestikin tunnistettu erityispiirre on ollut pienet transaktiokustannukset eli byrokratiakustannukset muun muassa potilaiden hoitoon ottamisessa ja laskutuksessa. 

5. Terveydenhuoltoa tulee digitalisoida. 

Useissa kansainvälisissä arvioinneissa on todettu, että jo nykyteknologioita hyödyntämällä terveydenhuollon menot voisivat olla 10 prosenttia pienemmät. Suomessa tarvitaan alueellisesti integroidut asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja mahdollisuus kehittää uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden integraation mahdollistaviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tulee tehdä merkittäviä kansallisia investointeja ja samalla tulee mahdollistaa alueiden oma digitalisaation kehitystyö tukien myös kotimaista järjestelmien kehitystyötä. Näistä alueella kehitetyistä ratkaisuista, esimerkiksi tekoälypohjaisista digitaalisista hoitopolkuratkaisuista, on mahdollista skaalata kansallisia ratkaisuja. 

Tulevassa sote-lainsäädännössä tulee osoittaa täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen, mahdollistaa tarvittavat investoinnit sekä digitaalisuuteen että rakennuksiin sekä jättää hyvinvointialueille todelliset mahdollisuudet johtaa alueiden toimintaa niiden erityispiirteiden mukaan hyvinvointialueiden julkisomisteisten osuuskuntien ja osakeyhtiöiden toiminta mahdollistaen. Haluamme, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimin hallitus ryhtyy turvatakseen yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen, 

millaisin toimin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hyvinvointialueille mahdollistetaan niiden jatkuvuuden turvaavien investointien rahoitus, 

miten hallitus turvaa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamien osuuskuntien ja yhtiöiden toiminnan jatkuvuuden kliinisissä palveluissa, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy sote-lakiesitykseen sisältyvän kustannuksia ja byrokratiaa tuovan erikoissairaanhoidon lääkärin virkasuhdevaatimuksen poistamiseksi ja 

millaisin toimin edistetään terveydenhuollon digitalisaatiota niin, että maamme terveydenhuollolla on mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa? 

Helsingissä 1.4.2021 

Sari Sarkomaa kok  

SARI SARKOMAA | 19.03.2021 | 09:31

Hallituksen sote-esityksessä on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veronmaksajien kustannuksella.

Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta  maakuntaverosta.

Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero  pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.

Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa.

Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.

Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu. Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.

Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.

Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet parempien palveluiden järjestämiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja.

Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttiyksikköä enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä?

Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.

Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi on massiivinen hallinnon uudistus. Esitys ei sisällä ihmisten hoitoon pääsyä parantavia pykäliä eikä uusia kannustimia parempiin palveluihin. On vakavaa, että uudistusta yritetään runnoa kovalla kiireellä läpi eduskunnassa koronakriisin keskellä.

Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa ei ole noussut yhtään järkeenkäypää perustelua, miksi uudistus pitäisi toteuttaa. Suuret kaupungit vastustavat jyrkästi esitystä, myös pääministerin kotikaupunki Tampere. Esitys on erityisen vahingollinen Helsingille. Pääkaupungille luvattu erillisratkaisu on vääristynyt kaupunkimme sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi ja vaarantaa kaupunkimme palvelut.

Uudistuksessa Helsinki säilyy erillisenä toimijana ja saamme itse tuottaa sote-palvelut. Tosin kaupunginvaltuuston kokous ei saa enää päättää sote-palveluista vaan ne on päätettävä samalla joukolla mutta virallisesti eri kokouksessa. Lisäksi kaupunkimme joutuu valtion tiukan ohjauksen alle.

Helsinkiläisten palvelujen tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti.  Ensinnäkin helsinkiläisten sote-palveluihin tehdään uudistuksen alussa iso leikkaus. Toiseksi Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava muun muassa kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Hallituksen itse asettama lainsäädännön arviointineuvosto on esittänyt poikkeuksellisen vahvan huolen siitä, että hallituksen esitys näivettää suuret kaupungit. On käsittämätöntä, että helsinkiläiset ministerit ajavat esitystä. On päivänselvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan kaupunkien elinkeinopolitiikan edellytyksiä, niiden kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Globaalissa maailmassa kaupungit ovat (olleet ketteriä toimijoita) pystyneet ketterästi vastaamaan uusiin asioihin, hyviin ja huonoihin, jotka kohtaavat kaupungit ensin. On täysin väärä suunta vaikeutta kaupunkien toimintaa. Päinvastoin kaupunkipolitiikka pitäisi ottaa vielä osin käyttämättömänä voimavarana keinoksi pääsyssä ulos koronaepidemian alhosta.  

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n varovainen arvio rahoituksen supistumisesta Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain. Maakuntauudistus tarkoittaisi Uudenmaan asukaskohtaisen rahoituksen putoamista 13,5 prosentilla. Se on valtava leikkaus, mikä johtaisi julkisen terveydenhuollon rajuun karsimiseen. On iso riski, että Uusimaa ajautuu kahden kerroksen terveydenhuoltoon, jossa saadakseen oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä palvelua on se hankittava kasvavassa määrin yksityiseltä sektorilta. On kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, ajaakin Helsingin palveluja alas ja vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan. Esitystä ei tule hyväksyä.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja varsinkin suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat moninkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus toimii päinvastoin esittäessään helsinkiläisille leikkauksia. Kuinka helsinkiläiset ministerit selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille? Vastausta en ole saanut.

Hallituksen on syytä keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt, yhdenvertaiset palvelut. Maakuntahallinnon paisuttamisen sijaan rahat on laitettava ihmisten palveluihin ja varmistettava, että ihmiset saavat hoitoa. Ensimmäiseksi on uudistettava hoitotakuulaki niin, että terveysasemalle pääsee kiireettömässä hoidossa viimeistään seitsemän päivän sisällä. HUS:n toimintamahdollisuudet on turvattava.

Erityisesti yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahoja ON nostettava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on lisäksi järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Jos Helsinki ei kykene tuottamaan ajoissa ihmisen tarvitsemia palveluja, on tarjottava palveluseteliä, jolla saa palvelun ilman käyttäjälle aiheutuvia kustannuksia. Ihmisiä ei saa jättää jonoon. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne ovat välttämätöntä perua. 

Hoitojonoja oli Helsingissä jo ennen koronaa. Esimerkiksi Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan mediaaniodotusaika on 29 päivää. Myös Töölön terveysaseman tilanne tänä vuonna Helsingissä on jäänyt koronan takia hoitomatta JA noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä. Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva. 

Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin helpottamaan hoitoon pääsyä. En kannata kotikaupunkimme palveluita monin tavoin heikentävä uudistusta.    

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kolmen nuoren äiti

On hälyttävää, että eduskunnassa ajetaan kiireellä sosiaali- ja terveydenhuollon massiivista hallintouudistusta, joka on saanut asiantuntijoilta murskakritiikin. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko kaupunkimme toiminnalle.

Helsinkiläisten sote-palveluiden rahoitukseen esitetään rajua leikkausta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Esityksessä ei ole ratkaisuja yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoitukseen.

Asiantuntijoiden mukaan esitys vaarantaa helsinkiläisten peruspalvelut, erikoissairaanhoidon ja HUS:in toiminnan sekä pelastustoimen. Korona on runnellut erityisen kovasti Helsinkiä. Jonot terveyspalveluihin ovat kasvaneet. Leikkausten sijaan pitäisi pääkaupunkiin panostaa. Kaupunkimme kuntaveron tuottoa leikattaisiin rajusti. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaverosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta: opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Erityinen huoli on eduskunnassa noussut koulutuksesta. Esitys näivettää elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin rakentamiseen edellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Vakavat viat olivat esillä jo lausuntokierroksella, mutta mitään merkittäviä korjauksia ei ole tehty. On käsittämätöntä, miksi alueemme hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit esitystä edistävät? Jos viime eduskuntakauden sote-esitys oli ongelmallinen, niin nykyinen on Helsingille katastrofi. Kaiken lisäksi ajetaan maakuntaveroa, joka kiristäsi entisestään palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Hallituksen on vastuullista vetää vahingollinen sote-esitys pois eduskunnasta. Hallintouudistuksen, uusien vaalien ja maakuntaveron sijaan on verorahat kohdennettava koronaepidemiasta selviämiseen ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Tiedote 28.2.21 

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaan lakialoite likaisen lumen mereen ja muihin vesistöihin kippaamisen kieltämisestä on lähetetty ympäristövaliokuntaan. Lakialoite on jätetty jo lokakuussa, mutta koronakiireiden vuoksi se pääsi eduskunnan käsittelyyn viiveellä.

”Olen tyytyväinen, että aloitteeni ympäristösuojelulain muuttamisesta sai myönteisen vastaanoton lähetekeskustelussa ja toivon, että nyt asia etenee ripeästi. Itämeri on mittavista ponnisteluista huolimatta edelleen maailman saastuneimpia merialueita”, sanoo Sarkomaa.

”Saastuneen lumen kaataminen Itämereen on erityisesti Helsingin häpeätahra. Se aiheuttaa vahinkoa luonnolle ja ihmisille. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan. Pahimmillaan mikromuovia ja myrkyllisiä aineita päätyy ravintoketjun kautta lautasillemme”, varoittaa Sarkomaa.

Nykyisin lainsäädännössämme lumen kaataminen mereen on jätteen tai muun aineen mereen kaatamista koskevan kiellon ulkopuolella. Sarkomaan tekemässä aloitteessa esitetään lumen mereen kaatamisen kieltämistä.

Lakialoitteessa esitetään, että vähäinen lumen kaataminen mereen jää kiellon ulkopuolelle. Rajauksella mahdollistetaan jatkossakin esimerkiksi yksityishenkilön omalla tai vapaa-ajan asunnolla lumikolan tai muun vastaavan välineen avulla tapahtuva puhtaan lumen kaataminen mereen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut jo vuonna 2019, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Ikävä kyllä saastuneen lumen mereen kippaaminen jatkuu.

”Lakialoitteellani kiritän kaupunkia viipymättä löytämään asiaan ratkaisut. Lumen mereen kaatamisen tilalle on löydettävä ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Lumen maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastavaa Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme”, sanoo Sarkomaa.

”Lumen siirtämisen kulkuväyliltä tulee toteutua myös runsaslumisina talvina siten, ettei siitä aiheudu haittaa kaupungin asukkaille, infrastruktuurille tai luonnolle. Kansallisomaisuuttamme Itämerta ja vesistöjemme puhtautta on suojeltava kaikkina vuodenaikoina – likaisen lumen kaatamiselle mereen on saatava stoppi myös Helsingissä”, päättää Sarkomaa.

Linkki aloitteeseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/LA_61+2020.pdf

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033